Part 8

OCTAVIO. Oi, poikani! Ei aina kestää voi meill' elontiellä puhdas lapsenmieli, jot' ääni sisimpämme meille neuvoo. Petosta vastaan turvaa etsiessään rehellinenkään ain' ei suoraan kulje -- Se pahan työn on kirousta, että sen aina täytyy pahaa synnyttää. En viisastele, teen vain tehtäväni, mun käytökseni määrää keisar' itse. Sydäntään aina noudattaa ois kyllä parempi, mutta täytyis silloin moni tarkoitusperä hyvä unhottaa.

PICCOLOMINIT. Nyt keisaria hyvin palvelkaamme sydämen ääntä lainkaan kuulematta.

MAX. En tänään sinua voi ymmärtää: paljasti, sanot, sulle ruhtinas povensa pahat aikeet, mutta _sinä_ tarkoittain hyvää tahdot häntä pettää! Lopeta -- ystävää et minult' ota -- Äl' isää salli minun kadottaa!

OCTAVIO (tukahuttaa närkästyksensä). Oi, poikani, et kaikkea sä tiedä. Viel' ilmaistavaa mull' on.

(Lyhyen vaitiolon jälkeen.)

Päättyneet Friedlandin herttualt' on varustelut. Hän uskoo tähtiinsä. Hän luulee meidät yllättävänsä -- luulee varmoin käsin jo kultakruunuun tarttuvansa, mutta hän pettyy -- Mekin oomme toimineet. Hän tarttuukin vain salaperäiseen ja pahaan kohtaloonsa.

MAX. Liian joutuin äl', isä, toimi! Kaiken hyvän kautta se vanno! Oi, ei mitään maltitonta!

OCTAVIO. Hän hiljaa hiipinyt on pahaa tietään, ja yhtä viekkaasti on hiiviskellyt jäljestä kosto. Se jo näkymättä takana uhkaa. Askel -- ja se iskee. -- Sä luonani oot nähnyt Questenbergin; vain hänen julkitehtävänsä tunnet -- myös salatehtävä on hällä, se on vain mua varten.

MAX. Saanko tietää?

OCTAVIO. Max! Ilmaisemalla sen, mä käsiis annan tään valtakunnan onnen, isäs hengen. On kallis tunteillesi Wallenstein, nuoruuden keväästäsi asti liitti sun häneen rakkaus ja kunnioitus -- on sulla toive -- Suo mun ennättää hidasta luottamustas aikaisemmin -- On toivos, että liittyä saat häneen lähemmin.

MAX. Isä --

OCTAVIO. Luotan sydämeesi, mut olenko myös varma maltistasi? Saatatko rauhallisin kasvonilmein lähetä tätä miestä, jos sun haltuus nyt uskon koko hänen kohtalonsa?

MAX. Sittenkö, kun saan kuulla hänen syynsä?

OCTAVIO (ottaa lippaasta paperin ja ojentaa sen hänelle).

MAX. Oi, mitä! Avoin kirje keisarilta!

OCTAVIO. Luehan!

MAX (luotuaan paperiin silmäyksen). Ruhtinasko henkipatto!

OCTAVIO. Niin on.

MAX. Oi, liian pitkälle se menee! Oi onnetonta erehdystä!

OCTAVIO. Lue edelleen! Malta mieles!

MAX (edelleen luettuaan katsahtaa hämmästyneenä isäänsä). Kuinka? Sinä?

OCTAVIO. Vain hetkeksi -- ja kunnes ilmaantua kuningas Unkarin voi armeijaamme, on _mulle_ uskottu sen päällikkyys --

MAX. Ja luuletko sen hältä riistäväsi? Äl' aattelekaan -- Isä, isä, isä! On sulle tullut turmiokas toimi. Tätäkö kirjett' aiot noudattaa? Ja mahtimieheltä, jot' ympäröipi armeija suuri, aiot aseet riistää? Hukassa olet sinä, niin, me kaikki!

OCTAVIO. Mit' alttiiks tässä annan, tiedän kyllä. On turvanani Kaikkivaltias; Hän hurskaan keisarhuoneen kilvellään on suojaava, Hän särkee öiset työt. Viel' uskollisia on keisarilla, on täällä leirissäkin oivaa miestä kylliksi monta, jotka reippain mielin asian hyvän vuoksi taistelevat. On näitä varoitettu, pidetään silmällä muita. Askel vain -- niin heti --

MAX. Ja epäluulost' oitis toimisit?

