Part 2

192. Suossa sääryxitä, kengätöin kedolla, pölkky pöydän päässä, Lastu laatialla? Wast. Kurki suos, kettu kedolla, isäntä pöydän päässä ja lapsi laatialla.

193. Haap on hallan kalliolla, koiwu kallion mäellä, juuret yhteen jupii, ladwat ei läheskään pääse? Wast. Lehmän sarwet. 334.

194. Toinen toistansa takoa aja, ei koskaan kijnni saa? Wast. Lainehet järwes.

195. Läpi pääs, pää läwes, lällitin läwen owessa? Wast. Lapsi joka rintaa imöö, rinnan pää läwes se on lapsen suus, lällitin on lapsen kieli.

196. Karwanen hömmäilö, karwatointa nielläxensä? eli karwanen hömmötetty, johon paljas pistetään? Wast. Se on wantus.

197. Mytty mättähän takana (alaanen) kiekura kiwen alanen, kieko kannon warjoihinen? Wast. Kärmes.

198. Mikä se on, kuin on ollut mailman alusta, ja mailman loppuun asti, ja ei ikään wielä wijden wijkon wanhaxi pääse? Wast. Kuu.

199. Yxi ystäwällinen käärämä, ei lijku lijkuttamata ei käänny kääntämätä, eikä syö syöttämätä, eikä ota sitä kuin annetaan, eikä ano sitä kuin tarwittoo? Wast. Wähäinen lapsi.

200. Minä olen mies, ja en minä ole mies, mutta kun multa pää poikkileikataan, nijn minä wasta miehexi tulen, minun kauttani wallittewat, Kuningaat, Pispat, Förstit, ja minusta tulee sota ja rauha? Wast. Kynä eli kirjotus pännä.

201. Karwanen hömötetty, johon paljas pistetään? Wast. Wantus eli kintas.

202. Kahesti syntyy, kerran kuolee? Wast. Lintu 1:o munas, 2:o sitten ulos tulee.

203. Mikäs uskollisin eläin on ihmiselle? Wast. Täi se seura ihmistä waikka hirsin puuhun.

204. Mikä ensimmäisen kerran pisti neulan Adamin turkkijn? Wast. Pukki eli jäärä.

205. Mingätähden jänes hyppää tien yli? Wast. Sentähden ettei hän pääse tien alta, eli ei taida käydä, waan aina hyppää.

206. Lika lijkku, lijnat sousi, aarneet alla makasi? Wast. Purjehtiwa alus.

207. Kukas sullen nauraa eli irwistää, kuins ensin sisälle tulet tupaan? Wast. Seinän raot.

208. Mieletöin, kieletöin kaiken mailman wijsas? Wast. Puntari.

209. Tuonelassa on tuoppi tehty, täällä wantehet waletut? Wast. Kaiwo.

210. Kilkkaa, kalkkaa, luiden lukkusten takana? Wast. Kieli.

211. Musta härkä, terwa selkä, seisoo pyhän pellon pyörtänöllä? Wast. Kirkko.

212. Onni puusa, jänni maasa, karwa kinni kuusen alla? Wast. Koira haukku orawaa, mies ja jousi.

213. Riepu rätti rästähällä, täitä täytehen sikesi? Wast. Taiwas tähdelle tulee.

214. Pitkä wihta pihlajainen, ympäri meren kerii? Wast. Maantie.

215. Mustempi syttä, walkiampi lunta, korkiampi kotaa, matalampi rekiä? Wast. Harakka.

216. Isä ilman syntymätä, pojat käräjä käywät? Wast. Ruot ja heinä suowa.

217. Isää synnytetään, pojat kylää kiertää? Wast. Walkian säkeet kuin isketään.

218. Läpi näkyy, lämpymän pitä? Wast. Aakkunan klasi.

219. Uuhinen kotia tulee, maata willanen wetää? Wast. Hewonen wetää heinihäkkiä.

220. Tuorikki mäellä ammoo, pitkä korsi persehessä? Wast. Tuuli mylly.

221. Mölläkkö mäelle nousi, kahen pään, kahdexan jalan, neljän silmän mollauxen, kahden hännän roikamoisen? Wast. Katso N:o 85. eli: Mälläri mäkiä nousee, pään kahen, jalan kahexan neljän silmän möljähyxen? Wast. Tijnet hewonen eli lehmä.

