Mimmi Paavaliina: 4-näytöksinen huvinäytelmä

Part 2

Chapter 2 2,825 words Public domain Markdown

(_Leveästi._) Niin, ajattelepas!... Vasta parivuotias etana. (_Touhuaa, kuin huokaillen._) Mutta se on se miesväki... Se ei mies tässä maailmassa voi imemättä elää vaan ... imien se mies äitinsä kohdusta retkensä alkaa, ja niin se myös vaelluksensa piippuaan imien päättää... (_Touhuaa._) Niin, niin... Niin se on! Mies ei voi koskaan kujeistaan paremmaksi päästä... (_Efreitti puhaltaa torvea. Suuttuu._) Efreitti!... Juutas!... Pellolle siitä koko joukko!... Mars! (_Sysii pienempiä ihan niskasta pitäen ulos._) Tässä te!... Juuttaan hyvät!... Mars pellolle... Vai siinä!

NYSSE

On sinulla monta lasta! (_Nousee poistuakseen._) Mutta tuosta Ipusta minä tykkään... Se on jo niinkuin valmis isä. (_Poistuu kamariin, tupakoiden._)

LOMSTIINA

(_Selittää, asiaa kaunistellakseen._) Ei se ole erikoisesti mikään... Mutta se vaan niin tykkää... (_Nyökäys._) Niin... Se tykkää vaan ja loosaa ... niin olla... Mutta ei se ole silti ... niinkuin älytön... Ne vaan sukulaiset testamentin takia soimaavat, mutta ei siinä mitään näkyvää vikaa ole. (_Neuloo, nyökyttää, muikistelee._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Touhuaa, kuin itsekseen._) Jaa-a... Jaa-a!

LOMSTIINA

(_Jatkaa._) Hakseli olisi enemmän niinkuin rahan päältä ja ... niinkuin ... että ottaisi vaan... Mutta Nysse on alvaari. (_Nyökäys, eleitä._) Niin... Alvaari... (_Muikisteluja, nyökytyksiä kuin itsekseen._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Äkkiä._) Mutta kun minulla, kuulehan, on vielä este... (_Siunaillen._) Kun se on minulla vielä käymättä, paholainen... Ajattele sitä!... Rippikoulu! (_Lyö reiteensä._) Herra sussiunaa!... (_Alkaa touhuta._) Herra sussiunaa!

LOMSTIINA

(_Oudostuen._) Jaa ... että rippikouluko on käymättä?

MIMMI PAAVALIINA

(_Topakasti._) Jaa-a!

LOMSTIINA

(_Hämillään, tapaillen._) Eipään näet... Kun ei tullut näet ajatelluksi!... Kysyä kun en hoksannut.

MIMMI PAAVALIINA

(_Rutosti._) Mutta minäpä käydä hyöräytän hylyn nyt lopultakin! (_Touhuaa._) Oikeastaan tulinkin näille main, kun kuulin että tään pitäjän pappi ja varsinkaan lukkari ei ole rippikoulussa niin tiukka, että kaikki taivaan tiedot puristaisi. (_Touhuaa. Toisin._) Ja vanhemmat lapset kun olivat jo siinä iässä, niin arvelin, että antaa heidän aikanaan käydä heläyttää tuo rysy läpi... (_Touhuaa nyyttiä kuntoon._) Ja kun tää nyt asia noin päin kääntyy, niin... (_Kuivasti, lyhyesti._) Käyn itsekin koulun ja otan ripin ja sillähän se on kuitti... Justiisa alkaakin maanantaina rippikoulu kirkonkylässä. (_Äkkiä._) Kuule... Elä sano kellekään mitään... Ei kirkolta tänne sana lennä ja... (_Touhuaa. Äkkiä._) Sano että on pentujaan ripityttämässä, ja sittepähän... (_Reilusti._) Kun on koulu reilassa, niin ottaa häntä sitten kerrankin miehen ihan säännöllisesti... Niin että ei yhä retupeliin... (_Nostaa mytyn toisaanne._) Ja niin sitä on sitten tullut jo eletyksi, on ilmestynyt tuota perettäkin, mutta (_puistelee hamettaan_) se on se tää naisen mieli... Sitä et malta, vaan hörppäät kahvikultasi jo ennenkuin on vielä ruokasikaan siunattu... (_Vakavana._) Mutta se on Luoja niin säätänyt... Että joka hameessa kulkee, hänen on aina hymyiltävä.

