Part 1

AENIGMATA FENNICA

Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa

Kootut Kahdexan toista Ajastaikaa

Christfrid Gananderilta. Philos. Mag.

WASASA, Prändätty Georg Wilh. Londicerildä, 1783.

Aenigmata Fennica.

In solo meo Patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima, quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad acuendum ingenium Juvenile, more Veterum Gothorum, solvenda proponunt.

Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal mane Quadrupes, medirie bipes, vesperi tripes. Hoc qui solvere non possent, ab illo sunt interrempti. Solvit autem illud! Oedipus, hominem esse dicens.

Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem praestiti, Tu Oedipus esto.

_Erasmus._

Esipuhet.

Että Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet nyt ulosannetaan se tapahtuu seurawaisten syitten wuoxi. Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi: ne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijn pidoisa ja muisa tiloisa wastattaa. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12:15 luetaan kuinga se sangari Simsoni edespani Philistereille tämän tapauxen: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä. Ne wanhat Göthit, meidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit arwotuxilla Toinen toistansa kuinga tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itte kullakin oli nijnkuin wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsä pidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxia arwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä pyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn kolme eli usiampi arwotus, koetellak nijllä hänen tajuansa, ja jos hän ne osais wastata ja selittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijn typeräxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein, meidän Esi-Isäimme Suomalaisten ja Ruottalaisista saduista, että kolme eli yhdexän arwotusta laskettijn kuoleman ansanneille Wangeille, jotka olit hengensä rikkoneet, ja jos he osaisit ne wastata; nijn he hengensä säylytit.

Sitä likin nijn erinomattain näistä Suomalaisista arwotuxista tutaan Suomen kansan sywä perään ajatus ja hywä äly, että somaisijn wertauxijn, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja peittää asiat. Ja nähdään näistä arwotuxista, että Suomen wäki ajattelee ja kuwailee nijn tarkasti kuin suingin joku muu kansa maan päällä, eikä heidän ajunsa ole muita halwempi.

Wielä nijn näistä Arwotuxista opitaan Suomen kielen runsaus ja soweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaak. Näisä, nijnkuin myös Runoisa ja Suomalaisisa sananlaskuisa, on Suomen kieli wanhasa puhtaudesaan säylynyt.

Edespäin, nijn nämät Arwotuxet sijnä tarkoituxes ulos annetaan, että nekin jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonot lukiat, erinommattain lapsi wäestä ja nuorista tulisit houkutelluxi ja yllytetyxi wähintänsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, nijnkuin lystin wuoxi ja huwixi, ja nijn huomahtemata oppisit kirjaa lukemaan.

Wihdoin nijn lukia taita hawaita, että monta arwotusta on yhdenkaltaset mutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistainnut näitä kootesani, että ne muuttelewat maan paikkain puhenparren jälkeen; jonga tähden minä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut; jota ei lukia taida pahaxua. Monta arwotusta kuuluu rumalda ja riwolda, mutta ei merkitse nijn pahaa. Usiammat nijstä minä olen peräti ulos jättänyt; ja se on uskottawa että monta muuta arwotusta wielä meidän maasamme on joita en ole tainnut tawottaa. Kookkoot ja lisätkööt muut toisti ne kuin jälillä löyttää taitaan. On kuitengin meillä Suomalaisilla nyt täsä koosa usiammat Arwotuxet kuin yhdelläkään toisella kansalla, esimerkixi Ruotsalaisilla, joista muutamia kymmenkuntia on ränttihin tullut ja ulos annetut.

Koska he, ja muut kansat on arwotuxiaan säylyttänehet ja arwosa pitäneet mixikäs ei Suomalaiset arwotuxet olis sitä ansainneet, että ne tallella pidetäisijn ja ei jäis ikuseen unhohduxeen ja mies mieheltä ulkomuistilta ailehtimahan. Ei ne ole halwemmat sentähden että ne kamalalta kuuluwat; waan juuri sijnä asian haaras ne sen synkän itäisen maan puheen partta lähestywät.

