Part 3

Neuwolla työt tehdän; ei wäen paljoulla. Catzo: Taidolla taloi pidetän.

Neuwo / nijsin tule / cuin on cangas caiteisa. Edes tacainen työ.

Neuwons se pitä / cuin maans myy; ei se cuin Siemenens syö. Catzo: Nälkä siemenens / etc.

Nijniwyö wyöntekiällä / warpusolki seppoin eli sepän waimoll / eli puu palin sepän Emännällä / rajakengäd sutarilla; laina wacka wackurilla.

Nijn käy / cuin käytetän.

Nijn laki cuin luetan. Catzo / laki.

Nijn luotu / cuin tehdän. Catzo luotuns.

Nijn minä / cuin muuckin.

Nijn monda mieldä / cuin päätä.

Nijn piti pitkän pijcan / että sai lyhyen miehen.

Nijtä caloja saadan / cuin ongitan.

Nijtä olu teke / cuin ei calja tiedäckän.

Nijtä woipa teke / cuin woidun mieli paha on.

Nilckis / nalkis naisen kirwes uron uljan suhten / eli tykönä.

Niucka lisäxi. Cuin wähä on.

Noin sois wihan suopa: soisi suolle portaxi / caattawaxi carjan tielle; Ei suonu suuri HErra / andan autuas Jumala.

Noisa suurisa sodisa / moni mies / moni hewoinen, moni köyhän waimon Poica haawistosa happane / mätäne männistösä.

Noista wijsas wirren otti hullun pitkistä puheista / mielettömän lausumista.

Nosta conna mättälle / kyllä hän niscaas hyppä.

Notkiat weden siwut.

Noutan nokinenä / kysytän kyndäjätä.

Nuorna naiman pitä; waaditan wanhanakin.

Nuorna wauras (wahwa) köyhän juhta.

Nähty naidun warsi. Catzo: Jo on nähty.

Näkemiset luodut päiwät / tehdyt kengät Kiscomiset

Nälkä cuiwan eli huonon leiwän särwin on.

Nälkä ikäwä työxi. Catzo: ikäwä.

Nälkäinen täi pure liki. Catzo: liki.

Nälkä lappalaisen opetta ambuman.

Nälkä perhesen toran saatta.

Nälkä ruan paras suola.

Nälkä siemenens syönellä / halla hiljan kylwänellä.

Nälkä syömätä tule / paha carwa catzellesa.

Nälkä syöty / nälkä ilman oldu. Tyhjästä.

O.

Odottain cala ongeen tule.

Odotta tullu wieras cattillan kiehuwaxi.

Oho cuiteng cuiwa leipä syödä kyndäjän kesällä.

Oja maan ylistä; wesi laxot täyttä.

Oikeus cowa on; ei mies hywäkän.

Olcon onnexi! hywät päiwät päällisexi.

Olen minä musta muiden nähden / walkia oman Emännän.

Olin minä colmesa cowasa: Orihisa onduwasa / wenhesä wuotawasa / waimosa elkipahasa; Tapoin minä onduwan orihin / poldin wuotawan wenehen; pääsin cahdesta pahasta; waan en pääsny colmannesta / ilman taudin tappamata / cowan onnen ottamata.

Olin nuori / notcui miecka; waiwuin wanhaxi calcui sauwa.

Olkinen ohrainen Wuosi.

Ollan nijn / cuin saadan / ei nijn cuin tahdotan.

Ollan wuosi wuoresakin; ajastaica aidan tyngönäkin.

Olu ei tiedä juojans / ammesa ollesans; ihminen isändätäns cotona caswatesans.

Oluella onni caunis / juodan sanomatakin; Ei pijcalla pahembi / naidan käkemätäkin.

Oluesa hullud caicki / pahat paljon juotuansa.

Oluesa ollesani calua minulla kyllä; olu päästä oikene / calu cauwas culkene.

Olu on toinen mies. Catzo: Nijtä olu teke.

Oma cungin caunis / sammacangin nuijapänsä.

Oma Lapsi armas lapsi; Lapsen lapsi armambi.

Oma löytty / wieras warastettu.

Oman cattilans ala cukin hijliä coco.

