Part 19
[158] Voimme pitää tätä runoa Krohnin joutsenlauluna, sillä se on viimeinen runo, jonka Krohn kirjoitti omasta aloitteestaan. Sen jälkeen sepitetty on vain juhlaruno Brahen patsaan paljastustilaisuuteen. "Hyljätty äiti" julkaistiin Suomalaisen yhteiskoulun arpajaisiin helmikuun 2 päivänä 1888 toimitetussa tilapääjulkaisussa "Sirkkalehti".
[159] Todistuksia tähän kirjeissä.
[160] Tietosanakirjan artikkelissa Julius Krohn on tässä kohdassa painovirhe: "Kylän lapset" on ilmestynyt vuonna 1880 eikä 1870.
[161] Biografista Nimikirjaa varten antamassaan elämäkerrassaan.
[162] Kirjallinen Kuukauslehti 1871, N:o 2. Lasten kirjallisuutta.
[163] Perustamme arvostelumme omaan kokemukseemme, johon sisältyy myös "Koti-eläimiin" tutustuminen lapsena. Kysymyksessä olevat sanat tekevät runossa "Nasku, nasku porsahat" oivallisen vaikutuksen eikä niihin lapsella assosioidu sellaisia mielikuvia kuin aikuisella. Eihän sikoja esittelevä runo saa olla turhan mieto.
[164] "Pienokaiset", "Koti-eläimet" ja "Kylän lapset" on julkaistu uudestaan kotimaisten taiteilijain somistamina.
[165] Esimerkkejä: Muinoin houkka huokaelin, Vähätietoinen valitin. -- Keinon keksin tuskalleni, Mutkan murheelle osasin. -- Ulapan siniselille Lakkipäille lainehille. -- En jää silloin, enkä milloin, Enkä ilmoisna ikänä. -- Olet heinä heiluvainen, Kaikkia kumartavainen. -- Paha aalloilla asua. -- Niin mä luulin, niin mä kuulin. -- Kuultuan kevätkäköstä. -- Kallio sa kuun ikuinen, Vuori päivän polvuhinen, Kuule nyt mitä sanelen, Kuule mitä sulle lausun! -- En puhu omalla suulla, Puhun suulla suuren Luojan! En omin käsini väännä, Käsin väännän Kaikkivallan! Sana kuule, kuule käsky, Tenhollista nyt totellos! -- Mit' on paasia sinussa, Mitä kiviä kovia, Siitä runkonsa rakennan, Siitä kallon kalkuttelen. Mit' on puroja povessas, Ne mä suoniksi solutan. Verivirroiksi valutan. -- Kuule nyt mitä sanelen! Todet sulle tarkat virkan. -- Kun ei tuosta kyllin liene. -- Soittoasi kuulemahan, Iloa ilmehtimähän. -- Vesi silmistä valuvi, Kyynel karvas poskipäille; Jääksi jäätyvi samassa, Kynttiläksi kangistuvi. (J.M. Töllikön poimimia.) -- Lystillinen, nuoruuden innossa sattunut kompastus on: Jo on vanha Väinämöinen, Ukko tullunna takaisin Laulamahan, _kukkumahan_ -- -- --
[166] Vrt. Aukusti Simelius, August Ahlqvist. I. Runojen luettelo teoksen lopussa.
[167] Studier i finska vitterheten, ss. 68-69.
IV Luku.
[168] Jo koulupoikana kirjoitti Krohn ruotsiksi runon "Stjernan". Tekele on aivan heikko eikä siinä ole mitään muuta yhtäläisyyttä "Tähden tuikkimisen" kanssa kuin että tässäkin runoilija sanoo tähden katselevan häntä _lempeästi_.
[169] J.M. Töllikkö, Suonion runoudesta. Laudaturtutkielma yliopiston suomalaisessa seminarissa.
[170] Runon käsikirjoituksessa oli alkujaan vielä sittemmin pois jätetty loppusäkeistö, joka ei suinkaan tehnyt tekelettä runollisemmaksi. Se kuuluu:
Kentiesi viisaammaksi Sa olet yltynyt; Mutt varmaan olit silloin Sä rakkaampi kuin nyt.
