Part 21

[Note 87: Genitive sing. of =ainoa=, _only_, agreeing with =Pojan=.]

[Note 88: Genitive sing. of =Poika=, _son_, for form _v._ rule 28.]

[Note 89: Accus. sing. of =kunnia=, _glory_, governing the genitive =ainoan Pojan=.]

[Note 90: Elative sing. of =Isä=, _Father_. The elative is no doubt used to prevent the confusion arising from too many genitives and accusatives coming together.]

[Note 91: Essive sing. of stem =täyte=, in apposition to =sana= (_v._ p. 157. iii). Modern Finnish makes =täytenä=, but here the =e= is dropped and =täytnä= becomes =täynnä=, cf. =ynnä= for =yhtenä= from =yksi=. In nom. =täyte= forms =täysi= by rule 37.]

[Note 92: Part. sing, of stem =armo=, _grace_ or _mercy_; for use of part. after =täynnä= _v._ p. 136.]

[Note 93: Part. sing. of stem =totuute= (p. 36), which rejects =e= before =ta= of part.; for formation from root =tote=, _v._ p. 47. iii.]

KALEVALA, XXXVI. 319-346.

Kullervo Kalervon poika Tempasi[1] terävän[2] miekan[3], 320 Katselevi kääntelevi, Kyselevi tietelevi[4]; Kysyi[5] mieltä[6] miekaltansa[3] Tokko[7] tuon[8] tekisi[9] mieli[6] Syöä[10] syyllistä[11] lihoa,[12] 325 Viallista[13] verta[14] juoa[15]. Miekka[3] mietti[16] miehen[17] mielen[6]. Arvasi[18] uron[19] pakinan[20], Vastasi[21] sanalla[22] tuolla[8]: ‘Miks[23] en[24] söisi[24] mielelläni[25], 330 Söisi[24] syyllistä[11] lihoa[12], Viallista[13] verta[14] joisi[26]? Syön[10] lihoa[12] syyttömänki,[27] Juon[15] verta[14] viattomanki[28].’ Kullervo Kalervon poika, 335 Sinisukka[29] äijön[30] lapsi[31] Pään[32] on[33] peltohon[34] sysäsi[35], Perä[36] painoi[37] kankahasen[38], Kären[39] käänti[40] rintahansa[41], Itse[42] iskihe[43] kärelle[44], 340 Siihen[45] surmansa[46] sukesi[47] Kuolemansa[48] kohtaeli[49]. Se oli surma[45] nuoren[50] miehen[17], Kuolo[51] kullervo-urohon[52], Loppu[53] ainakin[54] urosta[55] 345 Kuolema[56] kova-osaista[57].

[Kullervo, the hero of Kalevala xxxi-xxxvi, is represented as a child of misfortune, who by no possible means could do good. After a series of crimes and disasters, rivalling the history of Oedipus, he determines to kill himself.]

Kullervo the son of Kalervo Grasped the sharp sword, 320 Looked (at it), turned (it), Asked, inquired: Asked of his sword its mind, If it were minded, To eat guilty flesh, 325 To drink sinful blood. The sword understood the mind of the man, Followed the speech of the hero, Answered with this word: ‘Why should I not eat to my pleasure, 330 Eat guilty flesh, Drink sinful blood? I eat the flesh of the guiltless, I drink the blood of the sinless.’ Kullervo the son of Kalervo, 335 The old man’s child with blue stockings, Drove the hilt into the ground, Fixed the end in the plain, Turned the point to his breast Himself fell on the point. 340 Thus he sought his fate, Met his death. This was the fate of the young man, The death of the hero Kullervo, The end of the hero, 345 The death of the ill-fated one.

[Note 1: 3rd sing. imperf. of stem =tempata=, 1st inf. =temmata=, conjugated like =lupata=, pp. 95 and 101.]

[Note 2: Acc. sing. of adj. =terävä=, _sharp_, formed from =terä=, _edge_, with affix va.]