Omans cungin caunit mustackin walkiackin.

Omans cungin caunit; mustat muiden walkiackin.

Omans cukin kijttä.

Omans mökön munans / sammacon lackopäänsä; Caacko linnun poicaisens.

Oma sielu sedän poica.

Omat maat macuammat; omat metzät mieluammat.

Omba kissallakin nisät.

Omena oma pasca / musta muiden walkoinengin.

Omba särjelläkin sydän

On connakin core / eli coria / cuin on sammacko reesä.

On cuin otoxu.

On onni orwoillakin / waiwaisellakin Jumala.

On Pukillakin parta waan eij miehen mieldä.

On ottackin / jättäckin / hywän miehen nauris maasa.

On sielu waiwaisellakin.

On syöpä säästäjälläkin.

On työn aica laiscallakin / säästön aica persoillakin.

On Wirca warcallakin.

On wälinaica linnasakin.

Opettuans cukin pitä.

Opix coiran kylmä sauna.

Opix Herran puustit.

Oppenu oluen juo / oppematoin oxenda.

Oppia ikä caicki.

Oraxes alcu on. Oraxes olki nähdän.

Osatoinda nuhdellan: ei osan wähyttä.

Osautta waidellan (walitetan) ei osan wähyttä.

Ota täysi / anna täysi; täydestä hywä lucua tehdä on.

Ota wanhan neuwo; mutta älä hänen osans syö.

Otteilla otetan; cannuxilla ajetan.

Otza wäwyn tulles / tacaraiwa lähteisä.

Oudoista omat tulewat / hywät weljet wieraista.

Oxaxi paha puu.

P.

Packainen pyryn perästä / pyry packaisen perästä.

Paha lapsi lasna cauwan / warsana häijy hewoinen.

Paha lapsi persoi lapsi.

Paha lindu pesäns hiero.

Paha lindu se on / cuin ei woi höyhöimitäns canda.

Pahal catzojal on monda warasta / eli paljo warcaita.

Pahal sialla on paljo wicoja; muuna maa kylmettyny / muuna kärsä kipiä.

Paha mieli metzäitzen; luule syönen cotoitzen; cotoinen cowin wihainen / luule paljon tehnens.

Paha mies parratoin / paha suurenparran canssa.

Paha nahatoinda nylke.

Paha nimen pane / hywä nimen canda.

Paha palcka padan pesiän; padan lohco päähän löyty.

Paha on paljas pään canssa hiusnuotta wetä.

Paha sitä hewoista juotta joca eij päätäns alas paina.

Pahasti käy pahoin manattu; wäärin saatu wäärin mene. Catzo: Wäärin mene.

Pahat puhet turmelewat hywät tawat.

Paha waimo Lapsillinen / hywä hännätöin hewoinen.

Pahan waimon Uunin edes halla wilian pane.

Pala palan wiettä.

Paljo culu cunniasa / mene mieli andimesa.

Paljo paljos tarwitan; wähästä wähembi waiwa.

Paljo pahasta työtä; isoi waiwa ilkiästä.

Paljo se catzo / joca omans catzo.

Paljo sillä pitä jauhoja oleman / cuin jocaitzen suun tucki.

Paljo työtä tijnestä / ascaroita aittuwasta.

Paljo työtä wanhetesa; wanhana paha elä.

Pandacon suu säckiä myöden.

Pane paha matcaan / mene itze canssa / eli myötä / eli perän.

Parahasa wiewän silmä enämmäsä ennättäwän.

Pare aja / cuin wetä.

Pare anda / cuin otta.

Pare wähä annettu / cuin paljo luwattu.

Pare cuolla cuin kerjätä.

Pare hywän neuwo / cuin pahan työ.

Pare istua cuin seiso.

Pare köyhän cunnia / cuin rickan häpiä.

Pare lapo lados / cuin caxi carhella. Eli. Pare cuorma lados cuin caxi ulcona.

Pare lehmä lypsä cuin tappa.

Pare lusican täys cunniata / cuin cauhan täys häpiätä.

Pare lusica tascus / cuin sulca lakis.

Pare löytty / cuin öykätty.

Pare Cuningas Cuuluis / cuin näkyis.

