Part 6

7. Waasan läänissä: _Waasa_ (Wasa), Maaherran ja Hovi-oikeuden istuin, lukio ja monta koulua, hyvä kauppa, 3,500 a. — _Ristiina_ (Christinestad), hyvä satama, lavea kauppa, 2,300 a. — _Kaskinen_ (Kaskö), Pohjanmaan paras satama, vähä kauppa, 700 a. — _Lapuansuu_ eli _Lapuan Joensuu_ (Ny Carleby), pieni kauppa, 1,200 a. — _Pietarsaari_, (Jacobstad), hyvä kauppa, 1,800 a. — _Kokkola_ (Gamla Carleby), kohtuullinen kauppa, suomalainen ylä-alkeiskoulu 2,300 a. — _Jyväskylä_, Jyväsjärven rannalla Päijänteen pohjoispäässä, ensimäinen suomalainen ylä-alkeiskoulu, 800 a. — Historiallisesti muistettavia paikkoja: _Oravaisten_ kylä Wöyrin pitäjässä, kova tappelu v. 1808. — _Iso-kylä_ Lapualla, _Ruonan silta, Salmi ja Alavo_, Kuortaneen pitäjässä, niinikään tappo-tanteria 1808.

8. Oulun läänissä: _Oulu_ (Uleåborg), yhtänimisen joen suussa, maaherran asunto, Suomen paraita kauppapaikkoja, suurin tervahovi maanpiirillä, ylä-alkeiskoulu, 6,300 a. — _Tornio_ (Torneå), yhtänimisen joen suussa, pienenläntä kauppa, lukio ja lapin tavaraa, 600 a. — _Raahe_ (Brahestad), Salon pitäjässä, hyvä satama ja kauppa, 2,400 a. — _Kajaani_ (Kajana), pieni kaupunki Koivukosken rannalla, 900 a. — _Sauvonsaari_, äsken perustettu kauppala Kemivirran suussa. — Historiallisesti muistettavia paikkoja: _Siikajoki, Revonlahti ja Pulkkila_, tappelupaikkoja Siikajoen varrella. — Olkijoen kylä Salon pitäjässä, jossa tehtiin sotalahko 19 p. Marraskuuta 1808.

Venäjän valtakunta.

I. Maa.

1. _Piiri ja rajat._ Venäjän valtakunta on avaruudeltaan suurin, kuin maalla ihmismuistiin on ollunna. Se sisältää puolen Euroopaa, kolmanneksen Aasiaa ja osan Amerikaa. Mitaten on se 392 tuhatta maatieteellistä eli 280 tuhatta Suomen pelispeninkulmaa. Asujamia siinä on 66 miljoonaa, jotka puhuvat 40 erikieltä, ja ovat kaikki yhden keisarin vallan alaisia. Mutta tässä jutellaan ainoasti Venäjän keisarin vallan alaisista maista Euroopassa, jotka ovat laajuudeltaan 50 neliöpeninkulmaa, ja jossa asuu 62 miljonaa ihmisiä.

Venäjän vallan alaisien maiden rajana on pohjoisessa: Jäämeri kolmine lahtineen _Kara, Tsheskaja ja Valkia-meri_, jolla viimeksi mainitulla taas on kolme lahtea: _Vienan, Onegan ja Kannan_ lahdet. Luoteessa erottaa Teno-joki Venäjän aluuden Norjan valtakunnasta. Lännessä ovat Muonion ja Tornion virrat luonollinen raja Ruotsia vasten. Tornion virran suusta kulkee raja Pohjan lahden ja Itämeren halki lähelle Memel-virran suuta. Siitä menee raja monessa mutkassa Preussin ja Itävallan valtakuntia vasten Pruth-virran ylävarrelle, joka erottaa Venäjän Turkin valtakunnasta. Pruth-virran keski-varrelta kääntyy raja itään Mustaan mereen, jonka meren koillis-rannalta se kulkee Kuban-virtaa myöten ja sitten Terek-virtaa myöten Kaspian mereen. Tämän meren pohjois-rannasta käännäikse raja pohjoiseen, ensin Ural-virtaa myöten ja sitten Ural-vuoria myöten Kara-joen suuhun Kara-lahteen.

