Part 2

Se runsas viljan tulo, joka Euroopassa ja Amerikassa antaa elatuksen neljännelle osalle ihmiskuntaa, tulee niin hyvin talven kylmyydestä, kuin kevään ja kesän lämpymästä. Se kuuluu kyllä kammalta, mutta on kuitenkin totinen tosi. Sillä jos kasvut eivät kuolisi talven kylmyydestä, niin ne eivät myöskään tekisi terää eikä tähkäpäitä. Tästä saadaan selvä, kun mennään kuumiin kesämaihin. Tuskin päästään semmoiseen lämpymään, jossa kasvuilla ei ole mitään haittaa talven kovuudesta, ennenkuin jo nähdään niiden viheriöitsevän kaiken vuotta, mutta tekemättä tahkäpäitä. Kasvu ikäänkuin aavistaisi siemenen teon tarpeellisuutta siinä, jossa ilman kovuus seisattaa kasvujen elon. Silmin nähtävä on tämä luonnon vaikutus korkeilla vuorilla kuumissa kesämaissa, joissa ilman erotukset ovat likempäna toisiansa ja selvemmin nähtävinä, kuin jos kulkisimmc kesämaista talvimaihin. Kylmilla vuorien rinteillä kesämaissa viljat tekevät tähkapäitä, mutta lämpimissa laksoissa vuoren juurella kasvaa vaan uusia olkia kasvun juuresta, ja laiho viheriöitsee viheriötsemistään siementä tekemättä. Ei ainoasti ilman kylmyys, mutta myös muukin vaikutus voipi pakottaa viljakasvuja terää tekemään. Niin on esimerkiksi havaittu, että Jamaikan saarella, jossa pitkällinen pouta vuosittain näännyttää kasvun, käypi viljaa viljeleminen, mutta ei niissä kesämaissa, joissa vettä sataa kaiken vuotta. Keväällä ja kesällä herättävät kylmien ja viileiden maiden pitkät päivät vilkkaamman elon ja vireyden eläimienki seassa. Maalla ja meressä vilisee silloin aina napapiiriin asti lukematoin eläimien paljous. Kaikki tämä jo mainittu eläimien paljous sekä etenkin niiden suuruus saattaa epäilemään, tokiko nuo kiitetyt kesämaat silloin voivat ottaa voiton kylmiltä mailta, liiatenkin jäämereltä. Mutta kun sitte se aika tulee, jolloin päivä ei paistakaan, lämmin vähenee, kun yöt pimenee ja päivät lyhenee ja se kaikkia kuolettava talvi tulee, niin silloin on polo Pohjolassa elo leivätön Lapissa.

Miten maata kuvataan ja viivataan.

Maata kuvataan ympyräiselle pallolle, josta syntyy pallo-kartta, taikka viivataan kaksi ympyrän kehää paperille; toiseen ympyrään kuvataan maan pallon toinen puoli ja toiseen taas toinen, ja niin saadaan kehä-kartta. Manner painetaan tavallisesti jollakulla värillä; vaan vesi jätetään enimmiten paperin karvaiseksi.

Sekä pallo- että kehäkartoissa on monta viivaa. Näistä on se merkillisin, joka on viivattu maan ympäri idästä länteen, yhtä kaukana maan kummastakin navasta. Sitä sanotaan _Equatoriksi_ eli _päivän tasaajaksi_; sillä kun auringon säteet paistavat kohtisuoraan tätä viivaa vasten, niin päivä ja yö ovat yli koko maan yhtä pitkät, eli 12 hetkeä kumpikin. Päiväntasaaja on noin 3600 peninkulmaa pitkä, ja jaetaan, kun muntkin ympyrät, 360:een yhtä-suureen osaan, joita sanotaan gradiksi eli asteiksi. Joka aste on siis 10 penikulmaa pitkä. Päiväntasaaja jakaa myös maapinnan kahteen yhtä suureen osaan, nimittäin: _Pohjois_- ja _Eteläpuoliskoon_. Pohjoispuolisko on se maan puoli, jonka keskellä pohjoisnapa löytyy. Eteläpuoliskoksi sanotaan taas etelänavan ympäristölle kuuluvaa maan puoliskoa.

