Part 23

Oi mielu metsän emäntä, Metsolan metinen muori, Mielly meiän miehi'imme, Suositu uro'ihimme, Omasi ojentamahan, Antamahan ainojasi, Mielusasta metsolasta, Tarkasta Tapiolasta! Kun kuulet minun tulevan 10 Miehen aimo astuvaksi, Heitä poies heinäkengät, Arkipaitasi alenna, Lyöte lykkyvaattehisin, Antipaitoihin paneite, Sormet kullan sormuksihin Käet kullan käärehisin, Pää kullan vipale'ihin, Tukat kullan suortuvihin, Korvat kullan koltuskoihin 20 Kaula helmihin hyvihin!

Toisin:

1. Mielotar (oi mielus) m. e. 6. A. ainoasi, 14. Lempipaitoihin p.

g.

Kummun ukko kultarinta, Havuhippa, naavalakki, Mielikki metsän emäntä, Tellervo tytär Tapion, Metsän tyttö, mielu neito, Metsän piika pikkarainen, Siniviitta viian eukko, Punasukka suon emäntä, Kaunis kankahan eläjä, 10 Anna tie, avaja portti, Lähe tietä neuvomahan, Matkoa opastamahan, Tien vieriä viittomahan, Rastia rakentamahan! Nyyrikki Tapion poika, Mies puhas punakypärä, Veistä pilkat pitkin maita, Rastit vaaroihin rakenna, Jotta tunnen tuhma käyä, 20 Outo matkata osoan, Miesten muien metsimaille, Urosten erisaloille; Hiihata hiasta miestä, Takin helmasta taluta, Lykkeä lylyn lävestä, Saata sauvan suoverosta, Poikki soista, poikki maista, Poikki Pohjolan saloista; Saata sille saarekselle, 30 Sille kummulle kuleta, Kussa kullat leikin löisi, Hopeat ilon tekisi, Kuss' on kuuset kukkapäissä, Petäjät hopeapäissä, Koivut kultakoltuskoissa, Lepät lempivaattehissa, Haavat haljakka-veroissa, Kullassa kukat kanervan!

Toisin:

4. Annikki t. T. 15. Hilli ukko halliparta, 18. R. raitoihin r. Pitkin maita, pitkin puita, 20. Äkki outo tien osoan, 31, 32. K. kulta kummat l., Hopea i. t. 34. Hongan latvoissa hopeat, 35. K. kultahelpehissä,

h.

Mielikki metsän emäntä, Metsän kuulu kullansolki, Käyvös kättä antamahan, Oikeaa ojentamahan, Näinä pyytöpäivinäni, Mun ajelu-aikoinani; Ota kultaiset avaimet Renkahasta reieltäsi, Astu aittahan mäelle, 10 Keikuttele kellarihin, Aukaise Tapion aitta, Metsän linna liikahuta, Laske kulta kulkemahan, Hopea vaeltamahan, Vasten miestä valkeata, Kovin koivun karvallista; Vaan siitä vara pitäös, Ett' ei veisi viekkahammat, Min' oon hilja hiihtämähän, 20 Verkkainen vetelemähän!

Toisin:

4. Sormia sovittamahan, 8. Nuo sinun käsikalusi,

i.

Mielikki metsän emäntä, Muori puhasmuo'ollinen, Varustellos mun varani, Kohotellos kohtaloni, Sisässä salon sinisen, Kummun kultaisen navalla; Aukaise metinen arkku, Mesilipas liikuttele, Laske juoni juoksemahan, 10 Virka vippelehtämähän, Miehen etsivän etehen, Anelian askelille! Kunp' on et kehanne itse, Niin sä pistä piikojasi, Ohittele orjiasi, Käske käskyn kuulioita! Et emäntä lienekkänä, Jos et piikoja pitäne, Sata piikoa pitäne, 20 Tuhat käskynkuuliata, Karjan kaiken kaitsiata, Metsän viljan viitsijätä, Pitäjätä pitkän lauman, Juonen suuren juohtajata. Yks' piika piä minulle, Jok on liukas liikunnolta, Tarkka toimituksillehen, Sekä aulis annollehen!

Toisin:

12. Aina käyvän a. 15. Pane palkkalaisiasi,

k.