2. _Valtakunnan osat._ Edellä rajotetun piirin sisällä on kolme eri valtakuntaa, nimittäin: _Venäjän keisarikunta_, johon myöskin Aasiassa ja Amerikassa olevaiset maat luetaan, ja joissa keisarilla on rajaton valta; _Puolan kuninkaallinen valta_ ja _Suomen Suuriruhtinanmaa_, joilla kumpasellakin on omantakeiset valtakunnalliset asetuksensa.

Ensimäinen näitä, eli Venäjän keisarikunta, jaetaan taas seitsemään eri-osaan, jotka nimitetään: _Iso-venäjä_, keskimäinen ja pohjois-puoli; _Itämeren maat_, jotka paraaksi osaksi ovat vanhaa Ruotsin aluuta; _Länsi-venäjä_, Puolalta voitettu maa; _Pieni-venäjä_, Ison Venäjän etela-puolella; _Etelä-venäjä_, Mustan meren rantamaat, jotka ennen olivat Turkin vallan alaisia; _Astrakan_ ja _Kaukaasia_, kaakkois-puoli, ja _Kasan_ ja _Permia_, itäinen osa, jotka samoin kuin kaakkois-puolikin ovat Mongoleilta valloitettuja maita.

3. _Mantereen muoto, vuoret ja virrat._ Maa on paraaksi osaksi summattoman suuri tasamaa. Itä-reunalla on jo mainitut kultarikkaat Urali vuoret. Muuten kulkee lounaasta koilliseen metsänen maanharju, jonka korkeinta kohtaa, Ilma-järven etelä-puolella, jossa Dyna-, Dieper- ja Wolga-virrat saavat alkunsa, sanotaan _Waldai- eli Volkonski_-metsäksi. Tämä maaharju jakaa Venäjän kahteen osaan, joista eteläinen on vierettävä Mustan ja Kaspian merelle, ja toinen eli pohjois-puoli taas Jäämerelle.

Pohjois-puoli on hyvin metsänen, järvinen ja soinen maa. Täällä on Euroopan suurin järvi: _Laatokka_ eli _Aaltojärvi_, johon Saimaasta juoksee Wuoksen virta, _Äänisestä eli Onegasta Syväri eli Svir_ ja _Volkova (Velho-joki), Ilma-järvestä_. Kaikki Aaltojärveen yhtyneet vedet juoksevat sitten _Nevan-virtaa_ myöten Suomen lahteen. Laatokan jälkeen suurin järvi Euroopassa on _Onega_. Paitsi näitä on vielä mainittavat _Bjeloje-osero (Valkea-järvi), Peippunen_, josta _Narvan_ joki juoksee Suomen lahteen, ja Lapin maassa _Imandra_, joka on sulana ainoasti muutamia kuukausia vuodessa.

Suurimmat virrat. Itämereen menevät: _Niemen eli Nieman_, jolla on lisäjoki _Wiilia; ja Dyyna (Wäinö-joki)_, joka juoksee _Riigan_ lahteen. Jäämereen menevät: _Onega, Wiena_, jonka alkuvirrat ovat _Suchôna_, Kubinkan järvestä, ja oikean puolimainen lisävirta _Wytshegda; Mesen ja Petshora_, jotka molemmat juoksevat tasasta autio-kangasta myöten.