Maan navasta maan napaan, kohtisuoraan päiväntasaajata vasten, vedetaän 360 kaaren kalttaista viivaa, joita sanotaan _Meridianiksi_ eli _puolipäivän-piiriksi_ sentähden, että kaikissa paikoissa yhden meridianin alla on yhtäaikaa puolen päivän aika. Puolipäivän piiriä voipi viivata minkä paikan lävitse tahansa mutta tavallisesti viivataan ensimäinen puolipäiväpiiri pienen Ferro-nimisen saaren sivutse, josta sitä sanotaankin _Ferron puolipäiväpiiriksi_. Siten jakaantuu maa uudelleen kahteen osaan _Itä- ja Länsipuoliskoon_. Itäpuoliskoksi sanotaan ensimäisestä puolipäiväpiiristä itään päin olevata maan puoliskoa, ja Länsipuoliskoksi sitä, joka samasta puolipäiväpiiristä jääpi länteen. Suurin osa manteretta on kahdessa jaksossa, yksi kummallakin maa-puoliskolla. Näistä sanotaan suurempata ja leveämpää vanhaksi mantereeksi sen suhteen, että vanhimmat tunnetut kansat ovat siinä pitäneet asuntoa; toista, keskeltään kapeaa ja ikään kuin kahdessa osassa olevata mannerta nimitetään _uudeksi mantereeksi_. Paitsi näitä on vielä itäisen maan-puoliskon kaakkois-reunalla isonlainen manner, nimeltä _Uus Holland_.

Päiväntasaajan molemmin puolin on viivattu rinnatusten kulkevia yhtäsuuntaisia ympyröitä, joita sentähden sanotaan _leveys- eli tasa-piireiksi_. Näitä tasapiiriä on 90 pohjois-puolella ja yhden verran etelä-puolella päiväntasaajaa. Päiväntasaajasta 23 1/2 astetta pohjoiseen ja etelään päin on kaksi ympyrää, joita sanotaan _käännepiireiksi_. Pohjois-puolimaisen erityinen nimi on _ravun_-käännepiiri ja etelä-puolimaisen _kauriin_-käännepiiri. Yhtä-pitkältä molemmista maan-navoista, kun käännepiirit ovat päiväntasaajasta, on taas toinen yhtä-suuntanen ympyrä-pari, nimittäin: napa-piirit, joista toista sanotaan pohjoiseksi toista eteläiseksi napapiiriksi.

Käänne- ja napapiireillä jaetaan maan pinta viiteen _ilman-alaan_. Napapiireillä rajoitettuja aloja, joita on kaksi, sanotaan _kylmiksi_ aloiksi eli _talvi-maiksi_; napa- ja käännepiirien välillä olevata kahta alaa nimitetään _lämpimiksi_ aloiksi ja käännepiirien väli saapi nimen: _kuuma-ala_ eli _kesä-maa_.

Manner ja meri.

Mantereita on kolme: _Vanha_- eli _Itä-manner_, _Uusi_- eli _Länsi-manner_, ja _Uusi-Holland_ eli _Kaakkois-manner_.

Vanha- eli Itä-manner on maanpallon itä-puoliskolla, paitsi koillista niemekettä, jota on vähän länsi-puoliskollakin. Leveydellään täyttää se melkein koko itä-puoliskon, ja on suurimmaksi osaksi sen pohjois-puoliskolla. Ainoasti yksi vanhan mantereen niemi ylettyy eteläiselle maa-puolelle. Länsi reunallaan lähenee vanha manner ensimäistä puolipäiväpiiriä. Sen laajuus idästä länteen on melkein puolta suurempi, kun pohjoisesta etelään. Valtameren selkä tunkeiksen lännestä melkein vanhan mantereen keskelle. Sitä sanotaan sentähden _Väli-mereksi_. Toinen kaitanen lahti, nimeltä _Arabian-lahti_ eli _Punanen meri_, tulee etelästä niin likeelle Välimertä, että niihen välille jääpi ainoasti pari penikulmaa leveä _Suetsin_ taipale. Nämä vedet jakavat itä-mantereen kahteen osaan. _Urali_-vuoret, jotka menevät melkein suoraan etelästä pohjoseen, jakavat suuremman näistä osista vielä kahteen osaan. Siten jakaantuu vanha manner kolmeen maa-osaan, jotka nimitetään Aasia, Euroopa ja Afrika.

