Part 22

Pese Jesus piikaseni, Puhastele pulmuseni, Naisten naarojen sanoista, Miesten mielijuohtehista, Pakinoista partasuien, Pakinoista parratonten; Pese pulmu puhtahaksi, Vaimon tuoma valkeaksi, Pese kuulle kukkeheksi, 10 Päivälle imanteheksi, Nosta lempi liehumahan, Kunnia kuhajamahan, Miesten mieliteltäväksi, Urosten ueltavaksi; Ken on päältä katsonevi, Likeltä tähystänevi, Katsokoon metosin silmin, Lemmen silmin liehatkohon!

Toisin:

8. Ihalaksi immin tuoma, 10. Vala päivän valkeueksi, 12. K. kupahumahan,

b.

Pese Jesus peipostasi, Punastele pulmustasi, Luojan luomilla sanoilla, Jumalan sukeamilla, Jotta sulhaset sukisi, Miehet nuoret noutelisi! Heitä muille herjapaiat, Lyö muille rytälerihmat, Pane tälle lempipaiat, 10 Lykkyvaattehet varusta; Laita kullat kulmillensa, Hopeat hivuksillensa, Jotta kaikki katselisi, Kyläkunta kummeksisi, Oma rahvas ou'oksuisi, Itsekin imehtelisin, Noita kultakulmiansa, Hopea-hivuksiansa!

Toisin:

4. Pyhän Hengen säätämillä, 7. H. m. paskapaiat, 14. Kirkkokunta kiittelisi, 17. Hänen k.

c.

Pese Jesus peipostasi, Valkaise vakahistasi, Pese kuun on kukkeueksi, Auringon ihanueksi, Meren vaahen valkeueksi, Meren ruovon ruskeueksi; Pane kullat kuultamahan, Hopeat heläjämähän, Kuningasten kultapaita, 10 Herrojen hopeahuivit, Päällensä puettakohon, Valukohon varrellensa, Miesten mieliksi hyviksi, Miesten nuorten nouttaviksi, Sulhasten suvattavaksi, Kaikkien katseltavaksi, Nähä suuren sulhasmiehen, Miehen nuoren naimattoman, Sekä miehen jotta naisen, 20 Jotta nainehen urohon!

Toisin:

3. P. k. o. kirkkaueksi, 8. H. helisemähän (helistämähän), 15. M. n. nuoltaviksi, Urosten etsittäväksi,

d.

Pese Jesus peipostani, Punastele pulmustani, Kisko kuotta kulmiltansa, Sian nahka silmiltänsä, Päältänsä pahat pakinat, Päällensä hyvät pakinat, Ylimmäisnä ollaksensa Alimmaisna oltuansa, Päälimmäisnä käyäksensä 10 Alimmaisna käytyänsä, Sukukunnan suurimmaksi, Heimokunnan hempeimmäksi, Kansakunnan kauneimmaksi, Kirkkokunnan kirkkaimmaksi; Paras on pappi kirkossansa, Selvin seurakunnassansa, Tää sitäki selvemmäksi, Paremmaksi pappiaki!

Toisin:

11, 12. S. kukkaseksi, H. hempeäksi, 17. Selvemmäksi tää sitäki,

e.

Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Nouse lemmen nostantahan, Kunnian kukostantahan, Nyt on lemmen liikeaika, Kunnian kukostus-aika. Riisu neiti rikkehistä, Suurista kylän sanoista, Juolehista, jaalehista, 10 Akkojen ajatuksista; Taita vasta varvikosta, Metisestä metsolasta, Kolmen kosken kuuluvalta, Korkeista koivuloista; Pilko puuta pihlajaista, Puuta murhoa murenna, Lämmitä saloa sauna, Rikenehen riuahuta, Lyöppäs sitten luonnon löylyt, 20 Lemmen löylyt löyhäytä, Läpi kiukoan kivisen, Läpi kuuman kurkihirren, Hauto'os metinen vasta Metisellä paaterella, Tuo pullo punasta vettä, Kanna kullan karvallista, Jolla peiponen peseikse, Pulmunen puhasteleikse, Kylän kukka kuuroaikse, 30 Maan valittu valkaiseikse, Miesten miellyteltäväksi, Sulhosten suvattavaksi! Anna tulla tuusimatta, Vikomatta vieretellä, Paras tänne, ei pahinta, Sorkein sotaväestä, Paras pappilan pihasta, Killin kirkkorahvahasta; Kun ei täyvy tällä maalla, 40 Tuovos maalta toiseltaki, Kirkon kuuen kuuluvilta, Kautta kappelin kaheksan!