Wijmmeisexi, nijn waari otetaan, että nuori wäki, pojat ja tyttäret, wielä nytkin meidän maakunnasamme, toinen toistansa näillä arwotuxilla koettelewat; se luetaan häpiäxi, jos ei toinen saata wastata kolmea edespantua arwotusta ja näyttäwät he silloin toinen toisensa häpiä-pihaan, ja tietäwät wähät lapsetkin wielä tänäpäiwänä sanoa toisilleen, jos ei hän (kumppali) tiedä wastata 3 arwotusta.

Hyis, hyis hywölään, hywölän koirat haukkumaan, meeppä tyttö kattomaan mitä sieltä tulee? tuleepa hänestä yxi tyttö repale, ryysyissä, ryäsyissä, hijri hewoissa, kapusta korjana (se on, rekenä) etc.

Kuin näin arwotuxilla kamppaillaan, nijn sanowat he; saatkos minun hywölään; jopa sain sinun hywölään. etc.

Hywölä on wissijn aina pakanain ajasta joku paikka josa häwetään; nijnkuin metsä on tapiola, mehtola ja nijn monta muuta.

Jos nämät arwotuxet halulla wastaan otetaan maanmiehiltä; nijn tästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulda ulosannetaan: nijtä minä olen lisännyt myös 18 ajastaikaa. Elä hywin, rakas lukia!!

Toiwottaa Sinun Maanmiehes Frantsilasta s. 1 p. Huhti-Kuusa Wuonna 1783.

Christfrid Ganander. Philos. Mag.

Suomalaisia Arwotuxia, Wastauxen kanssa.

1. Kiwinen pelto, rautanen äes, koiwun kuoret siemenenä. Mikä se on? Wastaus: Pij, tuli rauta, taula.

2. Halli mäellä haukkuu, että luut suusta murenu? Wast. Loukku, hampun luut murendaa.

3. Hirwi seiso, Lapa lijkku? Wast. Owi.

4. Teiri puus, suolet maasa, wielä sittenkin kukertaa. Wast. Kirkkon-kello. N:o 118.

5. Pää kuin ora, häntä kuin sirpi, keskeltä kuin trupattu myllyn säkki? Wast. Kana.

6. Pää kuin kerä, häntä kuin korento, keskeltä yhtä ymmyrjäinen? Wast. Kissa.

7. Huuta yöt, huuta päiwät, ei koskaan äni lankee? Wast. Koski kuohuu.

8. Weden lipu, maan tihku? Wast. Wenes, lipu, i.e. ljukas.

9. Liha fadis, liemi wataas? Wast. Wäki wenhees, wesi airoisa.

10. Pohjatoin, kannetoin, tuoresta lihaa täynnä? Wast. Sormus.

11. Haapa hallawalla mäellä koiwu korwen kankahalla juuret yhtehen juniwat? Wast. Lehmän sarwet.

12. Päiwän wijsaus käy maan kunnian päällä, noukki ylös maan kunnian, tuloo mettän wijsaus, ja noukki ylös päiwän wijsauden, maan kunnian päältä? Wast. Kukko käy pellollen, syö jywiä, ja haukka wie sen pois. N:o 106.

13. Nahka syödään, weri myydään ja liha poltetaan? Wast. Terwaxet parkki eli petäjän kuori syödään, terwa myydän puu poltetaan terwa haudasa.

14. Mik on tehty minkin mankin, kirjoitettu kimpin kampin, sinitty sinikiwellä, woittu wuoren mustaisella? Wast. Satula.

15. Teppu juoxi tietä myöden terwattu tepun jalat teppu itte terwasempi? Wast. Reen-jalaxet.

16. Häntä kuin wasta, päältä kuin maxa, sisältä kuin juusto? Wast. Nauris.

17. Isä synty, kuin pojat purjehti? Wast. Kuin walkiata isketään, nijn kipinät lentelewät, ennen kuin ilmi walkia saadaan.

