Part 20

III. Lyhyitä elämäkerrallisia tietoja niistä kirjoittajista, joiden teoksista tähän kirjaan on otettu kappaleita.

_Ahlqvist, August_, synt. v. 1826, majisteri v. 1857, tohtori v. 1860. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori v. 1863. Ulosantanut runoelmia, nimellä _Säkeniä, Muistelmia matkoilta Wenäjällä_ ja _Suomen kielen Rakennuksen_ sekä melkoisen joukon muita teoksia kaunokirjallisuudessa ja kielitieteessä Suomen, Ruotsin ja Saksan kielillä. Käyttää runollisissa teoksissaan salanimeä _A. Oksanen_.

_Andelin, Anders_, synt. v. 1809, vihittiin papiksi v. 1835, tuli kirkkoherraksi Utsjoelle v. 1853, Paltamoon v. 1859. Kuoli v. 1882. Kirjoittanut useampia _tutkimuksia Lapin kielestä_, jotka ovat painetut Suomen Tiedeseuran Acta-kirjoihin, _kääntänyt Lapin kieleen_ vuotiset evangeliumit ja epistolat sekä muita hengellisiä kirjoja, ja Suomi-kirjassa julaissut _Kertomuksen Utsjoen pitäjästä_.

_von Becker, Reinhold_, synt. v. 1788. Historian professorin apulainen Turun yliopistossa v. 1816. Suomen kielenkääntäjä k. Senaatissa vuosina 1829-1856. Kuoli v. 1858. Ulosantoi ruotsin kielellä mainion _Suomen kieliopin_, ja toimitti vv. 1820 ja 1821 suurella taidolla ja menestyksellä perustamiansa _Turun Wiikkosanomia_.

_Blomstedt, Oskar Aug. Frith._, synt. v. 1833, lehtori Oulun alkeisopistossa v. 1864, filosofian-tohtori v. 1869, dosentti Suomen ja Unkarin kielissä s.v., kuoli v. 1871. On ulosantanut useampia kielitieteellisiä ja muita pienempiä teoksia, joista jälkimmäisistä etevin on _Kuvaelmia 1808 vuoden sodasta_.

_Cajanus, Juhana_, synt. v. 1655. Ylimääräinen professori Turun yliopistossa v. 1680. Kuoli v. 1681. Häneltä jääneiksi ei tiedetä muita teoksia kuin tähän kirjaan otettu virsi.

_Cannelin, Gustav_, synt. v. 1815, filosofian-tohtori v. 1844, lehtori Waasan kymnaasissa s.v., kirkkoherra Mustasaaren pitäjässä v. 1873. Paitse useampia muita teoksia on hän ulosantanut uuden parannetun käännöksen _1734 vuoden Lakikirjaa_ ja ensimmäisen _Kreikan kieliopin_ Suomen kielellä.

_Castrén, Kaarle Alfred_, synt. v. 1845, ylioppilas v. 1865, filosofian-kandidaatti v. 1871. Kuoli v. 1874. Etevin teos; _Muistelmia 1808-1809 vuoden sodasta_.

_Erkko t. Erkkonen, Juh. Henr._, synt. v. 1849, tuli Jyväskylän seminariin v. 1867, pääsi sieltä v. 1872, kansankoulun-opettaja Rokkalan tehtaalla Johanneksen pitäjässä, sittemmin Wiipurissa. Teos: _Runoelmia_, 3 vihkoa.

_Frosterus, Juhana_, synt. 1720, majisteri v. 1745, kirkkoherra Sotkamossa v. 1763, kuoli v. 1809. Hänen kirjateoksistansa on _Hyödyllinen Huvitus Luomisen töistä_ viime aikoihin asti ollut Suomen kansalle rakas ja mieluinen kirja.

_Gottlund, Kaarle Aksel_, synt. v. 1796, ylioppilas Turussa v. 1814 ja Upsalassa v. 1816, Suomen kielen lehtori Helsingin yliopistossa v. 1839. Kuoli v. 1875. On ulosantanut suuren joukon kirjallisia teoksia sekä Suomen että Ruotsin kielellä, joista mainittavimmat ovat _Otava_ 2 osassa ja _Runola_.

_Granlund, Juh. Fredr._, synt. v. 1809, kirjanpainaja Turussa vuodesta 1856. Kuoli v. 1874. On ulosantanut useampia vihkosia runoelmia, ja aika ajoittain toimitellut Turusta ulostulevia sanomalehtiä Suomen kielellä.

_Hannikainen, Pietari_, synt. v. 1813, maanmittari v. 1835. On ensimmäinen, joka suuremmalla menestyksellä on kirjoittanut komedioja ja novelleja Suomen kielellä. Etevin hänen teoksistansa on tähän otettu _Silmänkääntäjä_.