Toisin:

25, 26. T. pytty p. v., K. maion (marjan) k. 27. J. neitonen p. 25-30. Ota vettä lähtehestä, Kun ei liene lähtehessä, Onhan vettä Koiteressa, Kun ei liene Koiteressa, Kyllä Pielinen pesevi, Vesi kuulu kuuroavi, 31, 32. M. mieliteltäväksi, S. suettavaksi! 38, 39. Kiihkein k.; K. e. liene t. m. 40. Niin on tuovos tuolta maalta, 42. Kaheksalta kappelilta!

f.

Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Käy tänne kujoa myöten Kultakelkkanen perässä, Kultakattilan keralla, Kultakauha kattilassa; Tuoppas vettä tullessasi, Vettä viertehen näöistä, Joesta Jumalan virran, 10 Pyhän virran pyörtehestä, Jolla peset piikaseni, Pullistelet pulmuseni, Päästät piian pintehistä, Neien koprista kovista, Annat Luojalle kätehen, Kun on kaikki synti pesty Luojan suurilla sanoilla, Joen Juortanin vesillä!

Toisin:

11-13. J. pesen p., Puhistelen p., Päästän p. p. 15. Annan L. k.

g.

Neitsy Maaria emonen, Puhas muori muo'ollinen, Äiti mannun polvuhinen, Ikuinen hyväntekiä, Päästä piika pintehistä, Tytär tyhjistä sanoista; Vesi kaiva kalliosta, Vesi vuoresta valata, Kepilläsi kultaisella, 10 Sauvalla hope'isella, Pese sillä pienoistani, Punastele pulmustani, Sian nahka silmiltänsä, Koiran nahka korviltansa, Päältänsä pahat pakinat, Kylän suuren suutelukset! Lempiliinasi levitä, Kultavaippasi kuleta, Tämän nuoren neien päälle, 20 Tämän lapsen lantehille, Sinisilkit silmillensä, Kultalangat kulmillensa, Päähänsä hyvät hopeat, Neien kuulun kunniaksi; Lempi nosta neitosesta, Lempi immestä ylennä, Nosta lempi liehumahan, Kunnia kukostamahan, Pane kuuna paistamahan, 30 Tähtenä helottamahan, Miehen mieltä kääntämähän, Syäntä sytyttämähän, Tämän tyttären tyköhön, Tämän lapsen lantehille, Mennä mieli höyrymähän, Ja tulena tuohkumahan! Anna tulla tuonnempata, Ehtiä eteämpätä, Poikaparvien parahat, 40 Koko joukon juoleimmat, Tämän neien nuoren luoksi, Hevosella tietä myöten, Venehellä vettä myöten, Suksilla mäkeä myöten!

Toisin:

8. V. v. valitse, 10. Vaskisella sauvallasi, 30. Päivänä kimottamahan, Lempenä lehottamahan, 36. Kekälennä kiehkumahan! 44. S. latua m.

h.

Päästä Luoja, päästä luonto, Päästä päällinen Jumala, Päästä piika pintehistä, Tytär tyhjistä sanoista, Pakinoista partasuien, Jupinoista jouhisuien! Kuin on kuun kehästä päästit, Päivän päästit kalliosta, Niin päästä tämäki neiti 10 Kuvillansa kulkemahan, Lihoillansa liikkumahan, Raajoillansa raatamahan; Lempi nosta neitosesta, Lempi immestä ylennä, Pane kuuna kuultamahan, Tähtenä kimottamahan, Neiti kuulu kuulumahan, Hyvä auvo astumahan, Sulhaset surajamahan, 20 Sormukset sorajamahan, Tämän tyttären tykönä, Tämän immen ympärillä!

Toisin:

7. Sinä k. k. p. 10. Koivillansa k. 14. L. i. lepytä, 15. P. k. kuulumahan, 18. H. auer a.

i.

Nouse neiti lähtehestä, Herasilmä hettehestä, Naisen ainuan avuksi, Vaimon kuulun kumppaniksi, Nouse vettä noutamahan, Vettä lemmen lähtehestä; Antaos velaksi vettä Siksi ilmoista ikeä, Kuuksi kullan valkeata, 10 Jolla pesen peipoani, Puhastelen pulmustani, Maan kanasta kaunistelen, Muo'oltansa muhkeaksi, Kasvoiltansa kaunihiksi, Silmiltänsä sirkeäksi, Kulmiltansa kukkeaksi, Ripeäksi rinnoiltansa, Helmoiltansa hempeäksi, Kaikkien katseltavaksi, 20 Imeheksi itsensäki!