Uusi- eli Länsi-manner on kokonaan maanpallon länsi-puoliskolla. Tämä manner on pohjosesta etelään aivan pitkä, mutta idästä länteen hyvin kapea. Sen koillis-puolella on maailman suurin saari Grönland eli Vihantamaa, jonka länsi-ranta, sikäli kuin se on tunnettu, kulkee aivan liki Ferron puolipäivä-piiriä. Uusi-manner on jaettu kahteen osaan, jotka Panama-taipale päiväntasaajan pohjois-puolella yhdistää. Pohjois-osa on kokonaan maanpallon pohjois-puoliskolla. Suurin leveys on pohjoisessa, josta se sitten kapenee vähitellen etelään päin. Etelä-osa on suurimmaksi osaksi maanpallon etelä-puoliskolla, ja sen itä-reunalla, ainoasti ylimmäinen reuna pistäiksen pohjoiselle maa-puoliskolle. Tämäkin osa uuden maailman manteretta on levein pohjoisessa ja kapenee etelässä kapenemistaan niin, että se näöltään on melkein kolmi-kolkkanen. Koko uusi-manner pidetään tavallisesti yhtenä maa-osana, nimeltä Amerika, jonka pohjois-puolta sanotaan Pohjois-amerikaksi ja etelä-puolta Etelä-amerikaksi.

Uusi-holland on vanhasta mantereesta kaakkoseen päin, itäisen maa-puoliskon etelä-alalla. Laajuus poikki maan, idästä länteen, on suurin keski-paikalla. Halki maan, pohjoisesta etelään, on tämä manner lyhkäisempi, kuin poikelleen. Pohjoisin niemi on nimeltään Cap York, (lue Kaap Jork), ja etelin Cap Vilson, (lue Kaap Uïls'n). Uus-holland ja sen ympärillä oleva avara saaristo pidetään viidentenä maa-osana, nimellä Australia.

Maa-osia on siis viisi, nimittäin: _Aasia, Afrika, Euroopa, Amerika ja Australia_.

Aasia on vanhan mantereen koillis-puoli. Lännessä se yhtyy Euroopan kanssa, ja lounais-suunnalla Afrikan kanssa Suetsin taipaleen kautta. Bering'in salmi erottaa itä-pohjimmaisen kulman Amerikasta. Pohjoisimmat niemet ovat Cap Taimura ja Severovostotshnoi. Itäpuolella on kolme suurta niemi-maata: Tshuktshi'en maa, josta rannimmainen niemeke on Itä-niemi; Kamtshatka, jonka eteläisin niemi on Lopatka ja Korea. Etelä-rannalla on myös kolme vielä suurempata niemi-maata: Itäinen Indian niemi, josta toista ja pitempätä puolta sanotaan Malakka-niemeksi: Läntinen Indian niemi ja Arabian niemi. Länteen päin on ainoasti yksi niemi-maa Länsi-aasia, Pieni-aasia eli Natolia. Aasian maa-osaan Luuluvat seuraavat suuret saaret: Kypros, löytyvä Väli-meren koillis-päässä; Sokotora, Arabian etelä-puolella; Ceylon eli Seilan läntisen India-niemen etelä-rannalla; Suuret Indian eli Sunda-saaret, Sumatra, Borneo, Java ja Celebes, kaikki Itäisestä Indian-niemestä kaakkoseen; Pienet Sunda-saaret aivan perätysten Javan ja uuden Hollannin välillä Balista Timorihin asti; Molukki- eli Ryyti-saaret, Celeben saaresta itään; Philippi-saaret, Lutson- eli Manila ja Palavan (Paragoa), Borneosta koilliseen; Hainan ja Taivan, lähellä itärantaa; Japanin saaret (Kiusu, Sikokf, Nipon ja Jesso) ja Tarakai eli Sachalin, myös itä-rannalla; Uusi-sipirja, pohjois-rannalla.

