Part 30

291 _Ensimmäinen kohtaamani mies_... Kuvaillessaan Lagadon Akademian professorien toimia Swift on jokseenkin tarkoin noudattanut Rabelais’lta saatua esikuvaa (»Kuningatar Päähänpiston» hovilaiset, V kirjan 22. luku).

294 _Hän huomautti vielä, että hämähäkkejä käytettäessä_... Eräs kekseliäs ranskalainen herra Bon oli tehnyt sellaisia kokeita ja todella valmistanut hämähäkin-silkistä sukkia ja käsineitä. Hänen asiasta sepittämänsä kirjallinen esitys ilmestyi v. 1710. Pope viittaa siihen koomillisen The Dunciad-eepoksensa säkeessä:

»Or draw to silk Arachne’s subtile line» (Tai kehrätä silkiksi Arakhnen [Hämähäkin] hieno säie).

296 _Koira kuoli paikalla_... Mainitut toimenpiteet viittaavat tohtori Woodwardin oksennusteoriaan, jonka perustuksena olevissa kokeissa oli käytetty välineinä koiria.

298 _hän huomasi minun... katselevan puutelinettä_... Walter Scott arveli Swiftin tässä ivailevan sitä »suurta taidetta», jonka perusti Raymundus Lullus (Opera, v. 1598). Tarkoituksena oli yksinkertaisia käsitteitä mekaanisesti yhdistelemällä päästä uusiin totuuksiin ja »yleistieteeseen». Yleisimmät käsitteet ja yleisimmät olioitten määreet merkittiin seitsemään päälletysten sijoitettuun samakeskeiseen kehään, ja kehiä kiertämällä saatiin syntymään mitä erilaisimpia käsiteyhdistelmiä.

310 _Eräs toinen professori näytti minulle suurta paperia_... Seuraavassa tehdään naurunalaiseksi Parlamentissa toimitettua tutkimusta Rochesterin piispan Atterburyn jutussa (v. 1722). Atterburyä syytettiin valtiopetoksesta, ja tärkeimpänä todistusainehistona olivat salamerkein kirjoitetut kirjeet, joita oli onnistuttu sieppaamaan. Atterbury oli epäilemättä ollut kirjevaihdossa kruununtavoittelijan kanssa, mutta kun ei mitään suoranaista todistetta ollut tai ei voitu esittää, olivat hänen puoluelaisensa kovin kuohuksissaan siitä, että hänet kumminkin karkoitettiin. Swift ja Pope pitivät yhä häntä viattomana.

311 _Tribnian kuningaskunnassa, jota maan asukkaat mainitsevat nimellä Langden_... Nimet Tribnia ja Langden on muodostettu 'anagrammaattisesti’, muuttamalla kirjainten järjestystä nimissä Britain ja England.

312 _rampa koira vallananastajaa_... Atterburyn jutussa näytteli tärkeää osaa piispan rampa koira. Swift on kirjoittanut asiasta runonkin nimeltä »Siitä kauheasta Salaliitosta, jonka sai ilmi Harlequin, Rochesterin piispan ranskalainen halli.»

318 _Hänen Korkeutensa näet kehoitti minua kutsumaan keitä henkilöitä ikänä halusin_... Seuraavaan on nähtävästi saatu aihe Rabelais’lta (II kirjan 30. luvusta, Epistemon-episodista), joka vuorostaan oli lukenut Lukianosta (»Vainajain keskusteluja»).

319 _Hannibalin, joka vakuutti, ettei hänellä ollut etikan tippaa leirissään_. Viittaus tarinaan, jonka mukaan Hannibal särki kallioita ensin kuumentamalla ja sitten valelemalla niitä etikalla (Livius XXI kirja, 37. luku).

322 _Minä esittelin Didymon ja Eustathion_... Didymos oli kuuluisa alexandrialainen grammatikko, joka keisari Augustuksen ajalla eläen kirjoitti erinäisiä Homerosta käsitteleviä kriitillisiä ja selittäviä teoksia. Niistä on joitakin otteita säilynyt. Eustathios, Tessalonikan arkkipiispa, kirjoitti v. 1200 paikkeilla hänkin kommentaareja Homeron lauluihin.

