Part 7

KUNINGAS HENRIK. Hyi, sitä väärää ranskaani! Kunniani kautta, puhtaalla englanninkielellä, rakastan sinua, Katri; tämän kunniani kautta en uskalla vannoa, että sinäkin rakastat minua; kuitenkin alkaa vereni minua imarrella sillä, että niin teet huolimatta muotoni karkeudesta ja vastenmielisyydestä. Kirottu se isäni kunnianhimo! Hän ajatteli vain kansalaissotia, kun minut teki, sen vuoksi sainkin syntymässäni niin tuikean ulkoasun, niin rautaisen naaman, että peljätän naiset, kun tulen heitä kosimaan. Mutta usko pois, Katri, jota vanhemmaksi tulen, sen paremmannäköiseksi tulen; lohdutukseni on, että vanhuus, joka on niin huono kauneuden säilyttäjä, ei voi minun kasvoilleni tehdä mitään vahinkoa; sinä minut otat, jos minut otat, pahimmillani; jota kauemmin kestät minua, sitä paremmaksi tulen. Sano siis, sinä ihanin Katariina, huolitko minusta? Heitä pois tuo neitseellinen punastus, tunnusta sydämmesi ajatukset keisarittaren katseella, ota minua kädestä ja sano: Englannin Henrik, olen sinun; ja niin pian kuin olet tuolla sanalla korvani siunannut, sanon sinulle raikkaasti: -- Englanti on sinun, Irlanti on sinun, Ranska on sinun, ja Henrik Plantagenet on sinun, joka, -- vaikka sanon sen hänelle vasten silmiä -- jos ei hänessä olekaan miestä parhaaksi kuninkaaksi, kuitenkin on miesten parasten kuningas. No niin, vastaa minulle murtavalla musiikilla, sillä äänesi on musiikkia ja englanninkielesi murtavaa; siis, maailman kuningatar, Katariina, murra kielesi salpa murtavalla englanninkielellä ja sano, huolitko minusta?

KATARIINA. Se ole kuinka se miellyttä _roy mon père_.

KUNINGAS HENRIK. Oi, Katri, se häntä hyvin miellyttää; se häntä miellyttää, Katri.

KATARIINA. Siis mine suostu myös.

KUNINGAS HENRIK. Tuosta sanasta suutelen kättänne ja sanon teitä kuningattarekseni.

KATARIINA. _Laissez monseigneur, laissez, laissez! Ma foi, je ne veuz point que vous abaissiez votre grandeur en baisant la main de votre indigne servante; excusez moi, je vous supplie, mon très puissant seigneur_.

KUNINGAS HENRIK. No, suutelen sitten huuliasi, Katri.

KATARIINA. _Ce n'est pas la coûtume de France, de baiser les dames et demoiselles avant leurs noces_.

KUNINGAS HENRIK. Neiti tulkitsija, mitä sanoo hän?

ALICE. Että se ei ole tapa Franskan daamin -- mine ei tjedä, mikä baiser ole englantikielellä.

KUNINGAS HENRIK. Suudella.

ALICE. Teidän _majesté entendre_ parempi _que moi_.

KUNINGAS HENRIK. Ei ole Ranskassa tyttöjen tapana suudella ennenkuin ovat naimisissa, sitä kai hän tarkoitti?

ALICE. _Oui, vraiment_.

KUNINGAS HENRIK. Oi, Katri! Turhat tavat kumartuen väistyvät suurten kuningasten tieltä? Rakas Katri, sinua ja minua ei voi kytkeä maan tapojen heikko aidake; me olemme tapain määrääjät, Katri; ja vapaus, joka kuuluu meidän arvoomme, tukkii suun kaikilta moitiskelijoilta, niinkuin minä tukin sinulta, kun tahdot voimassa pitää noita maasi tekosiveitä tapoja ja kieltää minulta suutelon. Kas niin, ole kiltti ja tottele! (Suutelee häntä.) Sinun huulissasi, Katri, on tenhovoimaa; niiden metinen kosketus on kaunopuheisempi, kuin koko Ranskan neuvoskunnan kielet, ja ne saisivat Englannin Henrikin pikemmin taipumaan kuin hallitsijain yhteinen anomuskirja. Tässä tulee isänne.

(Kuningas Kaarle ja Isabella, Burgund, Bedford, Gloster, Exeter, Westmoreland ja muita Englannin ja Ranskan ylimyksiä tulee.)

BURGUND. Jumala varjelkoon teidän majesteettianne! Kuninkaallinen serkkuni, opetatteko meidän prinsessalle englanninkieltä?

KUNINGAS HENRIK. Arvoisa serkku, tahtoisin opettaa hänelle, kuinka suuresti häntä rakastan, ja se on hyvää englanninkieltä.

BURGUND. Eikö hän ole herkkä oppimaan?