LOMSTIINA

(_Nyökäys, tankaten._) I-han!... Ihan justiisa... (_Nyökäys._) Ja niin että ei retupeliin... Ja että ei puhuta kenellekään... (_Viittaus._) Nysse jos kysyy, niin sanon että ... tottapahan tulee. Mutta että ei rippikoulussa.

MIMMI PAAVALIINA

(_Touhussaan, kuin huokaillen._) O-on sitä jo tullut kerran toisen alkaneeksikin ... sitäkin rippikoulua, mutta... Sitten on sattunut aina... On ollut maallista estettä ja ... (_äkkiä_) kukapa ne kaikki tietää... (_Tenäten, reilusti._) Jaa-a!... Jaa-a, sanoi Jaalan pappi, kun kirkko paloi...

EMSTIINA

(_Tulee kiireesti, itkee._) Niinkun Ipu löi ... ja purasi vielä...

IPU

(_Tulee jälestä nysä suussa, äkeänä._) Elä valehtele, pelhana.

EMSTIINA

Vai valehtelen!... Enpäs!

EFREITTI

(_On tullut, samoin Liinu ja Jaferi._) Valehtelee Emstiina.

LIINU

(_Äkeästi._) Eipäs valehtele!

EFREITTI

(_Tiukasti._) Mutta valehtelee.

MIMMI PAAVALIINA

(_Päivitellen._) Tämmöistä se on, Lomstiina, tää yksinäisen naiseläjän elämä!... Kyntesi siinä saat verille tapella, kun ei ole isää, joka kakarat kurissa pitäisi. (_Joukolle, tuikeasti._) Mutta nyt se loppui!... Nyt komppaniia rippikouluun mars!... (_Uhitellen._) Kunhan pappi ja lukkari siellä pehmittää, niin kyllä pahat juonet oikenevat... (_Äkkiä._) Liinu!... Sinä ota Kriitliisa siitä! (_Liinu ottaa penkiltä lapsen. Touhuaa kuin itsekseen huokaillen._) Jaa-a... Jaa-a!... Jaa-a!... (_Enemmän asiaan._) Ja nyt siitä, senkin komppaniia, kirjat ja aapiset käteen ja ala opetella ulkoa sekä lakia että evankeliumia, niin että luokonaan luku lähtee, kysyipä tuota pappi tai lukkari...

LOMSTIINA

Hakseli tulee!... (_Salaperäisesti._) Se kai tahtoo samaa ... mitä Nyssekin... (_Merkitsevä nyökäys. Neuloo._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Touhussaan._) Jaa... Sen tietää... Että mies mihin kahtoo, niin sitä se myös tahtoo.

HAKSELI

(_Saapuu._) Ka!... Täällähän se Mimmi Paavaliinakin on... (_Juo._)

LOMSTIINA

(_Muikistellen._) Tää-ällä! (_Neuloo._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Touhussaan, syrjästä puhujana._) Tääl-lä!... Tääl-lä! Me elämme täällä alati vain kinttujemme päällä. (_Äkkiä asiallisemmin, tarkoituksella, yhä touhussaan._) Mutta ennen aikaan sitä kun elettiin... Kun sitä siihen aikaan kun minäkin rippikoulusta ripille pääsin, elettiin niin... (_Äkkiä, alistuen._) Mutta minkäpä sille voi... Kun on poika ja tyttö jo aikaihmisen ijässä, niin ... ripillehän ne on toimitettava... Ripille, niinkuin on itsekin aikoinaan ripille päässyt...

LOMSTIINA

(_Auttaen petoksessa._) Jus-tiisa!... (_Nyökäys._) Silloin kun sinä itse ripille pääsit.

HAKSELI

(_Tapailee._) Ka... Se on... Minkäs sille voi... (_Pyyhkii hihalla suunsa._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Touhussa, kuin huokaillen._) Ei... Ei voi... Mille ei voi, niin sille ei voi.

