Part 2

Enämbi wähembi härkä / matalembi corkiambi / musta härkä walkiambi. Mielin kielin puhuwain tapa.

Eropäiwät hartaimmat.

Esipuhe lain täyttä.

Etens eläwä ajuttele / eli puhu / tacans cuollu catzele.

Eten wetänyt woitta.

Etzei Suomet sorkeinda / maat walitzi walkeinda; jo naidut parhat pijcat / etzitellyt ehkiämmät; Täydyi naida tähteitä; Tulisossa sormijn / käten kählöi / eli kähmöi / käändyi / onehin olille joudui.

H.

Halla hanhen (pois mennes) sijwen alla; talwi joutzenen tacana.

Hallakin matalan meren kylmä.

Halla hillian kylwänellä / nälkä siemenens syönellä.

Halla sen parran hallitze / joca wanhan wallitze.

Halpa köyhän calu on.

Halpa waimo haldiatoin haldialisten seas.

Halpa waimo haldiatoin; awoi pieletöin wäräjä.

Halpa waimo Lapsillinen / (hajalla hiuxin) paha hännätöin hewoinen.

Harackata ammuttin / warexen waara sattui.

Harwoin Haracka caunis.

Harwoin härkä linnasta pala. Catzo: Ei härkä.

Haucka sauwuta elä / musta Lindu lämbymätä.

Haucku coira colmicarwa; maanpahicko caxi carwa; ylimäinen yxicarwa.

Haucku häjykin coira hywän coiran cahleisa.

Haucottele harwoin syöny; cascottele cauwa maanu.

Häwericki (köyhä tyhjä) harwoin saanud / näwericki (närer icke) nälkäinen.

Hawissa (nopeudes) sodan jaco i.e. ennättäwä saalin pitä.

Hellet työttömän Kädet / arat armoin caswatetun / työhön harjoitelles.

Hengens edest cukin waiwa näke eli soti.

Hepo culcu / waimo culcu / mies culcu weden tacainen.

Hepo helle warsallensa; Ucko helle Acallensa; waimo waru / eli arca lapsellensa.

Herroilla hywät hewoiset / wahwat warsat wanhemmilla.

Herroix Herrain coirackin.

Hewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö.

Hewoisesa miehen Hengi; ratzusa: rahan wahingo.

Hewoistans hullu kijtti; mieletöin emändätäns; mielipuoli poikians.

Hiha minun / ei hihacan. Se on / Ei minun mitän tule.

Hijri perhen toran syö / eli kätke.

Hiki hellen / lämmin laiscan / packainen pahan uron.

Hiki laiscan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä.

Hiki miehen hihtaman; jano waimon jauhonen.

Hiljainen (myöhäinen) Herrain meno.

Hiljaiset Herrain picaisetkin.

Hiljan hywänä / cauwan pahana / ijänpäiwän ilkiänä.

Hiljaxens heicko (eli hieno / huono) käy; sauwan woimatoin pitä.

Hiljaxens / cuin hijri culos / eli terwas.

Hiwu hihnainengin; rauke rautainengin / culu culdainengin.

Hullu caiken tietons sano. Catzo: Hullu wirtans.

Hullu hewoista etzi / cosc on kello kädesä.

Hullu hätäynny on.

Hulluilla Herrat kyndäwät.

Hullu kijtti Härkiäns. Catzo: Hewoistans.

Hullun ewäs ensin syödän.

Hullu paljon työtä teke elä wijsas wähemmälläkin.

Hullu pijmällä jano / epätyty naurella.

Hullu saapa wiha; sijtä saa saamatoingin.

Hullu suuna / houcka päänä / mieletöin kitana caicki.

Hullu syöwälle toru / naurawalle tappele.

Hullu wieran kyläldä cutzu / epätaito tanhualda.

Hullu wijsast neuwo; wijsas willin tule.

Hullu wirtens tyyni lauloi / mieletöin pani lopulle eli joca sanansa; sijtä wijsas wirren otti.

Humala mielen otta; Jumala mielen anda.

Humala oluen cunnia.

Humala on toinen mies.