Metsän ukko sulkkuparta, Metsän kuulusa kuningas, Kuules kuin minä sanelen, Kielikullan kiukuttelen: Päästä miestä pettehestä, Saata saalihilliseksi, Anna aitta auki olla, Antajat sisässä aitan; Aja vilja vieremille, 10 Saata riista riitingille, Jotta saalis saatahisin, Erän toimi tuotahisin, Ett' ei kukkaro kuluisi, Rahan kanta katkeaisi! Äsken ukko ukko lienet, Kun sa mulle merkin annat Anna sinnes suuriasi, Liittele lihaviasi, Kunnes pienet kasvattelet, 20 Kunnes laihasi lihotat; Anna noita, kuit' on pyyän, Joit' anelen, joit' ajelen, Anna rannan kiertäjiä, Someren sorattajia, Korven koikelehtavia, Salon siikelehtäviä, Kantajia kuulun koiven, Jalan neljän juoksioita, Käypiä kahen käpälän, 30 Kahen siiven siukojia!

Toisin:

9. A. aitta t. 12. Rahan t. t.

l.

Kummun kultainen kuningas Havuhattu, naavaparta, Kynsien kyhäeliä, Käpälien käänteliä, Avaos rahainen aitta, Viljalukko luikahuta, Laske juoni juoksemahan, Virka vippelehtämähän; Anna tulla kultaturkin, 10 Verkavillan vieretellä, Hopeaista tietä myöten, Vaskista vakoa myöten, Viljan syntymäsijoilta, Rahankarvan kasvinmaalta, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäville keinoilleni! Ku lie virkku juoksemahan, Sitä ohjilla ohita, Suitsin suorahan pitele, 20 Jok' ei virkku juoksemahan, Lyö se virkuksi vitsalla, Rapsahuta raipan päällä, Kutkuta kukon nokalla, Kaiva kultakannuksella!

Toisin:

1, 2. Kuuritar metsän k. 5. Avaos nyt aittoasi, 5, 6. A. aittasi avara, Luinen lukkosi murenna (lukko longahuta),

m.

Ukko kultainen kuningas, Hopeainen hallitsia, Ota kultainen kurikka Tahi vaskinen vasara Hopeaisen orren päästä, Vaarnan vaskisen nenästä, Jolla korvet kolkuttelet, Salot synkät sylkyttelet, Oraviksi kuusen oksat, 10 Saarvoiksi salot sakeat! Hyvä on korpi kolkuteltu, Salo synkkä sylkytelty, Jotta koiran kohti juosta, Penun oikein osata.

n.

Ukko vanha röhmyparta, Haikea salon isäntä, Käyvös korvet kolkutellen, Syrjävieret sylkytellen, Yhtenä kesäisnä yönä, Ehtoyönä ensimäisnä; Iske ukko uutta puuta, Kamahuta kantoloita, Miekalla tuliterällä, 10 Kurikalla kultaisella, Aja vilja vieremälle, Aukeimmille ahoille, Joka niemen nippulasta, Joka korven kolkkasesta, Minun pyytöpäivinäni, Minun ahti-aikoinani!

Toisin:

2. Havuhattu, holohonka, 4. Salosyrjät (salot synkät) s. 7. Lyöppä u. u. p. 14. J. saaren kainalosta,

o.

Anna ukko uuhiasi, Oinahiasi omia, Kulettele kultiasi, Lupi luppakorviasi; Tuovos ilman tuusimatta, Varomatta vaaputtele, Lehossa lepeäjiä, Haon alla hautujia, Mättähän makoajia, 10 Ojan pohjan soutajia, Kolmin korpinotkosista, Viisin kuusin viitasista, Kullaista kujoa myöten, Hopeaista tietä myöten, Jost' on sillat silkin pantu, Sillat silkin, suot sametin, Veralla vetelät paikat, Likapaikat liissingillä, Pantu saksan palttinoilla, 20 Veran äärillä ve'etty.

Toisin:

3, 4. Laske laapi lampahasi, L. luppakorvasesi; 7, 8. L. lepeämästa, H. a. hautumasta, 17. Verkahan v. p. 17, 18. Pahat paikat palttinahan, 18. Palttinoin pahimmat paikat,

p.

