Part 26

[57] _Lotze_, Kleine Schriften I, s. 193.

[58] _Lotze_, Mikrokosmus I, s. 322.

[59] m. t. s. 339.

[60] Kts. m.m. _E. Becher_, Zeitschrift f. Psychol. 45 (1907).

[61] Kuten myöhemmin tulee esitettäväksi, ei myöskään psykologinen vitalismi voi välttää tätä johtopäätöstä, mikäli se on tosiseikkain kanssa sopusoinnussa ja tekee vain välttämättömät olettamukset. Perustelu on silloin kuitenkin toinen kuin yllä.

[62] Principles of Psychology I s. 138 ja seur.

[63] Mikä tosin myös, kuten on osoitettu, voidaan lausua puhtaasti fysiologisin termein: samat syyt, jotka aiheuttavat psyykillisten ilmiöiden esiintymistä, vaikuttavat, että näiden fysiologiset rinnakkaisprosessit tapahtuvat erikoisella, mutta mainittuihin syihin nähden täysin lainmukaisella tavalla.

[64] Phil. Stud. 10, s. 46.

[65] _O. Hertwig_, Das Werden der Organismen (2 p. 1918), s. 37.

[66] M.t. s. 80.

[67] Kts. siitä m.m. _O. zur Strassen_, Die neuere Tierpsychologie, Leipzig 1908. _Georges Bohn_, La nouvelle Psychologie animale, Paris 1911.

[68] Versuch einer neuen Nomenclatur etc. Biol. Zentralbl. 19, s. 517.

[69] _J.v. Uexküll_, Biologie und Psychologie in ihrer Stellung zur Tierseele, Ergebnisse der Physiol. I, 1902, s. 227 j.n.e. (Sietää mainita, että _Uexküllin_ tietoteoreettinen kanta ei ole naivia materialismia, vaan raffinoitua kantilaisuutta.)

[70] _J. Loeb_ alkaa teoksensa Vorlesungen über die Dynamik der Lebenserscheinungen näin: »Seuraavissa luennoissa tarkastelemme eläviä olentoja kemiallisina koneina, jotka olennaisesti rakentuvat hyytelömäisestä materiaalista ja joilla on se omalaatuisuus, että ne automaattisesti kehittyvät, pitävät itsensä hengissä ja jatkavat sukuaan.»

[71] _Jennings_, The Behaviour of the lower Organims 1906. Das Verhalten der niederen Organismen 2 pain. 1914.

[72] Claparèdren esitelmä teoksessa »Über Tierpsychologie» (1909) tarjoaa niistä yleiskatsauksen.

[73] _Jennings_, m. t. s. 402 jne. _Bohn_, m. t. s. 68 jne.

[74] »Die teleologische Mechanik der lebendigen Natur», Archiv. f. d. ges. Physiol. 15 (1875).

[75] _W. Roux_, Die Selbstregulation, ein charakteristisches und nicht notwendig vitalistisches Vermögen aller Lebewesen. (Nova Acta, Abhandlungen d. K. Leop.-Carol. Deutschen Akademie der Naturforscher Bd. 100, Nr. 2. Halle 1914) s. 53.

[76] Kts. väitöskirjaani »Über die Motivation und die Entscheidung» (1916) s. 77 ja tutkimustani »Über ideatorische Koordinationen» Suom. Tiedeakatemian A-Sarja (1917).

[77] _H. Lotze_, Leben u. Lebenskraft, _Wagner_in Handwörterbuch der Physiologie I (1842) Kleine Schriften I (1885) s. 153.

[78] _W. Roux_, Die Selbstregulation, s. 29.

[79] Kts. _W. Roux_n yleiskatsausta esitelmässä »Die Entwicklungsmechanik» (1905) s. 80 j.n.e.

[80] _Jennings_, Die niederen Organismen s. 542 j.n.e.

[81] M.t. 538.

[82] _Fr. Goltz_, Beiträge zur Lehre von den Functionen der Nervenzentren des Frosches, 1869, s. 59.

[83] Die Arbeit der Verdauungsdrüsen, Wiesbaden 1898.

[84] Zur Analysis der Wirklichkeit (1875), s. 454 j.n.e.