Hunaja kieles / myrcky mieles.

Huora muoristakin tule / muori huoran tyttärestä / saa tulla.

Huoran itcu / warcan wala / juopunen Jumalan kijtos / owat caicki yhtä.

Huoras hoimiesten eländö / mutt' on työtä päätä warjelles.

Huorat hulluxi tekewät / salawaimot waiwaisexi.

Huorat hywäckin waimot; Ei portot puoleckan.

Hupa aica himmerkis; ilo ystäwäin seas; hausca JEsuxen codosa.

Hylkellä Walascala ongitan.

Hywä caali tarwitze paljo höystö.

Hywä caickin kerki; terwa caickijn tarttu.

Hywä hyllyldä puhua; aitan pääldä ammotella. Hyllyldä / se on corkiald laudalda.

Hywä hoicka huowin waimo; paxusta Papin emändä.

Hywä joca kimbus; paljo pare joca paitzi.

Hywäin työt; pahain puhet.

Hywä kello cauwas cuulu; paha paljo edemmä.

Hywä kijtetyn mieli / wetelä kijtoxen liemi.

Hywä kyllä / kynnä paljon / kyynärä waon wälillä. Nijn teke paha peldomies.

Hywä kyläs ystäwä / perhes peljättäpä.

Hywällä nimiä paljo; pahalla tapoja paljo.

Hywä meillä miehen onni; caunis caswando tytärten.

Hywä mieli miehell mennä; Hywä mieheldä cotia.

Hywän pinon tykänä on hywä lastuja poimia. Catzo: kyllä hywän.

Hywä olla autuasna; waickei waiwaisna pahembi.

Hywä olla ylläpäänä / cosc on ylläpään pitäjä.

Hywä on joucosa Jumala / cumpanina JEsus caunis.

Hywä / paha pitäminen; tehdyt caupat kijttämiset.

Hywä suulas / paha kieläs; wai olewa caicki woitta.

Hywä syönettä syöttä / työlläs cuolut wirwotta.

Hywä taitawan laula.

Hywä tiesä ystäwä; kyläsä poikettapa; reppu reesä parembi.

Hywät pijcat; caunit tyttäret; custa pahat waimot tulewat.

Hywät päiwät owat saanella.

Hywät suosa suuret kengät; kircosa kepiät kengät.

Hywä wirsi / caunis äni; laulaja sitä parembi.

Hywä wirsi pitä caxi kerta laulettaman.

Hywä ylhäldä puhu / wäen pääldä mällitellä. Catzo: Hywä hyllyldä.

Hywä Yöllä soudiskella / cuuwalolla culjeskella.

Händänä häjy hewoinen; paha pijca palmicoinna.

Häpiä hewon purema; häpiämbi waimon lyömä.

Häpiä häistä lähteisä / juosta juoman joesta / eli juoda joelda wettä.

Häpiä händän tule. Pahasta työstä.

Härkä hywä teuraxi; rijhen loucas carpioxi; Cannun ure siemexi.

Hätä hylken meresä; tusca miehen jalcapuusa. Se on. Ei ole tusca.

Hätä käski härjän juosta / packo paimenen paeta.

Hätäisen cauppa ei pidä tehtämän.

Hätä Neitzen kädes; wijcot (hääwijcot) wijmeiset edes.

Hätä neuwon muista.

Hätäynny caicki coke.

Höyhömistäns lindu tutan.

I/J.

Jacajan osa pahin / eli wähin on.

Jalan alda jaettu syödän.

Jalan tiestä jotain on; istuwalle ei mitän.

Jalca haudas / toinen haudan partalla.

Jatcain laiwackin tehdän.

Idän ilmat ilkiämmät / pohjan packaiset pahimmat / Lännen tuulet lensiämmät.

Idän suwi / idän talwi / idän keskellä kesä.

Idästä isoit satet; luotesta weden loput.

JEsus on onni orwoilasten.

JEsus tietä onnen orwoilasten.

Iha (hywä mieli) köyhän laihakin.

Ihmex kirppu pääsä; wahingoxi täi sucasa.