Afrika on vanhan mantereen lounais-osa. Suetsin taipale yhdistää sen Aasian kanssa. Pohjoisessa on Välimeri, idässä Punanen meri ja muuten Valtameri. Länsipuolella tekee Valtameri sen suuren Guinean lahden. Tämä lahti jakaa Afrikan kahteen suureen niemeen. _Läntinen_ näitä niemiä, Väli- ja Valtameren välillä, on joksikin leveä ja rannoiltaan melkeen kaaren muotoinen. _Eteläinen_ taas, Valtameren välillä, on alussa aivan leveä, mutta kapenee etelässä ja loppuu ikäänkuin katkennut veitsen terä. Afrikan itäisin niemi on _Kap Guardafui_. Eteläisimmät niemet ovat _Hyväntoivon-niemi_ ja sitä vähän kaakkosempana _Cap Agulhas_ eli _Neula-niemi_. Länteisin on _Cap Verde_ eli _Vihanta-niemi_. Luoteisin niemi, _Gibraltar_-salmen kohdalla, _Cap Spartel_ ja pohjoisimmat _Cap Bon_ ja _Cap Blanko_. Poikki-maisin Blanko-niemekkeestä Neula-niemekkeelle on vähäistä pitempi matka, kuin poikki-maisin Vihanta-niemestä Guardafui niemelle. Afrikaan kuuluu suuri _Madagaskar_-saari kaakkois-rannalla: _Masgarenhan_ saaret, joista _Mauritius_ ja _Burbon_ ovat suurimmat, Madagaskarista itään päin; ja luode-puolella _Asori_- eli _Terceira_-saaristo; Pohjoiset _Kanaria_- eli _Madeira_-saaret; _Eteläiset Kanaria-saaret_, Teneriffa, Ferro ja Kanaria, ja _Vihanta-niemen_ saaret.

Euroopa on luode-osa vanhan maailman manteretta. Idässä se yhtyy Aasiaan. Rajana molempien maa-osien välillä on _Urali_-vuoret, _Urali_-virta, _Kaspin-meri_, _Kaukason-vuori_ ja _Musta-meri_. Väli-meri erottaa Euroopan Afrikasta. Lännessä ja pohjoisessa on Valta-meri. Suurin pituus on itä-pohjoisesta, Aasian rajalta, lounaseen niemeen _Cap Vincent_. Pohjoisin niemi mantereesta on _Nordkyn_, mutta _Magerö-saarelle_ on vielä pohjoisimpi niemeke _Nordkap_. Itämeri tunkeiksen lännestä Euroopan pohjoispuoleen. Itämeren ja Valtameren välillä on _Skandinavian_ ja _Juutin_ niemet, joista edellinen on jaettu kahteen valtakuntaan Ruotsi ja Norja; lännessä on _Pyrenean_ niemi, eli Spanja ja Portugali; ja etelässä: _Italian, Greekan_ ja _Krimin_ niemet.

Eteläisimmät niemen nenät eli niemekkeet ovat _Cap Matapan_ Greekan niemellä, ja _Cap Tariffa_ Gibraltarin salmen kohdalla, kaikkein etelin. - Suurin Euroopaan kuuluva saari on _Britannia_ eli England ja Skottland. Muita saaria on _Novaja Semljä_, koillis-rannalla: _Island_ eli _Jäämaa_, meren selällä. _Huippu-saaret_ eli _Spetsbergen_, lähellä pohjois-napaa; Vihantamaan ja Norjan välillä; _Irland_, Britannian itä-puolella; _Tanskan_ saaret _Seeland, Fyen, Langeland, Laaland_ ja _Falster_; Skandinavian ja Juutin niemen välillä; _Kandia_ eli _Kreeta_, Kaakkoseen Greekan niemeltä; _Negroponte_ eli _Egribos_, Greekan itärannalla; _Sicilia_, Italian ja Afrikan välillä; _Sardinia_ ja _Korsika_, Italian länsi-puolella; _Baleari_-saaristo _Mallorka_ (lue Maljorka) ja _Menorka_ ja _Pithiusi_-saaristo, _Ivitsa_ ja _Formentera_, Spanjan itä-rannalla.