222. Reitten wälistä, reitten wälijn, sijtä lijtun laatuseen sijtä pitkähän pönttöön? Wast. Kuin lehmä lypsetään maito hulikkaan sitten kirnuun.

223. Walkia pelto, mustat siemenet, kylwä kuka taitaa? Wast. Kirja, paperi, bokstawit se lukee joka osaa jo kirjottaa.

224. Wirolainen wijren nosti, kiwet juurille kokohi sammaleet kiwein päälle? Wast. Miehen neuwot (penis, testiculi, pubes).

225. Kehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty wierahia waromahan, tulia sanomahan, tulewia tuntemahan, menewiä wijsamahan? Wast. Wijri.

226. Teiri kuuri säärellinen, näwerikkö reidellinen, kunna kuuri wijrittää, sinne näwerikki elää? Wast. Se on rukki, kuuri koko rukki, näwerikkö, ratas, kuuri wirittä, rukin sauwanen, näwerikkö, rulla.

227. Yxi on joka kaikkeihin koskee eli tarttuu? Wast. Nimi.

228. Neihtyn tänne johdettijn, istun sinne heitettijn, pää-rituat karistettijn? Wast. Puu, oxat karsitaan, kanto jää mettään.

229. Liko lijnoja, harkko rautoja, koko puita koiwusia pino peuran sarwia? Wast. Rauta jousi, liko lijnoja on jännes, harkko rautoja on rauta selkä koko puita koiwusia on joutsen jalka.

230. Uunna uuttuhun menee, eläwältä persiehen siellähi sikertelewi, häntä loirikoittelewi? Wast. Kuin kalat menewät mertaan eli rysähän.

231. Napa edesä, kerä keskellä, lapio peräsä? Wast. Nauris.

232. Rahko rauta sappahasa, kiertelee kiwistä wuorta? Wast. Myllyn sijli, ja kiwet.

233. Loukkunen (loukkonen eli lohinen) lohta eli lohia syöpi pirtin pihti pieluxesa? Wast. Puut eli halot loukkosa, uuni ja walkia.

234. Tien pitunen, porsaan paxunen? Wast. Köysi kerä. N:o 25.

235. Iso orit, wijri harja, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wirwottaapi? Wast. Kirkko. N:o 246. toisin.

236. Tuorikki toiwoo, aunikki ammoo keskellä linnaa parasta paikkaa? Wast. Kirkkon-kellot.

237. Kataja niemen pääsä ilman tuulettakin tuhaileepi, eli tuhisopi? Wast. Äijän parta.

238. Tuhat tuhatta, sata sataa yhellä kerralla, yhestä pikarista ryyppää? eli, yhdestä kaiwosta wettä juowat? Wast. Äijän parta, kuin juopi.

239. Lintu lensi lingon päälle, suutoin söi, käsitöin ampu? Wast. Sadet eli lumi, jonga auringo sulaa.

240. Yxi lehmä yrkäläsä, ainoa anoppilasa, jota nuorin nostetahan, terwa köysin temmotahan? Wast. Kirkkon-kello.

241. Edes kiwerä ja taas kiwerä, ja on nijn kiwerä, ettet arwaakkaan? Wast. Pyssyn lukot.

242. Kuulu kuin Kuningas, näkyy kuin saari, joka mies waransa walmistaa? Wast. Ukkosen pilwi taiwaalla.

243. Isä ehtij ilwexiä, luut karisti kankahalle weren wuodatti kotia? Wast. Terwaxet, terwa.

244. Mahtu pieneen peltoon, mutt ei suurengaan mettään? eli, pieneen peltoon mahtuu waan ei isoonkaan mettään eli korpeen? Wast. Karhi, äes.

245. Wiuru kuuru säärellinen, newerikko reijellinen jonga wiuru kuurua, sen newerikko kuluu? Wast. Pitkä eli lapa rukki. Wiuru se on wärttänä newerikko rukin pää. N:o 226.

246. Orit orpo, wirpo-harja seisowi pyhällä maalla wihityllä wingottaa. Wast. Kirkko. N:o 235.

247. Karwanen alta kattooo nilko päätä nielläxeen? Wast. Karitta joka imee.

248. Omiansi tupa täynnä, et tunne puoliaan? Wast. Askelet eli jäljet. N:o 144.

249. Mikäs se on, kuin luitta seisoo, hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska. N:o 320.

250. Kuin on alas päin nijn on täynnä, ylöspäin nijn on tyhjänä? eli, kuin on kumollaan nijn on täysi, kuin on kohallaan nijn on tyhjä? Wast. Lakki, hattu.