Ihmiselle wahingo tule; ei kiwille eli cannoille.

Ikä härjän kynnättä / ei coco coongan hywä.

Ikäwä eläwät cuoletta / eli walwoa cuolewaxi.

Ikäwä nälkä työxi. Nijncuin tyhjä työ.

Ikä yxi Ihmisellä; monda aica ijäsä.

Illalla paras ilma / kijttä partasuun poica / Wuonna toisna morsianda.

Ilma sodackin estä.

Iloisansa lapsen mieli / että cattila tulella / natin cando cattilasa.

Iloinen cuin hepo nylkeis.

Ilo köyhän cuolemasta; pilcka waiwaisen pidosta.

Ilo meillä / muori cuoli; liha / papuja keitetän.

Ilo nuoren / waicka köyhä; waiwa wanhan / waicka ricas.

Ilo nuoren luotingin / waiwaisengin / wiljaisengin cohden cowaonnisengin.

Immun (Pijcan) itcut / lesken lenget (huocauxet) eij miehen parrattoman.

Joca ainoans anda / se itzens häwittä.

Joca cuuseen curoitta / se catawaan crapsatta.

Joca ei cuusinaista cuckaroon pane / ei se äyriä coconsaa.

Joca ei puolest sanast ymmärrä / ei se cocosanast wijsammaxi tule. Catzo: Ei se sanasta.

Joca ei wannoa tohdi. Catzo: Ei se warasta.

Joca endistä kijttä / se wastaista toiwo.

Joca hiljain hihtäne / se jalot jättäne.

Joca juo joca pisaran / joca cannun callista / see saa sinisen silmän / cumauxen corwallensa.

Joca keitetyn paista / se kypsen syö. Eli: Joca kypsen paista / kypsen se makian maista.

Joca kyrsän kylällä syö / se lainan cohta cotians tuo.

Joca laisca lauwantaina / se on musta sunnuntaina.

Joca laitta paha / laittacon suwista talwe; joca kijttä hywä / kijttäkän hywä Jumalat.

Joca liha etzi / se luun löytä.

Joca nuorna coris (corireesä) se wanhana wandilla.

Joca on julma juhdallens / se on walju waimollens.

Joca on nahas / se on rahas; joca on weras / se on welas.

Joca on ylön ylpe / kyllä sen nälkä nylke.

Joca paljon lupa / se wähän anda.

Joca paljon saa / se enämmän pyytä.

Joca pijcana toru / kyllä se waimona tappele.

Joca pitä köykäisen käden / pitäkön rascan cuccaron.

Joca pitä suuren suun / pitäkön lawian seljän.

Joca pitä ison tacapuolen / Se pitäkön awarat ruocket.

Jocapäiwä lämmin leipä / jocapäiwä leiwän loppu.

Joca rutoin (kijrusti) portalla / toipa torcando wedesä / eli ojasa.

Joca tahto coiran suusta luuta otta / andacon liha jällens.

Joca tyynän (tywenen) maaca / se tuulen souta.

Joca warhain satuloitze / se hiljain aja.

Joca witzata / eli pelwota / caswa / se cunniata cuole.

Joca wähän ylöncatzo / se paljon mista.

Joca wähäst alca / eli rupe / warastaman / se köyten lopetta.

Joco eli jos hän käy sywään / eli saween / arwollans minä händä coen.

Joki wäärä soutaminen / noroniemi noutaminen.

Jo kynnys hirttä corkiambi; Lapsen cotia tuldua / Wanhemmitten cuoleman jälken.

Jo Laki lainehti: duomari picaria pitele.

Jolla Ruotzi Ruotzisa / sillä Ruotzi Suomesa / eli tällä maalla. Joca siellä edes tule / se täälläkin tule.

Jolla waimo sillä waiwa; jolla Lapsi / sillä caxi. Catzo: Suru sillä etc.

Jolla waiwa / se walitta.

Jolla on yhtä / sillä on toista.

Jollei salwa hangeen / kyllä salwa Hepoon.

Jo minä olen colme cokenut; wijttä / cuutta wiscutellud; ensin coin cowinda / wijsainda wiscuttelin.