Ukko kuulusa kuningas, Hopeainen hallitsia, Anna mulle ainojasi, Kanna mulle kaunojasi, Kullassa kulisevia, Hopeassa helkkäviä! Emp' on äijeä anoisi, Enkä paljon pakkoaisi: Kaksin kangasketveliltä, 10 Kolmin korpinotkelmilta, Viisin viitarantehilta, Kuusin kumpukunnahilta, Seitsemin ahon seliltä, Kaheksin kanervikoista. Vaan jos, metsä, merkin annat, Niin sano salon isäntä: "Ei tule turkkia yhestä, Kaattua kahen nahasta." Vaan kun sä satoja annat, 20 Tuhansia tukkoelet, Niin mä verkahan vetäinnen, Panen saksanpalttinoihin.

Toisin:

8. E. välttäisi vähällä: 12. K. korpikunnahilta, E. kummulta ylennä, 20, 21. T. tuppaelet, N. m. v. vetäyn,

q.

Anna ainoinen Jumala Miehelle anelevalle, Anna kynttä kymmenistä, Karvoa monennäöistä! Ei tule turkkia yhestä, Synny ei kaattua kahesta, Jos ei saatane satoja, Tuhansia tänne tuoa, Tuhat turkkihin menisi, 10 Sata kaattuhun sopisi. Ellös suuttuko Jumala, Maanpitäjä pillastuko; Toki anna aiallani, Ijälläni ilmauta, Nähä näillä silmilläni, Kämmenilläni kätellä! En sua kivistä kiitä, Enkä kannoista kumarra, Tok' en palvele pajuista, 20 Havun oksista halaja, Kynsiä minä kysyisin, Aina jalkoja anoisin, Kysyn kynnen kantajaista, Jalan jalon juoksiaista, En parasta, en pahinta, Kysyn keskikertahista. Anna ainoinen Jumala, Anna miehelle minulle, Anna kuin esi-isille, 30 Sekä suurelle suvulle, Kyllin syöä, kyllin juoa, Kyllin antoa kylälle, Päästä lasta päivän työstä, Laita illalla lepohon, Karjan käyessä kotihin, Havumetsän harmatessa!

Toisin:

17, 20. E. s. kiviltä k., E. kannoilta k. T. e. p. pajuilta, H. oksilta h. 23, 24. K. k. kantajata, J. j. juoksiata, 33. P. miestä p. t.

r.

Annikki tytär Tapion, Metsän piika pikkarainen, Utupaita, hienohelma, Vaimo valkean verevä, Kukuta metsän kuningas, Salon haltia havauta, Antamahan ainojansa, Kynttä kaiken karvallista, Soittele metinen pilli, 10 Simapilli piiperoita, Korvalle ehon emännän, Mielusan metsän emännän, Jotta kuulisi välehen, Nousisi makoamasta, Kun ei kuule kumminkana, Ei havaja harvoinkana, Vaikka ainoisin anelen. Kielen kullan kuikuttelen! Annikki avainpiika, 20 Eeva piika pikkarainen, Astu siitä aitan luoksi Luvalla ehon emännän, Heitä auki annin-aitta, Lukotta luhinveräjä! Et sä piika lienekkänä, Avainpiika et ollekkana, Jos et aittoa avane, Antane avettuasi Suuremmaista, pienemmäistä, 30 Ilman kaiken karvallista. Punalla punainen lanka Punaisella poskellasi, Veä se joesta poikki, Poikki Pohjolan joesta, Jota myöten viljan juosta, Rahankarvan kaikotella, Miehen etsivän etehen, Uron käyvän askelille!

s.

Tyytikki Tapion neiti, Metsän piika pikkarainen, Aukaise Tapion aitta, Luinen lukko luikahuta, Mielusassa metsolassa, Tarkassa Tapiolassa, Että vilja virtoaisi, Metsän karja karkoaisi, Näille pyytöpaikoilleni, 10 Käytäville keinoilleni! Kun ei liene tännempänä, Niin tuo maalta tuonnempoa, Pohjan pitkästä perästä, Laajoilta Lapin saloilta; Puhalla punainen lanka, Sinilanka siuvahuta, Poikki Pohjolan joesta! Kun ei siitä kyllin liene, Hakkoa metinen haapa 20 Metiseltä mättähältä, Tyvi työnnytä suvehen, Latva laske pohjosehen, Jota myöten juonen juosta, Ravata rahan-alaisen, Tulla suurta, tulla pientä, Tulla keskikertahista, Viljoa monenmotuista, Kynttä kaiken karvallista, Miehen etsivän etehen, 30 Miehen kainun käytäville!