Parambi olla paljas pänä cuin caula caicki poicki.

Pare naurawan suuhun catzo / cuin itkewän.

Pare oja tuckia cuin joki.

Pare oma olkinengin / cuin wieras willainengan.

Pare paicka pahakin / cuin liucu hywäkän.

Pare paicka waatesa / cuin ricka leipäisesä.

Pare pieni cala / cuin tyhjä pala.

Pare puoli kädes / cuin caicki odotta.

Pare Pyy piwos / cuin caxi / eli teiri / oxalla.

Pare wähä cuin ei mitän.

Pare päätä palwella / cuin händä / eli jalcoja.

Pare ryppy kengäs / cuin racko warpasa.

Pare tuwasta palatackin on.

Pare wuosikin cori- cuin ikä caicki puu-reellä.

Pare wähä hihan suusa cuin paljo suolesa.

Pare wähä istuttuna / cuin paljo seisottuna.

Parin linnuckin pesewät.

Pata Cattila soima; yhden mustat molemmat.

Paxu cuin turilas.

Pelcuri nahcans pitä. Catzo: Arca.

Perä pilwiä sata, sc. enämmän.

Peräst pahan torujan sanat suuhun tulewat. Catzo: Jäljest.

Peucalo Miestä / waxa Waimo.

Pese coira / Catzo: Suji coira.

Pese Silmäs / caiwa corwas.

Pian heicko hengästy / wäsy wähä wäkinen.

Pian lyhy wirsi weisattu.

Pian souttu soucka salmi / meluttu matala meri / lyhy mieli mittaeldu.

Picarista Pijcat juowat / waimot cawalat cannusta; Miehet juowat mieldäns myöden.

Pidot pijcoista tulewat / hywät neuwot neitzeistä.

Pidä maalla maan tapa / taicka lähde maalda pois.

Piennä heinä / nuorna ruoho.

Pinon lastut / cuin lapseckin cotons.

Pirtti suojan nimi on.

Pisin sormi suuhun ennättä.

Pisti pillit säckijns / soitti suolla mennesäns.

Piti / piti pitkän pijcan / Catzo: Nijn piti.

Pitkä händä lämbymällä. Wieran.

Pitkä mailman siwu on.

Pitkä mies seisoalda.

Pitkä Yön siwu on.

Pito hywä jättäminen; Coto paha muistaminen.

Pitäjällä taloi on / ei paicall hywälläkän.

Poudaxi cuun kehä; satexi päiwän sappi.

Pouta heinä mies on.

Puhdas cuin pesty kekäle.

Puhtasa wedesä on hywä uida.

Puhujan suuhun caicki tule.

Puhuin puhet tulewat.

Puhu miestä caickipäiwä; älä nime sano.

Puhu toisian / cuin paha sairas

Puhuttu puhe / ammuttu nuoli.

Puoli noita wieras taloisa.

Puoli tuleen / puoli tuhcaan. Cuin caicki hucatan.

Puoli wuotta puickarista / colmia Corasta talwi.

Purewata peljätän / ei liehacoitzewata.

Puulla puusti costetan / halwolla cadican haawa.

Puulla toinen Mies toisen asjan aja.

Puu lusicka syö hopia lusican.

Puuro hywä ruoka; Cunnia hywä tapa.

Pyhä Papin arkia.

Pysy aisoisas.

Pysty cuu weden pitä / laucku mahan lasketta.

Päin hywää / eli paha, pitä oldaman.

Päin härkä pahan sähän perin tulen hewoinen.

Päiwällä on silmät / yöllä corwat.

Päldä tunnen päiwäcunnan silmistä hywän sikiän.

Päällä cuckoi curjanakin; cana ala armasnakin.

Päällä syönen carwa on.

Pää (loppu) päiwälläkin tule.

Pää (esipä) sotia tappele.

Pää saajan / pyrstö pistäjän / keskipaicka keittäjän.

Pääsä (tähkäpääsä) ruoca rickangin / Jywäsä Cuningangin.

Päästä (alusta) päiwä coppasmanni / eli coppajas se on jalo. Päästä matokin cuole.

Päätynyt pidetän.