Etelä-osa Venäjätä on, niinkuin vasta sanottiin, myöskin pelkkää tasasta Mustalle merelle vierettävää kangasta. Jos pohjois-puolella oli avaroita järviä, niin täällä taas on ankaroita virtoja. Mustaan mereen juoksee mainion Donavan vasemman puoleinen sivuvirta Pruth, joka alkaen Itävallan maista, on keski-varrellaan rajana Turkkia vasten. Samoten Itävallasta tulee Mustaan mereen juokseva _Dnjester_. Mutta tykkänään Venäjän piirissä ovat seuraavat myöskin Mustaan mereen juoksevaiset _Bog ja Dnieper_, joka viimeksi mainittu, alkeen Volkonski-metsästä on 160 suomen peninkulmaa pitkä, ja saapi oikealta puolelta _Beresina ja Pripet_ ja vasemmalta kädeltä _Desnâ ja Workslâ_-nimelliset sivuvirrat. Assovan järveen juoksee 130 peninkulmaa pitkä _Don_, johon vasemmalta puolelta tulee lisävirrat _Koper ja Medveditsa_, ja oikealta kädeltä _Donets, eli Pieni Don_. Mustaan mereen juoksee vielä ennenmainittu _Kuban_-niminen rajajoki. Kaspin mereen juoksevat myös ennenmainittu rajajoki _Terek_, ja ahovirta _Kumâ_, joka, juostuansa 50 peninkulmaa, ei ennätä mereen, vaan katoaa hiekkakankaalle liki meren rantaa. Euroopan suurin virta on _Wolga_. Alkaen pienestä järvestä Volkonski-metsästä, juoksee tämä kalanen 240 peninkulmaa pitkä virta ensin itään, saaden tällä matkalla vasemmalta kädeltä tulevan _Tvertsâ_ ja oikealta puolelta tulevan _Okâ_ nimiset lisävirrat; sittemmin käännäikse emävirta etelään, ja saapi vasemmalta tulevan _Kaama_-virran, jolla taas on kaksi lisävirtaa: _Wjätkä_ oikealla ja _Bjelaja_ vasemmalla puolella. Viiminen Kaspin mereen juokseva virta on _Ural_, joka alkaa yhtänimisistä vuorista, ja on 130 peninkulmaa pitkä.

4. _Ilma_. Venäjän maa, joka ylettyy Jäämeren puuttomilta lumi-tunturilta aina Mustan ja Kaspin meren ruohottaville rannoille, on ilman suhteen hyvinkin erikaltaista. Yleesen ei ilma täällä ole yhtä mieto ja ihana, kuin Länsi-Euroopassa yhden leveyden eli tasapiirin alla. Niin ovat esimerkiksi Franskan maa ja Musta meri yksien tasapiirien välillä; kuitenkin pysyvät Franskan satamat kaiken vuotta sulana, kun Mustan ja Kaspin meren rannat ovat jäässä melkein yhtä kauan kuin Itämeren etelärannat. Samoin on syksy ja kevät Venäjän avoilla kankailla tuskin tuntuvakaan. Kylmä talvi seuraa äkkiää kuumaa kesää. Sentähden kohtaavatkin kameli ja peura toinen toisensa melkein yksillä kankailla.

Jäämeren rannoilla, jossa talvea kestää yhdeksän kuukautta, ennättää maa lyhyen kesän aikana tuskin sulaakaan. Vuoren tunturit ovat kaiken vuotta lumen vallassa. Pellon viljelystä ei ole sanottavaksikaan. Maa kasvaa ainoasti karpaloita, muuramia, sammalia, jäkälöitä, kanarvia, paju-pensaita ja vaivais-koivuja, eikä ole niitäkään perimmäisessä pohjoisessa. Kesyjä eläimiä ei täällä pidetä muuta kuin koiria ja poroja, joita kumpasiakin valjastetaan pulkka-reen eli ahkion eteen, lumikankaita ajeltaessa. Mutta siihen siaan on paljon metsäeläimiä, kuin karhuja, susia, ilveksiä, kettuja, majavia, näätiä, saukkoja ja kärppiä. Ihmisistä ei moni ole eläissänsä päässyt leivän makuun. He elelevät peuran lihalla, kaloilla ja karpaloilla. Hylkeen rasva on heidän paras herkkunsa.

