Part 70

[141] Ei ole ketään, joka enemmän halveksisi lapsuudenikää kuin ne, jotka sen juuri jättävät taakseen, samoin kuin säätyeron huomioonottaneen ei missään maassa ole suurempi kuin siellä, missä tuo ero on vähäinen ja missä jokainen pelkää, että häntä sekoitettaisiin alempisäätyiseen.

[142] Herra le Beaun, parlamentin asianajajan seikkailut, 2:nen nidos, 70 s.

[143] Katso I Mooseksen kirja, 16, 21 ja 31 luku. Suoment. huom.

[144] Roomalainen papisto on viisaasti kyllä pysyttänyt nämä arvonmerkit ja sen esimerkkiä ovat noudattaneet muutamat tasavallatkin, kuten esim. Venezian tasavalta. Tämän vuoksi Venezian hallitus, huolimatta valtion rappiotilasta, nauttii kansan täydellistä kiintymistä ja kunnioitusta, ja siitä se saa kiittää vanhaa majesteettiuden komeiluaan. Ja lähinnä hiippahattunsa koristamaa paavia ei liene kuningasta, hallitsijaa eikä yhtään ihmistä maailmassa, jota niin kunnioitettaisiin kuin Venezian doodzia; ja kuitenkin hän on vailla valtaa, vaikutusmahtia, mutta hänelle tuottaa ulkonainen komeus ja herttuanhatun alta esiinpistävä naisten tavoin käherretty tukka jonkunmoisen pyhyyden leiman. Nuo Bucentaure-laivalla tapahtuvat juhlamenot, joille houkkiot niin paljon nauravat, saattaisivat Venezian väestön vuodattamaan verensä viimeiseen pisaraan tyrannimaisen hallituksensa edestä.

[145] Aurelius Victor, De vir. ill., 86:s luku.

[146] Suomeksi: tahtovalle ei mikään ole vaikeata.

[147] Kreikkalainen sana sophia merkitsee viisautta. Suoment. huom.

[148] Ikäänkuin olisi olemassa kansalaisia, jotka eivät olisi porvarisvallan (cité) jäseniä ja joilla siis ei sellaisina olisi osallisuutta korkeimpaan valtaan! Mutta ranskalaiset, jotka ovat anastaneet tuon kunnianarvoisen nimen "kansalaiset" (citoyens), joka muinoin oikeuden mukaisesti kuului gallialaisten kaupunkien jäsenille, ovat siihen määrin hämmentäneet tämän käsitteen merkityksen, ettei se tätä nykyä enää merkitse mitään. Eräs mies joka äskettäin minulle kirjoitti paljon tyhmyyksiä romaanini "La nouvelle Héloïse" johdosta, on koristanut nimikirjoituksensa arvonimellä "Paimboeuf'in kansalainen" ja on täten luullut tekevänsä minusta erinomaista pilkkaa.

[149] Duclos: Considérations sur les moeurs de ce siècle, 65:s sivu.

[150] Tämän olen todistanut koelmassani kielten syntyperästä, joka on löydettävissä kootuista teoksistani.

[151] Suomeksi: Pysähdy, matkamies, poljet sankarin tomua. -- Näin kuuluu v. 1645 Nördlingenin taistelussa kaatuneen itävaltalaisen kenraalin Mercyn hautakirjoitus. Rousseau sen arvatenkin huomasi mainittuna Voltairen teoksessa "Siècle de Louis Quatorze", 3:nnessa luv. Suoment. huom.

[152] Tämän akatemian perusti Colbert v. 1663. Sen täydellinen nimi kuului "Académie des Inscriptions et Belles-Lettres"; siihen kuului 40 jäsentä ja se harrasti etenkin historiallisia ja arkeologisia tutkimuksia. Suoment. huom.

[153] D'Alembert'ille kirjoitetussa kirjeessä. Suoment. huom.

[154] Suomeksi: missä on hyvä olla, siellä on isänmaa.

[155] Kreikkalaisen filosofin Aristippoksen lause. Lais oli kauneudestaan kuuluisa irstas kreikkalaisnainen. Suoment. huom.

[156] Kaksi hienon maailman naista, jotka tahtovat luulotella muille suuresti huvittelevansa, pitävät muka sääntönään, etteivät koskaan pane maata ennen kello viittä aamulla. Keskellä talvipakkasta heidän palvelijansa viettävät yönsä kadulla heitä odotellen, ollen alttiina paleltumisen vaaralle. Joku astuu eräänä iltana tai oikeammin eräänä aamuna siihen huoneustoon, jossa nämä molemmat näin hupaista elämää viettävät naiset antoivat tuntien vieriä, niitä laskematta, ja tapaa heidät siellä vallan ilman seuraa kummankin nukkuneena nojatuoliin.