18. Tuhat tuhatta, sata sataa, juoxee nijnijstä siltaa waskiseen linnaan? Wast. Herneet, seulasta pataan eli kattilahan.

19. Lato täysi lampaita, punanen tillari keskellä? Wast. Hampaat suusa ja kieli.

20. Wakka täysi warpuisia, wijkon päästä wijmmestäkin? Wast. Kirkko.

21. Pääsky lensi päiwän alla, sata miestä sijwen alla, kaikki raudan karwasia? Wast. Purjehtiwa alus.

22. Mikä se on, joka ei huku wedes, eikä pala tules, ja ei mahu maan rakohon? Wast. Nimi.

23. Kiukorainen, koukurainen, kaikki pellot paskantopi? Wast. Sirpi.

24. Kiwinen polto, koiwunen siemen, rautanen äes? Wast. Tulirauta, katso R:o 1.

25. Tien pituus, porsaan suurus? Wast. Köysi wyhti.

26. Isäntä wäärä, Emäntä hullu, kolme päätöintä lasta? Wast. Padan kripa eli sanka, pata, ja padan jalat.

27. Wijsi weljestä edellä menöö, paljas pää takaa ajaa? Wast. Warpaat edellä, kantapää jälistä.

28. Wijsi nientä, ja joka niemen pääs on kalliot? Wast. Kynnet wijden sormen nenäs.

29. Liha lijkkuu leipomessa, lieni wartahan nenässä? Wast. N:o 9.

30. Tissaa tassaa, ehtolla wijmmein rossahta? Wast. Tallus.

31. Neity käwele pitkin orsia, rijhen parsi peräsä? Wast. Kissa.

32. Kaxi kukkoo yli orren tappelee? Wast. Silmät.

33. Lihan lieko lammikos makaa ja ei mätäne? Wast. Kieli suusa.

34. Iso alla ähkää (röhky) wähä päällä ressuttaa? Wast. Kuin kylwetään.

35. Kuinga sitte mailma sikiäis, kuin kaikki miehet ja waimot kuolisit, ja pappi ja walkoonen tamma waan jäis? Wast. Pappi ajelis ja wihkis poikia ja pijkoja.

36. Mistäs Pappia saadaan, jos kaikki yhteen aikaan kuolisit? Wast. Studenteistä.

37. Mistäs kaikki kengät yhteen eli kokoon tulee? Wast. Neulasta.

38. Isän istuu puus, takoo weräjän suus, lampaan lapa suus, koiran kontti kainalos? Wast. Kuin tuuloo ja on paha ilma.

39. Kyynnärä karwasta, piwo paljasta? Wast. Kylpywasta.

40. Koira haukku kollotteli, mäen päällä mällötteli minä saparosta pitelin, saparosta sapsuttelin? Wast. Se on, kuin hamppuja loukutetahan.

41. Karwanen alta, karwanen päältä, karwanen molemmin puolin? Wast. Fällyt kaxinkerroin.

42. Ruottis walkiaa isketään, tänne säteet lentä? Wast. Kuin salasmata lyö, ukkosen ilmalla.

43. Ruotis tammia weistetään, tänne lastut lentäwät? Wast. Kuin tänne tuodaan tammitaldrikkia.

44. Mingätähden jänis juoxoo yli tien? Wast. Sentähden ettei pääse alatti tieen.

45. Mahtuu aakkunasta, mutt' ei aidan raosta? Wast. Pölkky.

46. Eläwä hauta, eläwä ihminen? Wast. Jonas walaskalan wattas.

47. Mitäs se ihminen tarwihtee josta sielu ja ruumis erkanee? Wast. Kuin waimo on synnyttänyt, nijn hän tarwihtee ruokaa ja juomaa, maito keittoa, ja saunan loukkoa.

48. Minkä tähden Ruottis pannaan kahdet kynttelin saxet arkuun kans kuin joku kuoloo? Wast. Sentähden ettei saa sormia pois hakuta.

