Part 3

Mutta samoin kuin lämpimen vaikutuksesta syntyi tuulet, niinpä myös syntyy meren virratkin. Vesi kuivaa ja nousee höyrynä ilmaan käännepiirien välillä kuumassa ilma-alassa ja kylmää vettä virtaa napapiirien tienoilta siaan ja siis keveämpi virta juoksee päällempänä, jonkatähden taas kylmempi vesi juoksee vastapäin. Mutta samasta syystä kuin yllämainitut kaksi pää- eli valtatuulta saivat, maan liikunnon tähden itäisen suunnan, niin virtaavat myös kylmät napavirrat ei suoraan pohjoisesta, mutta koillisesta, ja lämpimet virrat ei suoraan etelästä, mutta lounaasta. Vaikka nyt tuulien ja meren virtojen perisyy ja suunta on tämä, niin on kuitenkin monta sivu vaikutusta, joista suuntakin muuttuu. Niinpä käypi meren vedellekin Meksikon lahdessa. Varistunut vesi virtaa siitä pitkin Amerikan itä-rantaa, mutta käännäiksen enemmin itään päin, ja jakaiksen kahteen pienempään virtaan. Yksi virtaama-haara menee Atsori-saarien sivutse Pyrenean niemen rannoille; mutta toinen enemmin pohjoiseen Norjan rannoille. Yhtälaisia meren virtoja on myös muissakin valtamerissä, vaikka niitä ei muualla ole niin tarkoin tutkittu kuin Atlantin meressä.

Vuoria ja tasamaita.

Euroopassa: _Ural-vuori_, menee pohjoisesta etelään Aasian rajalla. Tästä etelään ja länteen päin, Itämerestä ja Suomen lahdesta aina Mustaan ja Kaspin mereen asti, on maa yhtä ainoata tasamaata. — _Kölen eli Turjan_ selänne kulkee Skandinavian niemen halki, alkaen Nordkyn niemekkeestä etelään aina Rörås (lue Röroos) nimisen kaupungin tienoille. Siitä se käännäikse _Dovrefieldin_ nimellä, länteen, mutta mutkistnu kohta _Langefieldin_ nimellisenä lounaaseen ja loppuu mereen _Lindesnäs_-niemekkeellä. - Britannian saaren pohjois-puoli on kokonaan täytetty _Grampian_-vuorilla. Saman saaren etelä-puolella kulkee halki maan eli pohjoisesta etelään _Peak_ (lue _Piik_) vuoret.

Edellä mainittu Itä-euroopan tasamaa ylettyy Itä- ja Pohja-merien etelä-rannoitse aina Atlantin mereen saakka. Sitä vastoin on taas melkein koko etelä-puoli Europaa hyvinkin vuorista. Suurimmat Etelä-euroopan vuorien selänteistä: _Alppi-tunturit_, poikki maan idästä länteen, täyttävät koko Sveitsin ja etelä-osan Saksan maata. Niiden korkein kukkula Italian rajalla, nimeltä _Montblank_ on yli 14 tuhatta jalkaa korkea; _Karpatit_ ovat kaaren muotoiset jyrkät vuoret edellisistä koilliseen päin; _Pyrenean_ vuoristo, yhtänimisen niemen pohjois-laidalla Biskaija lahden ja Välimeren välillä, on Alppien jälkeen Euroopan korkein vuoriharju. Italian niemen halki kulkee ikääskuin jatkona Alppituntureista _Apenninit_, joiden korkein kukkula on _Gran-sasso_; mutta erillään pääselänteestä ovat tulivuoret _Vesuvius_, Italian länsi-rannalla, ja _Etna_, Sisilian saaren itä-rannalla. Vielä juoksee yksi selänne Adrian meren pohjois-päitse ja kääntyy Greekan niemelle päin, jossa jakautuu. Yksi selänne juoksee Mustaan mereen päin _Balkanin_ nimellä ja toinen selänne eroaa siitä nimellä _Pindus_ ja menee Greekan niemimaan halki etelään päin.

Aasiassa: Itä-aasian keskimäinen osa on maapallon korkeimpia paikkakuntia. Leveät ja pitkät vuoriharjut rajottaavat tämän ylängön sekä etelässä, että pohjoisessa.

