v. 1480 ja jättänyt lahjoituksensa Suomessa, Viipurin, Raaseporin,

Hämeen ja Savon linnat, veljillensä Iivarille ja Laurille, jotka eivät aikoneet niitä jättää, ennenkun kaikki velivainajansa tehdyt kostannukset Suomen varjelemisessa vihollisilta heille maksettaisiin. Mutta kolmen vuoden perästä täytyi Iivari Akselssonin, veljensä Laurin jo kuoltua, antaa muut linnat Suomessa Steeni Stuurelle, paitsi Raaseporin, jota vasten hän sai Ruotsissa siaan maata allensa. Sittä menetti hän v. 1487 Ruotsissa kaikki lahjoituksensa, Raaseporin otti Knuuti Posse Steeni Stuurelle, ja hänen täytyi paeta Danmarkkiin.

Venäjän kanssa ei näytä nyt olleen sotia. Mutta Ruotsalaiset olivat auttaneet Riigan kaupunkia Saksan Ritareita vasten ja niinmuodoin tulleet heidän kanssa riitaan. Nyt tekivät he rauhan uuden Seuramestarin Freitagi von Loringhoffin kanssa v. 1488. Samalla sanotaan keskinäisen liitonki Venäläisiä vastaan tulleen taas tehdyksi Papinsaareksi (Prestholmen) nimitetyllä saarella Uusmaassa. Ja tokipa tarvittiinki, sillä kohta nousevat Venäjältä hirmuiset ukonpilvet, tulen ja leimauksen kanssa. — Samana vuotena oli Venäläisiäki ollut taas Karjalassa, mutta tulleet Knuuti Posselta kaijotetuiksi.

Maunus Niilonpoika Stiernkorssi Särkilahdesta tulee nyt, Konradi Bitsin