HAKSELI

(_Puheen sävy aina kuin surullinen._) Vai lapsiaan se ripille... Mimmi Paavaliina! (_Istahtaa._) Täällähän tää ainakaan ei lukkari järin kova ole... (_Kapine palaa._) Sanovat kyllä ihmiset, ja lie tuossa perääkin, että hänkään ... tää lukkari... (_Toisin._) Mutta mitäpä siitä!

KAPINE

(_Tarttuu._) Jaa, mitä?

HAKSELI

Eipä tässä mitä... Tää vain Mimmi tässä lapsiaan rippikouluun aikoo.

KAPINE

Ka... Eihän tää lukkari Pilatus... Kova laulumieshän hän on ja raamatun taidossaan syvällinen ... on kuuluu... Vaikka ei tuo hänkään siltä kuulu ihan perisynnitön olevan... Naisiin ja viinaan menevä on... (_Kuin sovittaen._) Mutta se tuo taitaa olla kaikkienkin nykyajan miesten yleinen vika... Se viinaan ja hameväkeen meno.

MIMMI PAAVALIINA

(_Reilusti, leveästi, touhussaan._) No ihan niin!... Niin on Herra säätänyt, että miehellä pitää olla vikansa ja pirulla sarvensa, sillä eivät ne ilman niitä mitään olisi... (_Joukolleen._) Ja nyt, rykmentti, senkun mars! (_Alkaa niitä työnnellä ulos._)... So siitä! (_Joukko suoltuu ulos. Valmiina lähtöön. Jatkaa entistä._) Jaa, jaa!... Niin se on!... Mutta kun on toki miehessäkin perisyntinsä ja vikansa, niin pysyy tämä maailma rikkaana sekä riemusta että rakkaudesta. (_Viskaa mytyn olalleen._) No niin. Senkun hyvästi ja lykkyä tykö. (_Poistuu, mennessään rallattaen._)

KAPINE

(_Hakselille._) Kuuluuko sitä mitä?

HAKSELI

(_Tupakoi._) Ka, eipä tässä... Kävin vain... (_Savut._) On ollut tässä tään äskeisen eukon kanssa aikomusta naimisiin menosta, niin puhuin siitä Pojon Juholle, että jos hän niinkuin puhemieheksi suostuisi sitte... (_Savut._) Lapsiahan tällä muijalla kyllä näkyy tuossa yksi kakarakunta olevan, mutta ... kun tässä on emännästä puute minullakin, niin (_syläistä ruikkaa_) kenempäkäs naisen papinkirja se oikeastaan ihan uskottavia ja oikein enää todistaneekaan... Kun se on kerran siinäkin asiassa mies maailmassa ... kylvämässä ohdakkeita nisujen sekaan.

Toinen näytös.

(Tanhua tienvarrella. Leiripaikka. Perällä aita veräjineen. Metsä. Jaferi. Liinu. Efreitti ja Emstiina aidalla istumassa. Emstiina lukee aapista. Jaferi ja Liinu pitkää, kapeaa katekismusta. Efreitti korjailee torveaan. Ipu seisoo keskellä tanhuaa kädet housuntaskuissa, piippu suussa. Syrjässä kätkyt ja käsikärryt, täynnä tavaraa. Irtonainen, pieni penkki. Tulisija nokisine kattiloineen. Kahvipannu vivussa. Pieni vesisaavi.)

EMSTIINA

(_Tavaa_) Aa, sano aa -- pee, ee, pee -- aa, pe -- ällä, uu, es, lus -- aa, pe, lus.

LIINU

Nyt minä jo osaan! (_Lukee hyvin nopeasti ulkoa, kirja vain varana._) ... ja että minä, ynnä kaikki muut ihmiset haamasta alusta ja ... tähän päivään asti... Ja niinkuin yksikään ei taida itsestänsä ja hyvä olla ... (_syvä henkäys_) ja niin kuin kaikki mikä meille kaikille nuhteeksi ja merkiksi ja ojennukseksi annettu on ja... (_Syvä, nopea hengähdys. Uusi pikainen ote._) Ja... Taidatkos sen vielä selkeämmin sanoa?... Vastaus... Taidan tällä tavalla: Että niinkuin me... (_Jaferi yhtyy_)