[171] Vrt. Richard M. Meyer, Deutsche Stilistik, § 140.
[172] Oskar Weise, Asthetik der deutschen Sprache. Zweite Auflage, s. 203.
[173] Vrt. Hebbels "Tagebücher", I. 28.
[174] Ernst Elster, Prinzipien der Literaturwissenschaft, II. Stilistik. S. 162.
[175] Weise, ed. main. teos, s. 202.
[176] Vrt. esim. Richard M. Meyer, Deutsche Stilistik, § 56.
[177] "Mehiläinen", 1861, N:o 1.
[178] Suomi IV, 14, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Vähäisiä kirjelmiä" XLIV.
[179] "Mehiläinen", 1862, N:o 11. Sananen riimistä suomenkielisessä runoilussa.
[180] Tätä keinoa käyttää Krohn säkeissä, jotka on piirretty v. 1808-09 sankarien muistoksi Lapualle pystytettyyn patsaaseen:
Tappelit tässä sankarit Suomen, Heittivät henkens' eest' oman maan. Poikansa patsaan nostivat heille Vannoen vuorons' kuollansa myös.
Tässä yhteydessä se sopiikin hyvin, se kun antaa kirjoitukselle arkaistista sävyä. Sen sijaan voidaan kylläkin olla erimielisiä siitä, onko tämän keinon käyttäminen eduksi esim. säkeissä semmoisissa kuin:
Jotk omakseen jo kullan sait, Ne ovat vait, ne ovat vait.
-- Muuten oli jo Juteini (Försök till utredande af finska språkets grammatik) hyväksynyt runossa runomitan vaatimusten täyttämiseksi käytettävän lyhennyksiä.
[181] Kts. Krohnin alimuist. runosuomennokseen "Louhikäärmeen tappaja".
[182] Vrt. Niemisen main. tutk., s. 26, 3. -- Krohnin mielipiteistä sanojen katkomiseen ja yleensäkin runotekniikkaan nähden antaa käsityksen hänen arvostelunsa Kiven "Kanervalasta" (Kirj. Kuukauslehti 1869, N:o 1) ja myös "Suomen Virsikirjan Historia".
V Luku.
[183] Kieletär 1871, 1 v.
[184] Vrt. Toivo Haapanen, Suomalaiset runomittateoriat 1800-luvulla. (Käsikirjoitus yliopiston suomalaisessa seminarissa.) Paitsi tuossa tutkielmassa mainittua kirjallisuutta on runomuotoa tarkasteltaessa huomioon otettu niitä mielipiteitä, joita ovat esittäneet Onni E. Helkiö (Uuden runomittaopin alkeita), Bernhard Risberg (Den svenska versens teori), Natanael Beckman (Grunddragen af den svenska versläran) ja Franz Saran (Deutsche Verslehre).
[185] Sama asia säkeen ensimäisessä muodostelmassa: "Nyt en syyttä surekana". (Käsikirjoitus Rautalammilta huhtikuun 9 p. 1859 Slöörille lähetetyn kirjeen mukana.)
[186] Tähän runoon on olemassa käsikirjoituskatkelma, jossa on paljon korjattua, pyyhittyä ja kesken sanaakin hyljättyä, mutta muutokset eivät näy ollenkaan koskevan korko- ja laajuussuhteita, vaan yksinomaan sanain valintaa sisällön kannalta. Se osoittaa, ett'ei tekijä ole muuta ajatellutkaan, kuin rakentaa vain korolle.
[187] Kirjallinen Kuukauslehti 1870, N:o 5.
[188] Krohnin tottumattomuutta osoittaa, että hänellä käsikirjoituksessa on (kenties hajamielisyydestä) m.m. seuraava aivan mahdoton säe: Yksi ihminen juuri päällesi sopia voi! (L'Isle de la paix.)
