Abraham Poppius

Part 6

Chapter 61,994 wordsPublic domain

Paljo sull' on työtä huolta, Jos olet Herraksi halussa, Tahi tahdot vaimo puolta Nähdä kalliissa kalussa Rommit tuoda, tuli-juomat Kahvet ja kanaljan luomat. :,:

Eipä niitä ollut muinen, Vahvemmassakaan varassa. Vanha vaari parta-suinen Kävi säätynsä sarassa. Eikä poikakaan pelannut, Juonut, herroiksi elännyt. Eikä etc. :;:

Miss' oli pitoja pietty, Häitä lapsille laettu, Sinne Laulaja se tietty Ensimmäiseksi haettu: Heti kohta virren miitti, Jota kaikki kansa kiitti. Heti etc. :,:

Konsa hän kohotti äänen, Korvansa korotit kaikki. »Kuulemata jos ma jäänen» — Pelkäsivät Martti, Maikki Eskot, Liisat, liki sata Lähestyvät Laulajata. Eskot, Liisat :,:

Hänpä miesten mielet taisi Saada taatuille tavoille. Sais, se vielä nytkin, saisi Suodun Suomelle, Savoille, Autuamman ajan uuden Kautta uuden uutteruuden. Autuamman ajan uuden etc. :,:

[Koittareen I s. 158, painetusta puuttuvat 4, 5, 6 ja 7 säe ja 4:s säe siinä on uusi.]

A. LOHDUTUS TALVI-PAKKASESSA.

Suomen ukko hoi! Mikä sinun toi Tänne luoma-sioiltaas? Vaimoko, vai kyy? Vainko oma syy? Tulit tänne, tuotu himoiltaas.

Luulit minä saan, Senkin Suomen maan Herkut, mennä maistamaan. Läksit tänne niin; Juurut maahan kiin, Talven kanssa täällä taistamaan.

Saitko kerkut? Ei! Vilu viljat vei, Nälkä tulla käkeisi. Siitä mitä syöt, Tääll' on täydet työt Siihen väsyttelet väkeisi.

Ah! jos muinon ties Suomen vanha mies, Kuinka käskee sotimaan: Varmoin olis hän, Sinne etelään Ennen etsinynnä kotimaan.

Enkä minäkän, Jos mä tiesin tä'än, Olis täällä pysynyt; Enpä täällä o'is, O'isin mennyt pois, Enkä olis tietä kysynyt.

Matka-lintu pien Olis tiennyt tien Kunne o'isin kulkenut. Joss' on suvi suur; Pouta nytkin juur Pakkasen on ulossulkenut.

Miekkoset ne maat! Viattomat, va'at Kansat siellä! luullaksees? Älä luule vaan, Eivät olekkaan! Kuinhan saisit kiukut kuullaksees.

Hellet auringon Kuumentanut on Myrkyt siellä kiehumaan. Pedot julmat juur, Tiiger, käärme suur Ovat sinne luodut liehumaan.

Vaimoväeltä, huu! Mustaksi on suu, Tehty tervan kuonalla. Meni sinne hiis! Olen Suomess' siis Vaikka vähemmällä muonalla.

Jos ma täällä saan Vaimon kotimaan; Tok' on so e'es kalvia! Eikä musta niin Kuin on tytötkin Maassa, jossa ei o'o talvia.

[Nimellä »Suomalassen koti» painettu pienillä eroavaisuuksilla Kanavaan, n:o 21 v. 1846; alla on toimituksen muistutus: »Tämän ihanan laulun tekiä eiköön pahastuko sen julkaisemisesta».]

B. LOHDUTUS TALVI-PAKKASESSA

Suomen ukko hoi! Mikä sinut toi Tanne, luoma-sijoiltas? Vaimoko vai kyy? Vaiko oma syy? Lienet petettynä himoiltas.

Luulit minä saan Myöskin Suomen maan Herkut, mennä maistamaan Läksit tänne niin; Juuruit maahan kiin, Talven kanssa täällä taistamaan.

Saitko herkut? Ei! Vilu viljat vei, Nälkä tulla käkesi. Huolet päivät yöt, Leivän tähden työt Väsyttivät, veivät väkesi.

Ah! jos muinoin ties, Suomen vanha mies Kuinka käski sotimaan; Laittanutpa hän Ennen etelään Olis itsellensä kotimaan.

Enkä minäkän Jos mä tiesin tään, Olis täällä pysynyt Enpä täällä ois, Oisin mennyt pois, Tietäkään en olis kysynyt.

Matka-lintu pien Olis tiennyt tien Kunne olis kuljettu; Joss' on sula maa Eikä lunta sa'a: Pakkanen on poijes suljettu.

Miekkoset ne maat Viattomat, va'at Kansat siellä, luullakses! Älä luule vaan, Niin eip' olekaan! Kummat saisit siellä kuullakses.