[85] Korkeammassa sieluntoiminnassa niin runsaasti tavattaviin moninaisiin yleisempiin ja erikoisempiin regulatioihin eli »ideatoorisiin koordinatioihin» nähden viittaan aikaisempiin tutkimuksiini, eritt. »Über ideat. Koord.»

[86] On sitäkin vähemmän tarpeen tämän käsitteen valaisemiseksi käydä antamaan näytteitä vanhoista spekulatiivisista psykologeista, joita vastaan _Herbart_ ja _Wundt_ ovat taistelleet, kun »kykypsykologia» yhä vieläkin yksinvaltiaana--mutta luonnollisesti käsitteellisesti selvittämättömässä muodossa--hallitsee jokapäiväistä käsitystä psykologisista seikoista.

[87] _Driesch_, Philosophie des Organischen (1909) II, s. 186.

[88] _Driesch_, m. t. II, s. 102. Mutta viisikymmentä sivua myöhemmin luemme samassa teoksessa: »Voidaan myös sanoa, että aivojen eri osilla, esim. selkärankaisten isoilla ja pienillä aivoilla, on erilaiset entelekhiat. Näin voimme itse asiassa puhua entelekhioiden arvon tai arvojärjestyksen mukaisesta järjestyksestä.» Ristiriita on mahdollisimman räikeä. Tämä ei ole ainoa kohta, missä _Driesch_ ajatusrakennelmissaan osoittaa silmäänpistävää horjuvaisuutta. _G. Wolff_ on huomauttanut toisesta samantapaisesta kohdasta (Mechanismus und Vital. s. 45 j.n.e.). Ainoastaan spekulatiivisella pohjalla voi tällaisia ilmiöitä päästä kehittymään.

[89] _Driesch_, m. t. I, s. 162.

[90] _J. Schultz_, Die Maschinentheorie des Lebens, 1907. s. 26.

[91] Kohta on _Darwin_in kasvien liikuntoja käsittelevästä teoksesta, jota siteeraan _Pauly_n mukaan, Darwinismus und Lamarckismus (1905), s. 189. Harvennus minun.

[92] Über Psychomorphologie, Archiv f. Entwicklungsmechanik (1907) 24, s. 688.

[93] _Roux_, Die Selbstregulation (1914), s. 71.

[94] Science et Méthode (1909), s. 43 j.n.e.

[95] Kts. _Driesch_, Der Vitalismus als Geschichte und als Lehre, 1905.

[96] Nojaudun seuraavassa _J.B. Stallo_n teokseen: Die Begriffe und Theorien der modernen Physik (2 p. 1911), s. 40 jne.

[97] On huomattava, että _Newton_, samoinkuin useimmat muut uudenajan suuret luonnontutkijat, oli mekaanisen luonnonkäsityksen kannattaja; hän piti vain painetta ja työntöä käsitettävinä aineen vaikutustapoina, »kaukovaikutusta» sensijaan käsittämättömänä. Ja _Newton_ koetti senvuoksi selittää jälkimäisen edellisten avulla.

[98] _H. Lotze_, Leben. Lebenskraft, _Wagner_in Handwörterbuch der Physiologie I 1842 (Kleine Schriften I, 1885).

[99] _E. du Bois-Reymond_, esipuhe teokseen »Untersuchungen über thierische Elektrizität», 1848 (Reden, zweite Folge 1886).

[100] Reden II, s. 17.

[101] Kts. esim. _Helmholtz_, Vorträge und Reden I (1884), s. 351.

[102] Kts. esim. _E. Becker_, Das Gesetz der Erhaltung der Energie, Zeitschrift für Psychologie 46 A, 1907.

[103] _M. Hartog_, Problems of Life and Reproduction. Lontoo 1913, s. 218. Kuvaavana esimerkkinä siitä, kuinka vähän ihmisten yleisiin käsityksiin vaikuttavat yksityiset tosiseikat ja kuinka paljon ajan virtaukset, saattaa mainita että _Wöhler_, joka valmisti ensimäisen orgaanisen synteesin (virtsa-aine, 1828) oli vitalisti.

[104] Kts. seuraavaan _R. Heidenhain_, Beiträge zur Histologie und Physiologie der Dünndarmschleimhaut, _Pflüger_in Archiv. 43 (1888). Suppl. _Heidenhain_ Neue Versuche über die Aufsaugung im Dünndarm _Pflüger_in Archiv. 56 (1894).