Maaharjua lähetessä muuttaa maa luontonsa, vaikk'ei se vieläkään ole varsin viljavata, kun se paraaksi osaksi on hiekkaharjua ja rahkasuota; mutta kasvaa kumminkin avaroita metsiä, joissa on, paitsi Suomessa tavallisia havu- ja lehti-puita, myös paljon saksan kuusia. Peltoa, missä sitä vähän on, siinä viljellään ohraa, ruista, kauraa, tattaria, potaattia ja hamppua. Mutta oikea viljamaa alkaa vasta 60 tasapiirin etelä-puolella, jossa tavallisinakin vuosina saadaan ruista, vehnää, tupakkaa, sipulia, kaalia, juuri-kasvuja, palko-viljaa ja puu-hedelmiä niin runsaasti että riittää muuallekin myödä.

Mustan meren rannoilla on ilma aivan mieto ja mielusa. Täällä on ihanoita puutarhoja, kellertäviä peltoja, joissa kasvatetaan vehnäsä, mais-, hirsi- ja riisi-jyviä, melonia, arbuusia, persikoita, aprikosia, viikunoita, viinaa, mantelia, ja silkki-pensaita. Mutta toisin paikoin tahtoo liika kuivuus niin vaivata maata, ettei viinin kasvatus eikä pellonkaan viljelys tahdo menestyä. Kaspin meren rannoilla on maa niin suolaista ja ilma niin kuumaa, että suola-lähteistä kuivataan suoloja. Sulan maan aikana, jota kestää 9 kuukautta, on maa hyvä karjalaidun, talvella taas on koko kangas lumen vallassa. Rajut itä-tuulet ajaa pölyyttävät lumen koviin nietoksiin, niin että se on laineissa kuin aava meren selkä kovalla myrskyllä.

II. Asukkaat.

1. _Kansoja._ Venäjän avarassa maassa asuu monta eri-kansaa. Enin osa, 47 miljonaa, on _Venäläisiä_, joita sanotoan _suuriksi, pieniksi ja valkeiksi Venäläisiksi_ sen paikan nimeltä, jossa asuntoa pitävät. Näihin on luettava myös _Kasakoita_ joku 3 miljonaa, jotka majailevat Dnieper-virran tienoilla, Don ja Ural-virtojen varsilla ja Mustan meren koillis-rannalla. Siihen vielä _Lettiläisiä ja Litauvilaisia_ 1 ½ milj. _Turkkilaisia_ Krimin niemellä ja Tauriassa 1 ¼ milj. _Suomalaisia_, maanharjun pohjois-puolella ja Wolga-virran varsilla, yli 2 milj. _Juutalaisia_ siellä täällä ja enin Puolan raja-maissa 1 ½ milj. _Saksalaisia, Mustalaisia, Kalmukkeja_ ja muita muukalaisia yhteesen 2 miljonaa. Koko väkiluku nousee Euroopassa 64 miljonaan.

Kun Venäjällä asuu paljon meidän heimolaisia, niin liitetään tähän erityinen luettelo, osottava mitä sukua ne ovat ja kuinka paljon kutakin sukua.

_Selviä Suomalaisia_:

Wirolaisia, Wirossa 633,500. Karjalaisia, Arkangelin, Nougorodin, Aunuksen ja Tverin läänissä 171,700. Savakoita, Äyrämöisiä ja Inkeriläisiä, Inkerissä 90,200. Wepsäläisiä, Aunuksen ja Nougorodin läänissä 15,600. Watjalaisia, Pietarin läänissä 5,200. Liiviläisiä, Liivin ja Kuurin maalla 2,100. Yhteensä 918,300.

_Suomalaisia heimokansoja_ noin 1 ½, miljonaa, joiden seassa Mordvalaisia 480,000; Tshuvasheja 430,000; Wotjakeja 187,000; Tsheremissejä 165,000; Syrjänejä ja Permiläisiä 124,000 j.n.e.

