Chapter 6

Richard toinen, Edvardin, "mustan prinssin" poika, tuli v. 1377 kymmenvuotiaana isoisänsä, Edvard III:n, jälkeen kuninkaaksi. Hallituksensa alussa oli hänellä kelpo miehiä neuvonantajina, mutta myöhemmin hän joutui sellaisten ohjattavaksi, jotka kruunun arvon kokonaan häpäisivät. Tämmöistä asiaintilaa ruvettiin vastustamaan, ja vastustuksen etupäässä oli kuninkaan setä, Thomas Woodstock, Glosterin herttua. Kehnot suosikit karkoitettiin, ja asetettiin hallintoneuvosto, jonka päämiehenä Glosterin herttua oli. Mutta juonien ja väkivallan-tekojen kautta kuninkaan taas onnistui saada valta käsiinsä, ja pian hän myös sai tilaisuuden ijäksi vapautua Glosterista, suurimmasta vihansa ja pelkonsa esineestä. Tämä nimittäin valmisteli salaliittoa, jonka tarkoituksena oli ottaa kuningas vangiksi ja korjata tieltä hänen huonot neuvonantajansa. Liitto saatiin ilmi ja sen päämies vangittiin ja surmattiin, johon viitataan tässä näytelmässäkin. Tämä teko herätti suurta hämmästystä kansassa, jonka suosikki Glosterin herttua oli. Mutta kuningas pakotti parlamentin ei ainoastaan hyväksymään tätä tekoa, vaan vielä lisäksi tuomitsemaan kuolemaan Glosterin rikoskumppanit, jopa poistamaan kaikki määräykset, jotka kuninkaanvallan rajoittamiseksi oli säädetty 11 vuoden kuluessa. Tämän jälkeen kuningas alkoi hallita yhä mielivaltaisemmin ja valitsi neuvonantajikseen henkilöitä, jotka kansan silmissä olivat mitä kehnoimpia miehiä, semmoisia kuin Aumerle, Norfolk, Exeter, Wiltshire, Bushy, Bagot, Green. 1398 v:n parlamentti jo myönsi täydellisen itsevallan kuninkaan asettamalle valiokunnalle. Hallituksessa tuli nyt kokonaan mielivalta järjen sijaan. Omaisuutta ei pidetty pyhänä enempää kuin persoonallista vapauttakaan; lailliset perilliset karkoitettiin maistaan ja konnuistaan, jotka anastettiin valtiolle. Kansaa verotettiin jos jollakin tavalla, jotta saataisiin varoja tuhlaavaan hovielämään. Äsken mainitussa 1398 v:n parlamentissa Henrik Herefordkin nosti sen kanteen Norfolkin herttuaa vastaan, joka sitten oli alkuna Richardin kukistumiseen. Tällä tapahtumalla näytelmä alkaa ja noudattaa sitten pääpiirteissä historiallisten tapausten kulkua.

[1] _Noobeli_, vanha englantilainen kultaraha.

[2] _Kuningattaren Ranskasta ma toin_. V. 1396 kuningas Richard Canterburyn arkkipiispan kautta kihlasi kuusivuotiaan Ranskan prinsessan, Isabellan. Sh. tekee hänestä täysikasvuisen kuningattaren.

[3] _Voi jalopeura leopardin suuttaa_. Norfolkin vaakunakilvessä oli kultainen leopardi. Niinkuin tunnettu, Englannin valtakunnan kilvessä on leijonan kuva.

[4] _Paljaat muurit_. Tarkoittaa seiniä, joissa ei ollut verhoa. Seinäverhot olivat irtonaiset, hakasiin kiinnitettävät ja muutettavat.

[5] _Kirkkaaks silaa Juhana Gauntin nimen uudestaan_.

Kuva otettu kirkkaaksi silatuista aseista tai omistajan nimellä varustetuista metallilevyistä.

[6] _Sauvan heittää väliin kuningas_. Taistelun lopettamisen merkiksi.