Jo muoto mullin mallin / elämä edestacaisin.

Jo nähty naidun warsi / näkymätä naimattoman.

Jonga Asi caiwosa / sen käsi alinna.

Jonga Lehmä lähtesä / sen käsi alin.

Jonga wamma warpasa / sen kipu keskellä sydändä. Catzo: Cuin on wamma.

Jopa se rautacangen kärwäisen tacapuoles taitta.

Jo se aica cuoli / cuin omans laitti.

Jos minulle olis endinen aicani / ja nykyinen mieleni.

Jos minä lasna laitetan / kyllä minä miehenä muistetan.

Jos olis sata sadinda / Wijsikymmendä wipua / tuhat teiren tarhaisinda; marras ne tyhjänä cokis.

Jos sinä olet mies merellä; minä manni Manderella.

Jos toinen oli cannalda cawala; olipa toinen wijsas warpailda.

Jo suusa suwinnen palcka; palcka talwinen parras.

Jota candaja parambi / sitä juttu selkiämbi.

Jotain joucosa puhutan.

Jotain joutilas teke / caitze kylän canoja.

Jota Schoulumestari cowenbi / sitä oppi selkiämbi.

Jo täsä ennengin elettin; wielä nytkin nytkyttellän.

Jouten syöny sairasta.

Isoi woitta / paxu paina.

Isoimbi wähembi; Catzo: Enämbi.

Isännällä coiran haucku / emännällä lehmän lypsy.

Isännän askelet pellon sonnittawat.

Isännän silmä hewoisen lihottta.

Itku pitkästä ilosta / nicka cauwan nauramasta.

Itze minä kijtän itzeni; itze minä tapani tiedän.

Julkiset sudella silmät; huoran silmät julkisemat.

Jumala andacon oman käden jacajan olla!

Jumala andacon sean käytä!

Jumala anda / ja ei suutu; hänellä on kyllä / ja ei puutu.

Jumala anna andamista / cahden käden candamist!

Jumala anna cotia / cotona cowan wara.

Jumala anna mieldä / cusa mieldä tarwitan! Eli: cusa mielen sia on.

Jumala caicki suitta.

Jumala hywyttä täynä / JEsus täynä rickautta / minä köyhä syndiä täynä.

Jumala jaon jaca / cuca cullengin tule.

Jumala ilmans rouda.

Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet; ei caten cainalosa / wihansuowan sormen pääsä. Eli: Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet / cuin minun suuruxen sure / murhetti minun murkinani.

Jumalan armo puutumatoin on; mutta ei muu.

Jumalan edes caicki hywät.

Jumala woidun (se on woitetun / poljetun) palkitze.

Jumala warjele pahan parista.

Jumala warjele waara carjasta / copina kylän seasta.

Jumala warjele waara carjast / cannuxija canan jalast / cucoin suusta hambaita.

Juo Curcku / maxa caula.

Juodan joki wedeckin / coskei läsnä lähdewettä.

Juonin yhtä miestä; kynnyxijn yhtä waimo; kärwäisten yhtä lehmä.

Juo olutta juopunuckin; souta wettä wäsynyckin.

Juopuwat olutten juojat; häwiäwät tappeliat; waipuwat walehteliat; kielen candajat catowat; sikiwät työn tekiät.

Juosten matka jouduckambi? waicka käyden kewiämbi; Eli huokiambi.

Juoxe mennesäs; samo tullesas.

Juttu jutusta tule.

Jutut julkiset Jumalan; Sana callis caickiwallan.

Juuresa heinän sato on.

Jäljest pahan torujan suuhun sanat tulewat.

Järjen (cuin järjellä tehty on) päälle käydän / ei jätetyn.

Jätetän jalcawackin / petetän wijsackin.

Jääcasa sen tacana on / joca walhettele.

K.

Kerta miestä merkitän; kerta miestä / Cuu hewoista / wuosicausi morsianda.

Kerta wihdoin wijmengin.

Kengät (häijyt) kildäwät kyläsä.

Kesumet (häijyt waattet) Kirckotieldä.

