Part 3

TOHTORI WALDER (hiljaa). Sst! Me lähdemme kotiin! (Vetää Rolleria takinhihasta mukanaan.)

SONNLEITNERIN EMÄNTÄ (kuin lumouksesta vapautuneena, syöksyy Walderin luo ja estää hänet menemästä). Annatteko te hänen siis joutua turmioon... kuin koiran oljille?

GEBHART (mennen Friedlin luo). Friedl! Kristuksen veren tähden... mene!

FRIEDL (voihkien). Kyllähän minusta jo haluaisitte päästä... te kaksi...

SONNLEITNERIN EMÄNTÄ (hyökkää Friedlin luo, syöksyy polvilleen ja kietoo kätensä vuoteelle takaisin vaipuneen Friedlin polvien ympäri.)

TOHTORI WALDER ja ROLLER (poistuvat hiljaa).

Seitsemästoista kohtaus.

(Sonnleitnerin emäntä. Gebhart. Friedl.)

SONNLEITNERIN EMÄNTÄ (voihkien). Friedl...! (Pieni vaitiolo.)

GEBHART (joka kokoonpainuneena on seisonut vuoteen edessä, huutaa ankaran tuskaisesti). Friedl! Minä kokoon tavarani ja lähden avaraan maailmaan enkä tule tänne koskaan enää!

FRIEDL (pitkäveteisesti ja epävarmasti hänen kättänsä hapuillen). Pysy täällä... vaimosi tähden... ja pidä huoli lapsukaisista!

GEBHART (vaipuu kuin satutettuna itkuun purskahtaen tuolille).

FRIEDL (asettuu verkalleen täydellisesti makuulle, vetää vaivaloisesti peiton ylitseen ja kääntyy kuin nukkuakseen.)

(Ulkoa kuuluu hiljainen piiskansivallus ja poistuvan reen kulkusten ääni. Se häviää vähitellen etäisyyteen.)

(Esiverho.)

Loppu.