Pohjoinen vuoriharju alkaa Irtish virran itä-puolelta ja kulkee _Altain_-nimellä itään aina Baikal-järvelle asti. Tämän järven itä-puolella, Amur- ja Lena-virtojen välillä on _Da-ur_-niminen jylhä vuorimaa. Tästä vuorimaasta eroaa _Jablonoi-krebet_-niminen vuoriharju menemään koilliseen, mutta nimitetään Ohotskan meren tienoilla _Stanovoi-krebet_, jolla nimellä se menee aina Beringin salmelle saakka. - Eteläinen vuoriharju on, läntisen India-niemen pohjois-puolella Sind ja Bramaputra virtojen välillä, nimeltään _Himalaija_. Sen harjun, ja koko maanpiirin, korkein kukkula on _Everest_ yli 27 tuhatta jalkaa (Kintshindjunga ja Davala-giri ovat vähä matalampia).

Nämä ovat Itä-aasian keskimäisen ylängön rajavuoriselänteet. Mutta tämä ylänkö ei ole mikään tasanen kangas, vaan siinä on monta korkeaakin vuoriharjua. Himalaijan länsi-puolimaisesta kulmasta kulkee vahva vuori-selkämä itään _Kuen-lyenin_ ja _Kulkunin_ nimellä ja menee itään Jan-tse-kiang ja Hoang-ho-virtojen pohjois-puolitse. Vastapäätä, Kuen-lyenin länsi-kulmasta, eroaa vuoriharju, nimeltä _Belur-tag_ (eli _Sumu-harju_) etelästä pohjoiseen. Päästyänsä 41 tasapiirin kohdalle, loppuu se tykkänään, mutta siihen siaan erkanee tästä itään suuri vuoriharju, joka, nimeltä _Thian-shan_ (eli _Taivaan harju_) ja _Mussart (eli Jää-harju)_ loppuu _Kobi- eli Shamo_-nimisessä erämaassa _Siolkki_-vuorien länsi-reunalla. - Belurtagista länteen päin on Turanien alanko Aralinjärveä ja Kaspin merta vasten, jossa veden pinta on alempana, kun vesi Valtameressä. Läntinen puoli Keski-aasiasta ei siis ole mikään ylänkö, kuin sen itäpuoli, mutta ihan vastoin, kentiesi, maanpiirin matalin alanko. Himalaijan ja Kuen-lyenin välinen maa on vanhan mantereen korkein ylänkö.

Siitä, jossa Belur-tag, Kuen-lyen ja Himalaija yhtyvät, eroaa vielä neljäskin vuoriharju, nimeltä _Hindukhu_ (eli _Indian harju_) länteen päin; mutta se alenee alenemistaan, _Kuur_-nimellä, ja muuttuu viimein ylängöksi. Mutta Kaspin meren kaakkois-puolella kohottaiksen vuori jälleen ja piirittää, _Albors_-nimisenä, tämän meren etelärannan. Korkein kukkula on _Demavend_. - Kaspin merestä lounaaseen ja Mustasta merestä kaakkoseen on _Armenian_ jylhä vuorimaa, jonka korkeimmalle kukkulalle, nimeltä _Ararat_, Noakin arkin luullaan seisahtuneen. Tästä pohjoiseen päin alenee maa syväksi laksoksi, jossa _Kuur- ja Aras_-virrat juoksevat, mutta kohoaa sitten jälleen korkeaksi vuoriharjuksi, nimeltä _Kaukaso_, jonka korkein kukkula on _Elborus_. Ararat-kukkulasta etelään päin on _Sagrosh_-vuoret aina Persian lahdelle asti. Tämän vuoren itä-puolella, Persian lahden ja Kaspin meren välillä, on _Iranin_ lakeus eli tasanen ylänkö. Saman vuoriharjun länsi-puolella on syvä alanko eli notko, jossa _Tigris- ja Eufrat_-virrat juoksevat. Viimeksi mainitun virran länsi-puolella alkaa yläinen erämaa, joka etelässä jatkaantuu aina Arabia-niemen etelä-reunalle. Välimeren itä-ranteella ovat _Libanon_-vuoret, josta kuningas Salomo tuotti sedripuita tempeli-rakennukseen Jerusalmiin. — Niemekkeellä Arabia-lahden päässä kohottaiksen Siinain-vuori, jossa Jumala Moseksen kautta ilmoitti käskynsä Israelin kansalle.