Amerika eli uuden maailman manner, on kokonaan maa-pallon läns-puoliskolla. Molemmat niemi-maat, _Pohjois_- ja _Etelä-amerika_, yhdistää _Panama_-taipale. Pohjois-amerikan suurin pituus on luoteesta kaakkoseen _Vales_- (Uels'n) niemesta Panama-taipaleelle. Etelä-amerika on pisin halki maan, pohjois-niemekkeestä _Cap Gallinas_ aina _Cap Horn_ niemekkeesen. Pohjois-amerikan länsirannalla on kaksi kaitaista niemi-suikaletta: _Alashka_ luodetta, ja _Kalifornia_ lounasta kohden. Itä-rannalla on 4 nientä: _Labrador_, leveä, koillista kohden käypä niemimaa, _Uusi-Skottland_, pienenläntä niemi Labradorin etelä-puolella, ainoasti kapealla taipaleella yhdistetty mantereesen. _Florida_ ja _Jukatan_ melkein vastatusten kaakkois-rannalla. Etelä-amerikassa ei olekaan suurempia niemi-maita. - Amerikaan kuuluu seuraavat suuret saaret: _Grönland_ eli Vihanta-maa, maailman suurin saari; _New-Foundland_, Labradorista etelään; _Suuret Antilli-saaret_, _Kuba, Jamaikka, Haiti_ eli _Hispaniola_ ja _Portoriko_ etelään ja kaakkoseen Florida-niemeltä; _Bahaman_ eli _Lukaijan_ saaristo edellisistä pohjoiseen; _Pienet Antillit_, Portorikosta Etelä-amerikaa kohden; _Falklannin_ saaristo eli _Maluinit_ Etelä-amerikan etelä-rannalla; _Tuli-maa_ ja _Gallapagon_ eli _Kilpikonnan_ saaret länsirannalla päivätasaajan alla; _Nutka_ eli _Qvadra-wancouerin_ saari Pohjois-amerikan länsi-rannalla; _Kuningatar Charlotan_ (Saarlotan) saari molemmat vähän pohjoiseen edellisestä; _Sitka, Kodjak_ ja _Aleutta_-saaristo, kaikki luodepuolella.

_Australia_- eli _Oceania_-nimiseen maa-osaan kuuluu Uus-holland ja summaton joukko saaria, Aasiasta kaakkoseen päin, osaksi itäisellä ja toiseksi osaksi läntisellä maa-puoliskolla. Suurimmat saaret ovat: _Uusi Guinea_, Hollannin pohjois-puolella; _U. Britannia_ ja _U. Irland_, molemmat Uuden Guinean itä-puolella; _Uusi Kaledonia_, Uudesta Hollannista itään päin; _Van Diemenin maa_, Uuden Hollannin kaakkois-rannalla; _Uusi Seeland_, Van Diemen maasta ulompana itään. - Merkillisimpiä tähän maaosaan kuuluvia saaristoja päivätasaajan pohjois-puolella ovat: _Marianit_ eli _Ladronit_ (Varas-saaristo), _Filipin_-saarista ulompana itään; _Karoliinan_ saaristo, edellisestä etelään; _Lord Mulgraven_ saaristo, osaksi päivätasaajan alapuolella; _Sandvikin_ saaristo, viimeisistä paljon koillista kohden; päivätasaajan etelä-puolella: _Salamonin_ saaristo, Uudesta Britanniasta itään päin; _Uudet Hebridit_, itään päin Uudesta Kaledoniasta; _Ystävyys_-saaristo, etäälle itään Kaledoniasta; _Seuruus_-saaristo, Ystävyys-saarista vähän koilliseen; _Mendanna_-saaristo, koilliseen Seuruus-saarista: _Alainen_ saaristo, viimemainitusta kaakkoseen.

Valta-meri jaetaan tavallisesti viiteen osaan, nimittäin _Pohjois-jäämeri, Etelä-jäämeri, Atlantin meri, Intian meri,_ ja _Tyyni_- eli _Aava meri_.

