Hän oli pitkä ja solakka kuin vastakaatamansa kuuset. Hattunsa keinuili kuusen lehvällä ja takkinsa ja liivinsä riippuivat kuivuneessa oksantyngässä. Valkoisen paidan avatusta aukeamasta paistoi ruskea, voimakas rinta ja kyynärpäihin saakka käärityt hihat paljastivat lujat, pä...
SAKEUS (Avaa taasen lippaansa ja lukee:) Kolme tuhatta, neljä tuhatta, viisi tuhatta penninkiä. Niin, viisi tuhatta penninkiä ja kasa ropoja siihen lisäksi, siinä on rikkauteni rahassa. Rikas olen, mutta miksi en rikkaampi? Viisi tuhatta penninkiä; miksi ei kymmenen tuhatta?--...
Anni Kemppainen oli jo kello kuudesta saakka ollut Selma Varénin luona neulomassa Selman sinistä leninkiä, joka edellisenä sunnuntaina oli repeytynyt. Hänen mielestään Selma siinä leningissään oli kaikkein somin, sen vuoksi hän välttämättä tahtoi saada sen hänelle kuntoon täks...
Putoo ensi lumen myötä sieluun muiston lumikukat.... Ammoin kuolleet maammot, taatot saapuvat kuin pilvein saatot.... Monta mykkää talvi-yötä kurkistaapi akkunasta, pyhäisiä joulu-öitä, jolloin ruudun takaa salaa nietoksesta orpo-rukat katsoo joulukynttilöitä, jolloin sydän ko...
Ensimmäinen onkeni Kehukaloja Ensimmäiset mulloseni Koukkuvirta Eräs urheilukalastaja Se suuri syntymäpäivälohi Lastu siitä suuresta lohesta Salaperäiset säyneet Onnen ongella otettuja Toivomatta tulleita Onkikauden viimeinen kala Myllärin housut »Hihhei, sen tuuli vei!» »Kala...
Hemmo Ensimmäiset markkinat Äiti ja poika Päivä koittaa Vanhan taaton tarinoita I. Pikku Heikin merkillinen matka II. Pellervoinen Kuoleva lapsi Lapsenpiika Kauppias Roller Ystävykset Eräänä sunnuntaina Lain mukaan Kasvinkumppanit Mutta mitäs tapahtui Epäluulo Eräs Puijolla kä...
Maaliskuulla Koti Isän kuollessa I-III Rikkaruohoja Salaisuutena Mennyt koti Kesä Lemmen uhrit Kullan luo Kullan luota Onnen apila Siskojen kesken Kaupunkimatka Yli metsän koitti jo päivän koi-- Kostettu kostaja Paimentytön kesä Haaveilevalle siskolle Antin päiväpalkka Marjama...
Kukapa ei tuntisi Manasse Jäppistä, tätä aikamme kuuluisaa oppinutta, jonka ansiot kansanvalistuksen ja lukutaidon levittämisen alalla ovat niin suuret, että nykyisen ylitirehtöörin jälkeen hänet valitaan Suomen kouluylihallituksen ylitirehtööriksi. Yleinen on myös sekin ajatu...
Aikomukseni ei ole kirjottaa teosta mehiläisten hoidosta tahi kasvatuksesta. Kaikissa sivistysmaissa on erinomaisia julkaisuja tältä alalta, jotenka uuden kirjottaminen olisi turhaa. Ranskassa on _Dadantin_, _Georges de Layensin_ ja _Bonniern_, _Bertrandin_, _Hametn_, _Weberin...
I. Sininen silta II. Maitokuppi III. Mustin mietteitä IV. Käynti pappilassa V. Oudoilla ovilla VI. Hovin herra VII. Ampiaispesällä VIII. Mustin metkuja IX. Suuria muutoksia X. Kaiken häviö XI. Höyhensaarille
_Mimmi Paavaliina_, neitsyt. _Kriitliisa_, Mimmi Paavaliinan tytär, 1/2-vuotias. _Ipu_ " " poika, 4- " _Emstiina_ " " tytär, 8- " _Efreitti_ " " poika, 12- " _Liinu_ " " tytär, 17- " _Jaferi_ " " poika, 19- " _Juho Kapine_, isäntämies. _Katriina_, Kapineen vaimo. _Nysse_, Kapi...
Rautatiematka Semmering-vuoristossa Ensimmäinen vaikutelma Italiasta Venetsiassa Näköala Pietarinkirkon tornista Rooman katakombit Rooman karnevaali Paavin viisikymmen-vuotinen riemujuhla Pyhän Paavalin kirkko ulkopuolella muurien Mikael Angelo ja Rafael Freskomaalauksista Fie...