[157] Kultainen kohtuus.

[158] Mulierem fortem quis inveniet? Procul et de ultimis finibus pretium eius. Sal. Sananl. 31, 10.

[159] Olen jo huomauttanut, että kiemailun ja kiusanteon aiheuttama kieltäyminen on tavattavissa melkein kaikissa naaraissa, eläimilläkin, vaikka ne tuntevat mitä suurinta antautumisen halua. Ken sitä ei myönnä, ei koskaan ole tarkannut naisten tapoja.

[160] Kuitenkin saattaa esiintyä niin suuri ero iässä ja voimissa, että todellinen väkisinmakaaminen tapahtuu. Mutta koska tässä tarkoitan luonnon järjestykseen perustuvaa molempien sukupuolten keskinäistä suhdetta, tarkastan tässä kumpaakin tämän tavallisen suhteen valossa.

[161] Ellei näin olisi laita, ihmissuku välttämättömästi kuolisi sukupuuttoon. Jotta se pysyisi yllä, tulee joka vaimon keskimäärin synnyttää neljä lasta. Sillä kaikista lapsista, jotka syntyvät, kuolee puolet, ennenkuin ne itse voivat synnyttää lapsia, ja kaksi täytyy ainakin jäädä eloon edustamaan isää ja äitiä. Kaupungit eivät kykene tällä tavoin asukaslukua lisäämään.

[162] Naisten pelokkuus on sekin luonnonvaisto, joka turvaa heitä kaksinaiselta vaaralta heidän raskautensa aikana.

[163] Lapsi tulee vaativaiseksi pyytäessään, jos se siten saavuttaa tarkoituksensa. Se ei kuitenkaan koskaan ole pyytävä kahta kertaa samaa, jos ensimäinen vastaus on järkähtämättömästi kieltävä.

[164] Ne naiset, joiden iho on tarpeeksi valkea, jotta he voivat olla vailla pitsejä, pian herättäisivät paheksumista toisissa naisissa, elleivät niitä käyttäisi. Melkein aina rumat naiset toimeenpanevat uusia muoteja, joihin kauniit typerästi kyllä alistuvat.

[165] Jos tyttö niissä kohdin, joihin minä olen pannut: _en tiedä_ vastaa toisin, tulee epäillä hänen vastaustaan ja tulee käskeä hänen huolellisesti selittää se.

[166] Pienokainen sanoo näin sen nojalla, mitä on kuullut muiden sanovan. Mutta tulee ottaa selville, onko hänellä oikea käsitys kuolemasta, sillä tämä käsite ei ole niin yksinkertainen ja lasten kehitysasteen mukainen, kuin luullaan. Pienessä "Abel" runossa voi nähdä esimerkin siitä, missä muodossa se on heille annettava. Tämä viehättävä runo huokuu miellyttävää yksinkertaisuutta, mitä ei koskaan voi olla liiaksi sillä, joka tahtoo keskustella lasten kanssa.

[167] Järki ei saata hyväksyä sitä ajatusta, että ihmissuku olisi ikuinen. Jokainen todelliseksi muuttunut numerollinen järjestyssarja on yhteensopimaton tuon ajatuksen kanssa.

[168] Torquato Tasso: La Gerusalemme liberata (Vapautettu Jerusalem), I Runo, 87 säkeistö. Suomeksi: Nainen käyttää kaikkia viekkaan taitavia keinoja, kietoakseen verkkoihinsa uuden rakastajan. Eikä hän kaikille eikä aina näytä samoja kasvoja, vaan muuttaa tilaisuuden mukaan menettelyään ja kasvojen ilmettä. Suoment. huom.

[169] Tiedän että naiset, jotka eräässä suhteessa julkisesti ovat rikkoneet, avomielisyytensä vuoksi vaativat itselleen tunnustusta ja että he vannovat, tuota yhtä seikkaa lukuun ottamatta, olevansa kaikin puolin kunnioitusta ansaitsevia. Mutta minä tiedän myöskin, etteivät he koskaan saa muita kuin houkkioita tätä uskomaan. Jos he kerran ovat vapautuneet sukupuolensa vahvimmasta hillikkeestä, niin mikä sitten enää heitä pidättää? Ja mihin kunniaan he sitten enää panevat arvoa, luovuttuaan siitä, joka heille on olennainen? Kun he kerran ovat päästäneet intohimonsa irti, eivät he enää ollenkaan halua sitä vastustaa. _Nec femina amissa pudicitia alia abnuerit_ (Tac. ann. IV, 3). Onko kirjailija koskaan tuntenut kummankin sukupuolen sydämiä paremmin kuin se, joka tuon lauseen on kirjoittanut?