OCTAVIO. Tyrannein lailla tee ei keisarimme! Ei tahtoa hän rankaise, vaan teon. Ratkaista ruhtinas voi kohtalonsa viel' itse -- Rikoksensa keskeyttäköön, niin hänet hiljaa toimest' erotetaan, hän väistyy keisarinsa pojan tieltä. Karkoitus kunniakas linnoihinsa olisi hyvätyö, ei rangaistus. Kuitenkin ensimäinen julkiaskel --

MAX. Mik' olisi se askel? Hän ei koskaan askelta pahaa astu. -- Mutta sinä saattaisit askeleensa (niinhän teit jo) viattomimman väärin selittää.

OCTAVIO. Tarkoitusperät kuinka rangaistavat ovatkin ruhtinaalla olleet, vielä on voitu hänen julkitoimiansa lievästi tähän saakka selittää. En ennen käytä tätä paperia, kuin tehty teko kieltämättä näyttää maanpetoksen ja hänet tuomitsee.

MAX. Ken tulee tuomariksi?

OCTAVIO. -- Sinä itse.

MAX. Oi, silloin on tää paper' aivan turha! Lupasit olla ennen toimimatta, kuin minut -- minut saisit uskomaan.

OCTAVIO. Todella? Voitko -- kaiken jälkeen, minkä nyt kuulit, luulla häntä syyttömäksi?

MAX (vilkkaasti). Voi sinun arvostelus erehtyä, ei minun sydämeni. (Hillitymmin jatkaen.) Niinkuin muita ei tätä henkeä voi käsittää. Kas, hänpä kohtalonsa tähtiin liittää, ja tähtein lailla häll' on ihmerata, salainen, ikuisesti tutkimaton. Vääryyttä hälle tehdään. Kaikki vielä on selviävä. Loistavasti jättää tuo puhdas taakseen mustat epäluulot.

OCTAVIO. Odotan sitä.

TOINEN KOHTAUS.

EDELLISET. KAMARIPALVELIJA. Heti senjälkeen PIKALÄHETTI.

OCTAVIO. No mitä?

KAMARIPALVELIJA. Tääll' on pikaviestintuoja.

OCTAVIO. Näin varhain! Ken hän on? Ja mistä tullut?

KAMARIPALVELIJA. Ei tahtonut hän sitä mulle virkkaa.

OCTAVIO. No saata hänet sisään! Täst' ei sanaa! (Kamaripalvelija poistuu. Kornetti astuu huoneeseen.) Te, kornetti! Kai kreivi Gallaan luota? Kirjeensä?

KORNETTI. Asia on suullinen. Ei luota kenraalluutnantti.[150]

OCTAVIO. Siis mitä?

KORNETTI. Sanoa käski -- Saanko julki haastaa?

OCTAVIO. Mun poikani jo tietää kaikki.

KORNETTI. Hän on käsissämme.

OCTAVIO. Ketä tarkoitatte?

KORNETTI. Sesina! Välittäjä!

OCTAVIO (kiireisesti). Todellako?

KORNETTI. Kapteeni Mohrbrand Böhmerwaldiss' sieppas Sesinan toissa aamuna, kun tämä luo ruotsalaisten aikoi Regensburgiin viesteineen.

OCTAVIO. Entä viestit --

KORNETTI. Heti Wieniin kenraaliluutnantti ne vangin kanssa lähetti menemään.

OCTAVIO. No viimein! Sepä on suuri tieto! Meille _tämä_ mies on kallis astia, miss' esineitä on arvokkaita -- Löydettiinkö paljon?

KORNETTI. Kuus' oli hällä pakettia, kaikki merkitty kreivi Terzkyn vaakunalla.

OCTAVIO. Ei ruhtinaalta siis?

KORNETTI. Ei tietääkseni.

OCTAVIO. Sesinan laita?

KORNETTI. Hänpä kauhistui, kun kuuli Wieniin mentävän. Mut häntä kehoitti kreivi Altring rauhoittumaan, jos vapaasti hän kaikki tunnustaa.

OCTAVIO. Altringer herranneko luona? Kuulin Linzissä[151] hänen sairastavan.