LIINU JAFERI

Niinkuin me jokapäiväisen (_Yhtä nopeaan ja samaan katumuksen ja jokapäiväisen tapaan kuin Liinu._) Ja mitä parannuksen kautta tämä kaikki toinkalttoinen yhä uudeksi tulemme ... ja merkitsee ja sisällänsä pitää?... niinkuin se vanha aatami, Vastaus: Se merkitsee joka alusta asti ja että niinkuin kaikkinainen ijankaikkisuudessa meissä asunut se, josta tässä pääkappaleessa on ... pitää upotettamaan kirjoitetaan ja josta ja kuoletettamaan eikä kuitenkaan pyhät profeetat kirjoittaneet se sillensä kuole ovat ja ... kirjoittaneet ovat vaan. (_Äkkiä Jaferia äkeästi ja joka meidän autuudeksemme lyöden_) No... Elä sotke! hamaan tähän päivään (_Jatkaa ennallaan._)... Ei asti tallelle pantu on sillensä kuitenkaan koskaan ja niinkuin ei sitä kukaan kuole vaan vasta uudeksi meiltä pois ottaa taida, niin tulemisen ja puhdistuksen ja on myös tämän maailman kaikkinaisen vanhurskauden loppu niinä päivinä oleva kautta... (_äkkiä, äkeästi, (_nopea henkäys_) ... oleva ihan huutaen_) Elä sotke! ja... (_Uusi ote._) Kuinka (_Ennallaan._) ... vanhurskauden tämä toinkalttoinen tieto kautta ja... (_Äkäisesti. meille annettu on?... Vastaus: Lyö kirjalla Jaferia päähän_) Tämä toinkalttoinen Pahuus!... Kun siinä sotkee!... tieto on meille annettu sitä (_Ennallaan._) ... varten että me itse kukin vanhurskauden kautta ja... aina valmiit olisimme ja aina (_Henkäys_) Ja niinkuin meille valvoisimme ja aina valmiit jo alussa profeettain suun olisimme sillä emme me kautta kirjoitettu on että niinkuin. tiedä aikaa emmekä hetkeä, (_Efreitti alkaa puhaltaa koska tämän maailman päämies torvea. Huutaa Efreitille._) tulee ja koska hän Efreitti hoi... Tahi kun meiltä jokaisesta leiviskästä minä äidille kerron, niin!... tilin vaativa on. Ja niin on (_Lyö kirjalla Efreittiä poskeen!_) tämä elämänkirjassa kirjoitettu ... Pahuus... (_Hyppää ja niin on se aina oleva... alas aidalta ja poistuu Aamen. (_Huudahtaen._) yhä vain lukuaan jatkaen._) A-aamen... Hip! Ja niin kuin me... (_J. n. e. (_Viskaa kirjansa tanhualle._) Efreitti lakkaa puhaltamasta._)

HINKKA

(_Metsässä vasemmalla._) Jaferi hoi!

JAFERI

(_Äkkiä, huudahtaa._) Simunan Hinkka! (_Hyppää alas aidalta ja juoksee pois sitä menoaan vasemmalle._)

EFREITTI

Tule, Emstiinakin. (_On hypännyt aidalta ja juoksee Jaferin jälkeen, samoin Emstiina. Ipu lähteä jurottaa viimeisenä piippu hampaissa._)

(_Käki kukahtaa parisen kertaa. Siihen yhtyy oitis viulun soittoa ja laulua metsässä._)

Miten rauhaisaa! Tyttö paimentaa. Käki koivunlatvassa kukkuu. Karja hiljaa syö. Vaikka viel' ei yö, tyttö mättäällänsä jo nukkuu. Ah metsien lasten rauhaa.

(_Välillä kukahtaa käki._)

Metsä tykähtää. Sydän sykähtää. Ah mieltä sen ihmisen jolla metsä vapaa on vain! Siellä hyvä on ain niinkuin äidin helmassa olla. Siksi metsien lapsena kuljen.