[189] Ei voi aivan varmasti tietää, miten tekijä on ajatellut skandeerattavaksi säkeen: Egyptin se tok' ei kevät-tulv' ole siunaus peltoin. -- Lyhyen nousutavun sisältävä daktyli tahi trokee spondeen asemasta on myös säkeessä: Tunkeutuu valistain myös _pimeimmät_ sopet kaikki.
[190] Helkiö, main. teos, s, 10.
[191] Olof Östergren, Stilistisk språkvetenskap, s. 52. -- Vrt. myös F. Saran, main. teos, ss. 202 ja seur.
[192] Beckmanin laskun mukaan esim. Tegnérin "Svean" 100:sta alkusäkeestä korkeintaan 76 alkaa täysin kongruentilla jambisella tahdilla. -- F. Saran huomauttaa varsin oikein, että vaikeus inkongruenttien säkeitten tulkinnassa on vain näennäinen, metrikkojen itsensä tekemä.
[193] Vrt. Johan Vising, Om språkskönhet.
[194] Vrt. Ruth Hedvall, Runebergs poetiska stil, asianom. paik.
[195] Kirj. Kuukauslehti 1870, N:o 5. -- Koska edellä juuri oli puheena kaikkein vaativin runomuoto, sonetti, lueteltakoon tässä Krohnin edeltäjät sonettien sepittämisessä suomenkielellä:
AUGUST AHLQVIST (OKSANEN): "_Suomalainen Sonetti_" (ilm. Suomettaressa 10.11.1854 ja Pääskyisessä v. 1857 [muutettuna], edelleen Kuopion Sanomissa 12.9. s.v. nimellä "_Toivotus_").
YRJÖ KOSKINEN: _"Kosken-kuvia", nimimerkitön sonettiyritelmä_ (ilmest. v. 1859 Mansikoita ja Mustikoita-nimisessä kalenterissa).
ALBERT WIALEN: _6 sonettia_, julkaistut Lännettäressä v. 1869 (aiheet: 1. perh. isä, 2. kerjäl. poika, 3. äidin hellä suhde pienokaiseensa, 4. kehoitus "sotimahan miehuudella", mutta "hengen voimin", 5. puolustaa omaa oikeuttaan laulaa, 6:nnen nimi: "_Ma laulan suloisuutta luonnon Suomen_"). Vielä sonetteja v. 1875 jälkeenkin.
K.A. KOVERO: Kirj. v. 1869 sonettiyritelmän "_Eliinalle_", ilmestyi "Kaikuja Hämeestä"-albumissa v. 1878. Myöhemmin eräs toinenkin sonetti (v. 1899).
J.A. BERGMAN: "_Muistelma_", ilm. v. 1871 runollisessa kalenterissa Kalervo.
RAFAEL LAETHEN: "_Suomi_", ilm. v. 1871 lehdessä "Tietosanomia Suomen kansalle"; "_Sonetti_", ilm. v. 1873 Suomen Kuvalehdessä. Jälk. v. 1875 kolmas "Sonetti".
UNO VON SCHROWE: _3 luonnon-aiheista sonettia_ v. 1874 albumissa "Kaikuja Hämeestä". Jälk. v. 1875 vielä 7 sonettia.
OLLI VUORINEN: _Kevättä kuvaava sonetti_ v. 1874 "Suomen Kuvalehdessä", seur. vuonna toinen samanaih., sitten vielä enemmän.
KAARLO KRAMSU: "_Wäinämöisen takaisin tulo_" v. 1874 kirjoitettu, mutta julkaistu vasta v. 1902.
Luettelo on ylioppilas _O. Velhon_ tekemä tutkielmassa "Sonetti suomalaisessa kirjallisuudessa". Tutkielma on käsikirjoituksena nykyjään Werner Söderström Osakeyhtiön hallussa, josta se on hyväntahtoisesti annettu käytettäväksemme.
[196] Mehiläinen, 1862, N:o 11.