KORNETTI. Hän on jo kolme päivää Frauenbergiss'[152] ollut kenraaliluutnanttimme luona. Heillä väkeä valittua ympärillään jo kuusikymmentä on lippuetta[153] odottamassa teidän käskyjänne.

OCTAVIO. Vähässä ajassa voi tapahtua niin paljon. Milloin lähdette te täältä?

KORNETTI. Odotan käskyjänne.

OCTAVIO. Iltaan jääkää!

KORNETTI. Hyv' on.

(Aikoo mennä.)

OCTAVIO. Mut eikö teitä nähnyt kukaan?

KORNETTI. Ei kukaan. Mulle kapusiinimunkit avasi[154] niinkuin aina luostarportin.

OCTAVIO. Nyt menkää, levätkää ja piiloss' olkaa! Jo ennen iltaa teidät päästää voinen. Kehittyy asiat nyt päätökseensä, ja ennenkuin on mailleen mennyt päivä, jok' entein kohtalokkain juuri nousee, on arpa ratkaiseva langennut.

(Kornetti poistuu.)

KOLMAS KOHTAUS.

MOLEMMAT PICCOLOMINIT.

OCTAVIO. Max, mitä nyt? Jo kohta selvill' ollaan -- Sesinan kautta näät on käynyt kaikki.

MAX (jolla koko edellisen kohtauksen aikana oli ankara sisällinen kamppailu, päättävästi). Lyhempää tietä tahdon selvän saada. Hyvästi!

OCTAVIO. Minne?

MAX. Luokse ruhtinaan.

OCTAVIO (pelästyneenä). Mit' aiot?

MAX (tullen takaisin). Jos mun uskot näytelmässäs rupeevan osaa näyttelemään, väärin sä olet laskenut. On tieni suora. Totuutta en voi kantaa kielelläni ja povessani petosta -- en sietää minua ystävänä uskottavan, vaientaa tuntoani sillä, että tuo toinen työstään vastaa _itse_, eikä mun suuni häntä pettänyt. Jos minut jonakin ostetaan, niin sinä pysyn. -- Käyn herttuan luo. Tänään pyydän häntä maineensa pelastamaan julkisesti, verkkonne viekkaat suoraan repimään.

OCTAVIO. Sitäkö tahtoisit?

MAX. Niin, sitä. Varmaan.

OCTAVIO. Siis olen sinusta mä erehtynyt. Viisaaksi pojaks sua luulin, joka hyvästä työstä siunais sitä kättä, kuilusta joka hänet vetää -- mutta sokaistun nään, jonk' eräs silmäpari sai hulluks, intohimon sumentaman, paranna jot' ei täysi päivänvalo. Niin, kysy hältä! Mene! Järjetönnä isäsi, keisarisi salaisuus hänelle alttiiks anna! Ennen aikaa pakoita minut julkiratkaisuun! Ja nyt, kun taivaan ihmetyö näin kauan mun salaisuuttani on suojellut ja epäluulon silmät saanut uneen, mun nähdä anna poikani nyt lyövän hurjalla, päättömällä aikeellaan murskaksi rakennuksen, jonka on valtiotaito vaivoin pystyttänyt.

MAX. Oi, kuinka sitä taitoa mä kiroon! Moisella taidollanne pakoitatte te hänet tekoon -- Niin, te voitte hänet, kun _tahdotte_, myös _tehdä_ syylliseksi. Ei hyvin pääty tää -- ja päättyköön se vaikka kuinka, minä aavistan ratkaisun onnettoman lähestyvän. -- Kuningassielu tää jos kukistuu, maailman mukanaan vie sortuessaan, ja niinkuin laiva, joka merta kulkein äkisti syttyy sekä räjähtää[155] ja ilmaan viskaa kaiken miehistönsä, niin meidät, kohtaloonsa liittyneet, hän kaikki mukaan riistää kaatuissansa. Halusi mukaan toimi! Minun myös suo oman pääni mukaan menetellä! Välimme, mun ja hänen, selvitän; viel' ennen iltaa tulkoon selko tästä: eroonko isästä vai ystävästä![156]

(Hänen poistuessaan laskee esirippu.)

Loppu.

SELITYKSIÄ.