251. Pio paljasta, kyynnärä karwasta? Wast. Wasta.

252. Tuloo tuhailoo kahen kallion wälistä? Wast. Pillu.

253. Yhtä soikia nahalla pallistettu, kirkas tähti päällä? Wast. Plakkari, nappi päällä.

254. Minä olen walkia ja puhas, ei minusa ole yhtäkään luuta, minun faarini huutaa ja kramaa, nijnkuin hänellä olis paljongin rahaa waan ei hänellä ole yhtäkään lanttia, eikä hän ole yhtäkään panttia kylään antanut? Wast. Muna, kukko.

255. Puun pukara, maan makara, heinän helpi aidan alpi? Wast. Kirwes, kuokka, wikatet, kärmet.

256. Kijtä, kaata, yöxi ajalle lentää? Wast. Wikates.

257. Mikä pönttö pöyän pääsä, mikä kijlu pöywän alla, mikä kääry laattialla, mikä kyykky kynnyxellä, mikä tuuru tunkiolla? Wast. Äjä eli Isäntä, kirwes, koira, kissa, sika.

258. Läpi pää, läpi lällärin owi, kiwu ripu persehessä? eli, Läpi pääsä, pää läwesä, lälläri läwen owella, kiwi riippa persiessä? Wast. Kaiwo, ämpäri, wintti, lälläri se on tango.

259. Pikku aittanen mäellä, suomen lukkunen suulla, tapion rahat takana? Wast. Orawan pesä.

260. Lihanen lihasta syö lihasella mättähällä? Wast. Lapsi istu sylisä ja imee tissiä.

261. Pyy lensi pyhäjokeen, pyhä joki pyörimään, koko kansa katsomaan? Wast. Jästi, hijwa eli käytet juomasa.

262. Kamppi seiso kankahalla, kahexalla kantapäällä? Wast. Tuuli mylly.

263. Yxi kurki jalka puoli ympäri meren maan mataa? Wast. Yxi pijmä eli welli kauha, kapusta.

264. Sirwiäinen sillan pääsä, kaxi keppiä kädesä? eli, Sirwinen sillan pääsä, kaxi sauwaa kädesä? Wast. Uunin pahtas ja kaxi orsipuuta jotka sijtä lähtewät.

265. Sata sataa, tuhat tuhatta yhden tammen lastulla seisoo? Wast. Kartta.

266. Mies juoxi salon siwua, puna turkki tupsutteli pää keikku, sarwet helisit? Wast. Orawa.

267. Lintu lentää, raskaimman kuorman kantaa? Wast. Alus, hahti.

268. Perset nyljetään, sarwet mettään kalistetaan, weri kotia tuuan? Wast. Terwas kolot, terwa.

269. Puust on tehty pulkottimet, nijnistä nitun natuset, somerosta keträn pyörät? Wast. Wartta, seula, myllyn kiwi.

270. Anna minulle hyyryn pyyry pyyrytelläxeni, sijpon saappo, sijpotellaxeni, holpon tolppo tolpotellaxeni? Wast. Jauhon kiwi, seula, petkel.

271. Tunge, tunge, mätä mätä, kuin ei mahdu nuole päätä? Wast. Kuin langaa neulan silmään pannaan.

272. Katti merta uipi, jälki jäähän kylmetty? Kuin kangasta kudotaan.

273. Jänes juosta jälkytteli, kuppa silmä kuikutteli kahen kallion wälistä, jost ei pääse sinä ilmoissa ikänä? Wast. Sukkula, kutoesa kangasta.

274. Puun pitunen punasen langan paxunen? Wast. Puun sydän.

275. Mies aitassa asu, tuli suusta tuprua? Wast. Pyssy.

276. Lato korkia, karja kirjawa? Wast. Kirkko.

277. Istuu, imee, lentä, laulaa, menee korpeen, teke siellä poikia, kaikki kähärä päitä? eli näin imee itkee, lentää laulaa, menee kuloon, tekee pesänsä? Wast. Mettinen.