Kesä-catti (cuiwa suuwi) weden lacki.

Kesä kerkiämmälläns / nälkä hartaimmallans.

Kewäin jatco talwiset tuulet.

Kewättä kyntilämessust; syystä Uolewin päiwästä.

Kielelläns Lindukin laula.

Kieriskelewät munackin pesäsä.

Kijskinen caloja wanhin; wata wanhin pyydyxitä.

Kijtos laulajan / caxi cuulian. Se on Jumalan / jonga cunniaxi lauletan.

Kijtos olcon Jumalan / elon endisen edestä! HErra wasta waarackon!

Kijtä kiwistä maata; eli peldo; laita landa sawe.

Kijtä miestä; älä kylä kijtä.

Kipaten kildan mennän / condaten cotia tullan.

Kipinästä maa kyte; wähästä paha tule.

Kirjawa on Ihmisen ikä. Eli kirjawa metzä röhni / (kärki) Ihmisen ikä kirjawambi. Eli keto kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.

Kirjawasta carja caunis.

Kiwen minä cowaxi luulin; mies wieras sitä cowembi; weden minä wieckaxi luulin / waimo wieras wieckambi.

Kiwi on orjan kirjacangas / saawin tango saumasucka; pätzi orjan pään alainen.

Kyljet luita werckaisemmat / wahwimmat.

Kyllä aina anda saa.

Kyllä Coira haawans nuole.

Kyllä coira weljens tunde.

Kyllä culda cuiscutelles; ehkä huora huomeldain.

Kyllä cuollu cuuldele / mitä jääny huutele.

Kyllä cuollu paickans pitä.

Kyllä curki sen nijttä / cuin curki sonnitta.

Kyllä cuului torwen äni / waick ei soittaja näkyny.

Kyllä eläwä palawans tunde.

Kyllä hywin eläis paljo cuulu. Catzo: paljo cuulu Cunniasa.

Kyllä hywä hiljaisens taca saa; waan ei paha picaistans.

Kyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane.

Kyllä hywä jäämängin on.

Kyllä hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimi.

Kyllä hän löytän jos wagoin saatu on.

Kyllä härkä händäns tarwitze / ellei ennen nin kesällä.

Kyllä jalan juures cungin tauti on.

Kyllä jouta cuin Pappi souta.

Kyllä Jumala hywä mies on; tappa monda paha miestä.

Kyllä Jumala luodut lapset ruocki.

Kyllä Jumala omans warjele.

Kyllä Jumala uhrin catzo.

Kyllä juonisa juonia on / papuja padas.

Kyllä kitua räckä.

Kyllä kypsi kerkiä waimon andawan kädestä.

Kyllä laiscalla pyhiä on.

Kyllä lapsi sen tunde; cuin pään silittä.

Kyllä Luoja luodun tuo; anda aiwotun Jumala.

Kyllä lyhy sijhen raiscan Maasta saa / cuin pitkä tähden Taiwasta.

Kyllä lyöpä asen löytä.

Kyllä miehiä merellä; laicki-päitä laineilla.

Kyllä minä tiädän tiedon toisen / taidan tantzingin / eli taidongin paremman.

Kyllä monda monesa on; paljo papuja padasa.

Kyllä mualla mulcosilmät; cotonans kynesilmät.

Kyllä neula sen syö / cuin neula saa.

Kyllä onni työt tekepi; Aitta cangat cutopi; laari langat kehräpi.

Kyllä paha hewoinen pian päälisens syö.

Kyllä päiwiä Idäsä; Ehtoita luoteisa.

Kyllä päiwiä kesällä; sykyisellä huomenita / eli lounaita.

Kyllä päiwä pitkä on; wuosi sitäkin pidembi.

Kyllä Rucki ruoan tuo / Kehräwarsi keittämistä; wijttä sorme wiritän / kynttä kymmendä ylönän.

Kyllä ruoca syöjäns saa / työ tekiäns.

Kyllä sana hajo / eli jalcawa on.

Kyllä se cuule joca parwesa on / se on taiwaisa.

Kyllä se oras tundu / josta hywä laiho tule.