Pöydän päästä cunnia.

R.

Raha caupan teke.

Raha mielen nouta eli muutta.

Rahoix culda catke.

Rakenna aina / cuin Duomiokircko.

Rata mans mynellä / tien wieri wäsynellä.

Rauha paljon raha maxa.

Rauhas hywä elä on.

Reki warsan waati / Taloi naisen tasti.

Ricas pääse rahallans / kyöhä selkänahallans.

Ricka raha rauhan / eli / hengen suchten.

Risti rickan pihalla; cocko köyhän cartanolla.

Rohkia ruocans saa / kehno nälkän cuole.

Ruasa hengi on.

Ruma työhön rohkiambi. Catzo: caunis caupal.

Ruoca ensimmäist on, työwäellä.

Ruoca muodon / waate warren / caunista.

Ruoca nijn / cuin wieras.

Ruoca rauha linnasakin.

Ruoki minua tämä wuosi; kyllä minä ruokin sinua toisen wuoden.

Ruumis terwe / ruoca makia.

Rähni kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.

S.

Saamiset luodut lapset.

Saanella sia on / ei ansainnella.

Saan minä sen armon linnastakin.

Saa nijngin elä / cuin jocu siwiästä / ilman rijdata.

Saanu saappat pitä / käy köyhä kengätäckin.

Saa tyhjän pytämätäckin / cowan onnen ostamatackin.

Saa weljen wehneillä / sisaren sian lihalla.

Saipa sijwilä sians päällä muiden ländymysten.

Sakiambi weri / cuin wesi. Catzo: Ei nijn wetelä.

Sanasta miestä. Catzo miestä sanasta.

Sanasta sanat tulewat / puhet puhesta.

Sana wanha wirttä.

Sano andanu andanens; wan ei syöny saanens.

Sano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota.

Sata päätä lappesa / tuhat ämmän seikesä.

Sata sawinen pilwi / musta mutoin hirmuttapi.

Satain suwet tulewat.

Sata surma urolla / tuhad miehen cuolemata.

Sata wohta sarwillista / tuhanen yhdenmuotoista.

Satexi päiwän sappi. Catzo Poudaxi.

Secainen kerjäjän säcki.

Se ikäns elä / cuin aicans wälttä.

Se kysy / cuin ei tiedä; se siwus / joca ei näe.

Se ilkiä Iharin coski saatti Sarsan waiwaisexi.

Sen tietä cuin cuwusa on; ei sitä cuin nocas on.

Sentähden seppä pihdit pitä / ettei sormet palais.

Se pahal sanall muistetan / cuin hywäll sadan.

Se saa walitun waimon / joca nai jätetyn pijcan.

Se sitä / toinen tätä / monicahdat mutamita.

Se suusa / cuin sydämes.

Se tarwitze paljon jauhoja. Catzo: Paljo sillä.

Sialla wicoja paljo. Catzo: pahal sialla.

Sian tiedän cusa synnyin / paican tiedän / cusa paisuin; en tiedä cusa cuoleman pitä.

Sigitän sirckalasa: häwitän hijreläs; cuollan lutelas.

Sijhen corsi jää / cusa cuorma caatu.

Sijnä härkämies yön lepä / cuin hewois mies.

Sijnä näkiä / cuin tekiä.

Sijtä härkä syö / cuin wetä.

Sijtä köysi jatketan / cuin catkeis.

Sijtä toinen ruan saa / cuin toinen siwuin käy.

Sijtä ylitze mennän / custa aita matalin on.

Sikiwät työn tekiät. Catzo: Juopuwat.

Silloin haaxi haldiatoin / cuin kippari kipiä.

Silloin köyhä keittä / cuin cattilan saa.

Silloin lindu laihimmallans / cuin pojat pienimmälläns.

Silloin minä itkin ilman syytä / silloin waiwata walitin / cuin itkjn isän helmas / paruin Äitin parmailla.

Silloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans.

Silloin waimo waiwan tiesi / cosca cannoi colmecohdun.

Silloin ämmä änen nosti / cosca cuckaro catois.

Sillä (köyhällä) on suru suuruxesta / murhe murkinasta / poru päiwälisest / itcu illalisest.