Tuli auringon Kuumentanut on Myrkyt siellä kiehumaan. Pedot julmat juur, Lohikäärme suur Ovat sinne luodut liehumaan.

Vaimoväeltä, huu! Mustaksi on suu, Tehty tervan kuonalla. Meno sinne hiis! Pysyn täällä siis, Vaikka huonommalla muonalla.

Jos ma täällä vaan Suomen vaimon saan, Sepä tok' ou valkea! Eikä musta niin Kuin on tytötkiin Maassa, joss'ei ole talvea.

[Painettu Koittarven I, s. 160.]

VAIKUTUS VALISTUKSEN

Lauletaan kuin: Bacchi härolder etc.

K. Nyt on taas vaikutus valistuksen, Nimiä muutellut Mestaritten Luopoisen ja Reijosen; Lienetkö son kuullut? W. En; Kumpaisen Luopoisen? Sepänkö? Vai Sen, joka kanttorin Annikan nai?

K. Niin sen Niilon. W. Niilon? ai! Minkä nimen Niilo sai? K. Annin rangin arvo vaati Sukunimen suuremman Niin hän Niilollensa laati Nimen Niklas Luuverman. Hän oil' muka vannonunna; Menen Mar' monasteriin. Itken ikäni kun Nunna Jos et' muuta nimen niin. Kun oil' nimi muutettuna. Äsken häitä pidettiin :,:

W. Luuverman vainen? no vieppä nyt hiis! Söikö nyt mieheltä miehenki riis? Opissa on vuotta viis — Nahkansa jo luopi siis! Reijo on taas, jos ma arvata saan — — Maltas ma arvelen vähäisen vaan: Reijolin, vai Reijolaan? K. Eipä niistä kumpikaan. Reijo oli ensin _Grelsi_ Siitä käänsi sitten Slerg Vaan nyt hälle päähän lensi Ollaksensa Retkunberg. Hän on nyt Mestär Retkunberg. Ken ei juur kun oja pajut Paisuisi ja paljo vois Kuin ne maatiaiset hajut Saisi sarastansa: pois. Eikä pirun päässä ajut Keksis kusta suku ois. :,:

[Painettu »Suomettareen» n:o 6 (nimi Suomettaressa), v. 1861 ja Koittareen I, s. 162.]

Missä mieleni levotoin Ahdistettu aatokseni Satamansa saavuttavi? Kussa kurja sieluseni Saapi tyynen ja tyvennen, Kosk' on kova ilma päällä Vahingon ja vastoin käynin Tuulet turkaiset tulevat? Niinkuin aaltoja ajaavi Tulemahan tuonempata. Raju ilma innoissansa Meri meiskavi jalosti Pilven tanssivi tasalla. Niinpä mielessä minulla Ajatukset ajelevat Toinen toistansa jälestä. Runtelevat ruumistani. Vievät unet viikkoisiksi Rauha kauaksi katoovi. Niinkuin pilven pimennossa Meren muoto mustenevi — Eikä taida taivaskana Taivas täysi tähtinensä Kuvaella kuvaistansa Veden pinnassa pimiän — Niin on sieluni sisussa Kuvan julkisen Jamalan Mustununa murheilta. —

Tähän asti aikojani Kuljeskelin kunnialla Vaan nyt vasta alkavaiset Päivät päätäni panevat Jo mä selvästi selitän Katsellessa kahden puolen Silmän eessä ja sivulla Vaaroja ja vastuksia. Jopa saattavi salassa Olla joit' en oivaltana. Kallioita ja karia Joihin haaksi halkiavi Pahki purteni menevi. —

[Nimellä »Epäilys» painettu Koittareen I, s. 138.]

JOS MA LAULAJA OLISIN.

Jos ma laulaja olisin Laulasin ma laivan tänne, Laivan tänne lastinensa Tälle laihalle lah'elle Tälle ra'alle rannikolle. Mik' on lasti laivassani? Suuri summaton tavara, Tuota tuolta tuonempoa Etsitty eteläisiltä Paikoilta palaus-piirin. Kelle tarvitsen tavaran? Sille tarvitsen tavaran, Jota kauvan katseltua Olisin jo ottanunna Oman onneni osaksi, Jos se joutava koria Kukka-päinen, päärly-vöinen, — Ehkä on kanaljan kaunis, Aika kaunis kasvoiltansa, Koko ruusu ruumihilta, Soma-varsinen, solakka, — Olis mieltynyt minuhun, Ois mieheksi minua Tahtonut tavaratonta. — Vaan jos laivani näkisit Tuovan tuulella tavaran Rikeneellä rikkauden, Takoa Tasaus-kaaren Tälle ra'alle rannikolle Tälle laihalle lah'elle, Niin ma verkkoni, veneeni, Pyssyni ja pyydökseni, Hevoseni, henkeheni, Kaikki pantiksi panisin, Vedon löisin ja vetäsin, Että tahtosit tariten Ihan ilo-mielelläsi Tulla miehelle minulle.