2. _Säätyjä._ Vapaa sääty on Venäjällä kahtalainen, nimittäin: _suku-aateli ja virka-aateli_. Ensimäinen näitä, johon kaikki vanhimmat ja kuulusimmat suvut kuuluvat, saadaan jo syntyessä, ja kulkee miespolvesta miespolveen; toiseen päästään kruunun palveluksella, sillä kaikki sekä sota-upseerit että virkamiehet ovat aatelin arvoisia, ja jaetut 14 arvo-luokkaan. Upseerien lapset ovat myös aatelia, ja virkamiehien 8 ensimäisessä luokassa; mutta ei 6 ala-luokan virkamiehien lapset. Suku-aatelista on enin osa _ruhtinoita_, ja vaan pienempi osa _kreiviä ja parooneja_. Venäjän vapaa sääty on hyvin rikas ja heidän hallussa on melkein koko maa. Muuten ei vapaalla säädyllä ole muuta etu-oikeutta, kuin ettei heitä tehdä sotamiehiksi. _Porvarien_ sääty on jaettu kuuteen luokkaan, heistä saapi ainoasti kauppamiehet lunastaa itsensä vapaiksi sotaväestä. _Talonpojan_ sääty on kahta laatua: 1) _vapaita_ talonpoikia, johon luokkaan luetaan kaikki ne, joilla on oma ostama maa, kaikki muualta muuttaneet siirto- eli maja-miehet, ja kaikki veroa maksavaiset paimenkansat Tauriassa ja Sipirjassa, ja 2) _kruunun_ talonpoikia, johon luokkaan luetaan ne, jotka viljelevät kruunun maata, sijoteltu sotaväki, palveluksesta eronneet sotamiehet ja niiden lapset, käsitöillä eläväiset talonpojat ja Sipirjaan tuomitut asukkaat.

3. _Elatuskeinoja._ Paras elatuskeino ja rahan saalis on maaviljelys, joka menestyy paraiten keski- ja länsipuolella. Vaikka sitä ei sielläkään harjoiteta yhtäläisellä taidolla ja ahkeruudella, kun muissa Euroopan sivistyneissä maissa, niin saadaan kuitenkin eloa 350 miljonaa tynnyriä vuodessa, ja venäjän jauho-kulia kuletetaan ympäri Euroopaa. Pellavaa ja hamppua kasvatetaan Länsi Venäjässä noin 2 miljonaa leiviskää, ja humaloita ja tupakkaa paljon Pienessä Venäjässä. Nummi-juuria, joista tehdään sokeria, viljellään myös paljo. Kasviston ja puistoin hoito on Krimin niemellä aivan hyvä. Silkkiä kasvatetaan Kaukaasiassa noin 6 tai 7 tuhatta naulaa.

Karjan kaitseminen on maaviljelyksen rinnalla paraita, ja paikka paikoin, niinkun kaakkos-kankailla, ainoa elatuskeino. Hevonen on siellä mieluinen eläin. Suuria hevois-laumoja juoksentelee kankailla, niinkuin muitaki metsän eläimiä. Kun eivät ole kenenkään omia, niin kasakat ja muut asukkaat pyytävät niitä permillä eli ansoilla ja totuttavat työhön. Sarvi-karja on suurta ja hyvää, etenkin Etelä-venäjässä. Lampailla on yleesen karkea villa, mutta hieno-villasia lampaita on viime vuosina tuotu ulkomailta. Tauriassa on kuitenkin hieno-villasia lampaita ja silkki-karvasia vuohia. Sikoja syötetään paljon Don-virran varrella. Mehiläisiä, joista saadaan hunajata, hoidetaan paljon. Kameelit ja aasit ovat etelässä tavallisia eläimiä.

Kalan saalis on hyvä, etenkin sampi-saalis Wolga- ja Ural-virroissa ja Kaspin meressä, joista kapa-sampia ja sammin mätiä eli "kaviaria" viedään ulkomaillekin. Muuten pyydetään sorvia ja sardellia Mustasta merestä, silliä ja makrilliä ynnä muita tavallisimpia meri-kaloja Valkeasta merestä ja lohia Vienan virrasta.

