Part 15

[19] Erikoiskirjallisuutta Tripolista: Grothe, Tripolitanien und seine Zukunft als Wirtschaftsgebiet 1898 (_Geogr. Zeitschr_). Pinon, La Tripolitaine, 1903 (_Revue des deux mondes_), Bause, Der arabische Orient, 1910 (luku Tripolis), Afrikan-tutkija Oskar Lenz, _Neue Freie Presse_ 26/9 1911, Adolf Vischer, Tripoli, marrask. 1911 (_Geogr. Journal_). Ainoa huomattava karavaaniliikenne, jota vielä on, kulkee Bengasin ja Vadain välillä; mutta sekin loppunee, kun ranskalaiset ovat ehtineet järjestää viimeksimainitun maan. Sitten ei ole aavikoiden vanhoja teitä polkemassa muita kuin pyhiinvaeltajia ja tutkimusmatkailijoita. — Schweinfurth on kiinnittänyt huomiota Tobrukin erinomaiseen satamaan Barkassa: laivareitti sinne Brindisistä ja rautatie sieltä Aleksandriaan lyhentäisi matkaa Intiaan 20 tunnilla.

[20] Kirkollisia, klerikaleja, joita alahuoneessa 1904 oli 2, oli 1909 jo 20. Puolueasema on muutoin yhä aivan aaltoileva. V. 1909 vaalien jälkeen laskettiin 340 hallituspuoluelaista (Giolitti), 40 »perustuslaillisen vastustuspuolueen» jäsentä (Sonnino), 20 klerikalia ja noin 110 radikalia, tasavaltalaista ja sosialistia yhteensä.