[Painettu Koittareen I, s. 149, muutamilla parannuksilla.]

VARPUNEN.

Lauletaan kuin: Muntra sparf i linden Gungande för vinden etc.

Varpunen sä räivä! Joka tullut päivä Härkyt seutuilla kartanon. Jos o'is sulla mieltä O'isit tästä tieltä Mennyt kunne pääsky mennyt on.

Päällä kurki-hirren Pidät ääntä virren Kadehtittu yli kaiken maan. Eikä kuka pidä Sirkutosta sitä Laulun arvoisena kuitenkaan.

Vaikk' on sulla kaula, Niin et herjä laula Kansan mieltä myöten ensinkään. Tekisit sä muuta, Tukitsisit suuta, Pakenisit tieltä pahan sään.

Varpunen se vastaan, Tuuvitellen lastaan Pihlajalta pilpatti ne syyt, Miks ei sinne mennyt Kunne pääskyn pennut Kunne kiurut ja muut pelto pyyt.

Syy on isä vainaan; Miks hän meni naimaan Harmajana, päistäröityn päin; Elänyt ei kauvan; Jätti lapsi-lauman, Josta pahnan pohjimaiseks jäin.

Tuskin vielä lensin Kuin jo kurki ensin Läksi matkan tielle ajallaan, Vaikk' ol' viljat vielä Koskemata siellä Haasioilla eli hajallaan.

Minä kiljun heille: Mikä kiire teille Ennen kuin ma nämät syödyks saan. Mutta syönnin alla Pakkanen ja halla Jääksi jähmetytti järven, maan.

Ken o'is silloin tiennyt Kuinka nyt on viennyt Talvi kaiken sen kuin kasvo maa. O'isin lentänynnä, Muiden kansa ynnä Vaivallakin, valta meren taa.

Vaan mä syöä mätin, Matka huolet jätin Kunne kesä-kelit kestivät. Sitte liika päkki, Ja nyt tyhjä säkki Menon matka-tielle estivät.

Vaan kuin päivä palaa, Kultiansa valaa Yli hangen, yli meren, maan; Talvi herkiäävi, Kevät kerkiäävi, Silloin minä uuden mielen saan.

Kosiin mään ja palan, Luvan saan ja valan Teen, mun kulta kaunoiselleni. Sitte työtä lisää Taivaallinen isä Mulle ja mun ainoiselleni.

Ei nyt huolet anna, Eikä minua panna Aikaa laulamalla viettämään; Kuin ma annan suuta Joudanko ma muuta, Silloin huulillani tiettämään.

Ensin tehdään pesää, Sitten pitkin kesää Pesä pienoisilla täytetään; Niist' on kyllä työtä, Niitä juota, syötä, Niitä pellollakin käytetään.

Ei Mar' oltu laiskat, Mutta lapsi-raiskat Tarvitsivat kaiken kesän työn; Etten saanut sunkaan, Mitään muuta junkaan, Talveks tallelleni mitä syön.

Nyt mä pidän majaa Pitkin katon rajaa, Enkä niinkään ole turvata. Vasten Luojan mieltä Katoltakaan sieltä Eipä varpuistakaan murhata.

[Painettu Koittareen I, s. 156.]

Jos kunniaksi kutsut sitä rosvon tapaa, Kuin toisen varat miekan voimin viep' ja paljastaa Ja orjaksensa kansan tekis, joka oli vapaa Ja maat ja asuinpaikat lyöp' ja anastaa Jos kunnialliseksi kutsut sitä kansaa, Niin Suomen mies ei kunniallisuutta sitä ansaa.

[Painettu Koittareen I, s. 150 nimellä 'Suomalaisen kunnia'.]

Niinkuin narri minä nain Vanhan kompuran ma sain Hän oil rikas, minä köyhkö Vaikka työtä tein kuin löyhkö.

Hoki sitä päivät yöt Kuka tehnyt täss on työt Tokko leivot tokko paistat Vaikka parhat palat maistat.

Minä poltin tupakkaa Jost' oil altis jupakkaa Otin kerran tilkan viinaa Jost' kärsin paljon piinaa.

[Ennen painamaton.]