Metsästäminen on yhtä hyvä ja etusa, kun kalan pyyntö, mutta ainoasti pohjos- ja kaakkos-puolella, jossa on paljon lintuja ja muita metsän eläimiä, joiden nahoista venäläiset saavat hyviä turkin aineita sekä itselleen että muillekin myödä. Etelä-venäjässä ajetaan villisikoja ja Jäämerestä pyydetään hylkeitä ja valaskaloja.

Ural-vuorista, etenkin niiden keski-osasta, kaivetaan paljon kultaa, hopeaa, platinaa, vaskea, rautaa, lyijyä ja kalliita kiviä. Marmori kiveä, kalkkia ja kivihiiliä saadaan Ural-virran rannoilta, ja alabaster-kiveä Okâ-virran varrelta. Salpetteriä valmistetaan pienessa Venäjässä. Suoloja sekä säretään Ural-vuorista että kuivataan sula-lähteistä kaakkois-kankaalla.

Työ-tehtaita eli vaprikoita on kyllä 8 tuhatta; mutta ne eivät riitä koti-tarpeeksikaan. Niissä valmistetaan enimmiten puumuli- ja silkki-vaatetta, nahkoja, kynttilöitä, öljyä, karkeita hamppu- ja pellava-palttinoita, köysiä, lasia, peiliä, posliinia ja tupakkaa.

4. _Kaupan käynti_ on Venäjällä joksenkin vilkas, mutta enimmiten vieraiden vallassa. Muiden maiden kauppiaat lähettävät laivansa Venäjän satamoihin, ostamaan sieltä kaikenlaista valmistamatonta, eli luonnon kasvattamaa ainetta, joita he sitten, vuoden tahi parin kuluttua, tuovat takaisi valmistettuna tarvekaluiksi. Niin noutavat ulkomaalaiset Jäämeren rannoilta, _Arkangelin_ satamasta, metsän antimia, niinkun laivan aineita, tervaa, potaskaa, hylkeen rasvaa ja turkiksia; vähän hamppua, purjevaatetta, köysiä ja rautaa. Itämeren valkamoista, _Pietarista, Tallinnasta eli Räävelistä, Riigasta ja Liibausta_ tuotetaan, paitsi metsän antimia, myös paljon eloa, pellavaa ja hamppua, pellavaan ja hampun siemeniä ja niistä tehtyä öljyä, talia, saipuata, raavaan vuotia, pajutettuja nahkoja, turkiksia, purje-vaatetta, ja köysiä sekä vähän metallia ja metalli-kaluja. Mustan meren satamoista, jotka ovat _Odessa, Taganrog ja Kertsh_, kuletetaan: vehnää, pellavaa, villoja, talia ja pajutettuja nahkoja. Kaspin meren rannoilta, _Astrakan_- ja _Kisliär_-nimisistä satamista, tuodaan rautakaluja ja kankaita. Maata myöden viedään Preussin maalle lautoja ja malkoja, Itävaltaan pajutettuja nahkoja ja raavaita, Turkin maalle ja Aasiaan puumuli-vaatetta ja muita teoksia. — Ulkomailta tuodaan Venäjälle juomia, paineita eli väriä, puumulia ja puumuli-kankaita, silkkiä ja silkki-vaatetta, valmistamatonta eli hiekka-sokeria, kahvia, ryytiä ja muita siirtomaiden tavaroita. Teelehtiä tuodaan maa-matkaa Kiinan maasta.