Hindukhu-harjusta etelään ovat _Suleimanin eli Salomonin_-vuoret. _Vindhyan_-vuoret, jotka menevät poikki maan, jakavat Etu-indian niemen kahteen osaan, joista pohjois-puolimainen osa, näiden ja Himalaija-harjun välillä, on matalaa viljavaa laksoa, jossa Ganges virta monine haaroineen juoksee, mutta eteläinen osa on jotenki korkea ylänkö, nimeltä _Dekan_. - Altai- ja Daur-vuorista pohjoiseen päin on melkeen koko maa, nimeltä _Sipirja_, yhtä ainoata Jäämereen vierättävää alankoa, joka Jäämeren rannoilla muuttuu pelkäksi puuttomaksi lumi- ja jää-lakeudeksi. Yhtä alankoa kestää vielä Irtish-virran toisellakin puolella, aina Aral-järvellen asti.

Afrikassa: Luode-reunalla, lounaasta kaakkoseen, kulkee _Atlas_-niminen, monikertanen vuoriharju aina Bon-niemekkeelle asti. Matalampi rantavuori, nimeltä _Harudsh_, kiertää Sidra-lahden etelä-rannatse ja levenee saman lahden itä-puolella tasaseksi ylängöksi, nimeltä _Barka_. Atlas- ja Harudsh-vuorien etelä-puolella on Sahara-niminen erämaa, eli koko maanpiirin suurin ja auhtoin hiekka-lakeus. Sitä kestää melkein poikki koko Afrikan, ja se on joksikin tasasta, eikä sanota kohoavan paljon meren pintaa korkeammalle. - Saharan ja Guinea-lahden välillä ovat _Kong_-vuoret. Arabia-lahden eteläpohjukan länsi-puolella on _Abysinian_ jylhä vuorimaa, josta matalampia vuorihaaroja eroaa pohjoiseen päin molemmin puolin Niili-virtaa. Itäinen haara on nimeltään _Mokattam_ ja läntinen _Libyan_ harju. Niili-virran lakso, _Egypti_, on hyvin alaista ja Afrikan paras vilja-maa. Etelä-afrika on ainoasti rannoilta tunnettu. Sen sisusta luullaan korkeaksi ylängöksi. Vuorista tunnetaan siellä ainoasti _Mandarra_-vuoret Tsad-järven etelä-puolella ja Kuu-vuoret päivätasaajan alla, sekä _Lupata_-vuoret itä-reunalla.

Amerikassa: Amerikan eteläisimmästä niemestä aina Jäämereen asti, kulkee aivan länsi-rannatse katkeamaton vuoriharju, joka onkin maanpirin pisin vuoriselkämä. Sitä sanotaan Etelä-amerikassa nimellä _Cordilleras de los Andes_ eli _Vaski-harju_, mutta Pohjois-amerikassa on _Andes_-nimi aivan tuntematon. Etelä-osa tätä selännettä menee suoraan pohjoiseen. Keskellä selännettä on _Aconcagua_-niminen tuli-tunturi, uuden mantereen korkein kukkula, joka on yli 22 tuhatta jalkaa. Pohjoinen osa, joka mutkistuu vähän länteen päin, ei olekaan yhtä ainoata harjua, mutta paikoin kahta ja toisin paikoin kolmea rinnatusten kulkevata harjua, joiden välissä on syviä vuorilaksoja, niinkun _Titicaca_- (lue Titikaaka) järven lakso. Sen ympäristössä on _Pic-Sahaman_ 20 tuhatta jalkaa korkea tunturi ja vähän matalammat _Illimani_ ja _Nevada de Sorata_. Päiväntasaajan alla on Qvito- (lue Kiito) niminen 9 tuhatta jalkaa korkea ylänkö, jossa kasvaa Keski-euroopan hedelmiä. Qviton länsi-reunalla on _Cotopaxin_ hirmunen tuli-tunturi, ja _Chimborazon_ (lue Tjimboratso) 20 tuhatta jalkaa korkea kukkula. Tästä vähän pohjoiseen jakaantuu Cordilleras-vuori kolmeen harjuun. Itä-puolimainen, nimeltä _Suma Paz_, lähtee koilliseen Marakaybo-lahden itä-rannatse Orinoko-virran suulle; Keskimäinen, _Quin-diu_, menee Kauka- ja Magdalena-virtojen välillä, ja läntinen _Choco_-niminen haara kulkee pitkin länsirantaa Panama-taipaleesen.