LIINU

(_Kulkee tanhuan yli, lukien entiseen tapaansa, niin että kirja peittää suun._) ... niin kuin sanottu on... (_Toisin, mutta sitä menoaan._) Kuinkasta sen tiedät?... Vastaus: ... Koska minä olen jo haamaasta lapsuudesta seurakunnan yhteyteen otettu. (_J. n. e. Poistuu._)

ROVASTI

(_Saapuu lukkarin kanssa vasemmalta, isohko sateenvarjo kädessä kuin keppinä._) Niin, kanttori... Kuten sanottu, niin rippikoulu alkaa maanantaina ja... (_Ipu saapua mullittelee oikealta, piippu suussa, kädet housuntaskuissa, pysähtyy seisomaan, polttelee ja katsahdella muljauttelee epäluuloisena, kuten vihastunut. Rovasti huomaa, oudostuu, osottaa sateenvarjollaan Ipua. Ihmeissään Pilatukselle._) Kanttori... (_Katsoo Pilatuksen silmiin ihmeissään, kysyvästi_) Onko tämä poika oikea ihmislapsi? (_Ipulle, äkeästi._) Poika hoi!... Joko sinä sillä iällä tupakoit!

IPU

(_Ynseästi._) Taatanaakot te tinua liikuttaa! (_Muljauttaa vihaisesti ja lähtee kädet housuntaskuissa kävellä pultittamaan näyttämön yli pois vasemmalle. Paussi._)

ROVASTI

(_Ihmeissään, lukkaria silmiin katsoen._) Häh, kanttori?

PILATUS

Jaa, herra rovasti... Ihmeellinen poika... Ei enää turhia hohise... (_Nuuskaa näppejään._) Mutta housuissa ylenee aina mies.

ROVASTI

(_Puhuvasti._) Kuuluu seurakuntaan ilmestyneen vieraasta pitäjästä joku kiertelevä vaimo joukkoineen... Kun ei mahtane olla sitä väkeä. (_Asiaan mennen._) Niin, kanttori!... Kuten sanoin, on minut määrätty kolmeksi viikoksi seuraamaan piispan mukana tarkastusmatkalla, joten siis ... jos kanttori nyt pitää yksin tämän rippikoulun... (_Tapailee, katse sen johdosta maassa, kuin sanottavaa hakien._) Rippikoulun (_venyttäen, kuten jotain miettien_) ja-aaa... (_Äkkiä, lyhyesti._) No niin!... Rippikoulun.

PILATUS

(_Nuuskaa näppejään._) Jaa, herra kirkkoherra.

ROVASTI

(_Jatkaa taas kuin osotellen venyttäen._) O-oon... On pidettävä silmällä eritoten kristillistä vaellusta... (_Luetellen._) Sisälukua... Ulkolukua... On selitettävä kristinuskon päätotuudet ja-aaa... (_Taas äkkiä_) No!... No niin!... Minä itse tulen sitten jo päättämään.

LIINU

(_Palaa hitaasti. Kirja silmillä, peittäen silmät kokonaan. Lukea paapattaa ennallaan, jatkaen_) ...ja niin on tämä asia meille meidän autuudeksemme annettu ja... Mitä muuta tämä pääkappale vielä sisällänsä pitää? Vastaus... Sen että me aina ja joka paikassa sitä ajattelisimme ja ... (_äkkiä kurillaan pölpöttää_) pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, pöl, (_aivan kuin huudahtaen_) pö-öööööö!

ROVASTI

(_Ankarasti, sateenvarjoa maahan lyöden._) Tyt-tö! (_Liinu hämmästyy. Ankarana._) Niinkö sinä, tyttö, Herran sanaa pitelet! (_Jaferi, Emstiina, Efreitti ja Ipu palaavat, jäävät katsomaan. Ipu tupakoi, paidan helma nyt takana housuista ulkona töröllään._) Vastaa, tyttö! (_Turhaan odotettuaan, Pilatukselta._) Kenenkähän ne ovat?

PILATUS

En tiedä... Mahdollista että ... sen kulkurivaimon...