(Suomentajan kirjoittamat, etupäässä tohtori Albert Zipperin saksankielisen selitysteoksen nojalla.)

[1] _Oboensoittajia_ -- Oboe on eräs laji puisia puhallussoittimia.

[2] _pilaatekevä ja vakaa leikki_ -- huvi- ja murhenäytelmä.

[3] _mestar' jalo_ -- August Wilhelm Iffland (1759-1814), kuuluisimpia saksalaisia näyttelijöitä (myös näytelmäkirjailija), oli vuosina 1796 ja 1798 vieraillut Weimarissa.

[4] _kauan tuntemamme toive_ -- Toinen senaikuinen kuuluisa näyttelijä Friedrich Ludwig Schröder (1744-1816) oli usein luvannut tulla vierailulle Weimariin, mikä toive ei vielä tähän saakka ollut toteutunut.

[5] _Thalian taide_ -- Thalia oli muinaiskreikkalaisten runottaria, huvinäytelmän edustaja. Tässä -- niinkuin meidänkin päivinämme -- "Thalian taiteella" tarkoitetaan näytelmätaidetta yleensä.

[6] _piiristä elon porvarillisen_ -- perhenäytelmän piiristä.

[7] _korkeemmalle näyttämölle_ -- historiallisen näytelmän piiriin.

[8] _ajankohdan jalon_ -- Oli Ranskan suuren vallankumouksen aika, jolta silloin yleensä odotettiin paljon hyvää ihmiskunnalle.

[9] _vuosisadan vakaa loppu_ -- vakaa juuri mainitun vallankumousajan tähden.

[10] _valtaluonteet_ -- vallankumousajan mahtimiehet.

[11] _vuotta kuustoista mennyt on_ -- nim. kolmikymmenvuotisen sodan alusta, vuodesta 1618.

[12] _hanke uhman pelottoman ja luonne hurjapää_ -- Wallensteinin toiminta ja hänen luonteensa.

[13] _tuo luoja sotajoukkoin uljasten_ j.n.e. -- Wallenstein.

[14] _Ei itse hän ... näyttäydy tänään_ -- Sinä iltana, jolloin tämä prologi lausuttiin, näyteltiin "Wallenstein"-näytelmästä ainoastaan sen ensimäinen osa, "Wallensteinin leiri", jossa Wallenstein ei itse esiinny.

[15] _rikoksensa vain hänen leiristään saa selityksen_. -- Kun tunnetaan hänen leirinsä, hänen sotajoukkonsa, niin käy selväksi, kuinka hän, näihin nojaten, saattoi tulla valtionkavaltajaksi.

[16] _kuvasarjoin_ -- kolmiosaisena näytelmäsarjana.

[17] _uusille soinnuillensa_ -- suurityyliselle historialliselle näytelmälle.

[18] _vanhaa saksalaista oikeuttaan, runoilla loppusoinnuin_ -- Keski-yläsaksalaisella ajalla (saksankielen toisella historiallisella kehityskaudella, vuosien 1100 ja 1500 välillä) ja kauan aikaa myöhemminkin oli saksalaisessa kirjallisuudessa ainoastaan loppusoinnullisia säkeitä. N.s. kalikkasäkeitä, joita Schiller käyttää "Wallensteinin leirissä", oli hyvin mielellään käyttänyt eräs saksalaisimpia runoilijoita, Hans Sachs.

[19] _kun Saksin joukot seutuja vaivas_ -- Saksin vaaliruhtinas oli jonkun aikaa pitänyt osan Böömiä miehitettynä.

[20] _Terschka_ -- kreivi Terzka, Wallensteinin lanko ja hänen armeijansa päälliköitä. Muualla tässä näytelmäsarjassa on hänen nimenään Terzky.

[21] _peruukki_ -- Wienistä lähetetty sotaneuvos von Questenberg. Ylhäisö ja virkamiehet käyttivät -- oikeastaan vasta vuoden 1700 vaiheilta asti -- juhlatilaisuuksissa pitkää ja kiharoitua tekotukkaa n.s. allonge-peruukkia.

[22] _Friedlandin_ -- Wallensteinin, jonka Saksan keisari Ferdinand II v. 1624. koroitti Friedlandin ruhtinaaksi ja vähän myöhemmin Friedlandin herttuaksi. (Friedland on pohjois-Böömin kaupunkeja.)