278. Kaxi jalkaa neljä korwaa? Wast. Kätkyt, kehto.

279. Wijpon taara, waapon taara, keskeltä kuristetaan? Wast. Wihinpuu pyöri, keskeltä pasma sidotaan.

280. Musta sonni nawettaan menee, kaikki punaset ulos ajaa? Wast. Uunin koukku, kuin hijliä wedetään.

281. Rautainen orit, lijnaiset ohjuxet, waskinen talli päällä seisoo? Wast. Neulikko joka waimowäen wyöllä on lanka neulan silmäs, ohjuxet.

282. Tupa tuuti, harja heilu, mies tuuti tuwan sisällä? Wast. Orawa pesasään.

283. Musta sonni nawettaan tulis, waan ei pääse sarwiltaan? Wast. Pirtin Owi.

284. Pentti nosti peukalonsa, peret pellolle pemahti? Wast. Lammas nostaa saparonsa ja paskantaa.

285. Mitä yxi uusi kengä tahtoo? Wast. Toista uutta kengää.

286. Saari kulki salko pääsä, rauta kukkonen nenässä? Wast. Heinä kuorma, kanto nenäsä.

287. Öweristi rejtelinen, joka wijrun waarua, se wijrun hyyryttää? Wast. Rukki, kehrätään.

288. Terwa lauta tien wieres ei pääse yli ei ympäri? Wast. Ihmisen warjo.

289. Wanha ukko (mies) uusi lakki, joka wuosi uuden saapi? Wast. Kanto, lunta päällä.

290. Hepo tästä herkun lähti, tamma tarkun, suowettä soristamaan, järwen rantaa raikkaseman? Wast. Wenet ja nuotta.

291. Sirkilöity, sarkkiloitu, läpi näkyy, lämymän pitää? Wast. Klasi, aakkunasa.

292. Wares lensi waapotteli, wesi sijwistä sirisi? Wast. Wesi-mylly.

293. Yxi pölkky, yhdexän reikää? Wast. Ihminen.

294. Mikä se eläin on, joka aamulla käy neljän jalan, puolipäiwällä kahella jalalla, ja koska ilta tulee käy se kolmella jalalla? Wast. Ihminen, lassa kontta neljän ryömyn, miessä käy kahdella jalalla, mutta kuin wanhaxi tulee otta sauwan käteensä, ja on nijn kolmi jalkanen.

295. Wesikko wedestä nousi mättähälle kääräsee? Wast. Nuotta, weneseen käärästään.

296. Hakee, ja ei sois löytäwänsä? Wast. Werkkoa paikatesaan ei sois reikää löytäwänsä.

297. Ei wajoo suureen mereen, waan maan rakoon wajuapi? Wast. Raswa.

298. Kylän koira kyykyllään, kaikki lainehet lukee, kaikki aallot arweleepi? Wast. Aura.

299. Laatian eli huoneen lewynen, lehen kewynen? Wast. Sawu.

300. Musti paisto persettään, weden silmistä hirisi eli juoxoo? Wast. Wijna pannu tulella.

301. Musta sika aidan takana, neuloja nielexelee? Wast. Mehto.

302. Isä woitti istuimella, tyttäret tukan wedolla, pojat köyden köyttämällä? Wast. Humala maa, seipäät.

303. Kaxi jähtiä merellä purjehtii, ja ei koskaan toisiaan tapaa? Wast. Kuu ja auringo.

304. Ämmä loukosa, näppi perseesä? Wast. Kalja tynneri.