_Judén t. Juteini, Jaakko_, synt. v. 1781, ylioppilas v. 1800, majistraatin-sihteeri Wiipurissa v. 1813, kuoli v. 1855. On toimittanut suuren joukon sekä runoja että proosateoksia, enimmät kansalle kirjoitettuja ja pieninä kirjasina ulosannettuja. Hänen kuoltuansa ulosannettiin kaikki hänen suomenkieliset teoksensa koottuina 9 osassa.

_Kajaani t. Cajan, Juh. Fredr._, synt. v. 1815, ylioppilas v. 1832, vihitty papiksi v. 1842, kappalainen Piippolassa v. 1857. Hänen pääteoksensa on _Suomen Historia_, ulottuva uskonpuhdistuksen aikoihin.

_Kallio_ salanimi; oikea nimi _Samuel Gustav Berg_, synt. v. 1803, ylioppilas v. 1822, tuli sokeaksi, kuoli v. 1853. On kirjoittanut vaan muutamia lauluja, joista useimmat ensi kerran painettuina ilmautuivat Gottlundin Otavassa.

_Keckman, Kaarle Niklas_, synt. v. 1793, filosofian-tohtori v. 1815, Suomen kielen lehtori yliopistossa v. 1829, kuoli v. 1838. Hänen mainittavin teoksensa on mukailema _Kultala, hyödyllinen ja huvittava historia_.

_Kemell, Klaus Juhana_, synt. v. 1805, vihitty papiksi v. 1827, kappalainen Alavieskassa, kuoli v. 1832. Paitse useampia runoelmia on hän suomeksi painosta ulosantanut erinomaisen hyvän käännöksen Tuomas Kempin kirjaa _Kristuksen Seuraamisesta!_

_Kiljander, Kaarle Martti_, synt. v. 1817, vihitty papiksi v. 1842, saarnaaja Lapinlahden rukoushuoneella s.v., konsistorin-notarl v. 1851, Nilsiän kirkkoherra v. 1866, tuomiokapitulin assessori. Kuoli v. 1879. On suomennellut ja mukaillut runoteoksia, joista arvollisimmat ovat Stagneliuksen _Marttyrat_, Nikanderin _Taikamiekka_ ja Runebergin _Nadeshda_.

_W. Kilpinen_ salanimi; oikea on _Wolmar Styrbjörn Schildt_, synt. v. 1810, piirilääkäri Saarijärven piirissä v. 1839, lääketieteen tohtori v. 1840. On ulosantanut useampia kirjateoksia, joista merkillisin on käännös _Euklideen Alkeet_. Suomen sanojen kirjoittamisessa poikkee hän tavallisesta oikokirjoituksesta, niinkuin näkyy hänen tähän kirjaan otetusta kappaleestansa.

_Korhonen, Paavo_, synt. v. 1775, kuoli v. 1840, oli talonpoika Rautalammilla. Hänen _Runonsa_ kokosi ja ulosantoi Lönnrot v. 1848.

_Koskinen_ salanimi; oikea on _Yrjö Sakari Forsman_, synt. v. 1830, filosofian-maisteri v. 1853, tohtori v. 1860, professori yleisessä historiassa v. 1863, Pohjoismaiden historiassa v. 1875. Senaattori v. 1882. On painosta ulosantanut suuren joukon kirjateoksia, joista etevimmät ovat _Nuijasota_ ja _Oppikirja Suomen kansan historiassa_.

_Krohn, Julius Leopold_, salanimellä _Suonio_, synt. v. 1835, majisteri v. 1860, Suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti v. 1862, Suomen kielen lehtori v. 1875. Kunnia-tohtori v. 1882. On kirjoitellut Suomen kielellä monessa aineessa. Etevimmät hänen teoksistansa ovat _Runoelmia, Kuun Tarinoita_ ja _Kertomuksia Suomen Historiasta_.

_Lilius, Henrikki_, synt. v. 1683, majisteri Turussa v. 1707, kirkkoherra Messukylässä, kuoli v. 1745. Paitse tähän kirjaan otettua kaunista runoa tunnetaan häneltä muutamia muitakin suomen- ja latinankielisiä runoelmia.