[23] _Baijerin herraako_ -- Baijerin vaaliruhtinasta Maksimiliania, joka Regensburgin päivillä 1630 oli ensimäisinä puuhannut Wallensteinin erottamista valtakunnan armeijan päällikkyydestä.

[24] _Holkin_ -- kenraali Holkin.

[25] _mansfeldiläistä_ -- Mansfeldin kreiviä Ernstiä.

[26] _Feria_ -- Ferian herttua.

[27] _Sekin_ -- nim. kaupustelijattaren poika, joka kammoaa ahdasta huonetta, niinkuin tämä kirjurihuoneestaan karannut jääkäri.

[28] _Vogtland_ -- Saale- ja Elster-jokien välinen (keski-Saksan) alue, jota keisarit hallitsivat voutiensa kautta.

[29] _kaleerin_ -- Jääkäri vertaa entistä pakonalaista tilaansa kaleeriorjan elämään.

[30] _liigan joukkoihin_ -- Liiga oli protestanttisuu- den vastustamiseksi solmittu katolisten ruhtinaiden liitto.

[31] _Leipzigin tappion_ -- Lähellä Leipzigiä sijaitsevan Breitenfeldin kylän luona käyty taistelu päättyi keisarillisten tappioon (1631).

[32] _hällä_ -- Wallensteinilla.

[33] _Kova_ -- haavoittumaton.

[34] _Oli haarniska hirvennahkainen, jot' ei luoti puhkaise yksikään_ -- Hyvää hirvennahkahaarniskaa senaikuisten pyssyjen luodit tuskin pystyivät puhkaisemaan.

[35] _miehen harmaan_ -- Tämä oli Wallensteinin tähdistäennustaja, italialainen Baptista Seni (oikealta nimeltään Giovanni Baptista Zeno), joka ratsuväenaliupseerin mielestä oli salaperäinen henkiolento, paholainen.

[36] _rikkilankaako_ -- Ennenkuin tulitikut oli keksitty, käytettiin rikkilankaa apuna tuliraudalla tulta iskettäessä.

[37] _kuin värjärin ruuna kierrostaan_. -- Värjärit ennen jauhattivat värejään hevoskierronkin avulla.

[38] _Praagin pojat_ -- seuraavan kohtauksen alussa soittajina esiintyvät kaivosmiehet, jotka olivat praagilaisia.

[39] _Tästä alkavaan pikku keskeytyksin jatkuvaan kapusiinimunkin saarnaan on Schiller tarkoin käyttänyt hyväkseen saarnatekstiä "Auff, auff ihr Christen" ("Ylös, ylös te kristityt"), jonka tekijä on seitsemännentoista vuosisadan loppupuolella elänyt Wienin hovisaarnaaja, augustiinolaismunkki Abraham a Santa Clara, porvarilliselta nimeltään Ulrich Megerle.

[40] _antibaptistein_ -- Munkki tarkoitti _anabaptisteja_, uudestaankastajien lahkoon kuuluvia.

[41] _Quid hic statis otiosi? -- Miksi tässä seisotte joutilaina?

[42] _Oxenstirn_ (härän otsa) -- saksalainen muunnos Ruotsin kanslerin Akseli Oxenstjernan nimestä.

[43] _Ubi erit Victoriae spes, si offenditur Deus_? -- Missä on voiton toivo, jos Jumalaa häväistään?

[44] _Quid faciemus nos?_ -- Mitä on meidän tehtävä?

[45] _Et ait illis_ -- Ja hän sanoo heille.

[46] _neminem concutiatis_ -- älkää keltään kiristäkö.

[47] _neqve calumniam faciatis_ -- älkääkä ketään panetelko.

[48] _Contenti estote ... stipendiis vestris_ -- olkaa tyytyväisiä palkkoihinne.

[49] _hän_ -- Wallenstein.

[50] _Ne custodias gregem meam_ -- Älä kaitse laumaani!

[51] _Älä pelkää pappi, ei hätää sulla_. -- Kroaatit hurskaina katolisina suojelevat munkkia, vaikka tämä herjaa heidän jumaloimaansa Wallensteinia.

[52] _Ovat tiefenbacheja_ -- kenraali Tiefenbachin väkeä.

