Part 5

PROSPERO. Kuningas, pyydän teitä seuroinenne Majaani halpaan, siellä lepäämään Tään yhden yön; siit' osan aion viettää Puheilla moisill', että aika teiltä Piankin kuluu; elämäni tarun, Sen vaiheet kaikki tänne tultuani Ma teille kerron. Huomenelta teitä Laivaanne seuraan; siitä Neapeliin, Joss' aion näiden rakastettujemme Hääjuhlan vieton nähdä; sieltä sitten Palajan Milanooni, jossa hauta On joka kolmas ajatukseni.

ALONZO. Haluan elämänne tarun kuulla; Se korvaan eriskummaisena soinee.

PROSPERO. Kaikk' ilmi tuon; ja tyyntä matkaa teille, Myötäistä tuulta lupaan, täydet purjeet, Ett' uljaan laivastonne saavutatte. -- (Syrjään.) Ariel, kyyhkyni, se sun jää työkses. Sitt' alkutilaas palaa; ole vapaa! Hyvästi jää! -- Ma pyydän, käykää majaan!

(Menevät.)

Epiloogi.

Prosperon lausuma.

Mahtini nyt mennyt on; Taas min' olen voimaton. Teidän riippuu lemmestänne, Täytyykö mun jäädä tänne. Nyt kun sain ma maani jällen, Anteeks annoin pettäjällen', Älkää te mun suoko tähän Saareen jäädä nääntymähän, Vaan irrotelkaa kahlettain Käsin hellin taputtain. Jos en hyvää suosi-tuulta Purjeisiini saa, niin multa Kaikk' on ollut joutavaa. Mahtian' en enää saa, Henkiäkään mull' ei laisin, Joilla teidät lumoaisin. Epätoivoon joudun aivan, Jos ei rukous mulle taivaan Voita armoa ja tästä Mua päästä pälkähästä. Siis, jos teill' on armon toivo vakaa, Hellyyttä nyt mulle osottakaa!