Sillä pitä olemam paxut sääret / cuin woi hywät päiwät canda.

Silmä Herra / mieli Cuningas.

Sinne waaja mene / cuin nuija waati.

Sitte Neitzy neuwottin / cuin lapsi parui parmoilla / toinen kinduilla kirisi / colmas cohdusa copisi.

Sitä hijttä palwellan / eli / cuuleminen / jonga Hijden helman alla / ollan.

Sitä kieletöin teke / cuin mieletöin käske.

Sitä minä / cuin muutkin.

Sitä watza täynä / cuin suu makia.

Siweys maan peri.

Siwiät / eli / siliät sowinnon jäliet.

Siwuin suuta / paitzi parta; ei cohden coscan.

Sodat uscon selittä / eli selittäwät.

Soipa torwi cauwas cuulu.

Sokia suolen pohja / kielen pitus matca.

Sota cuocki / rauha ruocki.

Sucujansa suuret naiwat.

Sucuunsa suopetäjäs / wesans tammen cando / eli / terwas cando.

Suden coira wanhanakin / miehen pijca casattunakin / weden wercko rämänäkin.

Suhunsa sica ruocki; kylän waimo watzansa.

Suloinen suwella cuolla! lämmin lähde kesällä.

Suoja puna meresä; wettä pilwi luotesa.

Suoja suuresta lumesta; packainen pyryn perän.

Suojaxi sykyiset tuulet; talwen jatco kewäiset.

Suji coira / pese coira; coira coira cummingin / on.

Suo siellä / wetelä täällä; ei cusan cohdacuiwa.

Suo-kettu cawala kettu / mäki-kettu wiecas kettu.

Surkia surma silmäin nähden / cuolema käsin pidellen.

Suri suu wähä willoja.

Suru sian sijrtäjällä; murhe majanmuuttajalla.

Suru sillä / jolla sulha; waiwa sillä / jolla waimo; sillä caxi / jolla lapsi.

Suu hywän tunde; kieli makian maista.

Suu mettä lupa; sydän myrckyä oxenda.

Suuni itki sydämen nauroi / cosca cuoli Cumpanini / waipui waippani alainen, sano paha waimo.

Suu pijcan eron teke / sydän yhten syte.

Suu pitä pandaman säckiä myöden.

Suu puhu pullottele / pää käske pöllöttele.

Suuri wihco Suwipäiwän / warawihco Walburin / wielä Erickikin ano.

Suuruspala / cuin suitetan; murkina / cuin muistetan; puolipäiwä / cuin pidetän; tule ehto itzestänskin.

Suurus suuhun / mieldä päähän / Jumalan armo sydämeen.

Suurus petti murkinan.

Suusa särjen sydän / wäki warsan sieramisa.

Suusa juojan mitta; Eli / Suusa siemen määrä.

Suu sanan erhettä; kieli mielen exyttä.

Suu sanoja puhu.

Suusa on orjan mieli; ei pitkäsä pinois / eikä pellon siemenis.

Suusa wieran coto.

Suustans Lehmä lypsä / ei sarwistans.

Suu sydämen tulcki.

Suu yxin caxin puhu / pätzi yxin caxin kypsendä.

Syy Curjan kerjämän käske.

Syy paha peljätä.

Syö coira cahlens; pettä Uro walans.

Syö coira oxennuxens / waimo paha andimens.

Syödän syljettykin caali.

Syö susi luetungin Lamban.

Syö susi neppanskin.

Syö suu leipä / saaticka sanoja puhu.

Syö wähä / juo wähä / osta weitzi wyölläs.

Söisin kyllä / joisin kyllä; täyty nyt olla tällänskin.

T.

Taca käski / eli / teki taitawaxi / taca taitamattomaxi.

Tacana Joulun Talwi caicki on.

Taicka hän käy sywään / taicka saween.

Taicka joutzi murtu / taicka jänne catke.

Taicka rauha / taicka rauta.

Taidolla talon pidändö / ei warhain nousemalla; eikä wäen paljoulla.

Taidotoin talotoin waimo / cunniatoin kellaritoin.

Talwi waimon taasti; Reki Warsan waati.