ROVASTI

(_Joukolle._) Kun tapaatte äitinne, niin sanokaa, että hänen tässä seurakunnassa vaeltaessaan on kartettava kaikkinaista pahentavaa menoa!... (_Jankaten._) Niin... Pahentavaa menoa... (_Ihan sormella tankaten_) Että on kartettava kaikkinaista pahentavaa elämää. (_Pilatukselle._) No niin!... Jos sitten ... jos sitten lähdemme... (_Poistuu Pilatuksen kanssa veräjän kautta oikealle._) On valmistuksia kaikkinaisia valmistuksia... (_Poistuvat._)

LIINU

(_Ilkamoi jälkeen, juuri kun rovasti ja Pilatus katoavat näkyvistä._) Pölö, pölö, pölö, pöiö, pöö!

ROVASTI

(_Huutaa näkymättömänä äkeästi._) Tyt-tö!... Minä toimitan rangaistuksen. (_Joukko rähähtää pilkkanauruun._)

JAFERI

Saarnataan sille. (_Saarnaa sinne menijöiden jälkeen._) Ja Israelissa oli yksi pappi. Mutta mitämaks jos minä Hollolan hylkäisin ja Mäntsälässä minulleni perustuksen panisin ja sanoisin että: voi sinuasi, sinä Hausjärven hyljätty ja raadollinen kansa!

LIINU

(_Kiireesti._) Uhkaa... Nyrkillä uhkaa. (_Nauraa rähisevät, ilkkuakseen. Efreitti puhaltaa torvea._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Rientää meluun._) Senkö elämää tämä, kun... Torvella ja pasuunalla siinä, jotta! Pois se torvi! (_Kiskaisee Efreitiltä torven._) Häh!... Ihan kuin pakanat ja puplikaanit siinä...

LIINU

(_Puolustautuen._) Niin, kun ... kaksi tuntematonta miestä kun kulki ja -- uhkasivat pahaa tehdä.

MIMMI PAAVALIINA

(_Ynseänä._) Kaksi miestä!... Senkö tuuttisen miestä! (_Kohentelee kätkyessä nukkuvaa lasta._) Kaikille maailman miehille pasuunalla ja torvella puhallatte.

JAFERI

Emmehän me puhuneet sanaakaan... Itse haukkuivat meitä... Mitä lie kaksi kauppamiestä ollut...

LIINU

(_Ehättää._) Ja toinen vielä ivasi ja pyysi pilkatessaan saarnaamaan hänelle viidestä pennistä ja sanoi sinua haukkuakseen että: teidän äitinne on oikea emä-lehmä... Niin siitä sitten Efreitti suuttui ja soitti torvella.

MIMMI PAAVALIINA

(_Kuin yksikseen._) Jaa-a!... Jaa-a!... Kaikki ne turvattoman lapsia polkevat ja pilkkaavat ja... (_Työntää takaapäin Ipun housuista ulos kohonneen paidanhelman housuihin takaisin Ipun yhä tupakoidessa._) Ja sinäkin, toljottaja!... Paidanhelmaasi et vielä kykene pöksyissä pitämään, mutta piippu pitää olla... Hyvä, kun et jo ala tahtoa akkaa! Joka toki paidan nästyykkisi takaapäin housuihin työntäisi...

IPU

(_Ynseänä uhitellen._) Mität titte, jot akkaa!

MIMMI PAAVALIINA

(_Tyrkkää niskasta._) Mene siitä!... Sinullekin jo akka! (_Touhuaa kuin yksin._) Jaa!... Jaa!... Jaa!... (_Kuin Ipun asiaan takaisin mennen, lapsijoukkonsa suuruutta voivotellen, yhä touhulla._) Mutta sitä nainen tässä maailmassa hyörit, niin sitä myös kohta lapsijoukkoinesi heliset ja pyörit... (_Toisin, yhä touhuten._) Mutta ylihuomenna tuo sitten toki alkaa rippikoulu!... Syötte siinä vaan votkotatte ja sen kun emäkana vaan kaakata ja löyhytä ja ravitse... (_Äkkiä_) Ja nyt sukkelaan siitä pyykinpesua auttamaan... Toki sen verran, että vaatteet nuoralle ripustatte. (_Sieppaa vaatemytyn ja poistuu. Muut paitsi Liinu lähtevät mukaan._)

IPU

(_Viimeisenä, synkkänä, piippu suussa, kädet taskussa, poistuu mullitellen, itsekseen uhitellen._) Mutta en pilu vie ota akkaa!... (_Poistuu._)

LIINU

(_Yksin. Katsoo pikku peiliin, vetäen otsansa kureeseen. Jää sitten selin aitaan nojautuneena seisomaan ja laulaa._)

Jos kullan saada voisin, niin hälle hellä oisin, ah silloin onneain! Ain päivin, aamuin, illoin ma aatteleisin silloin ah häntä, häntä vain.