49. Mingätähden kärmes kämpi puuhun kuin poikia saa? Wast. Että he luulewat hänen kironneen maata syömään, nijn sijtä wijhasta he söisit hänen.

50. Minkätähden kissa poikansa syö? Wast. Kuin paljon pilataan ja nauretaan.

51. Minkätähden ei sika tähtiä näe? Wast. Ettei se katto nijn korkialle.

52. Minkätähden ei kettu näe päiwän ylenemistä? Wast. Että se katteloo aina ylöspäin.

53. Minkätähden herneet toisiansa hakoo padas? Wast. Ett on wähän, ja pata lujasti kiehuu nijn yxi huuta; täällä mina olen; toinen misä sinä olet.

54. Kuinga eli millä Drengi Hannu woitti huhdon pirulda? Wast. Sentähden, että hän ajo ämmällänsä huhdalle.

55. Mingätähden käki elättäjänsä syö? Wast. Sentähden että hän luuloo elättäjänsä panneen hänen werta sylkemään.

56. Teltu seisoo tien siwus, teltun jalat terwattuna, eikä pelkää Herrasta miestä? Wast. Kirkko.

57. Mingätähden ei leiwän läpi kelppa syödä? Wast. Sentähden että se on tyhjä ja ei mitänä.

58. Lato täynnä lampaita, yxi keritty keskellä? Wast. Tähdet ja kuu keskellå.

59. Kuollut eläwää wijdasta wetää? Wast. Harja.

60. Makaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, puinen mies, puinen turkki, kaikki wijsaat woittaa? Wast. Olut tynnyri.

61. Eläwä puusta pitää, nuora puun nenässä, kuolema nuoran nenässä, mato kuoleman selässä eläwä nenän edesä? Wast. Ongi.

62. Sika lijnaa wetää, yli puun, läpi lehmän? Wast. Harjas piki langas, lästa ja nahka.

63. Kymmenen wetää neljästä niemestä, lewiähän lietesehen, lewiästä lieteestä, pitkään pötköön, pitkästä pötköstä awo laukkuun? Wast. Kuin lypsetään lehmästä maito kiuluun, sitte kirnuun, wihdon wattaan (ljedes, i.e. syrjä.)

64. Wijsi pitää, wijsi piexää tiasen päätä kannon pääs? Wast. Seppä rautaa takoo.

65. Oris orpo lijna harja, seiso pyhällä sialla, wihannalla mättähällä? Wast. Kirkko.

66. Syli puuta, waaxa wettä, kyynnärä paikkaa pahaa? Wast. Myllyn wesi-ruuhi, se on sylen pitkä, waaxan sywä ja kyynnärän lewiä, se on paha paikka että yli astua.

67. Kiwinen kenkä, tuohinen lakki? Wast. Huonet kiwi jalalla ja tuohi katto päällä.

68. Mettäs syntynyt, korwes kaswanut, seinällä seisoo polwella laulaa? Wast. Kanteles eli peli.

69. Wiron uuhi, saxan lammas, pellolla pyöri, tarhalla Tanttu? Wast. Sammakko.

70. Koira haukku kolkutti, mäen päällä mälkytti minä hännän saparosta kijnni pidin? Wast. Hampu loukku. N:o 2, ja 40. se sama, wähä toisin.

71. Aittaanen mäellä ei owea, ei aakkunaa? Wast. Linnun muna.

72. Syntynyt syö yhdexän syntymätöintä, maan alla maan päällä, pisimmän puun eli kuusen ladwas? Wast. Oli yxi mies joka eläwästä emäsiasta ulos leikkais 9 porsasta, paisto ne, ja söi puusa, ja pani mättähän eli turpahan päänsä päälle.