Talonpoica wuoden poica / Cauppamies wenhen poica.

Tapa endinen talu; wirca endinen wetä.

Tapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit.

Tapaturma miehen / eli wuohen / surma.

Tapa warren kirjoitta / eli caunista / ei carwan cauneus.

Tarwe / eli / tusca neuwon muista.

Tarwe työn teke.

Tasajaco näljän tappa / eli sammutta.

Tasain matcoisa ewät. Tasaus hywä on.

Tautina hywä pala tacana on.

Tawallans maa elä / wirallans wijmeinengin.

Tawoillans tautiakin sanotan.

Tehdyt caupat kijttämiset / hywät pahat pitämiset.

Tehty aljettu työ on; aiwoites aica mene.

Tekiän käten caicki tule / eli tapahtu.

Tee mitä teet / kylläs edestäs löydät.

Tee nijncuin käsketän; älä nijn cuin hywä on, sinnun mielestäs.

Tee työtä / sata ajastaica eläxes; Rucoile Jumalata huomena cuollaxes.

Terwe nuori syötyäns / wanha yösen lewättyäns.

Teräwä tekewän ase / tylsä weitzi tyhmän miehen.

Tiedän paican. Catzo; Sian tiedän.

Tiellä kissat / tiellä coirat / pahan waimon leipoisa.

Tiellä morsian rijhes / corena eli laiscana.

Tien wieri häwinnellä; Rata maans myynellä.

Tiessä pihti portalla. Pihti / se on linnun pydys tiesä hywä löyttynä.

Tietyn päälle hywä mennä; ei haascatun.

Tina culda köyhän miehen; waski waiwaisen hopia.

Toinen mies / toinen miehucainen.

Toinen puhu nijttu / toinen nijtun aita.

Toinen päiwä / toinen neuwo.

Toinen saaman / toinen syömän.

Toinen tuoman / toinen juoman.

Toinen tupa / toinen tapa.

Toisat cuuroi cuule; toisat sokia souta.

Toisen waiwaisen wahingo; toisen onni autuan.

Toista Carhu ajattele; toista carhun tappaja.

Toiwotan wetten taca; mutta ei toiwota Tuonelasta. Eli; Tuonesta ei sinäikänä / eikä turpen alaista.

Tucki tuimat tyyräele; Jalcapuu jalot asetta.

Tule häiriö / eli häiräys / hywällekin / tapaturma taitawallekin.

Tule wirhi / eli petos eli wahingo wijsangin.

Tuomi wahwa wandeixi (astiain witzaxi) wahder warsan wembelexi (luocaxi).

Tuo tyttären tyyris / werca pojan hattu halwemmasta.

Tuppi huowilla tupana / miekan kärki cartanona.

Turcu ei ole tuwan tacana. Catzo: Ei Turcu.

Turcu rahan arwa.

Turkit tuulella hywät / pälsyt päiwäpaistella.

Tuwasta hywä / eli / paras palata.

Tuule tuwan tacana; ei tuwas tunnuckan.

Tuuli canan caswatta / Oja tuomen / onsi tammen / Corpi cuusen / cocko ladwan / nummi petäjän horjuwan / wihdan löyly waimon lapsen.

Tuuli tuohen lähdettä.

Tyhmät tyhjiä naurawat.

Tyhjä neuwo neulan tiestä, nälkä naskalin siasta.

Tykönä coiran ase / eli / purimet.

Tymästä / taulasta / Se on / caickista tyynistä / hywäst / pahast.

Tytär ulos ulwotettu / Pojan pöydän pää luettu.

Tyyristä syödän / ei tyhjä.

Työ cowangin onnen woitta.

Työläns coiran suusta on luuta otta. Catzo. Joca tahto.

Työläs on wanha congarix opetta.

Työläs on tyhjä jaca.

Työläs leski lepytellä.

Työ nijn / cuin tehdän.

Työstäns orjan murhe. Työstäns on talon murhe.

Työstä Työhön Morsianda; Unesta uneen lasta.

Työ tecoons wetä.

Työ tehty / taottu rauta; Seppä palcka waja.

Työ tekiäns caipa.