(_Kertaa kolme viime säettä. Hinkka on saapunut, asettunut aidan toiselle puolen, selin aitaan, niin että seisovat ihan selitysten._)

Ah silloin, aivan varmaan, ma kanssa oman armaan ah saisin onnen myös. Vaan, ellös, sydän syki, ja suoni, ellös tyki, on turhaa kaikki työs!

(_Kertaa._)

On turhaa, sydän, työsi, kun saapuu synkkä yösi ja hiljaa nousee kuu, niin...

(_Hinkka yhtyy._)

Niin kulta silloin palaa ja sua armas, halaa. Muu kaikki unehtuu.

(_Jäävät edelleen selitysten eri puolella aitaa seisomaan._)

LIINU

Äiti kun siinä!... Kaksi tuntematonta miestä kulki, niin niiden kanssa kun rupesi toraamaan.

HINKKA

Mitä niin?...

LIINU

(_Pureksii ja nyppii palmikkonsa nauhaa._) Muutoin vain... Ja miehetkin ne... Lupasivat ensin Jaferille kymmenen markkaa, jos se opettaa niille Hollolan saarnan, ja sitten kun ei Jaferi suostunut, niin alkoivat vaan tenätä ja kysyivät että: onko sinun äidilläsi lehmiä myödä?

HINKKA

Ne ovat olleet sitten niitä lehmäkauppiaita.

LIINU

(_Viskaa ynseästi palmikkonsa olan yli taakseen, niin että ne joutuvat aidan toiselle puolelle Hinkan käsiin. Ynseästi._) Olipa nuo nyt vaikka!... Kissanhäntää minä mokomista välitän. (_Hinkka ottaa palmikot ja sitaisee ne salaa kaulansa ympäri, niin että Liina jää kiinni._) Ja sitte äiti vielä rupesi niille toraamaan ja sanoi että: olisit Jaferi niille saarnannut ilkeyksissäsi... Mokomillekin!... Antaisin minä, jos ne vielä tapaisin!

(_Laulaa esiliinaansa nyppien._)

Jos armas luona ois, niin huoli jäisi pois, ei oisi kyyneleitä. Me hiljaa kuiskailtais, ei näkis äiti meitä, niin rinta rauhan sais...

MIMMI PAAVALIINA

(_Saapuu paita kädessä. Hämmästyy._) Tyttö pahuus! (_Lyö paidalla. Hinkka ja Liinu säikähtävät ja kokevat päästä irti toisistaan, päästellen palmikkoa auki solmusta. Kiivastuu._) Sinä tyttö-letukka!... (_Lyö._)... Vai jo ... sillä iällä!...

LIINU

(_Puolustautuen._) No mitäs kun... Hän solmisi!

MIMMI PAAVALIINA

(_Leveän maireasti, pilkalla kumarrellen ja niiaillen._) Jaaa-a!... Kun hän solmisi!... (_Kumarrus, tai jotain vastaavia eleitä_)... Kun kissa juoksi ja pisti käpälänsä pihtiin, niin sanoi että: pihti pahuus solmisi!... Jaaa-a!... (_Äkkiä Hinkalle äkeästi._) Ja sinä, Hinkka pahuus!... Tokko lie koko miehessä vielä mieheksi sanottavaakaan muuta kuin se, että isällä on ollut aikoinaan parta ja itselläsi äiti, joka on paidanhelman pöksyyn pannut, mutta jopahan vaan käsi haroi ja... (_Makeasti ilkkuen_) Ä ämmä... Ämmä vaan pitäisi pojalla... Jaaaa-a!... (_Äkkiä, nopeasti._) Kuule, Hinkka?... Tiedätkö sinä vielä edes sitäkään, miten haikara munii?