73. Kesän leski, talwen leski, syyxyn uunna morsianna? Wast. Rijhi.

74. Mahtuu aidan raosta, mutt' ei mahdu aakkunasta? Wast. Pöytä.

75. Lato eli aitta alla, mylly päällä, tihku wijta myllyn päällä? Wast. Watta suu tukka eli hiuxet.

76. Punaanen kuin kruusi, walkonen kuin lijna, lehtiä hän kantaa, häntä hänelle on? Wast. Nauris.

77. Paikka paikan päällä, ei yhtään neulettä? Wast. Kupu kaali.

78. Silmästänsä syö, kyljestänsä paskantaa? Wast. Mylly.

79. Kyynnärä karwasta pion täysi karwatointa? Wast. Wihta eli wasta jolla kylwetään. N:o 39.

80. Lyhy jalka lylleröinen, tasa jalka talleroinen kaiken karjan korwesta kokua? Wast. Harja.

81. Kattila mäellä kuohuu ilman puita terwaxia? Wast. Wihalais eli muurahais pesä.

82. Karwaanen alta kattoo, mullikaista (nikku päätä) nielläxehen? Wast. Kakku (Karihta) imöö.

83. Makaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, pussahtaa kuin pistetään? Wast. Kalja tynneri, kuin henkitappi awataan nijn pussahtaa. N:o 60.

84. Watta alla, watta päällä, annan pitkän hoilotella? Wast. Kalja tynneri kuin pestään, käsi sisällä pesöö.

85. Myröönen mäkiä kämpi, kahdexan jalan neljän silmän mullwahduxen, kahden hännän roimahduxen? Wast. Lehmä tijnessä käwelöö, mäkiä myöden. Mullwahtelo silmät i.e. katto ruumasti.

86. Kaxi haistaa, yxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näköö, neljä remputtaa, kaxi koiria torjuu? Wast. Lehmä sieramillaan haistaa, syöpi, näkee, kuule, nisät remputtaa, sarwilla koiria puskoo.

87. Alla nawan naputtaa, päällä polwen poukottaa poputtaa, sijn, kuin on musta, pistä sijhen? Wast. Tuppi.

88. Puusta pillu, luusta kulli, pussahtaa kuin pistetään eli, kuin pistää nijn loskahtaa? Wast. Taikina kaukalo, kädet joilla sotketaan.

89. Harakka haristelo, pitkä pyrstö pyristelö, kuumallen wuorelle muniaxensa? Wast. Kerähtä, piakko eli leipä lapio, jolla leiwät uunijn pannaan.

90. Mies metään menöö, kaukaloita taansa nakkeloo? Wast. Jäljet.

91. Mies mettään menöö, silmät kotiaan katto? Wast. Kirwes, olkapäillä.

92. Mies mettään menöö, selkä silmiä täynnä? Wast. Kontti seljäs.

93. Mies mettään menöö seipäitä selkä täynnä? Wast. Sika, harjaxet seljäs.

94. Nahka korwat, rauta hambaat, hampuista suittet ja trawaa kuin trawautetaan? Wast. Rukki, katso N:o 226.

95. Pijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolden eikä lakasten? Wast. Päiwä-paistet.

96. Neljä neittä niemen päässä, kaikki yhtehen kusowat? Wast. Lehmän nisät kuin lypsetään.

97. Kitu yöt, kitu päiwät, lehden ajan lepäjä? Wast. Lehmän-kytkyt warsi.

98. Mahtuu kissin jälkeen, mutt' ei mahdu lehmän parteen? Wast. Se on seiwäs eli humala riuku.

99. Orih juoxoo, ohjat seisoo? Wast. Joki wesi juoxoo, ja maa se on aina yhdes paikas, se on molemmin puolin kuin ohjat.

100. Orih juoxoo, lapa lijkkuu? Wast. Se on kuin kehrätään hyppäri (se on lapa) lijkku ja hjulu eli ratas on se oris.

101. Mies tuwas, päätä ulkona pestään? Wast. Hirsi, sen pää ulkona pestään.

102. Kilisö, kalisoo luisten lukkuen takana? Wast. Lampahan kieli kuin se meäkyy.

103. Hakkaa yöt, hakkaa päiwät ei koskaan lastua saa? Wast. Seinä-kello.

104. Luust on, waan ei ole luusta, lihasta on waan ei ole lihasta, teköö kuningasten wälillen rijdan? Wast. Pännä, kirjotus kynä.