Sisämainen kaupan käynti on joksenkin vireä Wolga-, Dyna- ja Wiena-virroilla, niinkun myös kanavilla ja Pietarissa Moskovaan saattavalla rautatiellä. Yleesen ovat kaikki Venäjän virrat, paitsi Dnieper, aluksilla kulettavia. Laiva-liikettä varten on Dnieper-virran koskia perattuna ja sulku-laitoksia tehtynä. Paitsi sitä on kaivettu 830 penikulmaa kanavia, joista paraimmat ovat: _Kubinskan, Marian ja Wishnii-volotshotskan_ kanavat, jotka yhdistävät Wolga-virran haaroja Suomen lahteen ja Jäämereen menevien virtojen kanssa. _Aaltojärven_ kanava, jolla vältetään vaarallinen kulku Aaltojärvellä, menee Wolkovan suusta Nevajoen niskalle. _Beresinan_ kanava, Dnieper-virtaan juoksevan Beresinan ja Dynan välillä. Näiden kanavien avulla käypi Pietarista aluksilla kulkeminen sekä Jäämereen että Mustaan ja Kaspin mereen.

5. _Uskonto. Greekan katoliikiläinen_, eli niinkuin Venäläiset itse sitä nimittävät,_"oikea uskonto"_ on valtakunnan pää-uskonto, sillä siihen kerran kastettu ei saa enään siitä luopua. Sitä tunnustaa 48 miljonaa ihmistä, joiden luku nousee vuodesta vuoteen myös siten, että lapset, jotka syntyvät vanhemmista, joista toinen, olkoonpa mies tahi vaimo, on Greekalainen, ristitään siihen uskontoon. Mutta laillinen turva ja suojelus on sallittuna kaikille muillekin uskon tunnustajoille, kuitenkin muutamilla välipuheilla. Niin eivät esimerkiksi muut, kuin Greekan uskolaiset saa pitää kirkon kelloja Pietarissa ja muissa paikoissa, jossa Greekan uskonto on pää-uskontona. _Luterilaisia_ asuu 1 ¾ miljonaa Itämeren maissa. _Roomin katoliikiläisiä_, eli kuin tavallisessa puheessa sanotaan _paavin uskolaisia_, on noin 3 miljonaa Länsi-venäjässä. _Mooseksen uskolaisia_ 1 miljona myös Länsi-venäjässä. _Mahometin_ oppilaisia liki 3 miljonaa Tauriassa ja Krimin niemellä, ja _pakanoita_ 1 miljona Aasian raja-maissa.

Greekan uskonnon ylimäinen päämies eli patriarkka on keisari itse, ja kirkon hengellinen oikeus on Pietarissa asuntoa pitävä _pyhä johdattava synodi eli kokous_. Synodin alla on 51 hiippakuntaa ja konsistoriumia, joiden päämiehet ovat taikka _metropoliitoja, arkkipiispoja tai piispoja_. Metropoliitoja on 3, nimittäin Pietarissa, Moskovassa ja Kiievassa, arkkipiispoja 28 ja piispoja 38, tavallisia pappia 120,000, kirkkoja 34,000 ja rukoushuoneita 9,000. Luostaria, joiden päämiehet ovat _arkkimandriitoja, igumeneja_ ja _igumenjoja eli nais-igumeneja_ on noin 500. — Katoliikiläisillä on 6 piispaa, 100 luostaria ja 900 pitäjän kirkkoa. — Luterilaisilla on 3 hiippakunnan hallitusta. — Juutalaisilla 600 synagoogaa, 2,000 rukoushuonetta, 950 rabbiinia eli pappia ja 3,900 koulua. Mahomedin uskolaisilla 4,700 moskieta eli kirkkoa.

6. _Kansallinen sivistys_ on vielä huonolla kannalla. Harva talonpoika taitaa kirjaa lukea ja vielä harvempi kirjottaa. Mutta kansakouluja laitetaan ehtimiseen, joista on toivo, että sivistys on nousemassa. Korkeampata eli tieteellistä sivistystä varten on 6 yli-opistoa, nimittäin: _Pietarissa, Tartolinnassa eli Dorpatissa, Moskovassa, Kasanissa, Kiievassa ja Charkovassa_, 4 lyseumia, 65 lukioa ja monta koulua. Paitsi näitä on vielä erinäisiä oppineiden seuroja ja erinäisiä säätyjä varten perustettu oppilaitoksia, niinkuin papin seminariumia, maaviljelys-, vuorityön-, kaupanteon-, merimiesten- ja käsitöiden-, sekä monta sota-koulua.