[197] Se, mitä Krohn sanoo assonanssista, tuntuu olevan yleinen käsitys. Helkiö tosin puoltaa, vaikka hieman empien, assonanssin ottamista käytäntöön, mutta hänkin määrää sille ahtaat rajat (main. teos, s. 44). -- Kuten myös jo on aikaisemmin ollut puheena, ei Krohn juuri ollenkaan itse käytä sitä lyhennystapaa, jonka hän esittää lyhennysehdotustensa yhdeksännessä kohdassa. Uudemmassa runoudessamme se on saanut paljon sijaa, mutta vaikuttaa aina hätäkeinolta ja tuntuu teennäiseltä.
[198] Töllikön poimimia.
[199] Runossa "Yhteen kasvaneet koivut" ovat säkeet:
Yhtehen juuret juuttui, Tyvensä yhtehen puuttui.
saaneet "Kootuissa runoelmissa" muodon: "Juurensa yhteen _juurtui_, Tyvensä -- --". Kenties katsottava painovirheeksi?
[200] Esimerkkejä on paljon. Niitä löytää helposti kieltä hyvin hallitsevan Eino Leinon runokokoelmasta "Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja". Kuvaavaa on myös, että Eino Leino Danten "Jumalaista näytelmää" suomentaessaan luopui yrityksestä käyttää loppusointuja -- ei tietenkään senvuoksi, ett'ei hän olisi niitä löytänyt, vaan senvuoksi, että ne kahlehtivat runoilijan liikkumisvapauden.
[201]. Esiintyypä jo runoniekkoja, joita loppusointu houkuttelee sanahelinään, sisällyksettömään kielen helkyttelyyn (Aarni Kouta y.m.).
[202] Verratessa Krohnin tuotannon eri kausia ei tuommoista kehityskulkua hänen tuotannossaan näy.
[203] Josua Mjöberg, Stilstudier i Tegnérs ungdomsdiktning, s. 165.
[204] Ilmeisesti paremman loppusoinnunkin saamiseksi on esim. runossa "Pää pystyyn" alkuperäisen luonnoksen säkeet:
Inehmo, josko vaipuis alle vaivan, Silmänsä luo tok' ylös puoleen taivaan,
muutettu muotoon: "Inehmo, vaikka vaipuiskin jo huoleen, Katsahtaa voi tok' ylös taivaan puoleen."
[205] Kirj. Kuukauslehti 1870, N:o 2. Neljä vuotta Suomen kirjallishistoriasta.
[206] Ord och Bild 1895, s. 137.
VI Luku.
[207] Kirj. Kuukauslehti 1866, N:o 2.
[208] Uusi Suometar 1869, N:o 99. Kirjallisuutta.
[209] Kirj. Kuukausi. 1870, N:o 5.
[210] Historiallinen Arkisto XI.
[211] Vrt. Eliel Aspelin, Suomi 19. vuosisadalla, s. 311. -- Eino Leino, Suomalaisia kirjailijoita. -- O.A. Kallio, Uudempi suomalainen kirjallisuus, I. -- J. Jäntti, Suomalainen lyyrillinen taiderunous, Oma maa, IV. -- J.J. Meyer, Vom Land der tausend Seeen.
[212] Kuvaavaa on, että äsken siteeraamassamme "Uuden Suomettaren" kirjoituksessa, jossa "Suonion runoelmia II" asetettiin ensi sijalle ilmoitettavien kirjojen joukossa, oli toisena ilmoitettavana semmoinen merkkiteos kuin Krohnin "Kertomuksia Suomen kansan historiasta, I, II", joka "Helsingfors Dagbladin" kirjallisuusarvostelijan ja K.F. Ignatiuksen välillä Yrjö Koskisen "Suomen historian oppikirjasta" virinneen riidan johdosta tällöin herätti erikoista mielenkiintoa.
[213] Kieletär, 1 vihko.
[214] Kirj. Kuukauslehti 1880, N:o 3.
[215] Hänen oma terminsä eräässä kirjeessä.
[216] Krohnin papereitten joukossa prof. Kaarle Krohnin hallussa.
[217] V. Tarkiainen, Alkulause vuonna 1913 julkaistussa v. Schrowen runojen kokoelmassa.