Kyllä se pian / eli wähäs tule.

Kyllä Sielun seulomista / Ruumin rumista töistä.

Kyllä sijnä cuulia / cuin puhujakin.

Kyllä sijnä näkiä on / cuin tekiäkin.

Kyllä sinä rickautta on / cusa rackautta on.

Kyllä sijwilä sians saa päällä muiden ländymysten.

Kyllä sowinolla sia on.

Kyllä Suomi Sonnin cuohitze.

Kyllä syystä on puita puida / kewättä ketoja käätä.

Kyllä syöpä selittä / purewainen puhdista.

Kyllä tiellä tenckeliä on.

Kyllä tyhjä puolens pitä.

Kyllä tyynäs (seisowaises) wedes nijn paljo matoja on / cuin juoxewas.

Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens.

Kyllä wanhalla wicoja on; kipuja ylön kyllä.

Kyllä woilla wieraita saa / oluella ystäwitä.

Kyllä wäiwe nautans tunde.

Kyllä wähä mätäs nijn pian cuorman caata / cuin isoikin.

Kyllä yötä ja päreitä.

Kylmä culda cumpanixi / walju waimoxi hopia; pare pijca piscuinengin / waimon lapsi waiwaisengin.

Kylmät talwen lämbymäckin; lämbymät suwen wiluckin.

Kylä miehen woitta / pitäjäs kylän hywängin.

Kylä nijn / cuin pidetän.

Kylä siellä / cusa cuckoi; haucku coira corwesakin.

Kynnyxijn kyläinen ruoca.

Kynnyxijn yhtä waimo. Catzo Juomijn yhtä miestä.

Kysy mennen wuotista lunda.

Kyty kylmä kynnyxesä; nato naula permannosa. Kyty / eli näälämies / miehen eli waimon weli; nato miehen sisar.

Käden täysi härkäkin on.

Kädes kärppä pinosa / (tyhmä toiwo) käykäm toista pyytämän.

Käki cucku halloixi hangeen / leinoix (poutawuodex) lehtijn / wilja wuodex warpuun.

Käki tuo suwen sanoman / pääsky päiwän lämbymän.

Kälyxet me Sisaret; weljexet meidän miehem.

Kärsiwä caicki woitta Eli: Kärsiwän osa paras on.

Käsi caunin teke; silmä hywän näke.

Käsi kypseen mene; mieli tietoa teke. Eli. Käsi kypseen mene; käsi toinen taikinaan.

Käsi käden pese; molemmat kädet silmät.

Käsi käden täyttä.

Käyden maat lepyisemmät.

Käyny tiens sano; saanu säckins canda.

Köyhä toiwo ricastuwans; ricas pelkä häwiwäns.

L.

Lahja lahjaa ano / hywä sana terwetystä.

Lahjat lain lumowat.

Lahopuu weden wetä; mies wanha oluen juo.

Laiha wuohi kytkyesä; waimo miehen andimella.

Laisca häwinnen nimi on.

Laisca lapsille parembi; ruma työhön rohkiambi / caunis catzo carwansa; ruma työn teke.

Laisca suwella walkia on.

Laittain Suomi kijttä.

Laki cowa on; ei mies cowa.

Laki juttuin weräjä.

Laki nijn / cuin luetan; asia nijn / cuin ajetan.

Lalli etzi lackians / lallin lacki pään laella.

Lapset Cuningangin lapset.

Lapset lastuiset cotonsa / tekewäckin / särkewäckin; waimot saastaiset sanoisa / toruwackin / leppywäckin.

Lapsi caswa / hammas carkene. Catzo: jos minä.

Lapsi nuoreman nimi on.

Lastu-walkia / laina pannu / pian culu.

Lawia Uron tarha.

Laulaisin minä cotona; waan en kehta kylällä / engä wijtzi wierraisa.

Lauloi lapsi syötyäns; itki ilman olduans.

Laulu lapsen kijcuttajan; torcka willan wetäjän / eli walwojan; nälkä cangan cutojan.

Leipä hywä cumpanixi.