Toisin:

4. L. lukkosi murenna, 20. Metisellä kirvehellä, 30. M. käyvän kainalohon!

t.

Metsän tyttö, mieli neito, Tuulikki tytär Tapion, Aja vilja vieremähän, Metsän linnan liepehiltä, Juoksuttele, jou'uttele, Minun onneni etehen; Kun vilja uralle saapi, Tupita uroa myöten, Pane kaksi kämmentäsi, 10 Ne on aiaksi aseta, Kahen puolen kaiteheksi, Jott' ei vilja vieprahtaisi, Metsän karja kaaprahtaisi, Tiepuolehen poikeltaisi! Kun hän katsovi ylitse, Silloin aitoa ylennä; Kun hän katsovi alatse, Silloin aitoa alenna; Kun ei vilja vieremällä, 20 Silloin aita annollansa; Josp' on vilja vieprahtaisi, Tiepuolehen poikeltaisi, Tielle korvista kohenna, Saata sarvista uralle! Hako on eessä matkallahan, Sepä syrjähän syseä, Puita tiellä poikkipuolin, Ne on katkaise kaheksi; Aita vastahan tulevi, 30 Kaa'a aita kallellehen; Joki joutuvi etehen, Puro tiellä poikitellen, Silkki sillaksi sivalla, Punaverho portahaksi, Jota myöten juonen juosta, Polullehen poikkeuta; Saata poikki salmistaki, Vetele vesien poikki, Pane pursto purjeheksi, 40 Seipo selliksi rapaja!

Toisin:

23. T. ohjilla osota, Saparosta tielle saata, 34. Punapontta p.

u.

Tuulikki tytär Tapion, Korven kuulusa korea, Pieni tytti Pihlajatar, Tuometar tytär typerä, Hongatar hyvä emäntä, Salokaarron kaunis vaimo, Ota vitsa vitsikosta, Hongan oksa hongikosta, Aja vilja vieremille 10 Etehen pojan poloisen! Kun ei täy'y tännempänä, Etsiös eteämpätä, Synkiltä Lapin saloilta, Pohjan penkeren perältä, Kuhavuoren kulman alta, Kuusivaaran kukkuralta, Sivutse Imantrajärven, Turjan tunturin rajalta, Tänne on maatki kaltosammat 20 Tänne veetki vuotusammat, Tänne tiet ojenteleikse, Tänne vierevät veräjät.

v.

Pohjan tyttö, viljaneiti, Maan tyttö, Manalan neiti, Tuovos vilja tuonnempata, Saata tälle saarekselle, Ilman haaralta sa'alta, Tuhat ilman tutkamelta, Pohjan pengertä piellen, Lapin kantta kallistellen, Ylitse katehen mielen, 10 Pahansuovan sormen päitse; Ota vitsa viiakosta, Koivu korven notkelmasta, Sillä vitso viljoasi, Karkottele karjoasi, Suuta suitsilla ylennä, Osottele ohjaksilla, Jok' on jäykkä juoksullehen, Laiska laskemaisillehen, Lyö se virkuksi vitsalla, 20 Rapahuta raipallasi, Kiiätä kivenmujuilla, Papeloilla paa' perästä!

Toisin:

7, 8. Pohjan pitkältä perältä, Mailta ristimättömiltä, 10. P. miehen luonnon p. P. miehen mielen paitsi; 11, 12. O. v. viittä syltä, K. kolmea tapoa, 16. Päätä päitsellä korota, 18. Tahi laiska laukallehen,

x.

Vitsäri vireä vaimo, Tellervo tytär Tapion, Ota piiska pihlajainen, Katajainen karjan ruoska, Takoa Tapion vaaran, Tuomivaaran tuolta puolen, Jolla arkoja ajelet, Nuorisia nouattelet! Jok' on jäykkä juoksemahan, 10 Sekä laiska laskemahan, Sitä virkuta vitsalla, Kaiota kariperällä, Jotta vitsa vinkaisevi, Pajun latva parkaisevi; Sivaise sivua kohti, Tahi laske lautaselle, Ele otsahan osota, Päälakehen paukahuta!