Toisin:

2. Hienohelma h. 6. V. Vennon l. 10-12. J. peiponen peseikse, Pulmunen puhasteleikse, Maan kananen kauneutuvi, 13-18. Pesen muo'on m., Sekä kasvon k. Suunsa voille vehnäiselle (talkkunalle), Sieraimet sianlihalle, Kainalot kanan munille, 20. Itsensäi imanteheksi!

k.

Nouse neitonen norosta, Läpikorva lähtehestä, Sormuksia sormet täynnä, Käet kullan käärehiä; Nouse neittä naittamahan, Lempeä lekuttamahan, Miesten mieltä kääntämähän, Syäntä hypittämähän, Laita miehet mielimähän, 10 Sulhaset suvaitsemahan, Kaikki kilvan kiittämähän, Kilvan käymähän kosissa! Tänne tiet tekeytyköhöt, Tänne vierköhöt veräjät, Tähän kuuluhun kotihin, Tämän kuulun neien luoksi; Rikko'os risuiset aiat, Ratko aiat rautaisetki! Tulkohot Turusta sulhot, 20 Liperistä liehkaiskohot, Sormukset sotaväestä, Kihlat Riian kaupungista, Ennen toiste tultuani Tähän kuuluhun kotihin, Tätä neittä katsomahan, Morsianta tuntemahan! Kun yksi yrittänevi, Yheksän yrittäköhön, Kun kaksi kavahtanevi, 30 Kaheksan kavahtakohon, Tämän tyttären tyköhön, Tämän lapsen lantehille, Tämän hanhen hartioille, Neien kuulusan kukuille!

Toisin:

4. K. k. ketarehia; 8. Mieltä kelkärehtämähän, 9. Miehet nuoret noutamahan, 34. Tämän kumpahan k.

l.

Nouse lempi liehumahan, Neien auvo astumahan, Kunnia kukostamahan, Yli kuuen kirkkokunnan, Läpi seitsemän pitäjän, Läpi kaupungin kaheksan! Täss' on kaunis katsomatta, Neiti kirkas kihlomatta, Viemättä verevä muoto, 10 Tytär kuulu kuulematta: Ei naitu naintavuonna, Kirkivuonna kihlattuna, Viety viimeisnä kesänä. Hei Lempi, heräjä Lempi, Nouse nuorin nostamatta, Tervaköysin tempomatta, Miesten mieltä kääntämähän, Aivoja asettamahan, Syäntä sytyttämähän, 20 Vatsoa valistamahan, Syän tulena tuikkamahan, Säkeninä säykkymähän, Ett' ei öitänä pitäisi, Hämärinä hämmentyisi! Nouse Lempi lekkumahan, Kekäleinä keikkumahan, Nouse ilman noitumatta, Ja kiihy kiroamatta, Kuut on nousnut, päivät nousnut, 30 Sinä vielä nousematta; Nouse siis sinäki kohta, Poista pilvi neien päältä, Pane päivä paistamahan, Luojan kuu kumottamahan, Tuovos miehet tuonnempata, Etsiös eteämpätä, Saata saalta saarekselta, Sa'an linnan liepehiltä, Tämän neien tienohille, 40 Tämän tyttären tyköhön!

Toisin:

21. Tulin vatsa t. 26. E. kiehumahan, 27, 28. Jos et nouse, niin mä noiun, Jos et kiihy, niin kiroan, 28. Käy ilman käskemättä, 34. Herran k. k. 36. Vetäös yli vesien,

m.

Kiren ukko, kiren akka, Nosta kirki kiimasuosta, Kirki kiimavaaran päästä, Kiihko kiimakankahalta, Lepiköstä lehmän kiihko, Viiasta härän häkärä, Tallista orihin kiihko, Tamman kiihko tanhuasta, Kissan kiihko kiukoalta, 10 Kasin pienen karsinasta, Koiran kiihko kolpitsalta, Penikkaisen penkin alta, Suen kiihko kiivahampi, Karhun kiihko karkeampi, Ketun kiihko korkeampi, Kiihko kiitävän jäniksen, Senki mustan korpin kiihko, Kiihko harma'an havukan, Tätä neittä naittamahan, 20 Kaunista kadottamahan! Nosta mieli meltehille, Halu hattupurjehille, Ota hiili hiiloksesta, Kivi kuuma kiukoasta, Sytytä syän tulehen, Vatsa ilmi valkeahan, Perävieret vieremähän, Lantehet lakattamahan, Selkäsuonet soutamahan, 30 Varpahat vapajamahan, Kynnet kyttelehtämähän, Käet tänne käpyämähän, Ett'ei saisi öissä maata, Päivissä iki levätä, Näkemättä neitosemme, Tämän tytön tuntematta!