[218] Vrt. I. Havu, Kuun tarinoita. Otava 1919, N:o 11.
Liite.
Julius Krohnin suomenkieliset runot ja runosuomennokset
Runoelmat luetellaan siinä järjestyksessä kuin ne on kirjoitettu tahi ensi kerran julkaistu. Krohnin omat päiväykset ovat luettelon laatimisessa olleet hyödyksi. Ahlqvist moitti vuosiluvun panemista runojen alle "semmoisten teoksissa, joista ei maailma kukaties koskaan tule tietämään muuta kuin että he ovat hikoilleet kokoon pari kolme riimaa", minkä johdosta jälkeen vuoden 1860 painetuissa Krohnin runoissa ei ole alla syntymävuotta.
V. 1856.
Suvilaulu. Mansikoita ja Mustikoita II.
V. 1858.
Varpunen. Mansikoita ja Mustikoita II. Hurtti-ukko (suomennos).
V. 1859.
Neidon tunnustus (suom.). Mansikoita ja Mustikoita II. Sukeltaja (suomennos). Neidon lohdutus. Från nära och fjerran, 1860, N:o 5.
V. 1860.
Italian herääminen. Mehiläinen, 1860, N:o 4. Mansik. ja Mustik. II. Suksimiesten laulu. Suometar, 1860, N:o 17. Mansik. ja Mustik. II. Soittoa kuullessa, Helsingfors Tidningar, 1860, N:o 128. Mansik. ja Mustik. II. Iltaselle (myöh. nimenä "Illalle"). Från nära och fjerran, 1860, N:o 5. Mansik. ja Mustik. II. Lumisateella. Mansikoita ja Mustikoita II. Lemmen aamu. " -- " Onneton. " -- " Juomalaulu. " -- " Sydämelle. " -- " Helsingin teaterin vihkiäisissä. " -- " Kuun tarinoita 1-4 ilta. " -- "
V. 1861.
Sven Tuuva (suom.). Mehiläinen 1861, N:o 3. Kultain ja miekkain (suom.). Mansikoita ja Mustik. III. Lorelei (suom.). " -- " Ossianin laulu auringolle (suom.). " -- " Kun. Taav. Ps. N:o 1 " -- " " -- " N:o 12 " -- " " -- " N:o 19 " -- " " -- " N:o 23 " -- " " -- " N:o 42 " -- " " -- " N:o 139 " -- " Suomalainen maamme ruotsalaiselle. " -- " Runoniekan sydän. " -- " Sotamiesten laulu. " -- " Varotus. " -- " Varotus tytöille. " -- " Kaste ja kyynel. " -- " Laulu Anakreonin tapaan. " -- " Myöhemmin nimenä: Nyt on aika armastella. Neidon rukous. " -- " Suurelle herralle. " -- " Neuvo. " -- " Elämänmenot. " -- " Kova rangaistus. " -- " Yhteen kasvaneet koivut. " -- " Nuoruuttaan surija. " -- " Kultaa odottaessa. " -- " Pohjolan valkeneminen. " -- " Angelika. Från nära och fjerran, 1861, N:o 12.
V. 1862.
Provessori Lönnrotille.
V. 1863.
Syyn sovitus (suom.). -- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 25. osa. Näytelmistö II. Kuun tarinoita 15-19 iltaan. Mansikoita ja Mustikoita III.
V. 1865.
Taideniekkaseuran vuosijuhlassa. Suomalaisille. Maiden ja Merien takaa, 1865, N:o 24.
V. 1868.
Pikku Julius vainaa. Louhikäärmeen tappaja (suom.). Rantakalliolla keväällä. Tottelemattomat jäsenet. Puu syksyllä. Koivu Etelässä. Armahalleni. Luettuani 'Säkenien' toisen parven. Suomal. Virallinen Lehti, 1868, N:o 148. Komeaa hautakiveä nähdessä. L'Isle de la paix. Clarensin hautausmaalla. Lempi ja Lempo. Järven rannalla. Karkuri. Vakoja.