_Lönnrot, Elias_, synt. v. 1802, ylioppilas v. 1822, filosofian-kandidaatti v. 1827, lääketieteen tohtori v. 1832, piirilääkäri Kajaanissa v. 1833, Suomen kielen professori v. 1853, josta virasta erosi täysinpalvelleena v. 1862. Lönnrotin kansan suusta kokoamia ja ulosantamia ovat _Kalevala, Kanteletar, Suomen Kansan Sananlaskut ja Arvoitukset_. Paitse näitä on hän ulosantanut suuren joukon muita kirjoja ja sanomalehtiä, joista tässä vielä mainittakoon kuukauslehti _Mehiläinen, Flora Fennica_ eli _Suomen Kasvio_ ja suuri _Suomalainen ja Ruotsalainen Sanakirja_. Uuden suomalaisen Wirsikirjan hankinnassa on hän myöskin ollut hyvin uuttera. Hän oli näet v. 1863 asetetun ja v. 1871 hajoitetun virsikirja-komitean tuotteliain jäsen, ja on ulkopuolella tämän komitean tointa itse-päällänsä ulosantanut _Suomalaisen Wirsikirjan väliaikaiseksi tarpeeksi_ (Turussa v. 1872), josta toinen laitos ilmautui Helsingissä v. 1883 nimellä _Wäliaikainen Suomalainen Wirsikirja, uudestaan korjattu ja neliäänisillä nuoteilla varustettu laitos_.

_Manninen, Antti_, synt. v. 1831, kuoli v. 1866. Oli maanviljelysopiston johtaja Leväisellä lähellä Kuopiota. Kirjoitteli jo aivan nuorena sanomalehteen _Suomettareen_, toimitti sitten viimeisinä elinvuosinansa _Tapiota_, ja ulosantoi omatekoisen kirjan _Taito_ ja _Toimi_ sekä muutamia muitakin pienempiä teoksia.

_Oksanen, A._, katso _Ahlqvist_.

_Polén, Rietrikki_, synt. v. 1823, filosofian-majisteri v. 1850, tohtori v. 1860, opettaja Wiipurin kymnaasissa v. 1868, Kuopion lyseissä v. 1875, lehtori Mikkelin lyseissä v. 1877. Toimittanut sanomalehteä _Suometarta_ vuosina 1852-1856 ja kuukauslehteä _Mehiläistä_ vv. 1859-1863.

_Poppius, Abraham_, synt. v. 1793, ylioppilas Turussa v. 1813, Upsalassa v. 1817, vihittiin papiksi v. 1823, kappalainen Juvalla v. 1833, kuoli v. 1866. Jätti jälkeensä koko joukon osaksi sangen kauniita runoelmia, joita hän oli painatellut siellä täällä sanomalehdissä, vaan jotka koottuina julaistiin Savo-Karjalaisen Osakunnan _Koitar_-nimisessä albumissa v. 1870.

_Renvall, Gustav_, synt. v. 1781, ylioppilas v. 1801, filosofian-tohtori v. 1810, Suomen kirjallisuuden dosentti v. 1811, Uskelan kirkkoherra v. 1819, Ulvilan kirkkoherra v. 1829, kuoli v. 1841. Hänen etevin teoksensa on _Suomalainen Sanakirja_, ensimmäinen täydellisempi sanakirja Suomen kielestä. Paitse tätä ulosantoi hän ruotsin kielellä _suomen kieliopin_ sekä muita kielitieteellisiä tutkimuksia, ja on myöskin painavasti vaikuttanut siihen suureen virsikokoukseen, joka arkkipiispa Tengströmin toimesta julaistiin nimellä _Uusia Wirsiä_.

_Suonio_, katso _Krohn_.

_Tuokko_, salanimi; oikea nimi _Antti Törncroos_, synt. v. 1835, ylioppilas v. 1858, majisteri v. 1864. On julaissut sangen paljon runoelmia, sekä omatekoisia että käännöksiä. Hänen etevin teoksensa on murhenäytelmä _Saul_, ensimmäinen säännöllisesti tehty alkuperäinen tragedia Suomen kielellä.

_Warelius, Antero_, synt. v. 1821, ylioppilas v. 1843, filosofian-majisteri v. 1847, kappalainen Rantamäellä, kirkkoherra Loimaalla v. 1867, Turun tuomiokapitulin assessori vuosina 1870-1873. Etevimmät hänen monista kirjateoksistansa ovat _Enon Opetuksia Luonnon asioista, Wekkulit ja Kekkulit_, leikkinäytelmä kahdessa näytöksessä, ja _Kertomus Tyrvään pitäjästä_ (Suomi-kirjassa).

Viiteselitykset:

[1] _Paljin_ on se paikka, jossa poro kesällä _poikii_ (syöpi).

[2] Latinaksi: Mustela Zibelliana.

[3] Latinaksi: Mustela martes.

[4] Latinaksi: Mustela Erminea.

[5] M. Nivalis.

End of Project Gutenberg's Uusi suomalainen lukemisto, by August Ahlqvist