[105] _Hartog_ m. t. s. 220.

[106] _Heidenhain_, _Pflüger_in Archiv. 56 (1894), s. 581.

[107] Se on julkaistuna hänen oppikirjassaan Lehrbuch der physiologischen und pathologischen Chemie. Tämä ei ole ollut käytettävissäni, vaan olen ollut pakoitettu turvautumaan referaatteihin, joista laajin _A. Wagner_in kirjassa Geschichte des Lamarckismus, ss. 173-176.

[108] Zellenmechanik und Zellenleben. Verhandlungen deutscher Naturforscher und Ärzte 1908.

[109] _Jennings_ m. t. s. 533.

[110] M.t. s. 24.

[111] Tropismiteoriasta kts. m.m. _J. Loeb_, Vorlesungen über die Dynamik der Lebenserscheinungen, s. 205 j.n.e. Sama, Die Bedeutung der Tropismen für die Psychologie 1909. _G. Bohn_, La Nouvelle Psychol. animale (1911), s. 19 j.n.e.

[112] _J. Loeb_ Hampurin monistikongressissa 1911.

[113] _Jennings_ m. t. s. 389. Ainoastaan »galvanotropismiin» nähden näyttää vanha teoria olevan oikeassa.

[114] Kts. esim. _Fr. Doflein_, Der Ameisenlöwe 1916, vars. s. 71.

[115] _W. Roux_, Die Entwicklungsmechanik 1905, s. 17-18. Edelliseen vrt. _Roux_'n aikaisemmin siteerattua lausuntoa eräässä toisessa (myöhemmässä) kirjoituksessa: »Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö aina tule jäämään jäljelle suurta, mekanistisesti ratkeamatonta jäännöstä.»

[116] Kokonaan lukuunottamatta sitä, että radioaktiivisten aineiden atomit todettavasti muuttuvat.

[117] Über die Grenzen des Naturerkennens, Reden I 1886, s. 105-6.

[118] _Schopenhauer_, Die Welt als Wille und Vorstellung I, Anhang.

[119] »Se, mitkä voimat määräävät kiteisten kappaleitten mikrokosmoksen ja jotka siis estävät sen, että pienimmät osaset liikkuvat sekasortoisesti toistensa läpi, ja jotka pikemminkin pakottavat ne liikkumaan määrättyjen säännöllisten keskusten ympärillä, tämä suuri arvoitus odottaa yhä edelleen vastaustaan.» (_Fr. Rinne_, Allgemeine Kristallographie und Mineralogie Kultur der Gegenwart, Chemie, 1913, s. 543.)

[120] _Virchow_, Der alte und der neue Vitalismus. _Virchows_ Archiv für pathol. Anatomie 9, 1856.

_Claude, Bernard_, Leçons sur les phénomènes de la vie, 1878-9. (Jälkimäistä siteeraan _Drieschin_ mukaan, Der Vitalismus 1905, s. 102 j.n.e.)

[121] Esim.:

_Th. W. Engelmann_, Über des Einfluss der Reizstärke auf die Fortpflanzungsgeschwindigkeit der Erregung im quergestreiften Froschmuskel, _Pflüger_ in Archiv 66 (1897) s. 589.

»Positiivinen olettamus siitä, mihin muunlaisiin prosesseihin johtaminen sitten voisi perustua, näyttää tuskin ajankohtaiselta. Riidanalaista saattaa olla jopa se, eikö fysiologisessa ärsytyksessä ja ärsytystilan edelleen johtumisessa ainakin osittain ole kysymys energiamuodoista, jotka eivät ylipäänsä lainkaan voi ilmetä elävän, ärsytyksiä vastaanottavan substanssin ulkopuolella.»

_L. Rhumbler_, Zellenmechanik und Zellenleben, Verhandlungen deutscher Naturforschen und Ärzte, 1904, s. 89.

»... tällä ei ole tietenkään vielä sanottu, etteikö organismissa voisi esiintyä energiatapoja, joita ei sen ulkopuolella esiinny.»