Pohjois-amerikassa, Meksiko-lahden ja Tyyneen meren välillä levittäiksen Cordilleri-vuoret _Meksikon_ ylängöksi, ja erottaiksen 21 tasapiirin kohdalla kolmeen harjuun. Itä-puolimainen näistä, nimeltä _Cordilleras de Texas_, menee koilliseen Mississippi- ja Missuri-virtojen yhdyntä paikoille; läntinen, _Cordilleras de Sonora_, menee enemmin luoteesen ja loppuu Kalifornian lahden pohjois-päässä; mutta keskimäinen eli emäharju, nimeltä _Sierra Madre_, rientää suoraan pohjoiseen, tekee summattoman suuren 11 tuhatta jalkaa korkean pesävuoren, _Sierra Verde_, josta Pohjois-amerikan suurimmat virrat saavat alkunsa, ja menee siitä nimellä _Chippevai_, (lue _Tjippevee_), eli _Louhi_-harju Jäämeren rannoille. Kalifornian niemen eteläisimmästä päästä alkaa toinen vuoriharju, joka pohjoisessa särkeentyy lukemattomiin niemekkeihin ja saariin, ja loppuu Alashka-niemellä. Sille on annettu nimeksi Pohjois-amerikan _Ranta-alpit_, ja sen korkein kukkula, joka myös on Pohjois-amerikan korkein vuori on _Sant Elias_. Muuten on Pohjois-amerikan pohjois-puoli melkeen yhtä ainoata tasamaata Tyyneen meren ranta-kivistä alkaen aina Labradorin kivikkoiselle niemelle asti. Tällä lakeudella on paljo suuria järviä ja virtoja, josta syystä sitä on useasti verrattuna Suomen maahan. Pohjois-amerikan itä-puolella kulkee lounaasta kaakkoseen, vähän matkaa Altantin merestä, kahdet vuoriharjut, joista rannimmaista sanotaan _Sini-vuoriksi_ ja sisimmäistä ja korkeampata _Alleghany_- eli _Apalachi_-vuoriksi. Näiden ja läntisien rantavuorien välillä on maanpiirin suurin ja laajin tasamaa eli lakeus. Savanneiksi sanotaan täällä olevia puuttomia, mutta heinäkkäitä niittymaita, niinkin avaroita, ettei silmä kannata toiselta laidalta toisellen.

Etelä-amerikaa silmäillessä, löydetään Karaibia-meren etelä- ja Marakaibo-lahden länsi-puolella, hyvinkin korkea lumitunturi, nimeltä _Sierra Nevada de Santa Marta_. Orinoko-virran itä- ja etelä-puolella on leveä _Guyanan vuorimaa_, jota kestää aina Amatson virran suuhun asti. Tämän vuorimaan länsi- ja etelä-puolella on avara alanko, jossa Orinoko ja Amatson virrat juoksevat. Amatson virran ympärillä on maailman avarimmat ja synkimmät metsät, eli kun täällä sanotaan _Selvas_. Orinoko-virran alangossa on taas äärettömiä, miehen korkuista heinää kasvavia niittuja, _Llanos_ (lue _Ljanos_), joita myös sanotaan _Ruoho-meriksi_ (mar de yerbas). Etelä-amerikan itä-puoli, Amatson-virran etelä-puolella, on taas _Brasilian ylänkö_, jossa on monta vuoriharjuakin, jotka kaikki kulkevat pohjoisesta etelään. Etelään päin alenee tämä ylänkö ja muuttuu vähitellen tasamaiksi, jota kestää aina Magelhaenin salmelle saakka. Plata-virran rannoilla sanotaan näitä tasamaita nimellä _Pampas_, jotka ovat yhtäläisiä, kun Pohjois-amerikan Savannit, nimittäin puuttomia ja pensaattomia niittymaita; jossa kesyttömiä hevos- ja lehmä-laumoja kulkee omassa vallassaan. Mutta etelämpänä Patagoniassa muuttuu tämä auhtoksi kivi- ja sora-peräiseksi maaksi, joka ei kasva paljon muuta ruohoa, kun ohdakkeita ja orjantappuroita.