105. Pää kuin neula (ora) keskeltä kuin kerä, perästä (häntä,) kuin petkeleen terä? Wast. Kana.

106. Kynsillinen wei päiwän tiedon pellon parannuxen päältä? Wast. Haukka wei kukon tunkiolta. N:o 12.

107. Kaxi kulta kerää (kanaa) yli orren tappele? Wast. Silmät.

108. Mikä se on, jonga kieli pään laella on? Wast. Kontti eli laukku.

109. Enänee kuin otetaan, wähenee kuin pannaan? Wast. Saunan aakkuna koska lauta lykätään.

110. Tahdokkos sijhen saunaan mennä, johna witta owella on? Wast. Hewosen hännän alle.

111. Kaxi weljestä korwan juoxee, ei kumpanengaan edelle pääse? Wast. Reen-jalaxet.

112. Mikä se on joka aina wedes makaa ja ei ikään mätäne? Wast. Kieli.

113. Ylös ja alas mäkiä, ja kolmekymmentä napulata niskas? Wast. Äes eli karhi.

114. Wesi lukku, puu awain, fangit pääsi, takaa ajaja kijni saatin? Wast. Punanen meri, Mosexen sauwa, Israelin lapset ja Pharao.

115. Päiwällä täynnä ehtoolla tyhjänä? Wast. Kenkä.

116. Ylös ja alas päin wastamäkiä, pehmiä wuodet seljän päällä? Wast. Lammas, willa seljäs.

117. Seittemen sepalusta seittemättä kymmentä kenetin ja kertun persees, awo perseet sittekin on, kuin pellollen menee? Wast. Kukko ja kana, pursto ylös tulesa.

118. Teiri puus, suolet maas, kupu kultaa walaa? Wast. Kirkon-kello ja sen sijma katso N:o 4.

119. Yxi musta mulli myllittelee yhdes kirjawas karjas? Wast. Pappi kirkosa.

120. Wanha wakka, uusi kansi? Wast. Järwi-jää.

121. Kirjawa karja käy nijnistä silta myöden, rautaseen linnaan? Wast. Herneet seulasta pataan.

122. Onsi puu, kometo haapa, josta luikurit tulewat kijlusilmät lentelewät? Wast. Takka, josta säteet lentäwät.

123. Oris tallis, häntä tallin päällä? Wast. Takan torni eli pijppu ja itte takka.

124. Isä kapalos, pojat sotia käywät? Wast. Tulus kääry.

125. Yxi hijri kaxi häntää, kengä se on, kengä sen arwa? Wast. Kengä ja nauhat eli korwakkeet.

126. Tuhat tuhatta, sata sataa, enää kuin epäluku, kaikki yhdellä wyöllä wyötetty? Wast. Olki lyhde.

127. Musta uuhi (lammas) sininen Wittu? Wast. Pata, sininen sisältä kuin ostetaan.

128. Isä synty, pojat juoxoo? Wast. Se on kuin walkia tehdään, ja kipineet edellä menöwät.

129. Isä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapukaiset, pojat yhtä ymmyrjäiset? Wast. Humalan riuku, Äiti köynnös, tyttäret lehdet, pojat humalat.

130. Yxi musta mullukainen, neljän loukon sisällä, syö kerran päiwäs jos syötetään, hampaja sittekin kaiwetaan? Eli yxi musta mullukainen sata saawia juo? Wast. Saunan kiuwas.

131. Karwanen kuin lammas, kewiästi keikkuttaapi, ja ei sillä ole kuitengaan yhtään karwaa? Wast. Harakka.

132. Pidee pitkiä puita, matalee maan ruohoja? Wast. Maan tie.

133. Mustat huulet, punanen suu, musta kieli? Wast. Uuni uunin suu on musta, kuin on lämminny nijn on punanen, kerähtä (leipä lapio) on kieli.