Leipä leiwottu pawusa; säätty särwin naurisa.

Leten tauti tule / lewäellen lähte.

Liehellä Lesken mieli / miestä toista toiwoisa.

Liepesä lesken lapset. Se on / pian saa lapsia.

Lihainen kieli leicka luisen caulan.

Lijan lijckuwa näke / moninaiset muilla mailla.

Lijca waiwa wierasta.

Lihan uus lihoitta; calan uus cuoletta.

Liha syöty / luu caluttu / kesi kenginä pidetty.

Liki nälkäinen täi pure.

Lohi suuri. Catzo: Cuha suuri.

Loppu ruoca / alcu wierasta.

Lucu rahalla; arwio calulla; määrä suoloilla.

Lucu rahan perästä.

Lue poicani kirja; kyllä kirja palcan maxa.

Luotu köyhä cuoleman / waiwainen häwiämän.

Luotu laisca laulajaxi / weltto wetten soutajaxi.

Luotu nijn cuin tehdän. Eli Luotuns / suotuns / itzemielens tehtyns.

Lupa kysyä / ei catzo; waick ei wara osta.

Luulia pahoin teke; epäluulo tappele.

Luu lihan caswatta.

Luuta lasten / liendä lasten; ei lasten liha täydy.

Luwalla hywä elä on.

Lyckyäns cukin kijttä.

Lyhy istualda / pitkä seisoalda.

Lyhy nenä saanella on.

Lykyllä sodas ajetan; ei uron uljudella / eikä miehen carskeulla.

Lyöden lapset rackaimmat / hautoin pajukin pare.

Lämmin hywä kesänäkin / ruoca wiljawuosinakin.

Lännen tuulet länseimmät; idän packaiset pahimmat.

Läsnä hewoisen puumercki hambaista tutan.

Lästä poica naitetan; tytär cauwas caimatan. Eli; Lästä paras naida; cauca hewoisen cauppa.

Lässä wilja caucanakin. Catzo: codon wilja.

Lässä saawan nenä. Lässä silmä cowa.

Lästä walkiakin polta; taambakin lämmittä.

M.

Maa caswa maatesakin / peldo pehtaroitesakin.

Maasa neuwo / eli miecka / woimattoman.

Maata yxi / maata toinen / maata minäkin tahdon.

Maaten murkina kyläsä / odottain illalinen.

Maa wahwa; Jumala wäkewä.

Mailda mies pois saadan / waan ei tawoildans.

Maiskis mansicka kyndäjän suusa.

Mansickatakin maasta cumarretan.

Matca murhex / tucka purjex.

Maxa welcas; paicka pöxys.

Maxettu heritetty haawa.

Metzäsä orjan keräjä on. Ei keräjän kesketä / joutilaxi / wan työhön.

Menemätä saa olla; wan ei wijpymätä.

Meni pyytä pyytämän / coppelon (metzäxen) cotoa mistais / eli teiri cotona catois.

Merellä silmät / metzällä corwat.

Merestä nälkä tule; mereen nälkä mene.

Merestä wedet suuret; luotesta lumiset ilmat; Lännen tuulet lensiämmät; pohjan poudat pisimmät.

Meri miehen mieldä anda / aallot ajua lisä.

Miehet metzästä tulewat / Pojat puita wuolimasta / jotca colcon corjawat / percawad parahan leiwän; luulewat syönen cotoisen; Ehkei ilman olluckan.

Mieldä kerjätesäkin tarwitan.

Mieldä mieskin tarwitze; taito tawi kysy.

Mieli Harras työn teke; ei wäki wäkewängän.

Mies maca / onni walwo. Eli oikemin:

Mies maca Jumala walwo.

Mies miehen tunde / suwellakin / talwellakin.

Mies ricas rahoja täynä / tascu täynä talareita.

Mies se cuin mielens taita; Härkä se cuin suolens wala sitte cuin hän tapettu on.

Mies se cuin sanans pitä.

Miestä myöden miecka tehty / calpa eli kilpi candajan mucaan.

Miestä sanasta / härkä sarwesta.

Mies wanha Oluen juo / Catzo laho puu.