Järviä ja sisämeriä.

Maan syvennöksiin seisattunutta ja seisovaa vettä kutsutaan järviksi, ja suurimpia sisämeriksi. Järven ja sisämerien vesi on tavallisesti mautonta, mutta meren vesi suolaista; mutta on niitäkin järviä, joissa vesi on suolasta. Suurimmat järvet Euroopassa ovat: Aalto-järvi eli Laatokka, Suomen lahden koillis-puolella; Ääninen eli Onega, edellisestä koilliseen; Saimaa eli Saimen ja Päijänne, molemmat Suomen lahdesta pohjoiseen; Ilmen (eli Ilmajärvi), Aaltojärven etelä-puolella; Peippoisjärvi, Suomen lahdesta etelään; Venern (lue Veenern), Vettern ja Mälarn, Ruotsissa; Balaton, ja Fertö-tava (eli saksaksi Platten ja Neusiedler järvet) molemmat Ungarissa Karpati vuorien etelä-puolella; Genevan, Neuchâtel ja Bodenjärvi, Lago Maggiore (lue Madjore), Lago di Como, Lago di Iseo ja Lago di Garda, kaikki Alppi-vuorien rinteillä. Aasiassa: Kaspin meri, kaikkein suurin järvi eli oikea sisämeri maanpiirillä; Aral, edellisestä itään; vielä etempänä ovat Balkash ja Baikal, Altai vuorien etelä-rinteillä; Lop-noor ja Kuku-noor, Keski-aasian ylängöllä; Van ja Urmia, Armenian vuorimaassa; ja Kuollut meri, lähellä Välimeren itä-rantaa. Afrikassa: Tsad, Keski-afrikassa; Tsana, Abysinian vuorimaassa; Njassi ja Ngami Etelä-afrikassa. Pohjois-amerikassa: Karhu-järvi, Orja-järvi, Atapescow ja Vinipeg ovat kaikki perätysten Jäämerestä etelään; Ylä-järvi, Kaspin meren jälkeen suurin maanpiirillä, Michigan (lue Mitjigan), Huron (lue Juuron), Erie (lue Iiri) ja Ontario, jotka kaikki viis ovat toisiinsa yhdistettynä kapeemmilla tahi leveemmillä salmilla; Nikaragua, kaidalla maapalstolla Panama-taipaleen pohjois-puolella. Etelä-amerikassa: Marakaibo, pohjois-reunalla; Titicaca, länsi-reunalla, ja Guanacache, etelässä.

Virtoja.

Euroopassa: Jäämereen laskee vetensä _Petshora_, tuleva Urali-vuorista. Valkeaan mereen menee _Viena_ (eli _Dvina_) ja _Onega_.

Itämereen ja sen lahtiin juoksevat: Turjanharjulta tulevat _Tornion, Kainuun, Luulajan, Piitimen, Skelleften, Uumon, Ongermanin, Indalin, Niurundan_ ja _Daalin_ joet; Vetterin järvestä _Motala_; Suomen puolella _Kemin, Oulun, Kyrön_ ja _Kokemäen_ joet, jotka kaikki menevät Kainuun eli Pohjan lahteen. Suomen lahteen virtaavat: _Kymi_ Päijänteestä, _Neva_ Aaltojärvestä ja _Narova_ Peippoisjärvestä. Aaltojärveen laskevat: _Vuoksi_ Saimaasta, _Syväri_ (venäjäksi _Svir_) Aänijärvestä, ja _Velhojoki_ (venäjäksi _Volkov_) Ilmenestä. Riigan lahteen juoksee _Väinö-joki_, (saksaksi _Dyyna_) Volkonski metsästä.