[170] Nuoren miehen tiet hänen nuoruudessaan olivat yksi noista neljästä seikasta, joita viisas Salomo ei sanonut ymmärtävänsä. Viides hänelle ymmärtämätön seikka oli avionrikkojavaimon hävyn puute, hän kun ahmii, pyyhkii suunsa ja sanoo: En ole tehnyt mitään pahaa. Sal. Sananl. XXX, 20.

[171] Ovidius, Amor. III, 4. Suomeksi: Se. joka ainoastaan kiellon vuoksi on jotakin tekemättä, tekee sen kuitenkin. Suoment. huom.

[172] Brantôme kertoo, että Frans I:n aikana eräällä nuorella naisella oli hyvin puhelias rakastaja, jonka hän velvotti ehdottomaan ja rajattomaan vaiteliaisuuteen. Rakastaja pysyikin niin uskollisesti vaiti kahden vuoden ajan, että luultiin hänen sairauden takia tulleen mykäksi. Eräänä päivänä keskellä seurapiiriä tuo nainen, jonka siihen aikaan ei tiedetty olevan nuoren miehen rakastajatar, heidän suhteensa kun vielä oli salainen, kehui heti paikalla voivansa parantaa nuoren miehen mykkyyden ja teki sen lausumalla ainoastaan: _puhu_. Eikö tässä rakkaudessa ole jotakin suurta ja sankarillista? Mitähän suurempaa Pythagoraan filosofia kaikkine muhkeine oppineen olisi voinut aikaansaada? Mikä nykyajan nainen voisi toivoa saavuttavansa rakastajaltaan yhdenkään ainoan päivän vaiteliaisuutta, vaikka hän koettaisi sitä saavuttaa mitä korkeimmalla mahdollisella ponnistuksella?

[173] Horatius, Od., lib. I, od. 6. Suoment. huom.

[174] Fénelonin kirjoittama kreikkalaisaiheinen romaani. Suoment. huom.

[175] Mainitussa kirjassa esiintyvä keijukainen. Suoment. huom.

[176] Martialis, IX, 20; suomeksi: Kysyt, Galla, miksi en tahdo sinua naida. Olet oppinut. Suoment. huom.

[177] d'Aubenton oli etevä luonnontutkija; hän oli kuuluisan Buffonin avustaja. Suoment. huom.

[178] Torquato Tasso: Gerusalemme liberata, IV, 33. Suomeksi: Hän ei sitä vielä näytä, vaikka hänen sydämensä riemuiten siitä, hymyilee. Suoment. huom.

[179] "Astuessaan ulos linnasta näkee edessään avaran, neljän tynnyrinalan suuruisen puutarhan, joka yltympäriinsä on muurin sulkema; siihen on istutettu suuria kukkivia puita, jotka kantavat päärynöitä, granaattiomenia ja muita vielä kauniimpia hedelmäpuita, viikunapuita makeine hedelmineen ja vihreitä oliivipuita. Nämä kauniit puut eivät yhtenäkään vuodenaikana ole ilman hedelmiä: talvella ja kesällä länsituulen lempeä huokaus panee toiset hedelmät puhkeamaan, toiset kypsymään. Huomaa päärynän ja omenan vanhenevan ja kuivuvan puussa, samoin viikunan viikunapuussa ja rypäleen köynnöksessä. Tyhjentymätön viiniköynnös ei lakkaa tuottamasta uusia rypäleitä. Toisia rypäleitä kuivatetaan avoimella paikalla auringonpaisteessa, sillävälin kuin toisia korjataan ja jätetään köynnökseen kukat, raakilot ja ne, jotka alkavat kypsyä. Toisessa puutarhan päässä on kaksi hyvin hoidettua kukkalavaa, joita kukat peittävät pitkin vuotta ja joita koristaa kaksi lähdettä, joista toinen vuodattaa vettänsä koko puutarhaan ja toinen, virrattuaan linnan läpi, kokoaa vetensä korkeaan kaupungin rakennukseen sammuttaakseen kansalaisten janoa."