V. 1869.
Ainoa hetki. Laiskuuden ylistys. Purjehdusretki. Tähden tuikkiminen. Naurava käki. Lempeni ja viisas ystäväni. Käynti valunpajassa (suom.). Viinitarhan edustalla. Huhtikuun 16 p. 1869. -- Uusi Suometar 1869. Ne ovat vait! Suurisuiselle ystävälle. Miks sua rakastan ma? Virsi kotimaan puolesta. Vieras lippu. Tuhma, raak' on Suomalainen. Sataa (suom.). Lausuisiko joskus Luoja mulle (suom.).
V. 1871.
Feniläiset.
V. 1873.
Tervehdysrunoja 1873 vuoden maistereille.
V. 1875.
Unhoitus. Suomen Kuvalehti 1875. Haudan partaalla. " -- " Mut miltä tuntui katsees? " -- " 1877. Tyhjyys. " -- " 1875. Kahden kesken. " -- " Uusi sulhas-aika. " -- " Ihmisseuroissa. " -- " Kaikkein vaikein. " -- " Helmi ja isänsä. " -- " Hiljaa. " -- " Savonlinnan 400-vuotisen muistojuhlan viettämiseksi. Puolen vuoden päästä. Suomen Kuvalehti 1875. Vapaa. " -- " 1877. Ma olin rikas. " -- " 1876. Sydämen taisteluita. " -- " 1877. Rouva Winterhjelmin muistikirjaan. " -- " 1876. Sun tahtosi tapahtukoon. " -- " 1877. Servialaisia kansanlauluja (suom.). " -- " 1875.
V. 187 6.
Pää pystyyn. Suomen Kuvalehti 1876. Oi kiitos! " -- " 1877. Keväällä 1876. " -- " 1877. Nimetön sormi. " -- " 1876.
V. 1877.
Nyt me riemuin laulakaamme -- --. Promotsioonikantaatti.
V. 1879.
Tytön ikävöiminen (suom.). Suomen Kuvalehti 1879. Viron historialliset runot (suom.). " -- " Kastevirsi. " -- " Tampereen kaupungin satavuotiseksi juhlaksi. Suomen Kuvalehti 1879.
V. 1880.
Aleksanteri II:n 25-vuotisena hallituspäivänä.
V. 1881.
Aleksanteri II:n muistoksi.
V. 1885.
Runebergin patsasta paljastettaessa. Keisariparille heidän Lappeenrannassa käydessään.
V. 1887.
Turun Suomalaisen lyseon vihkiäisjuhlassa.
V. 1888.
Hyljätty äiti. Tilapääjulkaisu "Sirkkalehti". Brahen patsasta paljastettaessa.
Krohnin runokokoelmissa on tässä luettelossa mainittujen runojen lisäksi vielä v. 1869 "Rauta" ja "Turvaton", ja v. 1882 "Taavetin 127:s psalmi", "Ijankaikkinen autuus", sekä runosuomennokset "Runoni", "Mer' ompi noussut", "Sodasta näin unta" (Petöfi) ja "Nuoruus" (Runebergin mukaan). "Koottujen runojen" kokoelmasta on tekijä jättänyt pois edellisessä kokoelmassa olleen runon "Vakoja". Mukailut Taavetin psalmeista (1, 12, 19, 25, 42, 139) eivät ole päässeet mukaan runokokoelmiin.
Ensimäisen (v. 1865) ja toisen (v. 1869) runokokoelman sisällysluettelossa on tähdellä (*) merkitty ne runot, jotka ovat aikaisemmin olleet painettuina kalenteriin "Mansikoita ja Mustikoita" tahi kuvalehteen "Maiden ja Merien takaa". Merkintä on osittain virheellinen ja nähtävästi ulkomuistista tehty. Kalenterin nimenäkin esiintyy väärin: "Mustikoita ja Mansikoita."
Käytettyjä lähteitä.