Itämeren etelä-rannalta juoksevat: _Niemen_ (lue _Niimen_, venäjäksi _Nieman_), jota rannempana sanotaan _Memeliksi, Pregel, Vislaa_ (eli saksaksi _Weichsel_), joka alkaa Karpati- ja Sudeeti-vuorien vaiheelta, ja _Oder_, joka saapi alkunsa Sudeeti-vuorista.

Pohjan mereen juoksevat: _Elbe_, joka alkaa Riesengebirgestä (Jättiläis-vuorista), ja saapi oikealta puolelta lisä-joet _Havel_ ja _Spree_ ja vasemmalta puolelta _Moldau_ ja _Saale_; _Weser_ Tyyringen metsäharjusta _Ems_ ja _Rein_ (eli _Reen_) joka alkaa _S:t Gotthard_-kukkulalta, juoksee Boden-järven läpi, saapi sieltä tultuansa _Aar_-nimisen lisä-virran, käännäiksen Baselin kaupungin kohdalla pohjoiseen, saapi oikealta puolelta _Neckar_- ja _Main_-nimiset lisä-virrat ja vasemmalta puolelta _Mosel_ ja _Maas_. Vähän matkaa tämän suusta laskeiksen myös _Schelde_, tuleva Ardennai-vuorista. — Kattegatin lahteen juoksee _Götha_, Venerin järvestä, ja _Glommen_ Dowre-vuorista. Englannissa juoksee Pohjan mereen _Themes_ (lue _Teems_). Ja Kanavaan heittäiksen _Seine_ (lue _Seen_) virta _Côte d'or_-vuorista.

Atlantin mereen menevät: _Loire_, (lue _Loar_), Sevenni-vuorista, _Garonne_ (lue _Garon_), Pyrenean vuorista, joka saapi oikealta puolelta suuren lisä-virran _Dordogne_ (lue _Dordonj_), ja nimitetään siitä lähtien _Gironde_ (lue _Shirongd_); Pyrenean niemellä juoksee niinikään Atlantin mereen: _Minho_ (lue _Minjo_), _Duero_ (lue _Duuro_), _Taijo_ eli _Teijo, Guadiana_ (eli _Vadi-ana_) ja _Guadalqvivir_ (eli _Vad-al-Kiibir_).

Välimereen menevät: _Ebro_, Pyrenean niemellä; _Rhône_ (lue _Roon_), Alppi-vuorista; _Arno_ ja _Tiiber_, Italian niemellä Apennini-vuorista. Adrian mereen menevät: _Adige_ (saksaksi _Etsh_) ja _Po_ (lue _Puu_), _Monte Viso_-kukkulalta Alppi-vuorista.

Mustaan mereen menee: _Donau_ (eli _Donava_), joka alkaa _Schwarzwald'ista_ (eli Mustasta metsästä), saapi oikealta puolelta lisä-virrat _Lech, Isar, Inn, Drau_ eli _Drave, Sau_ ja vasemmalta puolelta _Theiss, Aluta, Sereth_ ja _Pruth_. Mustaan mereen myös _Dniester, Bog_ ja _Dnieper_, ja Asovan mereen _Don_.

Kaspin mereen menee Euroopan suurin virta _Volga_ (latinaksi _Rha_), joka alkaa Volkonski metsästä, saapi oikealta puolelta suuren lisä-virran _Okâ_ ja vasemmalta puolelta vielä sauremman _Kâma_. Kaspin mereen juoksevat vielä: _Ural_ yhtänimisistä vuorista, _Kumâ_ ja _Terek_ Kaukasus vuorista. Aasian ja Euroopan rajaa kuletetaan tavallisesti Kumâ-jokea myöten ja sittemmin pitkin _Kubanj_-jokea, joka, alkaen Kaukasus-vuorista menee Mustaan mereen.