Polkupyörällä Reinin rantoja Kuvauksia Sweitsistä: Ihannemaa Valokuva Sweitsistä Ylös alpeille Minkä mitäkin Tyrolista: Tulo Tyroliin »Ensi-ilta» Tyrolilainen kylä Menoja ja tapoja Tulva ja sen tuhot Kohti korkeuksia Korkeudessa Työn orjia
Kun hautasi umpeen luotua sen ympärille ryhmittynyt saattoväki kuin yhdestä suusta yhtyi viimeiseen virteen, paisuttaen sen kuin ylös korkeuteen kumpuilevaksi suitsutukseksi, vihlaisi rintaani katkera, kirvelevä tunne, että nyt olin sinut lopullisesti menettänyt. En ollut mene...
Sakari Topeliuksen talviteloilta Taru Sakari Topeliuksesta Lönnrotin kuva Eräs epäsiveyden ja epäuskon apostoli »Suuri vainaja» Bergbomien jäähyväisjuhla Muutamia muistelmia Minna Canthista Vaihduksissa Käynti K.G. von Essenin luona Professori F. Perander-vainaja Kolme kirjett...
Oli sunnuntaipäivä toukokuun lopulla vuonna 1867. Ei missään näkynyt vielä kevään esikoisia. Paksuina kinoksina peitti lumi Pohjanmaan lakeita vainioita. Sen lisäksi nujutti ja ryöpytti lunta, ajaen eräälle Etelä-Pohjanmaan kirkolle tulevat ihmiset etsimään suojaa joko kirkost...
UKONNIEMI, | talonisäntiä. PELTOLA, | NIILO, Peltolan poika. LOVIISA, Ukonniemen tytär. AHOLAN ANTTI, torppari. MARIA, hänen vaimonsa. HELENA, heidän tyttärensä. HOPPULAINEN, itsellismies. PENTTULA, noita. MATTI, | EERO, | KALLE, | kylän nuorisoa. KIRSTI, | LIISA, | VAPPU, | E...
Kuopiossa kohisivat markkinat täysimmillään. Joukko hälisi, kellot ja kulkuset kilisivät, hevoset hirnuivat ja humalaiset hurrasivat. Oli vähäisen jälkeen puolen päivän, ja kaikkien ilo oli ylimmillään. Joka rinkelireen ympärillä myllersi kuin muurahaispesässä, jokainen »maail...
Kolme pitkää vuotta, jotka he olivat viettäneet melkein puustavillisesti kahden kesken. Olleet aina yksissä, yötä päivää, lakkaamatta, sekunnista sekuntiin ja minuutista minuuttiin, ilman työn, toverien, seura-elämän tai toimeentulon asettamien velvollisuuksien häiritsevää kes...
Istun penkillä ja katson kuinka häärää pienet pojantenavat puitten kimpussa, kuin ammatikseen pettäin polisia pyylevätä. Nytkin suuren tuomen latvassa! Entä eikös tuossa pihlajassa vilku marjaterttuin välitse kintut ruskeat ja pörrötukat.
SEPETEUS, lukkari. TOPIAS, suutarimestari. MARTTA, hänen vaimonsa. ESKO, | hänen poikansa. IIVARI. | MIKKO VILKASTUS, puhemies. NIKO, merimies. JAANA, hänen tyttärensä, Topiaksen hoitolapsi. KRISTO, nuori seppä. KARRI, talonisäntä. KREETA, kasvatteensa. JAAKKO, puusuutari. SAK...
PATRIK, kapteeni. TOMMI. ANTON. ARISTARKUS. TIMOTEUS. TITUS. MAKS. FUCHS. 1:N, 2:N, 3:S. MESTARI BONIFACIUS. FAUSTUS. GILBERT. MIKKEL, fäntrikki. 1:N, 2:N. MAURA, kapakka-eukko. MARIANA, palvelijansa. MUORI KUNIGUNDA. Sotamiehiä ja naisia. Sotamiehiä. Kapteenia. Bayerilaisia....
Oli taas niinkuin aina, harva se päivä, mutta varsinkin silloin, kun meri myrskysi ja taivas satoi eikä ollut menemistä ulapalle eikä viitsinyt muuhunkaan ryhtyä--oli turinaa ja tarinaa siitä samasta, satoja kertoja vatvotusta, vanhasta, mutta kuitenkin yhä uudesta--merestä ja...