»Fenomenologista dualismia» elollisen ja elottoman välillä kannattaa myös _A. von Tschermak_ uudessa huomatussa teoksessaan Allgemeine Physiologie I, 1 s. 43 (1916). Sen mukaan fysiologia ei ole vain sovellettua fysiikkaa ja kemiaa, vaan elämä on erikoinen ilmiökompleksi, joka on itsenäisen tutkimuksen esine. _Tschermak_ huomauttaa myös, että biologian »hienoimmat henget» ovat tällaista käsitystä edustaneet.

[122] _O. Hertwig_, Zeit- und Streitfragen der Biologie, Heft 2. Mechanik und Biologie 1897. Sama, Die Entwicklung der Biologie im 19. Jahrhundert, Verhandlungen deutscher Naturforscher und Ärzte, 1900. Sama, toinen luku teoksessa Das Werden der Organismen (2 p. 1918).

[123] Ohimennen saattaa mainita, että _Marcus Hartog_ (Problems of Life and Reproduction, s. 122 j.n.e.) koettaa tunnettujen ihmeellisten tumanjakautumiskuvioitten perusteella osoittaa, että elävän solun jakautumisessa vaikuttaa tekijä, joka eniten muistuttaa elektrostaattisia voimia, mutta itse asiassa ei ole tällainen eikä mikään muukaan tunnettu voima. _Hartog_ nimittää sitä »mitokinetismiksi».

[124] _O. Hertwig_, Das Werden der Organismen, s. 636. Vrt. myös s. 661, 669.

[125] _W. Roux_, Die Selbstregulation, s. 18-19.

[126] Jos _Hertwigin_ y.m. nykyajan biologien tavoin otaksutaan, että elollinen luonto on syntynyt elottomasta. Nykyajan luonnontutkijain yleisenä käsityksenä on tämä seuraavassa ilman muuta omaksuttu. Nimenomaan on kuitenkin huomautettava, että mikään loogillinen välttämättömyys tämä käsitys ei ole. Ajatusmahdollisuutena on jopa päinvastainenkin oletus otettava huomioon! Myöskään ei myöhemmin yrittämämme vitalismin psykologinen kumoaminen ole riippuvainen siitä, miten »darwinistista prinsiippiä» arvostellaan.

[127] Kts. esim. Das Wesen des Lebens, Kultur der Gegenwart, Allg. Biol.

[128] Allg. Biologie (Kult. d. Geg.).

[129] Siitä kts. _Johannsen_in, _Baur_in y.m. tunnettuja oppikirjoja. _Mendel_in tutkimukset ovat ilmestyneet myös _Ostwald_in Klassikkojen sarjassa ja ruotsiksi _R. Larsson_in kääntäminä (Försök med växtbastarder, 1917).

[130] Kts. m.m. _Hetmholtz_in lausuntoa vuodelta 1869, Vorträge und Reden.

[131] Kts. esim. _zur Strasser_in syvällistä tutkielmaa Die Zweckmässigkeit, Allg. Biol. (Kult. d. Geg.).

[132] _Weismann_, Die Selektionstheorie, 1909, s. 4-5.

[133] _E. Becher_, Naturphilosophie, s. 402.

[134] Kts. _A. Pauly_, Darwinismus und Lamarckismus, s. 29.

[135] _Hertwig_, m. t. s. 661.

[136] Logik (1916) ss. 132-134.

[137] Das Werden der Organismen, s. 46.

[138] M.t. s. 660.

[139] M.t. 650.

[140] M.t. s. 238 j.n.e.

[141] Die Elemente der empirischen Teleologie. 1899.

[142] M.t. s. 57.

[143] M.t. s. 62.

[144] M.t. s. 81.

[145] Vrt. _J. Schultz_, Die Maschinentheorie des Lebens, s. 29.

[146] Philosophie des Organischen, 2 osaa, 1909.

[147] _Driesch_, m.t. I, s. 142.

[148] Kts. Zeitschrift f. Psychologie 45 (1907).

[149] Tämä käy vielä selvemmin ilmi hänen myöhemmästä julkaisustaan »Leib und Seele, Eine prüfung des psychophysischen Hauptproblems», 1916, jossa _Driesch_ tarjoaa erään merkillisen »todistuksen» parallelismia vastaan.

[150] Phil. d. Org. II, s. 78.

[151] M.t. II, s. 142.

[152] M.t. s. 93.

[153] M.t. I, s. 147.

[154] M.t. II, s. 135 j.n.e.

[155] Mechanismus und Vitalismus s. 39 j.n.e.