Aasiassa: Jäämereen juoksevat: Kaksois-virrat _Ob_ eli _Konda_ ja _Irtish_, molemmat Altai-vuorista; Jenisei eli Kemi, jolla Altai-vuorista tulevalla virralla on kaksi suurta sisä-virtaa, nimittäin _Ankara_ eli _Ylä-tunguska_, joka juoksee Baikal-järven lävitse, ja _Ala-tunguska: Lêna_, joka alkaa Baikal-järven pohjois-puolella, ja ottaa oikealta puolelta Stanovoi-vuorista tulevan _Aldan_-nimisen sisä-virran.

Ohotskan mereen menee _Amur_, jonka alku-purot, _Onon_ ja _Argun_, lähtevät Altai-vuorien itäisemmästä kulmasta.

Keltamereen juoksevat _Hoang-ho_ (eli _Kelta-virta_) ja _Jan-tse-kiang_ (eli _Sini-virta_), jotka ovat pisimmät virrat Aasiassa, ja alkavat Kuenlyen vuorien itäisimmästä osasta.

Itäisestä Indian niemestä menee: _May-ka-ung_ Kiinan mereen, _Menam_ Siamin lahteen, _Saluen_ ja _Iravaddi_ Bengalin lahteen. Himalaija-vuorista juoksee niinikään Bengalin lahteen Brâmaputra ja Ganges, jotka rannempana ovat ihan suutasuksin. Araabian mereen juoksee Himalaija- ja Kuenlyen-vuorien vaiheelta Sind eli Indus, joka saapi idässä viisi haarasen lisä-virran Pendsnud eli Viis-virta.

Persian lahteen lankeevat: _Degr_ eli _Tigris_ ja _Frat_ eli _Eufrat_, jotka saavat alkunsa Armenian vuori-maasta. Molempien yhteen jouduttua, saapi virta nimen _Schat-el-arabi_. Pienen Aasian emävirta on _Kisil-irmak_ (muinoin _Halys_), juokseva Taurus-vuorista Mustaan mereen. Belur-vuoren länsi-rinteiltä lähtevät _Siir_ ja _Aamu_ menemään Aral-järveen. Kaspin mereen tulevat Kaukasus-vuorista alkava _Kuur_ ja Ararat-kukkulalta lähtevä _Aras_.

Afrikassa: Koillis-kulmassa on tämän maa-osan suurin virta _Niili_, joka syntyy kahdesta alku-purosta. Länsipuolimainen niistä, nimellä _Bar-el-abiad_ (eli _Valko-niili_), alkaa luultavasti Kuu-vuorista; itä-puolimainen, nimellä _Bar-el-azrek_ (eli _Sini-niili_), tulee Abysinin vuorimaasta. Atlantin mereen menevät _Senegal_ ja _Gambia_, molemmat Kong-vuorista. Guinean lahteen juoksee myös Kong-vuorista _Djoliba_ eli _Niiger_. Etelämpänä samalla rannalla ovat: _Kongo_ eli _Zaire_ ja _Coanza_ ja vielä etelämpänä _Oranje_- eli _Gariep_-virta. Indian mereen juoksee Ylä-afrikasta monta virtaa, mutta niitä ei vielä tarkoin tunneta. Jokseen tunnetuita ovat _Limpopo_ ja _Sambeze_, jotka molemmat juoksevat Motsambik-kanavaan.

Pohjois-amerikassa: Chippevay-vuorista lähtee _Atapescow_-virta yhtänimiseen järveen, josta vesi _Orja_-virtaa myöten juoksee Orja-järveen ja siitä _Mackenzie_-virtaa myöten Jäämereen. Chippevay-vuorista tulee _Saskatshawa_-virta Vinipeg-järveen, josta _Nelson_-virta menee Hudsonin lahteen. Nelson-virrasta vähän pohjoiseen juoksee samaan lahteen _Missinippi_ eli _Churchil_ (lue _Tjörtjil_). Viidestä suuresta järvestä juoksee _Lorentso_-virta Lorentso- lahteen. Erie ja Ontario järvien välillä on maailman kuuluisin puote _Niagara_. Pohjois-amerikan suurin virta Missisippi, joka alkaa _Maaharjan_ etelä-puolelta, saapi oikealta kädeltä Sierraverde-vuorista tulevan _Missuri_-haaran, ja sittemmin vasemmalta puolelta _Ohio_ (lue _Oheijo_), ja taas oikealta kädeltä _Arkansas_- ja _Puna_-virran, ja loppuu viimen Meksikon lahteen. Yhteen lahteen juoksee myöskin _Rio-del-norte_ Sierraverde-vuorista. Pohjois-amerikan länsi-rannalla ovat _Kolumbia_ eli _Oregan_ ja _Kolorado_ merkillisimmät.