Tämäntapainen on kuvaus Alkinouksen puutarhasta ja se on luettavana Odysseian seitsemännessä kirjassa. Siinä puutarhassa ei ollut nähtävänä, häpeä kyllä tuolle vanhalle haaveilijalle Homerokselle ja hänen aikansa ruhtinaille, ristikkokoristeita, ei kuvapatsaita, ei vesiputouksia eikä nurmikkoja.

[180] Myönnän, että olen Sophien äidille kiitollinen siitä, ettei hän ole antanut Sophien pilata saippualla hienoja käsiään, joita Émile niin usein on suuteleva.

[181] Se teeskentelyn laji, jota tässä tarkoitan on vallan päinvastainen sille teeskentelylle, joka naisille sopii ja jonka he ovat oppineet itse luonnolta. Jälkimäinen on siinä, että he peittävät niitä tunteita, jotka heillä todella on, edellinen siinä, että luulottelevat omistavansa sellaisia tunteita, joita heillä ei ole. Kaikki hienon maailman naiset koreilevat koko ikänsä niin sanotulla tunteellisella sydämellään, mutta itse teossa he rakastavat ainoastaan itseään.

[182] Sen joka tahtoo hoitaa sairasta talonpoikaa, ei pidä antaa hänelle ulostavia aineita eikä muita lääkkeitä eikä lähettää hänen luokseen haavalääkäriä. Kaikkea tätä nuo ihmisparat eivät tarvitse sairaaksi tultuaan. Sitävastoin he tarvitsevat parempaa ja runsaampaa ravintoa. Paastotkaa, te vallashenkilöt, kun teillä on kuume; mutta kun rahvaan miehellä on kuume, niin antakaa hänelle lihaa ja viiniä. Melkein kaikki rahvaan taudit johtuvat köyhyydestä ja uupumuksesta. Heidän paras lääkejuomansa on viinikellareissanne; heidän ainoa rohdoskauppiaansa tulee olla teidän teurastajanne.

[183] Yksi sou = 5 penniä. Suoment. huom.

[184] Englantilaisten kirjailijain Addisonin ja Steele'n julkaisema aikakauskirja. Suoment. huom.

[185] Molemmat kuuluisia ranskalaisia tutkimusmatkailijoita 17:nnellä vuosisadalla. Suoment. huom.

[186] Petitain arvelee, että tämä nuori mies oli ylen lahjakas Gisorsin kreivi, joka Crefeldin taistelussa v. 1758 haavottui ja kohta sen jälkeen kuoli yleistä surua herättäen. Suoment. huom.

[187] Jos heillä olisi yhteinen esimies, ei tämä olisi muuta kuin heidän hallitsijansa, eikä orjuuden oikeus, perustuen esivalta-oikeuteen, muodostaisi sen perusta.

[188] Nämä kysymykset ja näkökohdat on suurimmaksi osaksi otteina noudettu teoksestani "Yhteiskuntasopimus" (Contrat social), joka itse on osa suurempaa teosta, mitä olen ryhtynyt kirjoittamaan arvostelematta voimiani ja minkä valmiiksi kirjoittamisen aikoja sitten olen hylännyt. Sen lyhyen tutkistelun, jonka siitä olen erottanut ja josta tässä annan yleiskatsauksen, tulen erikseen julkaisemaan.

[189] Huomattakoon, että tässä puhun ainoastaan ylimmistä virkamiehistä eli kansan esimiehistä, sillä muuthan vaan ovat jossakin määrin heidän sijaisiaan tai edustajiaan.

[190] Suomeksi: joka ei salli olla kuten sodassa varustettuna eikä kuten rauhan aikana turvassa. Seneca: De tranquil. animi, cap. I.

[191] Sen jälkeen kuin olen tämän kirjoittanut, on tuon ehdotuksen suunnitelmassa esitetty ne syyt, jotka puhuvat tuollaisen liittokunnan puolesta. Vastustavat syyt, ainakin ne, jotka minä olen pitänyt pätevinä, on mainittu siinä kirjoitelmieni kokoelmassa, joka on liitetty tuohon suunnitelmaan.

[192] Montesquieun kirjoittama teos

[193] Horatius, Sat. II, 6. Suomeksi: Tämä on ollut toivomuksenani saada pienehkö peltoala. Suoment. huom.

End of Project Gutenberg's Émile eli Kasvatuksesta, by Jean Jacques Rousseau