305. Hirwiä mehtäsä, kauhia korwesa, laukki tielle tultuaan? Wast. Terwa hauta.

306. Tywi ylös, latwa alas? Wast. Hewosen eli lehmän häntä.

307. Yxi tupa usiampi klasi kuin kuninkaan kamarisa? Wast. Fingerbori.

308. Yxi tupa, wijsi kamaria? Wast. Handska.

309. Niemi niemi saari saari, saaresa on sata pesää, muna kusain pesäsä? Wast. Nauris maa.

310. Yxi pikku pihlajainen, yli meren yletyy? Wast. Padan sanka.

311. Synnitä synty synnitä kuoli ja puhu ja ei sitekkään tullut autuaxi? Wast. Bileamin aasi.

312. Punanen mies, puiset turkit, woittaa miehen wijsahangin? Wast. Wijna.

313. Suu seljäsä, häntä ottasa, kylki luut nahan päällä? Wast. Trankki tynneri, sen sprunti ja wyöt.

314. Kumuupi kumia kello, talon pojan tanhualta? Wast. Kirkon kello.

315. Luinen suu, lihanen parta, kuikistaxen keikistäxen, äsken ääneen panee? Wast. Kukko.

316. Täynnä Tattarin kypärä kirjawia porsahia? Wast. Pirtin liesi, hijliä täynnä.

317. Selkä edes, maha takana? Wast. Pohkio, sääri.

318. Mustempi syttä, makiampi mettä? Wast. Uni.

319. Oli tiellä helkän telkki (1) oli wijritty, (2) peräsä, oli tyhmä (3) wijritysä, oli kirkas (4) tyhmän wyöllä; mitkä sorkkoset (5) siwulla, mikä kaari (6) kaulan päällä; mikä reppu (7) kaarenalla, mitkä pörhöset (8) pää laella, mikkä kijluwaiset (9) pörhösten alla? Wast. Se on, (1) Hewonen, (2) reki, (3) ihminen, (4) kirwes, (5) aisat, (6) luokka, (7) harjus, (8) Hewosen korwat, (9) Hewosen silmät.

320. Nahata syntyy hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska. N:o 249.

321. Kuin pistää nijn pierasee, kuin wetää nijn ween heittää? Wast. Tynnerin tappi.

322. Lemmikki lehosa seiso, yxi jalka persiessä? Wast. Sieni, kanta jonka päällä seisoo.

323. Mäkärä mäkiä nousi, willat maata wilsi? Wast. Heinä kuorma.

324. Kuussaa kaassaa, illalla pane lopsis? Wast. Kenkä.

325. Illalla ees aamulla takaperin? Wast. Aakkunan lauta eli lykättäwä luuku, joka aakkunan eteen pannaan.

326. Härkä kotona ammoo, suolet mehtäsä mätänewät? Wast. Owi, saranat winkuu, nurraa pahoin, lastut mettäsä.

327. Wiron uuhi, saxan lammas, iski kynttä kynnyxehen koppasi kodan oween? Wast. Sammakko.

328. Musta kukko, hijen akka, koskeen kurottelee? Wast. Kodan koukku kurottelee, pata, kiehuwa wesi.

329. Rahko rauta saappahasa koskia kumartele? Wast. Mylly.

330. Mies elää mailman alusta ja mailman loppuun asti, ja ei koskaan wijsi wijkkosexi pääse? Wast. Kuu.

331. Harakka hakistelexen pitkä pursto puistelee, wuoreen muniaxeen, kallioon kaataxeen? Wast. Leipiä pannaan uunijn -- Emäntä harakkana -- leipä lapio häntänä eli purstana.

332. Maan tihku -- weden lipiä? Wast. Wenet.

333. Wuori alla, wirta päällä, äkä niwa ällän pääsä? Wast. Miehen kuseminen.

334. Kattila mäellä kiehuu ilman puita walkiata kokita kohentamata. Wast. Kusias pesä.

335. Haapa hallolan mäellä, koiwu kolloin kankahalla, juuret yhteen jutoo, eipä latwat lauwwukkaan? Wast. Lehmän sarwet. N:o 193.

336. Lika lijkkuu, linnat souwit, alla ankelit asuu, päällä peipuset pemaa? Wast. Alus -- ankelit, se on, hywyys.

337. Lyhyt akka lylleröinen, pitkän paxu palleroinen, karjan korwesta kokosi tasaselle tanterelle? Wast. Harja.

338. Sikosia sillan alla, sinne tänne tinnehtiwät? Wast. Kalat joes -- sillan eli jään alla hyppiwät.

339. Wanha wakka, uusi kansi, joka wuosi pohjataan? Wast. Joki eli järwi, joka wuosi uusi jää.

340. Wakkanen wirosta tuotu, täynnä uusia lihoja? Wast. Sormus.

341. Isä pisti, poika pisti, ynnä yhtehen läpehen, palawaan persieen? Wast. Puuroa syödes pistetään puron woi silmään.

342. Mikäs walkiata wäkewämpi on? Wast. Wesi.

343. Mikäs wettä wäkewämpi on? Wast. Tuuli se lijkuttaa weden.

344. Mikäs tuulta wäkewämpi on? Wast. Mies, sillä se menee wasta tuulta.

345. Mikäs waria kuumempi on? Wast. Auringo.

346. Jalat alla, paaret päällä, parten päällä kekkonen kekkosesa lehtonen, lehtosesa lintusia? Wast. Ihmisen koko ruumis -- jalat, watta -- pää -- hiuxet -- täit.

