Yhteiskunnan hylkäämä: Langenneen naisen päiväkirja

Kustantajani herra Fontanen neuvosta luovuin sittemmin tästä tuumasta ja katsoin paremmaksi julaista muistiinpanot semmoisinaan. Pieniä korjauksia käsikirjotukseen on kuitenkin...

Ruokajärjestys oli tämmöinen: sunnuntaina paistia, maanantaina frikadellia, tiistaina kalopsia, keskiviikkona ja torstaina lihamureketta, perjantaina hakattua lihaa ja lauantain...

Päivällinen syötiin meillä salissa, jota ainoastaan erikoisissa juhlatilaisuuksissa käytetään, ja tätä päivää varten oli otettu erityinen keittäjä ja tarjoilija. Pöydässä piti e...

Pari kertaa olen yrittänyt ruveta puhumaan isälle Elisabethista, kehottaa häntä koettamaan onneansa ja huomauttaa, miten mieluista minulle olisi, jos heistä tulisi pari, mutta o...

Minä sulkeuduin huoneeseeni ja heittäydyin vuoteeseen itkemään. Vieläkään en jaksanut oikein käsittää, että kaikki oli todella tapahtunut niinkuin olin nähnyt, melkeinpä odotin...

»Sinä olet järjiltäsi, Frieda,» huusi Frauke täti kiihtyneenä, »ei kai hän voi jäädä tähän entisellä tavalla elämään. Kun on kerran laittanut itsensä semmoiseen asemaan, niin ty...

Se on tyttö. Nimeksi pantiin kasteessa Erika Susanne. Nyt voin käsittää, minkätähden Konni Liesmann niin piti lapsestaan, sillä minä rakastan omaani yhtä paljon ja tahtoisin mie...

Seisoin siinä kauan aikaa, mutta viimein kyllästyin, astuin taas esiin ja koputin ja retuutin ovea, mutta mitään vastausta ei kuulunut. Ei hiiskaustakaan, ovi oli lukossa. »Vai...

Konnin sijassa minä antaisin Vohsenille eropassin, sanoin hänelle itselleen kerran, ja tyytyisin siihen mieheen jota rakastan... Olin näet vielä niin yksinkertaisen naivi. Parem...

Valitettavasti on täten syntynyt suuri aukko muistiinpanoihin. Vaikka minä tuona aikana kyllä usein tapasin kirjottajaa ja puhelin hänen kanssaan, en voi paljonkaan omasta puole...

Ajoin ensiksi Berlinin radan asemalle, jätin sinne enimmät tavarani ja menin itse rouva Adlerin luo Langenreiheen. Pyysin saada pariksi päivää jäädä sinne, johon hän mielellään...

Usein olen ihmetellyt, minkätähden poliisi valvonnallaan tämän ammatin tavallaan laillistuttaa, kun se kerran ei sallisi tyttöjen asua missään. Noiden huimaavan korkeiden hyyryj...

Noin viikko sitten oli minun vähältä käydä hullusti. Mikä nuuskija lienee ollut jäljissäni, poliisikonttoriin minut vaan kutsuttiin ja komisarius tai mikä mies lie ollut puhutte...

Viime kuussa sattui hauska kohtaus. Meitä oli koolla jossain neljä naista, itara Friedrich ja eräs toinen samanlainen mies, ja kun tuolla viimemainitulla oli paljon rahaa, ties...

Surua ja huolia vaan. Nykyiset vuokralaiseni syövät kaikki ulkona, ja jos he jolloinkulloin syövätkin jonkun aterian kotona, maksavat he niin vähän, ettei siitä jää minulle voit...

Huvimajamme ihanat päivät ovat päättymäisillään. Ei ole tullut sen aikana mitään kirjotetuksi, ja jollei minulla tänään olisi sattumalta muutama joutilas hetki päivällisen ja oo...

Kun tuo nainen sitten kerran kääntyi katsomaan taakseen, tunsin hänet heti. Hän oli »kaunis Emmy», aikoinaan vaunuparin paras ystävä, joka oli vuonna 94 hyvin haluttu Berlinissä...

Tahtoisin mielelläni kirjottaa oikein paljon, mutta en tiedä mitä. Minulle ei tapahdu mitään. Neiti Wagner on vanha naakka. Hän näyttää toimivan määrättyjen ohjeiden mukaan »hoi...

Mutta nyt en osaa muuta tehdäkkään kuin ostaa ja aina vaan ostaa. Ja vaikka sata kertaa lupaisin itselleni: tänään en tuhlaa penniäkään — niin pian kun lähden kadulle kävelemään...

Ja silloin ajattelin sillä tavalla, että viattomiahan nuo pikku raukat ovat ja ne ovat kuitenkin minun isäni lapsia. Mikäli minä sukulaisiamme tunnen — varakkaina voivat ainoast...

Olin tuonut muassani lapsille yhtä ja toista, makeisia, tytölle kauniin nuken ja pojalle leikkikaluja — paljonkos sitä lapsen mielen ilahuttamiseksi tarvitaan. Heidän piti antaa...

Mitä minun nyt oli tehtävä? Kieltäytyä en uskaltanut enkä olisi sitä muutenkaan tehnyt, sillä sehän olisi ollut mitä ruminta halpamaisuutta häntä kohtaan, joka on niin paljon mi...

Sydämeni sykki ankarasti astuessani sähkörautatievaunusta maahan sillä kadulla, jonka varrella Grete asuu; mutta hän oli minut jo nähnyt verannaltaan, tuli minua vastaan pihalla...