Pohjois-jäämeri on pohjois-navan ympärillä, Euroopan, Aasian ja Amerikan pohjois-rantojen välillä. Molemmin puolin Jäämaan saarta eli Islannia, ja Barrovin kanavan kautta yhtyy tämä meri Atlantin meren kanssa. _Beringin_ salmi yhdistää sen Tyynen eli Aavan meren kanssa. Euroopan rannalla tekee Jäämeri suuren lahden, nimeltä _Valkea-meri_, ja Aasian rannalla _Obin_ lahden. Novaja Semljä-saarien ja mantereen välillä olevaa kaitaa vettä sanotaan _Kara-mereksi_. Jäämeren nimen on tämä Valtameren osa saanut sentähden, että se suurimmaksi osaksi on peitetty ikuisella jäällä. Merkillistä on kuitenkin, että perimmäisessä pohjoisessa, eli pohjois-navan ympärillä sanotaan oleva sula meri, vaikka ei välimatkalla sinne.

Etelä-jäämeri piirittää etelä-navan, eikä koske mihinkään mantereesen, mutta yhtyy pohjoisessa Atlantin, Indian ja Tyynen meren kanssa. Tämä meri on myös koko vuoden peitettynä paksulla sulamattomalla jäällä.

Atlantin meri on vanhan mantereen länsi-puolella ja uuden mantereen itä-puolella. Tämän meren itärannalla on siis Euroopan ja Afrikan maa-osat ja länsirannalla Amerika. Pohjois-jäämereen päästään tästä taikka Euroopan ja Vihanta-maan välitse, taikka _Baffin_ lahden ja Barrovin salmen kautta. Etelässä se yhtyy Etelä-jäämeren kanssa: Indian meren kanssa kaakkos-ilmalla, Afrikan alatse, Hyvän-toivon niemen kohdalla: ja Tyynen meren kanssa lounat-suunnalla, Amerikan alatse, Horn-niemekkeen paikoilla, ja _Magelhaenin_, (lue _Mageljaenin_) salmen kautta. Atlantin meren pohjois-puolta, joka on Jäämaan ja Britannian saarien ja Skandinavian ja Juutin niemien välillä, sanotaan _Pohjan mereksi_, ja sen eteläistä puolta, joka on Afrikan länsirannalla, _Etiopian_ mereksi. - Länteen päin tekee Atlantin meri Amerikan rannalla seuraavaiset lahdet: Baffirn lahti, joka Dawis-salmen kautta tunkeiksen svvälle Vihanta-maan ja niiden pohjassa olevien saarimaiden väliin; Hudsonin lahti ja Hudsonin salmi Baffin maan ja Labradorin välillä; Lorentso-lahti, New-Foundlannin ja Uuden Skottlannin välillä; Meksikon lahti Floridan ja Yukatanin välillä; Karaibian mereksi sanotaan sitä meren osaa, joka on Antilli-saarien etelä-puolella. — Itä-puolella on: Afrikan rannalla, päivätasaajan alla, Guinean lahti ja Euroopan rannalla Biskaijan eli Franskan lahti, Pyrenean-niemen pohjois-puolella.

Pohjan merestä mänee _Skager-rack_ niminen lahti syvälle mantereesen Norjan ja Juutin niemen välillä; mutta Juutin niemen pohjois-päässä se käännäiksen kaakkoseen ja nimitetään Ruotsin ja Juutin välillä _Kattegatiksi_. Eteläpuolella on _Zuider-Zee_ (lue _Söider-see_). Britannian eteläpuolella yhtyy Pohjan meri Atlantin mereen _La Manche_ salmen kautta. Salmen kapein paikka on _Pas de Calais_ (lue _Paa dö Kalee_), jota myös Franskan kanavaksi kutsutaan. _Irlannin_ meri erottaa Britannian Irlannista.