Työ tekiäns kijttä / näkiä työns näke.

Työtä on hangen tulles; työtä hangen lähteis.

Työtä cuolewa teke / eij mualla murhettiwa.

Täi eläwäsä; mato cuollesa.

Täisä cuin Herras mies; kirpuisa cuin coira.

Tänäpän culda / huomen mulda.

Tässä ennengin elettin. Catzo: Jo tässä.

Tässä tänäpän / cusa huomena?

Täytens maa tunge.

U.

Udella sika liho / Waimo laiska taikinalla.

Unda täynä macajan watza; wilja wiriän watza.

Unen Silmä sippuras; wijna silmät killin callin.

Uni culda on; ei muu culda ole. Laiscan.

Uni haucka / ehto haucka / nälkä haucka / aamu haucka.

Uni päätä torcutta / martaus macautta / nälkä näppi sydändä.

Unohdettu maxettu welca.

Uro luotu uhon waraxi / waimo pirtin wartiaxi.

Uro yry / Eli yrhe / murkinata; niuha (se on niuhotta) syömätöin hewoinen.

Urtes paras siemi ombi.

Useus woitta. Usiambi päiwä / cuin mackara.

Usein hywä pala makia.

Usi hembembi. Catzo: aina usi:

Usi kijttä / kypsi laitta.

Usi welca wanhanakin.

Usi tupa / usi tapa.

W.

Waate hywä waatewasta.

Waaxa waimo / peucalo urosta.

Wacka candens walitze: Catzo kyllä wacka.

Wahingosta wijsax tullan / ei rickaxi.

Wahingoxi / Eli waiwaisella waimo caunis; köyhällä hywä hewoinen; sitä caicki caulaele / se cauwas ajettane.

Wahwa hywä on / luja wielä wahwembi.

Waimo haaxi / Waimo hauta / waimo himmerkin ilo / waimo helwetin tuli.

Wai olewa caicki woitta.

Waipuwat walhetteliat: Catzo: Juopuwat.

Waiwainen hätäynny on.

Waiwainen paisti / josta ei tuleen tipahda.

Waiwainen warcan kimpun joutu.

Waiwainen warahin nousi / cowa onni cohta canssa.

Waiwaisella waimo caunis. Catzo Wahingoxi.

Waiwaisella waimo wallan päällä.

Waiwaisen pöytä ei coscan castu.

Waiwaisen calu toisen miehen kädes on.

Wala warcan miecka.

Walhella on lyhyet jäljet.

Wamma warpas; Catzo Cuin on.

Walhettele cuin tohta neulo. Walkia naura päiwän töitä.

Wanajas wedet sywimmät; Birckalas puut pisimmät.

Wanha määrä pappilasa; Cuusi sica / seitzemän lijkiötä.

Warahin kirckoon / hiljain keräjään.

Waras päiwä pijle / eli pelkä / pahantekiä pakene.

Waras minua kijttä / huora laitta / hywä ihminen anda silläns olla.

Waras wei warcalda / sai ilman saanelda.

Wara wihco / Catzo: Suuri wihco.

Wares huuta ehtolla / hywä ilma huomisexi: wares huuta amulla / paha ilma päiwäxi.

Wedellä on nöyrät siwut.

Wedä JEsus wieraita / wedä wieran wara!

Weitzi jacajan käten jää. Catzo: jacajan.

Weli Isännän / Weli emännän / Setä lasten / Eno lasten / Sisar Isännän / Sisar emännän / täti lasten cumbikin.

Wellingi weljen; Catzo Caali minun caiman.

Werhosa Jumalan käsi on.

Wero wieran wedetty / että annettu ateria.

Wesi woitta wiljallans; maa woitta nenä lugulla.

Wetelä kijtoxen liemi. Wetelä weljein kijtos / matala Isän ylistös.

Wielä ehti eläwä cuolla / marras maan ala mennä / tauti catzo tacans.

Wieras wian näke. Catzo: mies wieras.

Wierestäns walkiakin polta. Catzo: lästä.

Wieriskele munakin pesäs. Eli: wieriwät munackin canan pesäs.

Wie sica Saxaan / tuo sica Saxast / sica sica cummingin on.