[156] _O. Hertwig_, Das Werden der Organismen, s. 62.

[157] _J. Schaxel_, Die Leistungen der Zellen bei der Entwicklung der Metazoen, 1915, ss. 127-196.

[158] Selostan _Roux_'n mukaan Die Selbstregulation, s. 58 j.n.e.

[159] Mainitessaan yhdessä kohdin superregeneration (I, s. 115) _Driesch_ huomauttaa siinäkin omituisella tavalla ilmenevän »kokonaisuuden» vaikutuksen, mutta mitenkä tämä on sovitettava yhteen ilmiön epätarkoituksenmukaisuuden kanssa, siitä hän ei puhu mitään. Tämä on kai selitettävissä niin, että _Driesch_illä teleologinen näkökohta yleensäkin on vähemmän arvoinen kuin kysymys: koneellista vaiko epäkoneellista tapahtumista?

[160] _Pflüger_, Die sensorischen Functionen des Rückenmarcks 1853, s. 124 j.n.e.

[161] _Sherrington_, The integrative action of the nervous System, 1906, s. 114 j.n.e.

[162] _Goltz_, Beiträge zur Lehre von den Functionen der Nervenzentren des Frosches, 1869, s. 109.

[163] _Pflüger_, m.t.s. 25.

[164] Götting, gel. Anzeigen, 175-176 Stück (1853), s. 1771.

[165] Seuraavaan todisteluun ei vaikuta se seikka, että nykyaikaisen fysiologian käsitys isoaivottoman sammakon kyvyistä on toinen kuin _Goltz_in (_Goltz_in kuvaamat ilmiöt esiintyvät vasta kun myöskin väliaivot ovat vahingoittuneet). Kts. _Tigerstedt_, Lehrbuch der Physiologie II, s. 379 (3 pain.)

[166] M.t.s. 63.

[167] M.t.s. 66 j.n.e.

[168] A. Wagner, Neovitalismus II, Zeitschr. f. Phil. und phil. Kritik Bd. 136-137 (1909-1910), s. 147.

[169] Asialliselta kannalta on _Pauly_n oppia aivan murhaavasti arvostellut hänen kriitillinen vitalistinen asekumppaninsa _G. Wolff_ (Die Abstammungslehre 1907), _Wolff_ huomauttaa m.m. mitenkä sentapainen erinomaisen tarkoituksenmukainen veren ominaisuus kuin että se tullessaan ilman kanssa kosketuksiin _hyytyy_, on psykolamarckismin kannalta, kaikista sen apuhypoteeseista huolimatta, täydellisesti selittämätön, koska tämä veren ominaisuus tulee käytäntöön vasta senjälkeen kuin se jo on poistunut ruumiista, joten ruumiin »tarpeet» eivät voi siihen enää vaikuttaa. Kts. myös _E. v. Aster_, Über die erkenntnistheoretischen Grundlagen der biologishen Wissenschaften, Vierteljahrschrift wiss. Philos. N. F. 5. 1906. S. 397 j.n.e.

[170] _S. Becher_, Seele, Handlung und Zweckmässigkeit, _Ostwald_in Annalen der Naturphilosophie 10 (1911), s. 269 j.n.e. _E. Becher_, Naturphilosophie 1914, s. 405 j.n.e. Leben und Beseelung, Verhandlungen d. Naturf. und Ärzte 1912.

[171] _E. Hering_, Über das Gedächtnis als eine allgemeine Funktion der organisierten Materie, 1870; uudestaan julkaistu _Ostwald_in klassikkojen sarjassa 1905.

[172] _R. Semon_, Die Mneme als erhaltendes Prinzipien Wechsel des organischen Geschehens, 2 p. 1912. Die mnemischen Empfindungen, 1909.

[173] _Hering_, m.t.s. 12.

[174] Kts. _M. Planck_, Die Stellung der neueren Physik zur mechanischen Weltanschauung, Verhandlungen deutscher Naturf. und Ärzte, 1910.

[175] »Kun korvat, kieli ja nenä ovat poistetut, tulevat tosin muodot, luvut ja liikkeet säilymään, mutta ei hajut, maut ja äänet, joista luulen, että ne elollisen olennon ulkopuolella ovat pelkkiä nimiä», lausui Galileo Galilei.