HINKKA

(_Loukkaantuneena. Äkeästi._) Elä pilkkaa!

MIMMI PAAVALIINA

Sooo-o!... Vai ihan olet ylpeä tiedostasi!... (_Äkkiä_) No... Eivätpähän miehet muuta tietänekään... (_Suuttuu lopen, sieppaa rutosti paidan ja yrittää karata päälle._) Mutta annan minä sinulle paholaisen eväs... (_Hinkka syöksyy pakoon vasemmalle. Liinulle, ihan sormella uhitellen._) Muista sinä, tyttö, juukeli!

LIINU

(_Yrittää puolustautua._) Niin no...

MIMMI PAAVALIINA

(_Keskeyttää. Matkien imelästi, ivalla, niiaillen tai kumarrellen._) Nii-iin-no... Jaa "nii-iin-no!"... (_Niiailee, kumartelee._) Minä mampseli ja fröökinä, joka ... en ole vielä kunnolla kuoresta päässyt, kun jo kaakatan kukolle... (_Äkkiä, tiukasti._) Paikalla siitä pyykinpesuun rannalle!... (_Yrittää hyökätä._) Pahanhengen letukka... (_Liinu syöksyy pakoon, oikealle. Yksin. Touhuaa tavaroiden kanssa_) Jaa-a!... Jaa-a!... Niitä tämän ajan tyttöjäkin... Pytty ei vielä kunnolla vettänsä pidä, niin jo kuvittelee isoksi korvoksi kasvaneensa... Jaa-a! Jaa-a!

HAKSELI

(_Oikealta. Matkalla näkemäänsä tapausta selittäen._) Raippasivat... Minkilän kylän miehet raippasivat ja kokivat puomilla jokea salpaan, mutta irtausi raksi... (_Silmäilee._) Päivää!... Vai täällä se Mimmi Paavaliina markkinaleiriä piti?

MIMMI PAAVALIINA

Jaa-a!... (_Lajittelee ja tarkastelee lastensa vaatteita pesua varten._) Sitä täytyy... Sitä täytyy... Yksinäisen naiseläjän sitä täytyy.

HAKSELI

(_Istahtaa penkille._) Kyllähän sitä täytyy... Ja taisi lykästääkin? (_Tupakkapuuhat._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Touhussaan._) Lyy-ykästi... Koko yönkin ajoi markkinaväkeä ohi tie mustanaan ja... Aina siinä silloin kauppakin käy... Kolmesataa kuppia meni viime yönä kahviakin kaupaksi ja viisitoista kannua viinaa.

HAKSELI

Vai sitäkin oli.

MIMMI PAAVALIINA

(_Topakkana._) Jaa-a!... Ei se muutoin kauppa kannatakaan... (_Touhuaa._) Kun sitä nainen yksin elät maailmassa, niin sitä täytyy käyttää hyväkseen miesten heikkouksia, niin etteivät mitkään murut maailmassa hukkaan tulisi... (_Touhuaa, juoksuttaa erästä vaatetta kärryyn._) Ja niin on sitten sekä vaimolla että miehellä hyvä olla, ja puntari pysyy tasapainossa: vaimolla on rahaa ja miehellä viinaa ... (_äkkiä, kätkyen toisaanne nostaen_) ja mitäpä siitä... Maailman pitää käydä laillaan... Sillä kun Herra kerran istutti tähän maailmaan viinapuun, niin hänen täytyi silloin myöskin luoda mies, että olisi, joka siitä puusta joisi. (_Touhuaa._)

HAKSELI

(_Istuu ja tupakoi, kuin ajatuksissaan, surullisella sävyllä puhuen._) Ka... Eihän se ole ihmisen hyvä ilman tarkoitusperää elää... Eikä hyvä yksinään olla... (_Savut._)

MIMMI PAAVALIINA

(_Leveästi_) No, ei ole!... Sen sanoit oikein... Mutta kun on toki vaimollekin Herra luonut miehen ajanratoksi, niin ... siinä sitä sitten sen kanssa elät ja hompsotat... Ja lähtee se silloin ralli ja riemu ämmästäkin. (_Touhuaa._)

HAKSELI