Etelä-amerikassa: Luode-kulmalla menevät _Magdalena_- ja _Cauca_-virrat suutasuksin Karaibia-mereen. Atlantin mereen juoksee _Orinoko_ ruoho-niittyjen keskitse. Maapiirin suurin virta _Amatson_ eli _Marannon_ (lue _Maranjon_), alkaa liki länteistä rantaa _Lauricocha_ (lue _Laurikotsha_) järvestä, saapi oikealta kädeltä _Ukajale, Madeira_ ja _Topajos_ paitsi muita pienempiä ja vasemmalta puolelta _Rio-Negro_. Marannonin suuhun tulee myös etelästä _Tokantin_. Vähän etelämpänä juoksee _San Francesco_. Vielä etelämpänä on _La Plata_. Emä-virta on _Parana_, joka oikealta puolella saapi lisä-virran _Paraguay_, ja vasemmalta _Uraguay_, jonka jälkeen virta saapi nimen La Plata.

Uuden Hollannin virrat ovat pienempiä, kun muiden maa-osien, ja pääliseksi vielä vähän tunnettuja.

Ihminen.

Ihmiskunnan alku oli kyllä yhdestä ainoasta parikunnasta; mutta erinäiset ilmalaadut, moninaiset elatuskeinot ja muut semmoiset syyt ovat ajanpitkään jakaneet sen moniin eri-lajeihin, jotka erottaiksen toisistaan ruumiin rakennuksessa, ihon karvassa, mielen laadussa, kielessä ja tavoissa.

Näitä ihmislajia luetaan tavallisesti viideksi: 1. _Kaukaasialaiset_, jotka ovat valkea-ihosia ja kookkaita. Tätä lajia ovat enin osa Lounas-aasian asukkaita, asujamet Afrikan pohjois-rannalla ja suurin osa Euroopalaisia. 2. _Mongolilaiset_, jotka ovat vehnän karvasia ja ruumiikkaita. Tätä lajia ovat Koillis-aasian asukkaat ja kaikki kylmän ilma-alan ihmiset. 3. _Malayilaiset_, joita tavataan Malakka-niemellä ja Australian saaristoissa, ovat iholtaan tumman ruskeita. 4. _Neekeriläiset_, jotka ovat aivan musta-ihosia ihmisiä Afrikan maa-osassa. 5. Amerikalaisia, jotka iholtaan ovat vasken-karvasia ja varreltaan kehnoja. Tätä kantaa ovat Amerikan alku-asukkaat.

_Kansaksi_ sanotaan ihmisiä, joiden yhtäheimoisuus näkyy kielen ja tapain yhtäläisyydessä. Kansoja ovat esimerkiksi Suomalaiset, Venäläiset ja Ruotsalaiset, asukoot vaikka missä valtakunnassa.

Elatuskeinojen suhteen erottaiksen ihmiset kolmeen osaan: 1. _Kesyttömät_ eli _Villikansat_, jotka elelevät, jokainen erikseen, metsästämisellä, kalastamisella taikka metsän hedelmillä, ja vhdistyvät ainoasti vihollisia vasten. 2. _Karjankaitsiat_ eli _Paimenkansat_, joilla ei ole pysyväistä asunsijaa, vaan muuttavat majoineen ja karjalaumoineen paikasta paikkaan, etsistellen parempia laitumia. 3. _Sivistyneet_ kansat, jotka viljelevät maata, käyvät kauppaa, tekevät askareita, harjottavat tiedollisuutta valtakunnissa.