[Note 3: Acc. sing. of =miekka=, _sword_; =kk= becomes =k= in closed syllable (rule 25); in l. 323, occurs the ablative sing. with affix of 3rd pers. pron.]

[Note 4: These four verbs are all formed with the affix =ele= (_v._ p. 111) from the simple forms =katsoa=, =kääntää=, =kysyä=, =tietää=. The =vi= is the termination of the 3rd. pers. sing. pres. (p. 62).]

[Note 5: 3rd sing. imperf. of =kysyä=, followed by ablative, _to ask of_ (p. 154).]

[Note 6: Part. sing. of =miele=, nom. =mieli=, genitive =mielen=, etc.; =e= lost before =tä= by rule 17.]

[Note 7: Particle, _whether_.]

[Note 8: Acc. of demonstr. pron. =tuo=.]

[Note 9: 3rd pers. sing. conditional of root =teke=, inf. =tehdä=, of 3rd conjugation. The phrase =mieli tekee= followed by an accusative (here =tuon=) means _his mind drives him to_, or _he has a mind to_. Cf. the first lines of the =Kalevala Mieleni minun tekevi ... lähteäni laulamahan=, _my mind incites me to begin singing_.]

[Note 10: = =syödä= (p. 224) 1st inf. of root =syö= (pres indic. =syön=), depending on phrase =mieli tekisi= (p. 188).]

[Note 11: Part. sing. (object of =syöä=) of =syyllinen=, _guilty_, formed from =syy=, _cause_ or _guilt_, with affix =llise= (p. 47).]

[Note 12: = =lihaa= (p. 225), part. sing. of =liha=, _flesh_.]

[Note 13: Part. sing. of =viallinen=, formed from =vika=, _fault_, like =syyllinen=, =k= lost by rule 28.]

[Note 14: Part. sing. of =vere= (nom. =veri=); cf. =mieltä= for form.]

[Note 15: = =juoda= (p. 224), 1st inf. of =juo=, pres. =juon=.]

[Note 16: 3rd sing. imperf. of =miettiä= (2nd conj.) _to think over_, here meaning _understand_.]

[Note 17: Genitive sing. of stem =miehe= (nom. =mies=).]

[Note 18: 3rd sing. imperf. of =arvata=; pres. indic. =arvaan=, _to think, understand_, conjugated like root =lupata=, p. 101.]

[Note 19: Genitive sing. of =uro=, _hero_, which is more usual in the form =uros= (stem =uroho=, =uroo=).]

[Note 20: Accusative sing. (object of =arvasi=) of =pakina=, _speech_.]

[Note 21: =Vastasi=, 3rd sing. imperf. of =vastata=, conjugated like root =lupata=.]

[Note 22: Adessive sing. of =sana=, _word_, used here in instrum. signification (p. 152).]

[Note 23: Transl. sing. of =mikä=, used adverbially to mean _why_ (p. 159).]

[Note 24: Negative conditional of =syö=, composed of 1st pers. sing. of neg. verb, and stem of conditional (p. 70). By rule 4 =syö + isi= becomes =söisi=.]

[Note 25: Adessive sing. of =mieli= (_v._ No. 6) with affix of 1st pers. sing. _with my mind_, i.e. _with pleasure_.]

[Note 26: =Juo + isi= becomes =joisi= (_v._ No. 15).]

[Note 27: =ki= is an adverbial affix (p. 118) meaning _even_; =syyttömän= is the genitive sing. of =syytön=, _guiltless_ (stem =syyttömä=), a caritive adjective formed from =syy=, with suffix =ttoma=, just as =syyllinen= is formed with suffix =llise= (_v._ pp. 47 and 37).]

[Note 28: Genitive sing. of caritive adjective =viaton=, formed from =vika=.]

[Note 29: _Blue-stockinged_, a compd. of =sini=, _blue_, and =sukka=, _stocking_.]

[Note 30: Gen. sing. of =äijö= (= =äijä=), _an old man_.]

[Note 31: Nom. sing. of stem =lapse=, _child_.]

[Note 32: Accusative sing. of =pää=, _head_, here _the hilt of a sword_.]