KUNINGAS HENRIK. Kielemme on karkeaa, eikä luonteenikaan ole lempeä, niin että, kun minulle ei ole suotu imartelun ääntä eikä sydäntä, en voi hänessä niin loihtia esiin lemmen henkeä, että se ilmestyisi oikeassa hahmossaan.

BURGUND. Suokaa anteeksi pilani rohkeus, jos vastaan tuohon. Jos tahdotte sitä hänessä esiin loihtia, niin on se tapahtuva ympyrän kehässä; jos mieli loihtia hänessä esiin lempi oikeassa hahmossaan, niin tulee sen ilmestyä alastomana ja sokeana. Voitteko siis häntä, tyttöä, jota vielä kainouden neitseellinen ruusunpuna purppuroi, moittia siitä, että hän omassa alastomuudessaan ei siedä nähdä alastonta, sokeaa poikaa? Siihen ehtoon, hyvä prinssi, olisi tytön todellakin liian vaikea suostua.

KUNINGAS HENRIK. Kuitenkin he ummessa silmin suostuvat, kun lempi on sokea ja kiusaa.

BURGUND. Heille on anteeksi annettava, jos eivät näe mitä tekevät.

KUNINGAS HENRIK. Siis, prinssi hyvä, opettakaa serkkuanne umpisilmin suostumaan.

BURGUND. Tahdon ummessa silmin huomauttaa häntä siitä, kun te vain häntä opetatte huomaamaan huomautustani; sillä tytöt, joita on koko kesän auringossa paistatettu ja lämpiminä pidetty, ovat, niinkuin kärpäset Pertunpäivän aikaan, sokeita, vaikka heillä on silmät päässä; ja silloin he sietävät käsin pitelemistä, vaikka ennen tuskin sallivat että heitä katseltiin.

KUNINGAS HENRIK. Opetus tästä on, että saan odottaa aikaa ja kuumaa kesää; ja silloin minä sen kärpäsen, sen teidän serkkunne, perältäkin tavotan, ja sokea hänen pitää olla.

BURGUND. Niinkuin lempi on, prinssi hyvä, ennenkuin se lempii.

KUNINGAS HENRIK. Niin, oikein sanottu; ja te voitte, jotkut teistä, lempeä kiittää sokeudestani, kun en voi nähdä monia kauniita Ranskan kaupungeita yhden kauniin Ranskan tytön tähden, joka seisoo tielläni.

KUNINGAS KAARLE. Oikein, hyvä prinssi, te näette ne perspektiivissä, kaupungit muuttuneina tytöksi; ne ovatkin kaikki neitseellisten muurien ympäröimät, joita ei sota koskaan ole puhkaissut.

KUNINGAS HENRIK. Saanko Katrin vaimokseni?

KUNINGAS KAARLE. Jos vain haluatte.

KUNINGAS HENRIK. Olen tyytyväinen; kun vain ne neitseelliset kaupungit, joista puhuitte, seuraavat myötäjäisinä, niin se tyttö, joka seisoi toiveitteni tiellä, on näyttävä minulle tien omaan tahtooni.

KUNINGAS KAARLE. Myönnyimme kaikkiin kohtuvaatimuksiin.

KUNINGAS HENRIK. Niin onko laita, loordit Englannin?

WESTMORELAND. Kuningas myöntänyt on joka kohdan, Ensinnä tyttärensä, sitten kaikki, Määrättyin vaatimusten mukaisesti.

EXETER. Tää vain on vielä allekirjoittamatta: -- missä teidän majesteettinne vaatii, että Ranskan kuninkaan, jos hän joskus saa aihetta kirjallisesti jotakin anoa, tulee puhutella teidän korkeuttanne tähän tapaan ja näillä arvonimillä, ranskaksi; _Notre très cher fils Henry, roi d'Angleterre, heritier de France_; ja näin latinaksi: _Praeclarissimus filius noster Henricus, rex Angliae et haeres Franciae_.

KUNINGAS KAARLE. En ole sitäkään niin kieltänyt, Ett' en ma suostuis siihen vaadittaissa.

KUNINGAS HENRIK. Nimessä rakkauden ja rauhan pyydän: Tuo kohta hyväksykää muiden kanssa, Ja mulle tyttärenne antakaa.

KUNINGAS KAARLE. Vie hänet, poikan'! Hänen verestään Herätä mulle jälkeisö, niin että Nää riitavallat, Englanti ja Ranska, Joidenka rannikotkin kalpein katsein[15] Toistensa menestystä katsovat, Vihastaan herkeis, ja tää kallis liitto Ihaniin poviin istuttaisi sovun Ja kristillisen naapuruuden hengen, Niin ettei miekka rikkois milloinkaan Väliä Englannin ja Ranskanmaan.

KAIKKI. Aamen, aamen!

KUNINGAS HENRIK. Nyt tervetullut, Katri! -- Te todistakaa kaikki, että hänet Nyt kuningattareksi suutelen.