Toisin:

4. Kirki k. (niin myös seuraavissa kirki sanan kiihko sijasta). 6. Häkärä häjyn perästä, 9. K. k., koiran kiihko, 11, 12. Kohtalainen koiran kiihko, Penun kiihko p. (pöyän) a. 13. S. k. suoreampi, 15. K. k. kiihkeämpi, 24. Kuusi kuumoa kiveä, 26. Ja vatsa varistumahan, 27. Syänveret v. (nureksimahan), 28. Lautaset l. 30. V. vapisemahan (vapeltamahan), V. vapelehtamahan, 34. Eikä päivissä l.

n.

Melatar on mielivaimo Ota mielusa melasi, Käyvös mettä keittämähän, Simoa siristämähän, Pikkusessa kattilassa, Yhen sormen mentävässä; Mesi keitä, mieli käännä, Sima keitä, silmät käännä, Käännä huppu happehelle, 10 Halu toiselle tolalle! Kuin on tämä tässä tehty Navan ontevan sisässä, Niin lähelle, niin likelle Sulhaset surajamahan, Kuin on syötävä makea, Niin makea mielestänsä!

Toisin:

10. H. t. tavalle!

o.

Sukkamieli mieli käännä, Mesin käännä miehen mieli, Hau'o mieli mielettömän, Armahani armottoman; Tuli kuin turkkanen palavi, Valkeainen valvattavi, Niin on syän syttyköhön, Palakohon miehen mieli, Jott' ei saisi yöllä unta, Eikä päivällä lepoa!

25. Lempeä vierottaissa.

Pistä häijy härkimesi, Hiisi hiiliseipähäsi, Kahen rakkahan välihin, Kivi kylmä maan-alainen, Auer joulun-aikahinen, Kylmittämähän syäntä, Vatsoa vilustamahan, Erin olla toisistansa, Jott' ei tunne toinen toista, 10 Jott' ei tunne, eikä tieä, Eikä yhtehen yritä! Kolm' on kylmeä kiveä, Kolme mustoa matoa, Kolme saunan raanoksia, Joilla ma käyn välillä, Käyn kertoa yheksän, Painan syntisten syämet Erillehen toisistansa Ijäksensä, ilmaksensa, 20 Polveksensa, päiviksensä.

Toisin:

15-17. J. m. kävin v., Kävin k. y., Painoin s. s.

26. Liikalihoja karsiessa (kuohitessa ja kasvannaisissa).

Hikityttö, Hiien neito, Tule tänne tarpehesen, Laai rauta raukeaksi, Veitsi vehnän karvaiseksi; Hivuta terä hiellä, Me'en vaahella valele, Mennä rauan raastamatta, Verikin valahtamatta! Jos lihoihin lipsahtaisi, 10 Tahi vierisi verihin, Mesi hyyä rauan suuhun, Sima rauan suumalohon!

Toisin:

6, 7. Ve'en v. v., M. r. raatamatta, 8. Vierähtämättä verihin! 11, 12. M. jääköhön sijahan, S. rauan raa'antahan!

27. Linnustaissa.

a.

Metsän kultainen kuningas, Salon herra höyhenhattu, Metsän armas antimuori, Eukko höyhtehen emäntä, Metsän piika pikkarainen, Sasuneiti parviainen, Satasarjan kasvattaja, Tuhatparven tuuittaja, Saata tänne sarjojasi, 10 Noita lintuparviasi, Yli pyytäjän yheksän, Yli katsojan kaheksan, Minä olen pyytäjä ylinnä, Minä katsoja parahin, Yheksistä pyytäjistä, Kaheksista katsojista! Lennättele, löyhyttele, Tänne lintuparviasi Yöllä etsijän etehen, 20 Päivällä metsänkäviän; Saata tänne tetriäsi, Kulettele koppeloita, Tetret puikin lentäköhöt, Kuville kukertamahan, Siihen metsot mieliköhöt, Koppelot kohahtakohot! Siivet siimoilla sitele, Leperrytä lennottimet, Jalat rihmoilla jamoa, 30 Varpahat vahalla kääri, Siiven lentämättömäksi, Jalan juoksemattomaksi, Kunnes jousen jou'uttaisin, Käsikaaren käännyttäisin!