347. Mitä Jumala nyt ulkona tekee? Wast. Maata ja Taiwasta hullittee.

348. Puhu mullan, söi kullan? Wast. Sika joka syö rihen edestä jywiä.

349. Suuri ikunen suolan raes, halko orren raon raosa? Wast. Silmät.

350. Kaxi ortta kanasia, nekin kaikki walkosia? Wast. Hampaat.

351. Kuiwa puu kankahalla tuorett käwyt tekee? Wast. Humalan riuku.

352. Nenä neulaa, kerä keskeltä, puikkari peräsä? Wast. Kissa, eli

353. Kerä edellä, säkki keskellä, puuikkari peräsä? Wast. Kissa, eli

354. Nenä neittä, pää jänestä, häntä kyitä kärmeiä, jalat muuramen sukua? Wast. Kissa.

355. Kuinga monta päätä on sillakka puolikosa? Wast. Kaxi.

356. Sika röhki sillan alla minä hännästä pitelen? Wast. Kuin kirnutaan.

357. Rannalla rähiä kuusi, hijren pesä mättähällä? Wast. Hewosen häntä.

358. Tuuli awaa, tuuli sulkee, kanan perses puiskis? Wast. Kanan p--se.

359. Tupa täynnä tuurupäitä sauna täynnä sammiomahoja? Wast. Maltaat -- sammio -- se on ammet.

360. Pikkuroinen, piiperöinen, kaikki karwat kaunistaapi? Wast. Neula.

361. Misä lähet pirtisä on? Wast. Pesin pytty.

362. Mikä rääkkylinnun pesä on pirtisä? Wast. Kätkyt. Rääky lintu se on lapsi joka rääkyy ja itke.

363. Kuningas kuule, harwoin näkee, Jumala ei sinä ikänä, Talon poika joka päiwä? Wast. Wertaistaan.

364. Punikki punanen lehmä keikko selkä, keweellä sarwin juoxee salon siwua, pajikkota pauhajapi? Wast. Suxet.

365. Neglattu, naskattu, kalkittu parkittu, wääräxi kaswanut, wääremmäxi weistetty? Wast. Satula.

366. Peret syöpi pöytä laulaa? Wast. Porsaat imewät emää.

367. Yxi tammi eli puu, kaxitoista oxaa, joka oxalla neljä pesää, joka pesäsä seihtemen poikaa, joka pojalla neljäkolmata muna? Wast. Yxi wuosi eli ajastaika -- sijnä on kaxitoista kuukautta joka kuukaudesa 4 wijkkoa, joka wijkosa 7 päiwää eli wuorokautta, joka wuorokaudesa 24 tijmaa.

368. Ylös ja alas mäkiä, eli jyrkkä, miehen reisi hampaissa eli suusa? mikä se on? Wast. Se on Saapas.

369. Liemi uusi, liha kypsi? Wast. Kalat wedes.

370. Märkä pää mäeltä katso kuiwa päätä nieltäxen? Wast. Wesi, juuri saawis jauhoja wahta sijhen.

371. Rautanen rijhi palaa, käki päällä kääntelee? Wast. Wijna pata -- ihmisen käsi hatun päällä.

372. Leijona lentää loukosta loukkoon, kantaan tähtää, nenään napsahtaa? Wast. Pieru.

373. Susi ulwo sunteresa, maa järis manteresa? Wast. Kirkon kello.

374. Wedesä synty, wedesä kaswoi, kuin äitinsä näki nijn kuoli? Wast. Suola.

375. Mingätähden kettu takansa kattoo? Wast. Ettei ole silmiä takana.

376. Mitäs wares tekee kuin on kuusi wuotta elänyt? Wast. Seihtemännelle lähtee.

377. Hanhikki hakuli sarwi sini willa wipsi karwa ei poji polwenaan, sikiä sinä ikänä? Wast. Wanha kuiwa honka puu ei tee lehtiä ei käpyjä.

378. Mies lyhyt nenä nykerä, itte lijna paidollaan? Wast. Mettikana.