Toisin:

2. Annikki t. T. 8. Leperitsat lennättelet!

y.

Metsän tyttö, mielineito, Yön tyttö, hämärän neito, Pitkän puhtehen pitäjä, Valvoja ani varainen, Miellyttele metsiäsi, Kostuttele korpiasi, Laita kulta kuontaloihin, Pane vaski vartaloihin, Ketreä punainen rihma, 10 Sinilanka siuvahuta, Kultaisesta kuontalosta, Vaskisesta vartalosta, Se veä jokien poikki, Lävitse salon sinisen, Veä lännestä itähän, Luotehesta lounahasen, Jota myöten viljan juosta, Metsän karjan kaapsahella, Juosta kullaisna käkenä, 20 Hopeaisna sykkyränä, Läpi viian, vilmeikön, Kangasten, kapeikkojen, Läpi soien, läpi maien, Läpi korpien kovien, Ilman tieltä eksymättä, Poikkeamatta polulta!

Toisin:

4. Rievän rihman ketreäjä, 11, 12. Hopeaisella rukilla, Vaskisella värttinällä,

z.

Metsän eukko kauniskarva, Sa'an korven kultakassa, Metsolan metinen neito, Metsän ukko hippaparta, Nyrkytär Tapion akka Ja itse metsän Tapio, Pinneys Tapion poika, Ele piä, ele pinna: Sinun on Ristus ristinynnä, 10 Kaikkivalta kastanunna, Keskellä metsän ketoa, Metsän viljan viitsijäksi; Tuo mulle metsän olutta, Metsän mettä juoakseni, Metsäss' on olutta paljon, Metsässä mesi makea, Sen minä näjin toeksi Nuorna miesnä ollessani. Työnnä juonet juoksemahan, 20 Metsän viljat vieremähän, Anna tulla tuusimatta, Varomatta vaaputella, Miehen etsivän etehen, Anelian askelille!

Toisin:

1. M. muori muotokaunis, 8. E. p., e. pinnei (pinne):

aa.

Lavekämmen Pohjan eukko, Laaus Pohjolan isäntä, Sinisirkku Pohjan neito, Pohjan tyttö, Pohjan poika, Hyypiö, hyvä emäntä, Varvutar, valio vaimo, Virkuttele viljoasi, Karkottele karjoasi, Metsästä makoamasta, 10 Haon alta hautumasta, Lehosta lepeämästä, Nurmelta nukahtamasta, Pane juonet juoksemahan, Metsän viljat vieremähän, Laita hirvet hiihtämähän, Jalopeurat jaksamahan, Sääret säikälehtämähän, Kynnet keikelehtämähän, Minun pyytöpaikoilleni, 20 Näille saalissalmilleni; Anna tulla tuuheasti, Vikevästi viiletellä, Pitkin soita, pitkin maita, Pitkin pitkiä jokia, Metsän tihkeän lävitse, Halki harsujen salojen, Halki varvikkomäkien, Poikki vuorten korkeitten; Sitten tänne saatuansa, 30 Matkan päähän päästessänsä, Ututyttö, neito terhen, Lehtisilmä, haahen lanka, Seulo seulalla utua, Terhenistä tepsuttele, Otuksen otsan etehen, Päässä askelen yheksän, Terhen silmille sivalla, Utu laske päälaelle, Kunnes jou'un jousissani, 40 Vasamoissani varaun!

Toisin:

1. Siniviitta P. e. 18. K. kyttelehtämähän, 34, 35. T. tellittele, Vitjan vierivän e. 37, 38. U. silmille sivalla (sipaise), Terhen korville karista, 40. Asettaun ampumahan!

bb.