I. Asiakirjoja.
_Julius Krohnin_ perillisten hallussa olevat kokoelmat: Julius Krohnin kirjeitä vanhemmilleen (n. 420 kpl.); jäljennöksiä Julius Krohnin kirjeistä Kaarlo Slöörille (19 kpl.) ja A.G. Keldanille (9 kpl.); Julius Krohnin teosten käsikirjoituksia, luentojen käsikirjoituksia, tilapäisiä kirjoitelmia, muistiinpanoja, omien teosten saksannoksia; päiväkirjakatkelmia kouluajoilta; Julius Krohnin saamia kirjeitä.
_Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran_ kokoelmista: Aug. Ahlqvistin, Elias Lönnrotin ja Jaakko Länkelän saamia kirjeitä; 1850- ja 1860-luvun suomenmielisten harrastuksia valaisevia asiakirjoja.
_Y.Z. Yrjö-Koskisen_ papereissa kirje Julius Krohnilta Montreux'sta tammik. 27 p. 1860. Prof. G. Suolahden antama käytettäväksi.
_Savo-Karjalaisen Osakunnan_ paperit Yliopiston Kirjastossa.
_Aug. Ahlqvistin virallinen lausunto_ Krohnin väitöskirjasta. Hist.-kielit. tiedek. pöytäkirja lokak. 11 p. 1862; säilössä Yliopistolla.
II. Painamattomia tutkielmia.
_Haapanen, Toivo_, Suomalaiset runomittateoriat 1800-luvulla. Yliopiston suomalaisen seminarin kirjastossa. _Siukonen, Vilho_, Suomalaisen heksametrin ja elegian historia. V.t. prof. V. Tarkiaiselta käytettäväksi saatu.
_Töllikkö, J.M_., Suonion runoudesta. -- Yliopiston suomal. seminarin kirjasto.
_Vehmaa, Anna_, Suonio runoilijana. -- Yliopiston suomal. seminarin kirjasto.
_Velho, O_., Sonetti suomalaisessa kirjallisuudessa. -- Werner Söderström Osakeyhtiöltä käytettäväksi saatu.
III. Kirjallisuutta.
_Ahrenberg, Jac_, Människor som jag känt. VI. H:fors, 1914.
_Beckman, Natanael_, Grunddragen af den svenska versläran. Andra upplagan. Stockholm, 1905.
_Behaghel, Otto_, Bewusstes und Unbewusstes im dichterischen Schaffen. Leipzig, 1907.
_Brummer, O.J_., Julius Krohn. Historiallinen lukukirja. Suomen historia elämäkertoina. Jyväskylä, 1913.
_Elster, Ernst_, Prinzipien der Literaturwissenschaft. I, II.
_Estlander_, C.G_., Ungdomsminnen. H:fors, 1918.
_Grotenfelt, O_., Julius Leopold Fredrik Krohn. Finsk Tidskrift 1888.
_Hedvall, Ruth_, Runebergs poetiska stil. H:fors, 1915.
_Helkiö, Onni, E_., Uuden runomittaopin alkeita. Porvoo, 1909.
_Hirsch, Franz_, Geschichte der deutschen Litteratur.
_Hollo, Juho_, Mielikuvitus ja sen kasvattaminen. Porvoo, 1918.
_Kallio, O.A_., Uudempi suomalainen kirjallisuus. I, II.
_Krohn, Julius_, Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta. H:ki, 1918.
_Krohn, Kaarle_, Kansallinen heräys Viipurissa 1840-luvulla. Suomalainen Suomi. 2. Porvoo, 1917.
_Krohn, Kaarle_, Suomalaisuuden liitot. Suomalaisuuden Liiton Juhannusviesti. H:ki, 1906.
_Krohn, Nikolai_, Familienchronik für seine Kinder verfasst von -- -- -- London, 1888.
_Larsson, Hans_, Intuition, 3. uppl. Stockholm, 1910.
_Larsson, Hans_, Poesiens logik. Lund, 1914.
_Laurila, K.S_., Estetiikan peruskysymyksiä. Porvoo, 1918.
_Leino, Eino_, Suomalaisia kirjailijoita. Pikakuvia. H:ki, 1909.