Mies wieras minun opetti kengän kylmän kengimän rätin märjän mähkimän.

Mies wieras wian näke / taloin toisen tyttäres.

Mies wieras wilusti lausui / wilumasti waimo wieras / witzalla se unesta nosta / cadicalla carcotta.

Mingä tähden waimo Leski? Taudin tähden waimo Leski. Mingä tähden Lapsi Orwoi? Sodan tähden Lapsi orwoi.

Miniästä mieli carwas; Pojasta ijäinen itcu.

Minä muita; muut minua; Caicki mailma toinen toista / pane eli nuhtele.

Mitä miehen mustuesta / Uron mataludesta? Että miehestä mene / Urosta uloskäy. Eli / Ett on miesi metzän käypä / Uro Ilwexen wetäwä.

Mitä nuori oppi / sen hän wanhana pitä.

Mitä paljosta calusta / cosca päällä martalla?

Mitä pitkästä ijästä / cosca suurella surulla?

Molembita tarwitan. Cowa ja pehmiätä.

Monda coira kirjawata / Catzo: Sata wohta.

Monda juonda juopunella; muuna itke / muuna naura.

Monda Muoria minulla / monda muoriteldawa; En tiedä cuta cumarran; cumarran wähä cutakin.

Monda muoria minulla / monda leiwän leipojata.

Monda musta merellä ei caicki hylkeitä.

Monda oja pienykäistä suuren joen caswatta.

Monda tiellä tenckelmystä; matcojsa isoit ihmet.

Monda tuima niitä saa. Cuin sonningainen leten päin aidan seiwästä.

Moni canda witza omaan selkäns.

Moni Engeli edes; tacana tulipunainen.

Monna / (monena) mies eläisäns.

Moni hurskas huoran poica / ääretöin äpärä lapsi.

Moni wanhax pyytä / mutt ei pääse puoleckan.

Morsian murhetta saatu / että kihla cuckarosa; ylistetty yljän mieli / eli puoli / että kindat kädesä.

Muistan lasna olleni / muistan lasna / muistan naisna; en neinä sinäikänä. Warhain naitettu.

Muita naipa naittele; itze naipa naida tahto.

Muna canaa opetta; Eli muna wijsambi cuin cana.

Muodosans munakin parembi.

Muodoxi molemat silmät; aja asian yhdelläkin.

Muoto meillä mullin mallin; elämä edestacaisin.

Muoto parembi / cuin waate.

Murhena hywä pala tacana on. Eli: Murhexi muru piwosa.

Murhe saatta mustan carwan; pahat päiwät parran pitkän; halu harman hapenan.

Murianen munans canda. Wähä waimo lastans.

Murumieli muucalaisen; palamieli palcollisen.

Musta maanen sia; matala laiscan tiski.

Mustan cappa cannetan walkian nenän editzen.

Muuna cungin; muuna cutakin.

Muuna Liendä leiwän canssa; muuna leiwätä Liha / eli cala.

Muuna wiljemmin / muuna wajemmin, eli Muuna wiljoin / muuna waiwoin.

Muuta mies catu; ei nuorta naimistans; eikä warhain nousemistans.

Myy maa myyjänskin; osta maa ostajanskin.

Myötä köytetty mene; tiellä jääpi köyttämätä.

Myötä onni (hywä eli paha) cuusesakin; canssana carangosakin.

Mämmi mäelle saatta / puuro puita nylkemän / wellingi (weron wetä) welan teke / caali cartanon pitä.

N.

Nahca Herra wettä wastan.

Nainen naista soimackan; nainen naista / toinen toista; älkön tytär tytärtä / nawan alla naisten soimu / tykönä tytärten soimu.

Nappascossit naitetan; itze naiwat elkiwallat: Miehet naiwat mieldäns myöden.

Nato naula permannosa. Catzo kyty.

Naura / naura; ei naurain mieli päähäs tule.

Nauretan naineita / itketän cuolleita / wuosicausi cumbiakin.

Nauro hywä / nauro paha.

Nauro köyhän cuolemasta; pilcka waiwasen pidosta.