Metsän sulho kultahattu, Juonetar metsän emäntä, Kulettele kultiasi, Käyttele hopeitasi, Minun pyytöpaikoilleni, Näille saalissalmilleni, Parahinta parvestasi, Juoleinta joukostasi, Sinisen salon sisästä, 10 Maksankarvaisen malosta, Kuhavuoren kukkuralta, Paksuvaaran paltehelta, Korvalta Imantrokosken, Kanasaaren kainalosta; Ota vitsa Viitasesta, Koivu korpinotkosesta, Laske juoni juoksemahan, Rahankarva katkomahan! Jok' on jäsmä juoksemahan, 20 Sitä vihmerrä vitsalla, Koivun oksalla ojenna, Ku on virkku juoksemahan, Suuta suitsilla ylennä, Nosta päätä päitsilöillä! Anna tänne riistan juosta, Rahankarvan karkaella, Tänne on maatki kaltosammat, Tänne ilmat lauhkeammat, Tänne juoksevat joetki, 30 Tänne ve'et lankeavat!

Toisin:

2. Kuippana metsän kuningas, 13. Takoa Imantrojärven, 17. Laita riista laskemahan, 21. K. o. osoa,

cc.

Kuippana metsän kuningas Metsän hippa halliparta, Aukaise rahainen aitta, Metsän linna liikahuta, Visko villavihkojasi, Viisin villavihkojasi, Kuusin karvakuontalolta, Seitsemin salon sikoja, Metsästä metsän hyviä, 10 Maalta maan parahimmia, Haon alta hallipäitä, Kiven alta kirjapäitä, Mättähän makoajia, Nurmen nukkerehtioita, Veen väljän soutajia, Jokien melastajia, Miehen etsivän etehen, Uron käyvän tienohille! Kun ei lie saloilla näillä, 20 Tuovos toisilta saloilta, Veä Virosta, tuo Turusta, Kiikkalasta, Kaakkalasta, Pimeästä Pohjolasta, Lapin sysmiltä syviltä, Ylitse salon yheksän, Kautta kankahan kaheksan; Veä vettenki takoa, Jou'uta jokien poikki, Takoa Tanikan linnan, 30 Turun linnan tuolta puolen, Viien Viipurin väliltä, Kuuen kirkon kuuluvilta, Muotoa monennäöistä, Kynttä kaiken karvallista!

Toisin:

1. Kuihkamo m. k. 5, 6. V. villamyttyjäsi, 15. V. viljan s. 18. U. k. askelille! 24. L. laajoilta saloilta, 29. T. Tapion l.

dd.

Metsän Nitti, metsän Nätti, Metsän kultainen kuningas, Metsän akka armollinen, Metsän eukko ennellinen, Metsän tyttö tyynykäinen, Metsän poika ponnellinen, Lepy meille leppeäksi, Lauhu meille lauheaksi, Veä vilja vieremille, 10 Metsän karja kaaheille, Näille aukeille akoille, Pienille petäjiköille, Korkeille koivikoille, Mataloille haavikoille!

Toisin:

9, 10. Su'i kultainen sukasi, Vaskiharja harjaele,

ee.

Salon poika rautasauva, Virpus on Tapion poika, Jok' olet pantu paimeneksi, Metsän karjan kaitsiaksi, Juonen suuren juontajaksi, Rahakarvan katsojaksi, Katso karja kaunihisti, Juoha vilja joutusasti; Astu aittahan mäelle, 10 Aukaise rahainen aitta, Laske vilja valloillensa, Saalis maille saapuville, Minun pyytöpäivinäni, Minun ampu-aikoinani! Jos ei vilja virtoaisi, Miehen etsivän etehen, Lyö se virkuksi vitsalla, Heitä helmiruoskasella, Sävähytä säikälettä, 20 Komahuta konkeloa, Pane luut lotajamahan, Sääret säikälehtämähän!

Toisin:

1, 2. Nyyrikki Tapion poika, Mies puhas punakypärä, 2. Vilpus o. T. p. 18. H. helmipaattehella, Nahkaruoskalla napauta,

ff.

Hiien poika pikkarainen, Sälön hyvän hyppeäjä, Ota kultakannuksesi, Hopeaisen orren päästä, Kultaisesta lippahasta, Vaskisesta vakkasesta, Sillä kutkuta kuvetta, Sekä kaiva kainaloita, Saata juoni juoksemahan, 10 Vilja vippelehtämähän, Kohti miestä pyytäveä, Kohti konstia urosta, Vaskisissa valjahissa, Kultaisissa koltsasissa!

Toisin:

2. Selän h. h. 12. Vasten vaimon kannettua,

31. Niukahuksissa, luu- ja suonivioissa.

a.