_Lönnbeck, Albin_, Studier i finska vitterheten efter 1830. H:fors, 1883.
_Meyer, Richard M_., Deutsche Stilistik. Zweite Auflage. München, 1913.
_Meyer, Theodor M_., Stilgesetz der Poesie. Leipzig, 1901.
_Mikkola, J.J_., Julius Krohn. Finsk Biografisk Handbok, utg. af Tor Carpelan.
_Mjöberg, Josua_, Stilstudier i Tegnérs ungdomsdiktning. Göteborg, 1911.
_Mörne, Arvid_, Josef Julius Wecksell. En studie. H:fors, 1909.
_Nieminen, Kaarlo_, Suomalaisen taiderunouden kielestä viime vuosisadalla. Suomi IV, 14.
_Oma maa_.
_Ossian-Nilsson, K_.G_., Ett stycke dikterisk genetik. Ord och Bild, 1911.
_Rein, Th_., Juhana Vilhelm Snellmanin elämä II. Suomentanut A. Meurman. H:ki, 1899.
_Rein, Th_., Muistelmia elämän varrelta. H:ki, 1918.
_Renvall, Robert A_., Finlands Universitet 1828-1890. H:fors, 1891.
_Risberg, Bernhard_, Den svenska versens teori. Stockholm, 1905.
_Saran, Franz_, Deutsche Verslehre. München, 1907.
_Schauman. Aug_., Från sex årtionden i Finland.
_Setälä, E.N_., Julius Krohn. Valvoja 1888.
_Simelius, Aukusti_, August Ahlqvist runoilijana. H:ki, 1914.
_Söderhjelm, H_., Känsla och föreställniugslopp. Psyke X.
_Söderhjelm, Verner_, Johan Ludvig Runeberg. H:fors, 1904.
_Söderhjelm, Verner_. Finlands yngre finska litteratur. Ord och Bild, 1895.
_Tarkiainen, V_., Aleksis Kiven "Seitsemän Veljestä". 1910.
_Tarkiainen, V_., Juhana Cajanuksen virsi. Virittäjä 1914.
_Tarkiainen, V_., Oksasen runojen kirjallisista esikuvista. 1914.
_Tarkiainen, V_., J.L. Runeberg suomeksi. Valvoja 1904.
_Tietosanakirja_.
_Vasenius, Valfrid_, Zacharias Topelius Hans lif och skaldegärning. I-III.
_Weise, Oskar_, Asthetik der deutschen Sprache, 1905.
_Viehoff, Heinrich_, Poetik.
_Vising, Johan_, Om språkskönhet. Göteborg, 1897.
_Wrangel, Ewert_, Dikten och diktaren. Lund, 1912.
_Yrjö-Koskinen, Z_., Muistosanoja Julius Krohnista. Historiallinen. Arkisto XI.
_Yrjö-Koskinen, Z_., Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia. I-III.
_Östergren, Olof_, Stilistisk språkvetenskap, Stockholm, 1908.
Luettelossa on mainittu vain huomattavimmat tähänastiset Julius Krohnia käsittelevät kirjoitelmat sekä semmoisia tutkimuksia, jotka enemmän kuin muut ovat vaikuttaneet lausuttujen arvostelujen laatuun. -- Kotimaista, ruotsalaista ja saksalaista runoutta lukiessa on käytetty runoilijain teosten eri painoksia, joiden mainitseminen sitaatteja esitettäessä on pidetty tarpeettomana. -- Julius Krohnin kaikki teokset on tutkimusta varten tarkastettu.
IV. Aikakauskirjoja ja sanomalehtiä.
Krohnin aikuiset aikakauskirjat (Maiden ja Merien takaa, Suomen Kuvalehti, Kirjallinen Kuukauslehti, Mehiläinen, Papperslyktan, Pääskynen, Från närä och fjerran) sekä sanomalehdistö ovat antaneet valaisevaa aineistoa, joka on tullut teosta kirjoitettaessa huomioon otetuksi.