Wie susi luetungin. Catzo Syö susi.

Wie wesi ylöngin luonon; otta rauta riescaldakin.

Wiha wie wiljan maalda / cateus calan merestä.

Wijnnä / cuunna (Se on wijtenä cuutena yönä) Kesäinen ilma; sykyinen yhdexenä.

Wijpywän erä parembi / lyöden lapset rackahimat.

Wijsas cawalan pettä, hullu wijsan willitze.

Wijsi wirca / cuusi nälkä.

Wiljan luona hywä elä on.

Wilja wesi kyläsä.

Wilja wieraita coco.

Wilja woitti wijsangin / tauti tappoi taitawangin.

Willainen Isällä witza / Enon witza willaisembi.

Wilu wijden / kylmä cuuden / lämmin cahden joutilan.

Wilu wiljan caswatta; lämmin terän tuotta.

Wilu wuosi wilja wuosi.

Wirca endinen wetä. Catzo: Tapa endinen.

Wircans puolest cukin cope / eli copia on.

Wiriällä wijsi osa; laiscalla yxi / paha sekin.

Wireys cowangin onnen woitta.

Witza lapsen wijsaxi / watza lapsen warcaxi.

Woilla Ruotzi ruwan alcoi; häme hauta naurilla.

Wuoroin wierais käydän / harwoin hywin tehdän.

Wuorons wanhangin tule; aicans cahilangin / cuolla.

Wuosi wanhan wanhenda / caxi lapsen caswatta.

Wuo tiesi calan elämän; tuuli linnun päiwä cunnat / se on arwamatoin asia:

Wähä cutakin.

Wähäll hullun / eli pahan mieli noutan.

Wähä lindu muni wähän munan.

Wähä miehen mustudest: Catzo: Mitä miehen:

Wähä mieldä hullun pääsä / ei sengän sia.

Wähäs paljon seiso.

Wähästä paljo tule.

Wähä wuohen woirasia / pickarainen pijmäpytty.

Wähäs se tule / että juopunu laula.

Wähäs wahingo tule.

Wähät lapset wähät murhet / isot lapset isot murhet.

Wähä wähästä annetan.

Wäki wärä teke / wäki wärän oikaise Eli ojenda.

Wäiwe naulans tunde.

Wälin aica linnasakin.

Wäänä köysi ruumenista; solme munaan solmu: mahdotoin työ.

Wäärin mene wäärin saatu / pahasti pahoin coottu.

Wäärä nisca nostes / cauwan yöllä walwonen.

Wäwystä wähä wara; tyhjä turwa tyttärestä; miniästä mieli carwas:

Y.

Yhdes sutten silmäin juuret.

Yhdesti nuori / cahdesti wanha.

Yhtä pitkät yhden jäljet / waickei poickella awarat.

Yhtä luuta wuohen sarwi.

Yhtiällä yhden jäljet.

Yhtä caicki caalin tähde / sekä alda että pääldä.

Ylimmäinen / alimmainen (syöty nauris röyhätes) köyhän rickan ruoca.

Ylencatze lapsen itkettä.

Yrmy elä / armu cuolle.

Yry. Catzo: Uro.

Yxi carckoinen ano / caicki carckoiset jano.

Yxi Isä eli Äiti ruocki kymmenen lasta; Mutta 10 lasta ei ruoki yhtä Isä eli Äitiä.

Yxi lammas mäki; caicki jano: Catzo: Carcko wettä.

Yxin päiwin ikäkin culu.

Yxi sana nijn hywä cuin yhdexängin.

Yxi sano ystäwällens / ystäwä caikel kylälle.

Yxi walehtelia saa sata walhetteliat matcaan.

Yxi wäärä penningi wie yhdexän hywä myötäns.

Yö-cuckoi woitta päiwä-cucoin laulamas.

Yöllä hywä soudeskella / Cuuwalolla culjeskella.

Yöllä päiwä jatketan / wirsillä wähät oluet köyhäs pidosa.

Yöllä yököit lendelewät / hämärällä häijyt linnut.

Yö talwista suoja / caxi caickein enin.

Yö syxystä silo caxi caickein eninnäkin.

Ä.