322 _kun Scotusta ja Ramusta hänelle esitellessäni kerroin_... Duns Scotus, (n. 1266—1308) »keskiajan teräväjärkisin ajattelija» (doctor subtilis), kirjoitti m.m. laajoja selityksiä Aristoteleen teoksiin. — Petrus Ramus (Pierre de la Ramée), synt. 1515, saanut surmansa (kalvinistina) Pärttylinyönä 1572, puolusti jo 21-vuotiaana julkisesti väittämää, että kaikki, mitä Aristoteles oli kirjoittanut, oli pätemätöntä.

322 _Gassendi_ (1592—1655), etevin _Descartesin_ (1596— 1650) vastustajista Ranskassa. Hänkin julkaisi jo nuorella iällä hyökkäyksen Aristotelesta vastaan ja esitti myöhemmin epikurolaista luonnonfilosofiaa (atomioppia) Descartesin »korpuskulaari- ja pyörreopin» vastapainoksi.

322 _Hän ennusti samaa kohtaloa vetovoiman teorialle_... Jälleen Sir Isaac Newtoniin kohdistuva sivallus.

326 _eräs amiraali kertoi lyöneensä ihan vahingossa vihollisen_... Tarkoittanee amiraali William Russellia ja La Hoguen meritaistelua (v. 1692) Ranskan ja Englannin laivaston välillä.

326 _Kolme kuningasta_... Walter Scottin otaksuman mukaan Kaarle II, Jaakko II ja Wilhelm III, joita Swift ei pitänyt korkeassa arvossa.

355 _suoritettavaksi määrätystä seremoniasta, krusifiksin tallaamisesta_... Kristuksen kuvan polkemista (_e-fumi_ eli _fumiye_) käytettiin ennen vanhaan Japanissa kristinuskoon kääntyneitten selvillesaamiseksi. Ei ole kumminkaan tietoa, että sitä olisi sovellettu hollantilaisiin. Aluksi (1600-luvun alkupuolella) oli välineenä vain kappale paperia, johon oli karkein vedoin kuvattu Kristus ristillä, myöhemmin (n. vuodesta 1660) käytettiin pronssilevyjä (10 x 12 1/2 cm.), joihin oli pakotettu risti. Epäilyksenalaisen perheen jäseniä vaadittiin astumaan levyn päälle, ja kieltäytyviä kidutettiin ja surmattiin. Sellaisia levyjä kuuluu olevan vielä nähtävänä Tokion museossa. Japanin inkvisition sanotaan olleen voimassa lähelle meidän aikojamme.

357 _oltuani poissa viisi vuotta ja kuusi kuukautta_. Lasku ei ole sopusoinnussa lähtö- (»elokuun 5:nä 1706», s. 244) ja paluupäivän kanssa.

361 _Vietin kotona... suunnilleen viisi kuukautta... Me lähdimme Portsmouthista elokuun seitsemäntenä_... »Suunnilleen» tarkkaan laskien pitäisi olla joko: neljä kuukautta, tai: syyskuun seitsemäntenä.

372 _houyhnhnm_. Tämän nimen johto ja ääntäminen on antanut päänvaivaa eräille selittäjille. Se johdetaan englantilaisesta sanasta »whinny» (hirnua) ja voidaan lausua »(h)winim» tai »(h)wininim». Mainittakoon tässä yhteydessä, että prof. Morley johtaa _yahoo-nimen_ (lue: jahti) huudahduksesta »Yah! ughl», joka ilmaisee ankaraa inhontunnetta.