[Note 33: Particle of emphasis frequently used in Kalevala, and not the verb substantive.]

[Note 34: = =peltoon= (p. 225), illative sing. of =pelto=, _field_ or _ground_.]

[Note 35: 3rd pers. sing. of =sysätä=, _to drive_, conj. like =luvata=.]

[Note 36: Accusative sing. of =perä=, _end_.]

[Note 37: 3rd pers. sing. impf. of =painaa=, _to force down_ or _into_.]

[Note 38: = =kankaasen= (p. 225), illative sing. of stem =kankaha=, nom. =kangas= (p. 38 and rule 26), _a bare plain_.]

[Note 39: Accusative sing. of stem =kärke=, nom. =kärki=, here _the point of the sword_.]

[Note 40: 3rd sing. impf. of =kääntää=, _to turn_, _v._ p. 16.]

[Note 41: = =rintaansa=, illative sing. of =rinta=, _breast_, with suffix of 3rd pers. pron.]

[Note 42: Nominative sing. of pronoun.]

[Note 43: 3rd pers. sing. reflex. impf. of =iskeä=, _to strike_. For form _v._ pp. 109 and 227.]

[Note 44: All. sing. of =kärki= (_v._ No. 38).]

[Note 45: Illative sing. of pron. =se=, but here the force of the illative is lost; literally _to this_, _up till now_.]

[Note 46: Acc. sing. of =surma=, _fate_, with pron. aff. of 3rd pers.]

[Note 47: 3rd sing. imperf. of root =suketa=, 1st infin. =sueta=, _to make_, or _prepare_, conjugated like =luvata=.]

[Note 48: Accusative sing. of =kuolema=, _death_ (pp. 45 and 190).]

[Note 49: 3rd sing. imperf. of =kohtaella=, _to meet_ (one’s fate); cf. =kohtalo=, _fate_.]

[Note 50: Genitive sing. of =nuori= (stem =nuore=), _young_.]

[Note 51: Nominative sing. = =kuolema=, but formed with suffix =o= (p. 45).]

[Note 52: Compound of proper name =Kullervo= and =uros=, _hero_ (stem =uroho=).]

[Note 53: Nominative sing. _end_, genitive =lopun=; cf. =loppua=, _to end_, intrans., =lopettaa= trans.]

[Note 54: Adv. =aina=, _always_, with suffix =kin=. Lönnrot explains this word as =åtminstone=, =visst=; it seems here almost pleonastic, and cannot be rendered _for ever_.]

[Note 55: Partitive sing. of =uros= (stem =uroho=), _hero_, used here as the genitive.]

[Note 56: Transcriber’s Note: note 56 was omitted.]

[Note 57: Partitive sing. of compound adj. formed from =kova= _hard_ and =osainen= (stem =-se=) _fated_; adjective of =osa=, _share_.]

KALEVALA, XVI. 151 ff.