Yhteydessä Atlannin meren kanssa ovat _Itämeri_ ja _Välimeri_. Itämereen tullaan Kattegatista kolmen salmen kautta: _Öresund_ (Äyrisalmi), Ruotsin ja Seelannin saaren välillä; _Suuri Belt_, Seelannin ja Fyenin välillä; ja _Pieni Belt_, Fyenin ja Juutlannin välillä. Sittemmin jakaantuu Itämeri kolmeen lahteen: _Pohjan lahti_, pohjoiseen päin; _Suomen lahti_, itään päin ja _Riigan lahti_ kaakkoseen päin. - Välimereen on ainoasti yksi kulku, Afrikan ja Pyrenea-niemen välillä, nimeltä _Gibraltarin salmi_. Pohjois-rannalla on kaksi suurta lahtea: _Arkipelagi_ eli _Egean meri_, pienen Aasian ja Greekan niemen välillä, ja _Adrian meri_. Italian niemen koillis-puolella on myös kaksi lahtea, nimittäin _Lionin_ ja _Genuan_ lahdet, Franskan ja Italian rannalla. Etelä-puolella Afrikan rannalla on _Sidra-lahti_. _Tyrrenin mereksi_ sanotaan sitä Välimeren selkää, joka on Italian, Sicilian, Sardinian ja Korsikan välillä. Tältä meren selältä päästään Italian ja Sicilian välitse, _Messina-salmen_ kautta, Jonian mereen eli sille Välimeren selälle, joka on Greekan, Italian ja Sicilian välillä. _Jonian_ merellä on kaksi lahtea, nimittäin: _Tarento-lahti_ Italian etelä-rannalla, ja _Lepanto-lahti_, joka menee niin syvälle Greekan mantereesen, että se jakaa sen kahteen niemeen _Hellas_ ja _Peloponneso_. Näitä yhdistävää taipaletta sanotaan _Korintin_ taipaleeksi. Välimerestä päästään vielä _Dardanelli_-salmen kautta _Marmora_-mereen ja _Konstantinopolin_ salmen kautta _Mustaan_ mereen, joka lännessä ja pohjoisessa koskee Euroopaan, mutta etelässä ja idässä Aasiaan.

Indian meri on melkein itäisen maanpuoliskon keskellä. Sen rajana on lännessä Afrikan itä-ranta, pohjoisessa Aasian etelä-ranta ja idässä Uuden Hollannin länsiranta. Etelässä sitä kestää aina Etelä-jäämereen asti. Mutta se yhtyy myös, Afrikan etelä-puolella, Atlantin meren kanssa, ja Tyynen meren kanssa Uuden Hollannin sekä pohjois-puolella, Indian saarien välitse, että etelä-puolella Van Diemen'in maan seuduilla. Pohjoisessa on kolme suurta lahtea: _Arabianmeri_, Arabian etelä-puolella, Afrikan ja Indian välillä; _Bengalin_ lahti, molempien India-niemien välissä, ja _Kiinanmeri_, Kiinan ja Indian mantereiden ja Sunda-saarien välillä oleva meren selkä. Arabian merestä menee luoteesen päin kaksi pienempää lahtea: _Arabian_ lahti eli _Punanen meri_, aivan kapea, Arabian Afrikasta erottava lahti, jonka kulkua valtamereen sanotaan _Bab-el-Mandeb_-salmeksi, ja _Persian_ lahti, Arabian niemen itä-puolella, yhdistetty valtamereen _Ormus_-salmen kautta. Leveä salmi, nimeltä _Mosambik_-salmi, erottaa Madagaskar-saaren Afrikan mantereesta. Indian merestä Kiinan mereen on kaksi kulkua: _Malakka_-salmi, Malakka-niemen ja Sumatra-saaren välillä, ja _Sunda_-salmi, Sumatra- ja Jaava-saaren välillä. Kiinan merellä on kaksi lahtea: _Siamin_ ja _Tonkinin_ lahdet.