Hänen silmänsä eivät enää aamusta iltaan taapäin hänen omaan takaraivoonsa tuijottaneet. Hänellä oli nyt varaa katsoa eteenpäin ja uloskinpäin niillä, huomata ihmisiä ja esineitä ympärillään, tarkata luontoa, elämää, ohikiitäviä maisemia, kyliä ja kaupunkeja.
TIITUS FLAVIUS, Jerusalemin hävittäjä. VESPASIANUS, hänen isänsä. DOMITIANUS, hänen veljensä. DOMITIA. BERENICE, juutalainen ruhtinatar. LYSIMAAKOS, orja, lääkäri. CASSIUKSEN VELJEKSET. AULUS CAECINA. KVEESTORI. FlLOSOOFI. RUNOILIJA. CALLIAS, henkilääkäri. SENTTUURIOITA, SENAA...
Hänellä oli ollut oma hieno huoneistonsa pääkaupungin parhaassa liikekeskustassa. Sen eteisessä ja vastaanotto-huoneissa olivat ylhäiset ja alhaiset tunkeilleet. Hän oli ajanut asioita kaikkialla pitkin maata ja levittänyt ympärilleen kalpeaa kauhua ja tulvehtivaa, tuhat-äänis...
»Enhän minä tunnekaan. Aattelin vain, että sinun on nyt niin hyvä olla sen jälkeen, kun myit talosi ja rupesit tähän vanhanmiehen päiville. On rahaa ja on tavaraa, olet saanut kaikkea mitä olet tahtonut.»
Samalla keksivätkin hänen silmänsä pankinjohtaja Soisalon keskeltä sankkaa ihmisjoukkoa, joka oli tullihuoneen kahden puolen rantaan kokoontunut. Itse seisoi hän laivan kannella, nuori, kaunis, vaikka hiukan kalseahkon näköinen nainen vierellään, ja iloitsi jo edeltäkäsin siit...
Kontojärven kirkko on siinä, missä koskirikas Kontojoki, etäisistä ja vuorisista ylimaista tullen, katkaisee korkean Kontoharjun, kuohahtaa rajuksi putoukseksi, leventää väylänsä ja avartuu pienoiseksi suvantojärveksi jatkaakseen siitä sitten matkaansa virtojen, salmien ja yhä...
PANU, tietäjä. MARTINUS OLAI, pappi. JORMA, vanha laulaja. REITA. JOUKO, Panun poika. PANUN EMÄNTÄ. ILPO. ILPOTAR, Ilpon sisar. VOUTI. PAPIN ROUVA. KAARINA, palvelija. RAMPA-RIITAN ÄITI. RIITTA, hänen tyttärensä. KARI. KARITAR, Karin äiti. ANNIKKI, Reidan sisar, orjatar. HELUN...
MAIJU.--kahdeksankolmatta--voih, nyt se meni! ja se oli mamman syy, minä olen aina ennen saanut sata täyteen, mutta kun mamma tuli siihen keskeyttämään. Ei anneta minun milloinkaan rauhassa päästä yhtä ainoata peliä loppuun, vaikka se ei kestäisi kuin neljänneksen tuntia korke...
Viheriäisten peltojensa keskessä punoitti pieni pappila järven rannalla pitkän lahden pohjukassa. Ilta-auringon valaistessa näkyivät sen valkoiset ikkunanpielet kauas suurelle selälle, jossa kulki iso valtaväylä etelästä pohjoiseen. Säännöllisesti kulkivat siitä ohitse suuret...
Jo pienenä teki hänen mielensä tikapuille kiivetä, ensin alimmalle piille, sitten piitä ylemmä, yhtä piitä, kahta, ja määrä oli päästä neljännelle piille, joka oli paksumpi kuin muut. Ja sieltä sitten katsella alaspäin keittiön rappusille, jossa kerjäläislapsia leikitteli, ja...
Forstmestari Kalmin tytär ensimmäisestä avioliitosta. Muutaman vuorokauden vanhana hän oli jäänyt äidistään imettäjän hoitoon, ja uuden forstmestarinnan taloon tullessa hänellä oli pahimmoilleen älyä vieroa vierasta, kirkuen kurkun täydeltä, kun vähänkin lähemmäksi vietiin. Ik...
--Ei toki! lupasi Otto aivan ylvästelevällä äänellä ja aikoikin jo lähteä. Mutta silloin tuntui taas hiukan koskevan oikean jalan kantapäähän, jonka hän oli eilen polkenut lasinsiruseen. Hän muisti nyt tuon pikku haavan, nosti kantapäänsä koholle ja tarkasti kipeän paikan.