Läksi[1] Tuonelta[2] sanoja[3], Manalalta[4], mahtiloita[5]; Astua taputtelevi[6], Kävi[7] viikon[8] vitsikkoa[9], Viikon[8] toisen[10] tuomikkoa[9], 155 Kolmannen[11] katajikkoa[9], Jo[12] näkyi[13] Manalan[4] saari[14], Tuonen[2] kumpu[15] kuumottavi[16]. Vaka[17] vanha[18] Väinämöinen Jo[12] huhuta[19] huikahutti[20] 160 Tuossa Tuonelan[21] joessa[22], Manalan[4] alantehessa[23]: ‘Tuo[24] venettä[25] Tuonen[2] tytti[26], Lauttoa[27] Manalan[4] lapsi[28] Yli[29] salmen[30] saa’akseni[31], 165 Joen[22] poikki[32] päästäkseni[33]!’ Lyhykäinen[34] Tuonen[2] tytti[26], Matala[35] Manalan[4] neiti[36] Tuo oli peukkujen[37] pesiä[38], Räpähien[39] räimyttäjä[40] 170 Tuonen[2] mustassa[41] joessa[22], Manalan[4] alusve’essä[42]; Sanan[3] virkki[43], noin[44] nimesi[45], Itse lausui[46] ja pakisi[47]: ‘Vene[25] täältä[48] tuotanehe[49], 175 Kuni[50] syy[51] sanottanehe[52], Mi[53] sinun Manalle[2] saattoi[54] Ilman[55] tau’in[56] tappamatta[57], Ottamatta[58] oivan[59] surman[60], Muun[61] surman[60] musertamatta[62].’ 180 Vaka[17] vanha[18] Väinämöinen Sanan[3] virkkoi[43] noin[44] nimesi[45]: ‘Tuoni[2] minun tänne[63] tuotti[64], Mana[2] mailtani[65] veteli[66].’ Lyhykäinen Tuonen tytti, {_v._ 167, 168 Matala Manalan neiti { Tuonpa[67] hän sanoiksi[68] virkki[43]: ‘Jopa[12] keksin[69] kielastajan[70]! Kunp’[71] on[72] Tuoni[2] tänne[65] toisi[73], Mana mailta[65] siirteleisi[74], 190 Tuoni toisi[73] tullessansa[75], Manalainen[76], matkassansa[77], Tuonen hattu[78] hartioilla[79], Manan kintahat[80] käessä[81]; Sano[82] totta[83] Väinämöinen, 195 Mi[52] sinun Manalle saattoi[54]?’ Vaka[17] vanha[18] Väinämöinen Jo[12] tuossa[84] sanoiksi[68] virkki[43]: ‘Rauta[85] mun[86] Manalle[2] saattoi[54], Teräs[87] tempoi[88] Tuonelahan[21].’ 200 Lyhykäinen Tuonen tytti, { Matala Manalan neiti {_v._ 167, 168, 173. Sanan virkkoi, noin nimesi: { ‘Tuosta[89] tunnen[90] kielastajan[70]! Kun[71] rauta[85] Manalle[2] saisi[91], 205 Teräs[87] toisi[73] Tuonelahan[21], Verin[92] vaattehet[93] valuisi[94], Hurmehin[95] hurahteleisi[96]; Sano totta Väinämöinen, _v._ 195. Sano totta toinen[10] kerta[97]!’ 210 Vaka[17] vanha[18] Väinämöinen Itse virkki[43], noin[44] nimesi[45]: ‘Vesi[98] sai[91] minun Manalle[2], Aalto[99] toi[73] on[72] Tuonelahan[21].’ Lyhykäinen Tuonen tytti, { Matala Manalan neiti {v. 167, 168, 173. Sanan virkkoi, noin nimesi: { ‘Ymmärrän[100] valehtelian[101]! Jos[102] vesi[92] Manalle[2] saisi[91], Aalto[99] toisi[73] Tuonelahan[21], 220 Vesin[102] vaattehet[93] valuisi[94], Helmasi[103] herahteleisi[104]; Sano[82] tarkkoja[105] tosia[106], Mi[53] sinun Manalle[2] saattoi[54]?’ Tuossa[84] vanha[17] Väinämöinen 235 Vielä[107] kerran[108] kielastavi[109]: ‘Tuli[110] toi[73] mun[86] Tuonelahan[21], Valkea[111] Manalle[2] saattoi[54].’ Lyhykäinen Tuonen tytti, { Matala Manalan neiti {_v._ 167, 168, 183. Hänpä tuon sanoiksi virkki: { ‘Arvoan[112] valehtelian[101]! Jos[102] tuli[110] Manalle[2] toisi[73], Valkeainen[113] Tuonelahan[21], Oisi[114] kutrit[115] kärventynnä[116], 235 Partaki[117] pahoin[118] palanut[119].’ ‘Oi[120] sie[121] vanha[17] Väinämöinen, Jos[102] tahot[122] venettä[25] täältä[48], Sano[82] tarkkoja[105] tosia[106], Valehia[123] viimeisiä[124], 240 Mitenkä[125] tulit[126] Manalle[2] Ilman tau’in tappamatta, { Ottamatta oivan surman, {_v._ 178-183. Muun surman murentamatta[127].’ { Sanoi[82] vanha[18] Väinämöinen: 245 ‘Jos[102] vähän[128] valehtelinki[129], Kerran[108] toisen[10] kielastelin[109], Toki[130] ma[131] sanon[82] toetki[132]: Tein[133] tieolla[134] venettä[25], Laain[135] purtta[136] laulamalla[137], 210 Lauloin[138] päivän[139], lauloin toisen[10], Niin[140] päivällä[139] kolmannella[141] Rikkoihe[142] reki[143] runoilta[144], Jalas[145] taittui[146] lausehilta[147]; Läksin[1] Tuonelta[2] oroa[148], 255 Manalalta[4] vääntiätä[149] Rekosen[150] rakentoani[151], Laulukorjan[152] laatiani[153]; Tuopa[24] nyt[154] venoista[155] tänne[60], Laita[156] mulle[157] lauttoasi[27] 260 Yli salmen saa’akseni, {_v._ 165, 166. Joen poikki päästäkseni!’ { Kyllä[158] Tuonetar[159] toruvi[160], Manan[2] neiti[36] riitelevi[161]: ‘Oi [120] on[72] hullu[162] hulluuttasi[163], 265 Mies[164] on[72] mielesi[165] vähyyttä[166]! Tulet[126] syyttä[167] Tuonelahan[21], Tauitta[56] Manan[2] majoille[168]; Parempi[169] sinun olisi[170] Palata[171] omille[172] maille[173]; 270 Äijä[174] on tänne[63] tullehia[175], Ei paljo[176] palannehia[177].’ Sanoi vanha Väinämöinen: ‘Akka[178] tieltä[179] kääntyköhön[180], Eip’ on[72] mies[164] pahempikana[181], 275 Uros[182] untelompikana[183]; Tuo[24] venettä[25] Tuonen[2] tytti[26], Lauttoa[27] Manalan[2] lapsi[28]!’ Vei[184] venehen[25] Tuonen[2] tytti[26], Sillä[184] vanhan[18] Väinämöisen 280 Yli[23] salmen[30] saattelevi[185], Joen[82] poikki[32] päästelevi[185], Itse tuon[67] sanoiksi[68] virkki[43]: ‘Voi[180] sinua Väinämöinen, Läksit[162] surmatta[60] Manalle[2], 285 Kuolematta[186] Tuonelahan[21]!’ Tuonetar[159] hyvä[187] emäntä[188], Manalatar vaimo[189] vanha[18] Toip’[73] on[72] tuopilla[189] olutta[190], Kantoi[191] kaksikorvaisella[192], 290 Itse tuon sanoiksi virkki: _v._ 283. ‘Juop’[193] on[72] vanha[18] Väinämöinen!’ Vaka[17] vanha[18] Väinämöinen Katsoi[194] pitkin[195] tuoppiansa[189], Sammakot[196] kuti[197] sisällä[198], 295 Maot[199] laioilla[200] lateli[201]; Siitä[185] tuon[67] sanoiksi[68] virkki[43]: ‘En mä[131] tänne[65] tullutkana[175] Juomahan[193] Manalan[4] maljat[202], Tuonen[2] tuopit[180] lakkimahan[203]! 300 Juopuvat[204] oluen[190] juojat[205], Kannun[206] appajat[207] katoovat[208].’ Sanoi[182] Tuonelan[28] emäntä[188]: ‘Oi[120] on[72] vanha[18] Väinämöinen, Mitä[209] sie[121] tulit[126] Manalle, 305 Kuta[210] Tuonelan[21] tuville[211] Ennen[212] Tuonen[2] tahtomatta[213], Manan[2] mailta[214] kutsumatta[215]?’ Sanoi[128] vanha[18] Väinämöinen: ‘Veistäessäni[216] venoista[155], 310 Uutta[217] purtta[136] puuhatessa[218] Uuvuin[219] kolmea[220] sanoa[3] Peripäätä[221] päätellessä[222], Kokkoa[223] kohottaessa[224]; Kun[50] en[225] noita[226] saanutkana[225], 315 Mailta[214] ilmoilta[227] tavannut[228], Piti[229] tulla[126] Tuonelahan[21], Lähteä[1] Manan[2] majoille[168] Saamahan[230] sanoja[3] noita[226], Ongelmoita[231] oppimahan[232].’ 320 Tuopa[67] Tuonelan[21] emäntä[188] Sanan[3] virkkoi[43], noin[44] nimesi[45]: ‘Ei[233] Tuoni[2] sanoja[3] anna[233], Mana mahtia[5] jakele[234], Etkä[235] täältä[48] pääsnekänä[235] 325 Sinä[236] ilmoisna[237] ikänä[238] Kotihisi[239] kulkemahan[240], Maillesi[241] matelemahan[242].’ Uuvutti[243] unehen[244] miehen[164], Pani[245] maata[246] matkalaisen[247] 330 Tuonen[2] taljavuotehelle[248]; Siinä mies[164] makaelevi[249], Uros[182] unta[250] ottelevi[251], Mies[164] makasi[246], vaate[93] valvoi[251a]. Oli akka[178] Tuonelassa[21], 335 Akka[178] vanha[18] käykkäleuka[251b], Rautarihman[251c] kehreäjä[251d], Vaskilankojen[251e] valaja[252], Kehräsi[251a] sataisen[253] nuotan[254], Tuhantisen[255] tuuritteli[256] 340 Yönä[257] yhtena[258] kesäisnä[259], Yhellä[260] vesikivellä[261]. Oli ukko[262] Tuonelassa[21], Se on ukko[262] kolmisormi[263], Rautaverkkojen[264] kutoja[265], 345 Vaskinuotan[266] valmistaja[267], Se kutoi[268] sataisen[253] nuotan[254], Tuhantisen[255] tuikutteli[269] Samana[270] kesäisnä [259] yönä[257], Samalla[270] vesikivellä[261]. 350 Tuonen[2] poika[271] koukkusormi[272], Koukkusormi[272], rautanäppi[273], Se veti[274] sataisen[253] nuotan[254] Poikki[32] Tuonelan[21] joesta[275], Sekä[276] poikki[32], jotta[276] pitkin[190], 355 Jotta[276] vieläki[107] vitahan[277], Jott’[276] ei päästä[278] Väinämöisen, Selvitä[279] Uvantolaisen Sina[236] ilmoisna[237] ikänä [258], Kuuna[280] kullan[281] valkeana[282] 360 Tuolta[67] Tuonelan[21] koista[283], Manalan[4] ikimajoista[284]. Vaka[17] vanha[18] Väinämöinen Sanan virkkoi, noin nimesi: _v._ 173. ‘Joko[12] lie[285] tuhoni[286] tullut[285], 365 Hätäpäivä[287] päälle[288] pääsnyt[235] Näillä Tuonelan[21] tuvilla[211], Manalan[4] majantehilla[289]?’ Pian[290] muuksi[291] muuttelihe[292], Ruton[293] toiseksi[10] rupesi[294], 370 Meni[295] mustana[41] merehen[296], Sarvana[297] saraikkohon[298], Matoi[299] rautaisna[300] matona[197], Kulki[240] kyisnä[301] käärmehenä[302] Poikki[32] Tuonelan[21] joesta[275], 375 Läpi[303] Tuonen[2] verkkoloista[304]. Tuonen[2] poika[271] koukkusormi[272], Koukkusormi[272], rautanäppi[273], Kävi[7] aamulla[305] varahin[306] Verkkojansa[304] katsomahan[193], 380 Sa’an[307] saapi[308] taimenia[309], Tuhat[310] emon alvehia[311], Eip’[308] on[72] saanut[308] Väinämöistä[312], Ukkoa[262] Uvantolaista[312].

(Väimöinen journeys to the place of the dead to find his lost spells.)