Viittaukset

1) A. Bergholm, Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja. Kuopiossa, 1892 —. XIII vh. s. 1038. 2) Kts. C.A. Gottlundin päiväkirjaa esim. v. 1808—10 Suomal. Kirjall. Seuran kokoelmissa. 3) A. Bergholm, Sukukirja. 4) C.A.G:n päiväkirja 1817 lokak:n 17 p:ltä. 5) C.A.G:n päiväkirja. 6) A.R. Niemi, Kalevalan kokoonpano I, s. 29. 7) C.A.G:n päiväkirja 1/3 1816 8) C.A.G:n päiväkirja 5/11 1816 9) C.A.G:n päiväkirja 15/10 1816 10) C.A.G:n päiväkirja 5/11 1816 11) C.A.G:n päiväkirja, kirjeenjäljennös 5/11 1816 12) C.A.G:n päiväkirja, kirjeenjäljennös 15/1 1817 13) Tällaisia pitäjänkertomuksia oli Porthanin kehoituksesta muutamia kokoonpantu jo hänen elinaikanansa, ja hiljattain v. 1815 oli Bengt Jakob Ignatius kirjoittanut semmoisen: »De paroecia Haliko I». — 14) C.G. Estlander, A.I. Arwidsson som vitter författare, ss. 31-32. 15) Kts. Poppiusen kirje Sjögrenille 17/3 1818, Suomal. Kirj. Seuran kokoelmissa. 16) 17/3 1818 17) Helmikuussa 1818 18) C.G. Estlander, A.I. Arwidsson som vitter författare, ss. 33—34. — C.A.G:n päiväkirja 12/10 1817. 19) C.A.G:n päiväkirja 13/10 —28/10 1817. 20) C.G. Estlander, A.I. Arwidsson som vitter författare, s. 34. — C.A.G, Läsning for finnar i blandade ämnen, ss. 219-223. 21) C.A.G., Läsning for finnar, s. 224 ja C.G. Estlander — A.I. Arwidsson som vitter författare, s. 34, 36. 22) C.A.G:n päiväkirja 15/6 1818. 23) Helmikuussa 1818. 24) 17/3 1818 25) C.A.G:n päiväkirja. esim. 4/11 ja 19/12 1817. 26) Poppiusen kirje Sjögrenille helmikuussa 1818. 27) 14/8 1818 28) Helmikuussa 1818. 29) C.G. Estlander, A.I. Arwidsson som vitter författare, ss. 34-35. 30) Poppiusen kirje Sjögrenille 17/3 1818. 31) 14/8 1818. 32) 14/11 1818. 33) Poppiusen kirje Sjögrenille 26/5 1818. 34) »Omkring 800 Rdr B:co har jag redan på detta år förstört», sanoo Poppius kirjeessään Sjögrenille 15/10 1823. 35) Poppiusen kirje Sjögrenille 16/9 1818. 36) C.A.G:n päiväkirja vuosilta 1818—20. 37) Julius Krohn, Koitar I, s. 128; Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet, s. 235. — Biografinen Nimikirja, s. 547. — A.R. Niemi, Kalevalan kokoonpano I, 43. 38) 7/7 1819 kirjoittaa GottIund päiväkirjaansa: »Tog i gär 3 exemplar af Schröters Finnische Runen af Aminoff.» (»Otin eilen Aminoffilta 3 kappaletta Schröterin Finnische Runen.») 39) 15/10 1818. 40) C.A.G:n päiväkirja 27/5 1820. 41) 16/9 1818. 42) Poppiusen kirje Sjögrenille 23/5 1820. 43) Poppiusen kirje Sjögrenille 28/8 1822. 44) Poppiusen kirje Gottlundille 15/4 1823. 45) Poppiusen kirje Sjögrenille 28/3 1822. 46) Poppiusen kirje Gottlundille 15/4 1823. 47) Poppiusen kirje Sjögrenille 15/10 1823. 48) Edellä main. kirje. 49) Kirjeessä Upsalasta 3/10 1828. 50) Poppiusen kirje Tukholmasta Gottlundille Upsalaan 22/11 1824. Lagusen tiedonanto Åbo Akademies Studentmatrikelissa II s. 529, että Poppius jo edellisenä keväänä olisi saanut papinviran Pietarissa, ei siis voi pitää paikkansa; P. muutti nähtävästi Tukholmasta suoraan Viipuriin vasta seuraavana vuonna. 51) J. Krohn, Koitar I, s. 129. 52) A. Bergholm, Sukukirja, s. 1040, T. 6. 53) Poppiusen kirje Sjögrenille 16/2 1826. 54) Poppiusen kirje Sjögrenille 31/5 1820. 55) A. Bergholm, Sukukirja, s. 1040, T. 6. 56) Poppiusen kirje Gottlundille 7/6 1858. 57) Edellä main. kirje. 58) Poppiusen kirje Gottlundille 24/1 1860. 59) Poppiusen kirje Gottlundille 7/6 1858. 60) Poppiusen kirje Gottlundille 26/8 1862. 61) Poppiusen kirje Gottlundille 1/5 1863. 62) Poppiusen kirje Sjögrenille 23/5 1820. 63) Poppiusen kirje Sjögrenille 16/8 1826.