Kun Järvelän Santra rupesi ihmistelemään, s. o. pääsi ripille ja alkoi ottaa vastaan kosimatarjouksia, rupesi Järvelän kartanolla yöllisiin aikoihin olemaan oikein kansanvaellus. Santra makasi, yleisen tavan mukaan, ruokapuodin päällä lutissa. Pyhäöinä saapasteli noita hiukan...
Loppupuolella XV:tä vuosisataa saivat alkunsa ne tapaukset, jotka kohottivat Ranskan siihen peloittavaan mahtavuuteen, mikä siitä lähtien on aika ajottain herättänyt muiden Euroopan kansojen kateutta tätä valtakuntaa kohtaan. Ennen tätä aikakautta oli Ranskan ollut pakko taist...
Oli ylhäisen maailman määrätunti. Koko kansainvälinen kapitalismi edusti itseään. Automobilin nurkkaan nojautuen istui tuossa ranskalainen rahamies, jonka sanoja kautta Europan pankkimaailman kuunneltiin kunnioituksella. Mutta muhkealla kaksivaljakolla hänen takanaan ajoi amer...
"Tekö sitä olette se Maiju Lassila ... tään Tohmajärven vallesmannin tyttö?" kysyi minulta tuntematon, lihavahko isäntämies, tyhmän näköinen ukon kellukka, joka tuli Sortavalan seurahuoneelta kadulle juuri kun minä astua sipsuttelin siitä ohi. En ollut kuulevinanikaan. Niin tu...
Lieneekö missään niin viihdyttävää katsella maailmaa ja mietiskellä sen menoa kuin vuorilaakson pikkuravintolan edustalla, seinämäpenkiltä, räystäskaton alta. Siinä ei juuri koskaan tuule, ja siinä on ainainen auringon ja sateen suoja. Ennenkuin päivä ehtii niin alas, että se...
Pakkanen paukkaa nurkissa, räiskää pitkin aidan selkiä ja seuloo huurua puihin ja pensaihin. Aurinko kultaa kirkon ja tapulin ristejä, paistaa hauskasti härmäiseen koivikkoon ja valaisee joka savupatsaan, joita kiemuroitellen kumpuilee piipuista ja lakeistorvista läheltä ja ka...
Suomalaisen rukous Lapsen sydän Mieleni Luonnon rakkaus Rauhaton Nykyinen sydämmeni Järjen taisto Ohdakkeen lempi Tuskaa Epätietoinen Turvan pyytäjä lapsi Syyskylvö Perpetuum mobile Toivoni Mik' oli syy? Iloa ja huolta Poissa on kulta Loista, maani! Tuima tuli Johdatukseksi sa...
Jahvetti hän pihanurmikolla makaa, herttaisella nautinnolla tuntein kevään polton seljässänsä. Puree ruohonkortta. Painaa päänsä nuoreen ruohokkoon ja katselee kuinka itikat niin monenlaiset siellä hyörii. Pörrää ampiaiset---- uinahtaapi mies ja hymyilee.
Äiti, lapsi helmas, illan paistees nukkui Kaunisnummen kankahalle. Korkeet hongat Humisivat ympärillä, päivän loimo Länteen kallistui ja pilvet purjehtelit Lumi-valkoisina sinertäväl taivaal.-- Aurinkoa, joka kuumoittaa jo vaisust Puitten välis, lapsi ihastelee; Luulee että hä...
Rocreusen myllyllä oli kieltämättä kaunein asema koko kylässä. Paikka itsessään oli vähäpätöinen, puoleksi rapistuneita taloja kylätien kahden puolen; mutta mylly seisoi maantien mutkassa, Morellejoen rannalla, ja sieltä oli erinomainen näköala yli koko laakson kaunisten niitt...
Uttersonilla, lakimiehellä, oli karkeat, rumat ja epäsäännölliset kasvot, joita tuskin milloinkaan valaisi hymy; hänen olentonsa oli kylmä ja jäykkä, hän sanoi sanottavansa vain vaivalla, hänen esiintymisessään tuskin voitiin nähdä lämpimämpäin tunteiden ilmenemismuotoja; hän...
Esitelmät on pidetty ja pikakirjotettu vuonna 1913, viimeinen kesällä Teosofisen Seuran vuosikokouksessa, edelliset syksyllä Helsingissä. Yhteiseksi nimeksi olen pannut »Salatiedettä omin päin», koska olen sillä tahtonut osottaa, että salatiede ei ole sekotettava »salaisiin ti...
[Transcriber's note: Emphasis markup as follows: _underscores_ are wide-spaced text, /slashes/ in italics, capitals in bold. The foreword is in italics. The original publication date of each story was originally a footnote; here they are presented with the heading of the artic...