Category: Poetry
Ens lemmeltäni kerran tiedustin: eloni tähti, kuinka synnyitkään, ja mistä lempeän sä loistos sait? Ja tähti lausui: näitkö milloinkaan, kuink' äkin pieni pilvi kaihtaa mun? Ma lausuin: pilven milloin heleän ja milloin synkän näin sun peittävän, yht' olit kirkas taas, kun haih...
Ens lemmeltäni kerran tiedustin: eloni tähti, kuinka synnyitkään, ja mistä lempeän sä loistos sait? Ja tähti lausui: näitkö milloinkaan, kuink' äkin pieni pilvi kaihtaa mun? Ma lausuin: pilven milloin heleän ja milloin synkän näin sun peittävän, yht' olit kirkas taas, kun haihtui tuo. Taas lausui tähti: näitkö, kuinka mun pian himmentääpi päivä maallinen? Ma lausuin: monen päivän loistossaan näin nousevan ja valos voittavan, se yhä laski, sin' et milloinkaan. Ja tähti taas: valooni luotatko, elosi toivon siitä sytyttäin? Ma lausuin: pilven takaa hymys näin ja päivän loiston takaa tuikkehes, viel' loistat tuolla puolen haudankin. Nyt lausui tähti: tunnetko sa mun? Ma oman rintas olen huoka...
Tyhjä on porstua, tyhjä on myös emännöitsijä-huone; laudalle kankahan luo hän istautui, käsivarttaan siihen kallisti nyt, käsivarteen kiehkura-päätään. Tunteit' outoja, kuin sal...
1. Part 1Ens lemmeltäni kerran tiedustin: eloni tähti, kuinka synnyitkään, ja mistä lempeän sä loistos sait? Ja tähti lausui: näitkö milloinkaan, kuink' äkin pieni pilvi kaihtaa mun? Ma...
3. Part 3Yksin valvomahan iän, vaivain painosta vanhus uupunut on ja, nyt päätään kallistain nojatuolin pielehen pehmoiseen, juur nukkunut.--Maass' edessänsä piipusta viel' yhä nous savu...