134. Ennen on paistanut, nyt eikä toisten, ei sillen sinä ikänä? Wast. Punasen meren pohja ja Jordanin wirta kuin kuiwi ja pohja näky, nijn auringo sijhen paisto.

135. Mustee syttä, walkosee witiä? Wast. Harakka.

136. Lehmä teki luun, luu teki wasikan? Wast. Kanan muna.

137. Kaxi haistaa, kaxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näkö, neljä riputtaa, wijdes peräs kripsaa? Wast. Lehmä, sen sieramet, silmät jalat ja häntä; katso N:o 86.

138. Sika winku sillan päässä, kultaasta kurikkata, hopiaasta sauwaa? Wast. Se on kuin kirnutaan.

139. Musta härkä mulleroinen, juopi wettä saawillisen puolen toista toisinansa? Wast. Saunan kiuwas.

140. Musta rijppuu, punaanen lijkku? Wast. Pata walkian päällä.

141. Punanen pää, heikko niskoosta, karwanen juuresta, neittsen perseelle hywää teköö? Wast. Mansikka, neittyet syöwät sitä tärkiästi.

142. Mikä tekemätöin on? Wast. Seinän rako.

143. Lemmen lehti liepsahteloo, sinne kaikki kansa kattahtaa? Wast. Owi.

144. Tuttuja tupa täynnä, ei puoliakaan tunneta? Wast. Jäljet. N:o 248.

145. Mitä kaikki mailma teköö yhtä haawa? Wast. Wanhanowat.

146. Mies tuwas sata haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölkky, jonga päällä weistetään.

147. Kehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty (se on lyöty) tuulia tietämään? Wast. Wijri.

148. Mustee syttää, walkosee witiä, korkiaa kotaa matalampi rekiä? Wast. Harakka. N:o 135.

149. Sata sarkkinen, tuhat turkkinen, pellollen meni, perset näky? Wast. Kana.

150. Ruottis hakataan, tänne lastut lentelöwät? Wast. Sodat kuin tänne kuuluwat, eli rahat kuin sieltä tulewat.

151. Sata sarwinen, wijsi kylkinen? Wast. Äjes.

152. Kylän korja käykyllänsä, kaikki lainehet lukoo? Wast. Aara, aura, sahra, waot.

153. Edestä kuin kerä, keskeltä kuin sukki perästä kuin keppi? Wast. Katti.

154. Ymmyriäinen kuin muna, pitkä kuin Kirkon-seinä? Wast. Lanka kerä.

155. Mies mettään menöö, lyö waajan ketoon, tuo rejän kotia? Wast. Mies kuin paskanta.

156. Mitäs ennen otat; kuolleita kuoppalisen eli makkaroita maljallisen (fadillisen)? Wast. 1:o Naurijta kuoppa täysi. 2:o kärmeet on makkarat.

157. Kummanko ennen otat ämmän rupisen pään, eli woileiwän aakkunalta? Wast. 1:o Räätikkä on rupinen. 2:o Räkä.

158. Kummanko ennen otat 1:o kiwen päältä kijluwaisen eli 2:o aidan raosta kattowaisen? Wast. 1:o Kärmet. 2:o Rukihin tähkä.

159. Mies mettähän menöö, sen kotia tuo, jot ei kijnni saa, sen mettähän jättä jonga kijnni saa? Wast. Täit, päässä. Tämä on wanhoilla näin Latinaxi. In densis silvis bis venor qvinqve catellis, Quod capio perdo, quod non capio mihi servo.

160. Pijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolten eikä laasten? Wast. Päiwä-paiste.

161. Minä tiedän, sinä tiedät ja ei Jumala tieda? Wast. Wertaistaan.

162. Karwainen suutans ammotteloo, sinne karwanen pistetään? Wast. Rasa eli wantus, johonga käsi pistetään.

163. Laut' on lyöty lammikkohon, ei märkäne, ei mätäne? Wast. Kieli.

164. Nahka orres, kurikka parres, Herran edes leffanteraa? Wast. Kukko leffanteraa, sijwillään.

165. Mikä se on kuin kaikkijn tarttuu? Wast. Nimi.

166. Yöllä uljas, päiwällä paljas?

eli

167. Yöxi pukoo, päiwäxi rijsuu? Wast. Sauna kuin lämmitä pannaan, kuin sawu tuloo.

168. Kaxi sisarusta juoxoo ympäri koko maan, mutt ei tee muuta kuin kaxi jälkee, ja ei koskaan yhteen tulee? Wast. Reen anturat, jalaxet.

169. Wedestä syntyy, wetehen kuoloo, ympäri maisten kulkoo, ja ei koskaan rahata rekeen istu? Wast. Suola.

170. Yxi huonet seisoo täynna ruokaa, ei ole kattoa ja on harwat seinät? Wast. Laiho wainio.

171. Kuollut eläwätä puskasta wetää? Wast. Harja wetää täitä päästä.

172. Mikä se on kuin ensin kättä antaa kuin huoneesta lähtöö, ja sitten puohon wahtaa? Wast. Owen kripa kättä antaa, kynnys pilluun wahtaa.

173. Sata sataa, tuhat tuhatta seisoo yhden Tammen lastulla? Wast. Karsta.

174. Ulkomaalta tuodaan yxi tynnyri ja on kahtalaista olutta sisällä, eikä yhtäkänä läpiä eikä ontta sinne ole? Wast. Muna.

175. Sata sataa, tuhat tuhatta, makaa kahden tammen lastun wälisä? Wast. Kirja, sen blaadit ja präntti.

176. Tulita, nulita, kasta, pistä läpeen? Wast. Kuin lanka pistetään neulan silmän, nijn se järsitään etc.

177. Sian willa wetää lankaa, lehmän läpi, puun ympäri? Wast. Suutari kuin neuloo, harjaxet on langas pääsä.

178. Liwertelöö, lawertelo eli kilkkaa kalkkaa luisten lukkusten takana? Wast. Kieli kuin puhuu.

179. Mikä käy ymbäri eli yli ihmisen ymmärryxen? Wast. Täi, ja lakki.

180. Kaxi kultasta kerää yhdellä orrella on? Wast. Silmät.

181. Wanha faari istu tuwas tuhat haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölky jonga päällä hakataan.

182. Pojat lijkkuu ennen kuin isä syntynykkään on? Wast. Heinät kootaan rukohin, ruoista suowa kaswa, ja ne lijkutetaan ennen.

183. Nahka syödään weri juodaan ja liha poltetaan? Wast. Kuin mäntyjä parkataan, männyt kuoret petuxi otetaan ja syödään, puu poltetaan terwaxi.

184. Aidan raosta wälkkywäinen, kiwen päältä kijltäwäinen? Wast. 1:o Ruis. 2:o Kärmes.

185. Ei wedes wajoo, eikä heinis kahaja? Wast. Päiwä-paiste.

186. Pijmä kaatu pirtin päälle ei lähde luudilla laasten eikä pesimillä pesten? Wast. Päiwä-paiste huoneen päällä. Katso N:o 160.

187. Linna lijkkuu, koski kijkkuu, linnan lippu taiwas alla? Wast. Pata kuin kiehu, rippuu kraus kraaku eli sanka.

188. Pimiä tuloo, hämärä saawuttaa kaxi karwaasta yhteen tassutta (yhteen lyöwät)? Wast. Silmän terät, kuin uni rupea tulemaan.

189. Ulkomaalla weisataan, ääni tänne kuuluu? Wast. Kirjoja siellä tehdään.

190. Inuu, itköö, lentä, laulaa, menöö piippuhun se on pesään, teköö poikia? Wast. Wapsahainen eli mehiläinen.

191. Mikä se on kuin on höyhen tyynyä pehmiämpi? Wast. Äitin syli.