[7] _Kätenne henkipatot miekallemme_. Miekan kahva muodosti ristin, jolla vala tehtiin. Vert. Hamlet, I näyt. 5 koht.

[8] _Maan nurmi kaisloitettu juhlahuone_. Niinkuin nykyään juhlaksi lattialle ripoitellaan hakoja ja lehtiä, niin silloin oli tapana niille levittää kaisloja.

[9] _Liian auliuden Ja hovinpidon vuoksi_.

Richard II:n hovielämä oli komeilevampi ja tuhlaavaisempi kuin yhdenkään hallitsijan sitä ennen tai sen jälkeen. Esimerkkinä mainittakoon, että hänen pöydässään joka päivä ruokittiin 10,000 henkeä, joita varten tarvittiin 300 ruoanlaittajaa. Sen vuoksi kuninkaan täytyikin vuokrata pois maansa. Vuokramies oli kreivi Wiltshire, kuninkaan suuri suosikki.

[10] _Missä muuten Ei käärmeill' ole oikeutta elää_.

Viittaa taruun, jonka mukaan pyhä Patrick hävitti Irlannista kaikki käärmeet.

[11] _Bolingbroke-raukan naimisliiton kielto_. Maanpakolainen Bolingbroke otettiin Ranskan hovissa loistavasti vastaan, ja hän oli jo kihlaamaisillaan Berryn herttuan, Ranskan kuninkaan sedän, tyttären, kun Richard kaikellaisilla valheellisilla juoruilla ja juonilla sai sen estetyksi.

[12] _Sulittaa maamme rikkouneen siiven_. Haukkajahdista otettu kuvaus. Haukoille pantiin kadonneiden vauhtikynien sijaan uudet keinotekoiset.

[13] _Kreivi Worcester silloin sauvansa taittoi_. Valkoinen sauva oli kuninkaallisen linnan ylihovimestarin tunnusmerkki. Sen taittamisella hän luopui virastaan ja luovutti myös kaikki alaisensa virkamiehet toimistaan.

[14] _Vääryydet henkiheittoon ajanut_. Ajometsästyksestä lainattu kuvaus.

[15] _Lukit, jotka myrkyn sinust' imee_. Lukit, konnat ja sammakot luultiin myrkyllisiksi.

[16] _Niin tähtiäni häväistäkö_. Tarkoittaa sitä tähteä tai tähtiasentoa, jonka vallitessa hän syntyi.

[17] _Kamalaan torniin Julius Caesarin_. Tarina kertoo, että Tower oli Julius Caesarin rakentama.

[18] _Kirjoverhoin koristetut Talojen seinät_.

Ulkoseinät olivat Bolingbroken kunniaksi päällystetyt verhoilla.

[19] _Nyt hänen nimensä on pelkkä Rutland_. Aumerlen herttua menetti herttuakuntansa, mutta sai pitää kreivikuntansa Rutlandin. Surreyn ja Exeterin herttuat samoin jäivät Kentin ja Huntingdonin kreiveiksi. Nämä kolme panivat toimeen seuraavassa mainitut turnajaiset Oxfordissa, joissa oli määrä murhata Bolingbroke.

[20] _Keitä on ne orvokit, Joit' uuden kevään vehmas helma tuottaa_.

S.o. ketkä ovat nyt arvoon kohonneet Bolingbroken noustessa hallitus-istuimelle.

[21] _Kerjääjää ja kuningasta_. Tarkoittaa vanhaa balladia, nimeltä kuningas Cophetua ja kerjäläistyttö, johon Sh. usein viittaa.

[22] _Mit' abottiin ja lanko-hyvään tulee_. Abotti oli Westminsterin abotti, ja lanko oli Exeterin herttua ja Huntingdonin kreivi, joka oli nainut Bolingbroken sisaren Elisabetin.

[23] _Ja minä narri olen kelloukko_. Tarkoittaa vanhoissa kelloissa tavattavaa kuvaa, joka kädessään pitää vasaraa, millä ilmoittaa tunnit.

End of Project Gutenberg's Kuningas Richard Toinen, by William Shakespeare