Toisin:

6. Sapuneiti p. 8. Tuhat purston t. 27. Sio siivet, jamo jalat, 31-34. Ett' ei lentohon leviä Ennenkun perille pääsen, Pyyhin pyssyni lumesta, Laain kohta laahinkihin! (Lasken kohti laukahuksen)!

b.

Salon herra, saaren vanhin, Ukko sulka, röhmäparta, Hyvä metsolan emäntä, Holohonka höyhen-eukko, Tuo sulka sulalta maalta, Höyhen lännestä lähetä, Mesirihmat riutomahan, Mesilangat laukomahan, Metiseltä mättähältä, 10 Simaisen salon sisästä; Ota virpi vitsikosta, Vaskipäinen varvikosta, Karkota lehosta linnut, Ja aja ahon takoa Leperöitä lentämähän, Jott' ei siivillä sijoa! Varvat alla vaipukohot, Lintujen lähestyessä Näille pyytöpaikoilleni, 20 Käytäville keinoilleni, Suut on silkillä sitaise, Päät on väännä väärällehen, Jott' ei pieksä pellavoita, Eikä liinoja levitä!

Toisin:

1, 2. S. h., s. paimen, Sulka-ukko r. 4. Metsän eukko kauniskarva, 13. Lennätä l. l. 15. Lintuparvet l. 18. L. lähestyvien, Linnun lennosta tulevan,

c.

Laaus Pohjolan isäntä, Annas mulle aika lintu Noista puista puhtahista, Varvuista valennehista, Kotoisiksi tuomisiksi! Siitä mä sinua kiitän, Siitä kuulua kumarran, Siit' ylennän arvoasi, Kun sa annat aika linnun, 10 Kotoisiksi tuomisiksi.

Toisin:

4. V. valantehista, Oksista ojennehista,

28. Maata pannessa.

Terve maa, terve manner, Terve manteren isäntä, Terve tervehyttäjälle! Panen maata maan luvalla, Maan luvalla, puun luvalla, Kaiken kartanon luvalla, Pyhän pellon pelkomalla, Maa hyväksi holhojaksi, Kaikkivalta vartiaksi, 10 Luoja oven lukitsiaksi, Santta salvan laskiaksi, Jesus kilpi, Maaria miekka. Maaria makuuttakohon, Jesus ylös nostakohon, Jumalata kiittämähän, Jesusta ylistämähän!

Toisin:

4. Anna m. m. l. 7. P. p. pelkunnolla, 8. H. omaksi tuttavaksi, 10, 11. L. o. sulkekohon, S. s. laskekobon, Katehien kaatajaksi, Suen saaren sortajaksi, Muist. Muutamat lukevat myös karjalle syksyllä mikonpäivän aattona yöksi navettaan otettaissa.

29. Matkalle lähtiessä.

Nouse maasta mannun eukko, Pellosta peri-isäntä, Pojan ainoan avuksi, Miehen kuulun kumppaliksi, Kanssani karehtimahan, Aisoista avittamahan, Luokista lutistamahan, Vetämähän vempelestä, Pojan kuulun kulkiessa, Ajaessa aimo miehen!

Toisin:

10. A. naimakansan!

30. Metsästäissä.

a.

Kun lähen minä metsälle, Uros korvelle kohoan, Ota metsä miehiksesi, Urohiksesi Tapio, Korpi kolkkipoiaksesi, Kumpu kumppalivaraksi; Ota miestä oppimahan, Taivon kaarta katsomahan, Otavaista oppimahan, 10 Tähtiä tähyämähän! Miesty metsä, kostu korpi, Ihastu jumalten ilma, Taivu ainoinen Tapio, Lepy lempeä emäntä; Miesty minun miehilleni, Kostu minun koirilleni, Saata miestä saarekselle, Sille kummulle kuleta, Josta saalis saatahisin, 20 Erän toimi tuotahisin, Osin päitä pantahisin, Jakoja jaettahisin!

Toisin:

2. U. k. ylenen, 13. T. kultainen T. 17. S. m. saarekkeelle, 20. Verestä ve'ettähisin,

b.