Tyyni- eli Aava-meri peittää paremmin kuin puolen länteistä ja hyvän osan itäistäkin maa-puoliskoa. Tämä on suurin kaikista valtameristä, ja nimitetään senvuoksi myös _Aavaksi mereksi_. Idässä koskee tähän Amerikan länsi-ranta, lännessä Aasian ja Uuden Hollannin itärannat, pohjoisessa se yhtyy Pohjois- jäämereen Beringin salmen kautta, kaakkos-puolella Atlantin meren kanssa Magelhaenin salmen kautta ja Hoorn-niemen ympäritse; ja lännessä monen salmen kautta Aasian ja Australian välillä Indian meren kanssa. Etelässä ei ole mitään erinäistä rajaa, mutta tavallisesti sanotaan sen ylettyvän eteläiseen napapiiriin saakka. Itään päin mutkistaiksen tämä meri Amerikan rannalla ja tekee päivätasaajan yläpuolella kaksi lahtea: _Panama_-lahti, yhtänimisen taipaleen kohdalla, ja _Kalifornian_ lahti, yhtänimisen niemen ja mantereen välillä. Sitä meren selkää, joka on Alashka-niemen, _Repo ja Aleutti_-saarien pohjois-puolella, sanotaan Beringin mereksi. Länteen päin pistäiksen Tyyni-meri Aasian mantereesen kahdella lahdella: _Tunguusin eli Ochotskan_ meri, Kamtshatka-niemen länsi-puolella, ja _Hoang-hai_ eli _Keltameri_, Korea-niemen länsi-puolella. _Japanin_ mereksi sanotaan, yhtänimisien saarien ja mantereen välillä olevaa meren selkää. Etelässä Uuden Hollannin pohjois-rannalla on _Karpentaria_-lahti.

Tuulet ja meren virrat.

Kun, niinkuin luonnon opista tietty on, lämmin keventää ilmaa, niin nousee myös auringon vaikutuksesta ilma ylöspäin kuumassa ilma-alassa, tästä syntyy siis kaksi valtatuulta, yksi maan pintaa myöden, joka tuopi kylmää ilmaa maan napapiiristä päiväntasaajaa kohden, ja toinen joka sinne päiväntasaajasta siaan viepi lämmintä ilmaa, joka ollen keveämpi, kulkee päällitse, ja siis vastahakaan sitä napamaista aina päiväntasajaa kohden kulkevaa ilmakertaa. Päiväntasaajan tienoilla nousee lämmin ilma aina ylöspäin, että ei muuta tuulta tunnukaan. Tätä kestää noin 4 astetta molemmin puolin päiväntasaajata ja sanotaan _Tyyneen ilman alaksi_.

Kun ilma maapallon kanssa pyörii sukkelammin päiväntasaajan, kuin napojen tienoilla, niin ei raskaampi pohjoinen ilma, joka pyrkii etelään, jaksakaan pyöriä niin sukkelaan, kuin maan koillis-kohdalla. Senpätähden pohjois-tuulet muuttuvat sitä itäisimmiksi, kuta enemmän ne lähestyvät käännepiirejä. Ja samaa syyn tähden muuttuvat etelä-tuulet länsi-tuuliksi, kuta likemmä ne tulevat tätä piiriä. Siten syntyy, molemmin puolin Tyyneen ilman alaa, semmoinen ala, jossa kaiken vuotta tuulee pohjois-puolella koillis-tuuli ja etelä-puolella lounas-tuuli. Kymmenennen ja kahden kymmenennen tasapiirin välillä on siis _pysyvien tuulien_ ala.

Kuta enemmin tullaan pohjoiseen, sitä enemmin jähtyvät eteläiset lämpimät tuulet, ja laskeutuvat alemma. Kun he kohtaavat pohja-tuulia, niin siitä syntyy ikäänkun riita lämpimien ja kylmien tuulien välillä; milloin ovat eteläiset ja milloin pohjoiset tuulet voiton puolella ja niin syntyy _muuttuvaisien tuulien_ ala kolmannen kymmenennen tasapiirin yläpuolella.

Kuun vetovoiman tähden, vetäikse meren vesi sille kohdalle, jossa on kuuta likempänä. Meren vesi nousee siis niillä paikoilla, joihin kuu lähenee, mutta alenee niillä paikoilla, joista kuu pakenee. Tätä sanotaan _vesi-paoksi_ ja _vesi-nousuksi_, ja sitä kestää 6 hetkeä kerrassaan, siis kaksi kertaa vuorokaudessa.