ISABELLA. Jumala, naimaliiton säätäjä, Sydämmet yhdistä ja valtakunnat! Kuin mies ja vaimo, kahtenakin yksi, Niin valtakuntannekin yhtykööt, Ett' ilkikieli ei, ei kade mieli, Nuo pyhän vihkivuoteen häiritsijät, Tään valtaliiton väliin tunkeuisi Ja erottaisi mik' on yksi liha; Jott' Englannin ja Ranskan miehet oisi Kuin veljekset! Oi, jos sen taivas soisi!

KAIKKI. Aamen!

KUNINGAS HENRIK. Häävalmistuksiin nyt! -- Hääpäivänämme Te, herttua Burgund, ja te, päärit kaikki, Valalla vahvistakaa tämä liitto. -- Minä ja Katri sitten toisillemme Vannomme valan lujan onneksemme.

(Menevät.)

(Kuoro esiintyy.)

KUORO. Tymäkkä, tylsä runoilijan kynä Vapaasti pidellyt on historiaa; On urhot pieneen tilaan kytkettynä, Ja typistelty niiden kunniaa. Kirkkaana, mut vain hetken, Englannin Heloitti tähti, onni miekkaa kantoi; Hän voitti maailman parhaan Eedenin Ja kruunut pojalleen ja vallat antoi. Tää, Kuudes Henrik, tuli kehdossaan Jo Englannin ja Ranskan kuninkaaksi; Mut monivaltaisuus se Ranskanmaan Vei meiltä, Englanninkin särkyi haaksi. Sit' usein tääll' on näytelty; sen takaa Tällekin suosiota osoittakaa.

(Poistuu.)

SELITYKSIÄ:

[1] _Mustan prinssin_. Crecyn tappelussa (1346) Edward prinssi, Edward III:n poika, joka mustasta sotapuvustaan sai "mustan prinssin" nimen, jätettiin yksin joukkoineen taistelemaan ranskalaisia vastaan, jotta hänelle yksin tulisi kunnia voitosta. Isä katsoi kaukaa tappelua, viemättä joukkojaan tuleen. Prinssi voittikin, mutta oli itse suuressa hengenvaarassa.

[2] _Senkin islantilainen koira_. Henrik V:n aikana oli englantilaisilla kalastuspaikkoja Norjassa ja Islannissa; sieltä tuotiin Englantiin pitkä- ja valkokarvaisia koiria, joita erittäin naiset suosivat.

[3] _Barbason_. Pahan hengen nimi. Pistoolin pöyhkeä puhe johdattaa Nymin mieleen henkien-manaajien tyhjiä loruja.

[4] _Arthurin helmassa_. Rouva Reipas, joka on enemmän perehtynyt ballaadikirjallisuuteen kuin raamattuun, tarkoittaa Abrahamin helmaa.

[5] _Spuasan njimes_. Macmorris on irlantilainen, Jamy skotlantilainen ja Fluellen walesiläinen. Kukin puhuu omaa murrettaan. Spuassa = vapahtaja; ruado = työ; hotj = vaikka; porohal = ruudilla; huigei = häpeä; tjiloilleh = paikoillaan.

[6] _Figo_, -- espanjalainen fiikuna. Viittaa espanjalaisten tapaan murhata ihmisiä myrkytetyillä viikunoilla.

[7] _Taavin päivänä. Koputan häntä sipulillaan kalloon_.

Walesiläisillä oli pyhän Taavetin päivänä sipuli lakin koristuksena Crecyn tappelun muistoksi, jossa heidän maanmiehensä taistelivat urhoollisesti ja lähellä olevasta sipulitarhasta poimivat näitä voiton merkiksi.

[8] _Crispianuksen pyhä_. Agincourtin tappelu oli Crispianuksen päivänä, 25 p. lokak., v. 1415. Tämä päivä oli saanut nimensä kahdesta veljeksestä, Crispianuksesta ja Crispinuksesta, jotka v. 303 kuolivat marttyyreina Soissonsissa.

[9] _Kuningattaremme päällikkö_. Tarkoittaa kreivi Essexiä, joka v. 1539 lähetettiin Irlantiin kapinaa kukistamaan.

[10] _Keisarikin_. Keisari Sigismund.

[11] _Bedlam_. Hulluinhuone Lontoossa, siitä: hullulainen.

[12] _trojalainen_. Tarkoittaa maankulkuria.

[13] _En Cadwalladerista vuohineen_. Cadwallader on seutu Walesissa. "Vuohi" oli walesiläisten haukkumanimi, siksi että heidän kotipaikoillaan kasvatettiin paljon vuohia.

[14] _Ihana liljani_. Lilja oli Ranskan kuninkaanvaakunan merkkinä.

[15] _Joidenka rannikotkin kalpein katsein_. Tarkoittaa Englannin ja Ranskan rannikoiden liituvuoria.

End of Project Gutenberg's Kuningas Henrik Viides, by William Shakespeare