Paista Kuutar kuinen leipä, Päivätär metinen möykky, Jolla metsän miellyttelen Sekä korven kostuttelen Minun metsipäivinäni, Erän etso-aikoinani! Mielly metsä miehi'ini, Kostu korpi koirihini, Meill' on miehet lapsimiehet, 10 Ampujat alakätiset, Meillä koirat pentukoirat, Pärejouset, puuvasamat, Ei ne kauvas kannattane, Ampuvärkit ei yletä. Metsä haisko'os me'elle, Simalle salo sininen, Suovieret sulalle voille, Ahovieret viertehelle; Kukuta salo käkeä, 20 Soita metsä kanteletta, Jotta kulta kuuntelisi, Hopea tilin tekisi, Alla kuusen kukkalatvan, Alla penseän petäjän!

Toisin:

8. Tammeinen uro'ihini, 24. A. kasvavan katajan!

c.

Lepy lehto, kostu korpi Lempiä salo sininen, Minun metsät käyäkseni, Korvet kolkutellakseni; Lepy metsä miehilleni, Kostu korpi koirilleni, Lepy näillä leppösillä, Lauhu näillä lauhtehilla, Joilla ennen Luoja leppyi, 10 Lauhtui kanssa Kaikkivalta! Naita meiän miehiämme, Uuista urohiamme, Metsän mieli-tyttärille, Karvarinnoille kanoille; Eipä miesten muienkana Sileämmät silmäripset, Kuuleammat kulmakarvat, Kuin on meiän miehillämme Eikä miesten muienkana 20 Silkkiset sukan sitehet, Hopeaiset housun nauhat, Jalanheitto hempeämpi; Eikä miesten muienkana Jousi kullasta kuvattu, Hopeasta hoikat sukset, Sauvat vaskesta valettu; Eikä miesten muienkana Metsikoirat kultaisemmat, Kultaisemmat, kuulusammat, 30 Kuin on meiän miehillämme.

Toisin:

5, 6. L. meiän miehillemme, K. meiän koirillemme, 15-18. Kell' on kasvot kaunihimmat, Sinisemmät s., Koreammat k. K. o. miehellä minulla! 22. J. käänne kerkeämpi;

d.

Oi vihanta viljan eukko, Makea on maan emäntä, Lähe kanssa, käy keralla, Mun metsälle mennessäni, Käy onni osottamahan, Auta lykky löytämähän, Pane lehto liehumahan, Varvikko vapajamahan, Veä tänne viljoasi, 10 Suuremmaista, pienemmäistä, Muotoa monen näöistä, Kynttä kaikenkarvallista!

Toisin:

5, 6. K. o. ojentamahan, Ammatti avittamahan, 8. Varvikot vapisemahan,

e.

Metsän ukko halliparta, Metsän kultainen kuningas, Mielikki metsän emäntä, Miiritär metsän miniä, Nouse koivun konkelolle, Lepän lengolle ylene, Laulujani kuulemahan, Onko laulut laaulliset; Laita metsät miekka vyölle, 10 Salot kalpio kätehen, Metsät verkahan vetäise, Salot saksan palttinoihin, Hanki haavat haljakkoihin, Lepät lempivaattehisin, Hope'ihin hongat laita, Kuuset kultikin rakenna, Pane kuuset kukkapäihin, Petäjät hopeapäihin, Vanhat kuuset vaskivöihin, 20 Petäjät hopeavöihin! Pane niinkuin muinaiselta Sinun anti-aikoinasi, Minun pyytöpäivinäni Ja ammunta-aikoinani: Mun metsälle mentyäni, Salomaille saatuani, Korvelle kohottuani, Mäen päälle päästyäni, Haavat ol' hopeavöissä, 30 Koivut kultakukkasissa, Kuuna paistoi kuusen oksat, Päivänä petäjän latvat, Kuuna paistoi kuulu poika, Päivänä uros pätevä.

Toisin:

2. Havuhattu, naavaturkki, 11. Viiat v. v. 15. H. hongan oksat, 19. Pane (lyöppä) kuuset kultavöihin, 19, 20. V. hongat vaskivöille, P. hopeavöille! 20. P. tinasiloihin, Koivut kultakalkkaroihin, Tina lehville levitä! 25. M. m. mennessäni, S. saaessani, K. kohotessani, M. p. päästessäni, 30. Kannot kultakalkkaroissa, 32. P. p. posket (kärkät), 34. P. tytär p.

f.