375 _ettei tämä silmänlume voinut olla muuta kuin taikaa ja noituutta_. Tässäkin Swift näyttää saaneen eräitä vihjeitä Cyrano de Bergeracin »Koomillisesta historiasta». Cyranokin luuli koko Kuun maailmaa pelkäksi taiaksi ja kohdatessaan eläin-ihmisiänsä hän joutui samanlaisen kauhun valtaan kuin Gulliver havaitessaan yahoot kaltaisikseen.

381 _Emme näet huomaa, ihmistä lukuunottamatta, yhtäkään eläintä, joka sitä_ (nim. suolaa) _mielellään nauttii_. Pätemätön väite, koska useat luontokappaleet, m.m. hevoset, syövät varsin kernaasti suolaa.

384 _Kaarle V huomautti suunnilleen samasta asiasta_... Kaarle V:n kerrotaan sanoneen, että hän puhutteli Jumalaansa espanjaksi, naistansa italiaksi ja hevostansa saksaksi.

406 _Sellaisia ruhtinaita on Saksassa_... Yrjö I oli pestannut saksalaisia palkkasotureita puolustamaan hänelle Hannoverissa kuuluvia alueita.

413 _Enemmän Englannin oloista_... Gulliverin retkien ensimmäisessä painoksessa oli luvun otsakkeena: »Jatkoa Englannin olojen kuvailemiseen. Valtakuntaa hallitsi Kuningatar niin hyvin, ettei tarvinnut mitään pääministeriä. Eräissä Euroopan hoveissa tavattavan pääministerin luonnekuva.» Otsakkeen muuttuminen johtui siitä, että alempana s. 420 selityksessä oleva kappale korvattiin toisella.

420 _Minä selitin hänelle_... Gulliverin retkien ensimmäisessä painoksessa oli tämän kappaleen sijalla seuraava (siihen viitataan »Kirjeessä Sympsonille», kts. s. XXXI):

»Minä selitin hänelle, että meidän naarashallitsijamme eli Kuningattaremme ei tuntenut mitään halua tyydyttää kunnianhimoansa tai luontaista taipumustansa laajentamalla valtaansa naapuriensa vahingoksi tai omien alamaistensa vaurioksi, joten hän ei ollenkaan tarvinnut kehnoa ministeristöä toteuttamaan tai peittämään synkeitä aikeitansa, vaan ohjaa omat toimensa kansansa hyväksi, johtaa heitä säädöksillään ja pitää heidät oman maansa lakien rajoissa. Niiden henkilöiden menettelyn, joille hän uskoo asioittensa hoitoa, hän alistaa suuren neuvostonsa tutkittavaksi, ja heitä voidaan lain määräämässä järjestyksessä rangaista; sen vuoksi hän ei milloinkaan luota kehenkään alamaiseensa niin suuressa määrässä, että uskoisi hänen hoidettavikseen kaikki asiansa. Minä lisäsin, että useiden edellisten hallitsijoiden aikana meillä, ja monissa Euroopan hoveissa vielä nyt, ruhtinaat, jotka alkoivat laiminlyödä omia tehtäviään lakkaamatta nauttiessaan ja nautintoja etsiessään, käyttivät mainitsemanilaista virkamiestä, jota mainitaan Valtion ensimmäisen ministerin eli pääministerin nimellä ja joka voidaan sellaisten virkamiesten toiminnan, mutta myös heidän kirjeittensä, muistelmiensa ja julkaisemiensa kirjoitusten nojalla, joiden todenperäisyyttä ei toistaiseksi ole kielletty, kuvailla seuraavanlaiseksi: »Hän on henkilö, joka ei ollenkaan tunne iloa» j.n.e.

481 _Rotherhithiin_. Rotherhith = Redriff (kts. s. 113).

482 _Tätä kirjoittaessani on kulunut viisi vuotta_... Tämän maininnan on katsottu tukevan otaksumaa, että Swift oli aloittanut »Gulliverin retkien» kirjoittamisen v. 1720 paikkeilla.

486 _Nec si miserum_... »Ja jos sallimus tekikin Sinosta onnettoman, ei se kumminkaan voi tehdä häntä turhamaiseksi eikä valhettelevaksi.»