III. Hallitus.

1. _Hallitus-muoto_ on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima. Keisarin apuna hallituksessa on _Valtioneuvosto_, jolta keisari kysyy neuvoa uutta lakia laatiessa ja asetuksia antaessa. Jäseninä siinä ovat kaikki lailliseen ikään ehtineet _suuret ruhtinat_, kaikki valtakunnan ministerit, ja muita keisarin nimittämiä suuri-sukuisia ja korkea-arvoisia herroja, yhteesen 40 henkeä. Kirkollisia asioita hoitaa _Pyhä Synoodi_, jossa keisari itse, kuin kirkon patriarkka, istuu esimiehenä. Muita jäseniä ovat Nougorodin Pietarissa asuva metropoliita, 3 arkkipiispaa, 1 piispa, nimittäin keisarin rippi-isä, 1 arkkimandriita, ylimäinen sota-pappi ja 1 protohierei eli tuomio-rovasti. Lain asioissa on _Johdattava Senaati_ korkein tuomio-oikeus, ja talouden asioissa on _Valtio-ministeristö_ ylimäinen toimitus-oikeus. Venäjällä on jo vanhastaan ollut, ennen kuin muissa maissa, _oman tunnon eli sovinto-oikeuksia_, joiden tarkoitus on sovittamalla estää riitoja nousemasta.

2. _Hallitsia_ on _Aleksander Toinen_ ja hänen lyhyin ja tavallisin nimityksensä: _kaiken Venäjän keisari ja itsevaltias, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas_; mutta laveammassa nimityksessä luetellaan melkeen kaikki valtakunnan maakunnat ja lopussa nimittäiksen keisari Norjan perilliseksi, Shlesvigin, Holsteinin ja Oldenburgin herttuaksi. Keisarin pojat ja tyttäret ovat _suuria ruhtinoita_ ja _suuria ruhtinattareita_, ja vallan perillistä sanotaan _cesaarevitsiksi_. Keisarit asuivat ennen _Kremlin_ linnassa Moskovassa, vaan nykyjään tavallisesti _talvi-hovissa_ Pietarissa.

3. _Tulot ja menot._ Valtakunnan tuloja ovat: _henki-rahat_ miesväeltä sekä maalla että kaupungissa, josta maksusta kuitenkin ovat vapaat kaikki vaimoväki, koko vapaa sääty, papit ja rikkaammat porvarit, jotka viimeksi mainitut siihen siaan maksaavat porvari-rahaa; _aprakka_, jota kannetaan kaikilta kruunun maata viljeleviltä talonpojilta, mutta herrojen talonpojat maksavat aprakkansa heille; _viina- ja suola_-vero, sillä Venäjällä ei saa syödä muuta suolaa eikä juoda muuta viinaa, kuin kruunun tehtaissa valmistettua; _tulli-rahat_ ulkomailta tuoduista ylellisyyden tavaroista, kartta-paperin, valtuus- ja palkinto-kirjojen _lunastus; voitto_ postin kuletuksesta; _metsä-vero_ ja Wolga-virran ja Kaspin meren _kala-arenti; tulot_ kruunun ruuti-, salpetteri- ja peili-tehtaista, kulta-, hopea-, vaski- ja rauta-kaivannoista, ja _vuokra_ kruunun myllyistä, aitoista ja muista rakennuksista. Kaikki kruunun tulot yhteesen nousevat vuodessa noin 290 miljonaan hopea ruplaan. — Menot ovat monenlaisia ja vaikeammat määrätä, sillä toisena vuonna menee enemmän ja toisena vähemmän. Vuonna 1860 tekivät 305 miljonaa ruplaa hop., joista 101 milj. meni sotaväelle. Valtiovelkaa on, paitsi 644 milj., joka on kiertävässä paperirahassa, noin 980 miljonaa, joiden vuotuinen korko tekee 58 milj. rupl. hop.