[53] _Hän on pappenheimejä_ -- kenraali Pappenheim-vainajan väkeä.

[54] _Eversti itse_ -- eversti Max Piccolomini.

[55] _Infanttia_ -- Espanjan kuninkaan Filip III:n pojan, hengellisen arvonsa vuoksi kardinaali-infantiksi (infantiksi -- lapseksi -- nimitettiin Espanjan ja Portugalin prinssejä), nimitetyn prinssi Ferdinandin piti Italiasta Saksan kautta mennä Alankomaihin, jonne hänet oli määrätty maaherraksi.

[56] _punahattuinen_ -- Kardinaalinarvon merkkinä on m.m. punainen hattu.

[57] _melneckiläistä_ -- Böömiläinen Melneckin kaupunki oli tunnettu viinistään.

[58] _välitön_ -- vain keisarille suorastaan alamainen.

[59] _Vuoks Mecklenburgin_ -- Vuonna 1628 nimitettiin Wallenstein Mecklenburgin ja Saganin herttuaksi sekä "valtameren ja Baltian-meren kenraaliksi".

[60] _ei miekalla vaa'an vieressä paikka_ -- Miekka on vallan, vaaka oikeuden vertauskuva. Siis: valta ei enää suojele oikeutta.

[61] _paljonko velkonette?_ -- Keisarille uskollinen muskettisoturi tekee lähtöä, ettei hänen tarvitsisi jäädä saapuville valtiopetosta suunniteltaessa.

[62] _lombardi_ -- lombardilainen.

[63] _pro memoria_ -- muistia varten, s.o. muistiinpano: tässä asiakirja.

[64] _Jos eloa tääll' ette alttiiksi suo, ei teille sit' omaksi kohtalo tuo_ -- vasta sitten tunnette elämän arvon, kun elämänne yhä alttiiksi panette ja taistellen sen yhä uudestaan itsellenne voitatte.

[65] _Octavio Piccolomini_ -- kolmikymmenvuotisen sodan kuuluisia keisarillisia päälliköitä. Oli syntynyt Sienassa 1599 ja siis Wallensteinin kuollessa vasta 35 vuoden ikäinen. _Schiller tekee hänet tässä näytelmäsarjassaan melkoista vanhemmaksi_. Octavio Piccolomini tuli sotamarskiksi, myöhemmin nimitti Espanjan kuningas hänet herttuaksi ja keisari ruhtinaaksi. Hän meni naimisiin vasta Wallensteinin kuoleman jälkeen ja kuoli 1556 lapsetonna.

[66] _Max Piccolomini_ -- Schillerin runollisen mielikuvituksen luoma henkilö.

[67] _Thekla_ -- Wallensteinin ainoan lapsen, hänen toisesta avioliitostaan syntyneen tyttärensä nimi oli Maria Elisabet. Hän oli isänsä kuollessa vasta 10 vuoden ikäinen. Myöhemmin hän meni naimisiin erään kreivi Kaunitzin kanssa.

[68] _Hinnersam_ -- eversti John Henderson.

[69] _Gallas_ -- kenraaliluutnantti Matthias von Gallas, tyrolilainen. Tuli sittemmin vapaaherraksi ja kreiviksi. Kuoli 1647.

[70] _Altringer_ -- Johann Aldringen, vallooni. Hänellä oli samanlainen virkaura kuin langollaan Gallaalla, jonka hyvä ystävä hän oli. Kaatui Wallensteinin kuoleman jälkeen saman vuoden (1634) heinäkuussa.

[71] _Niin, kenraalmajuri!_ -- Eversti Buttler oli ylennetty kenraalimajuriksi.

[72] _Slawata ... sekä Martinitz_ -- Böömin keisarilliset maaherrat, kiivaita katolilaisia, joiden luultiin vastustavan Böömin protestanttien anomuksia, joita oli keisarille tehty. Praagin linnassa Böömin säädyt 23/5 1618 vaativat maaherroilta selvää vastausta. Kun sitä ei saatu, nakattiin nämä molemmat ikkunasta ulos noin 18 metrin syvyiseen vallihautaan, mutta putosivat onnekseen rikkatunkiolle ja pääsivät pakenemaan. Tästä väkivaltaisesta teosta sai alkunsa kolmikymmenvuotinen sota.

[73] _Taltuttajaansa_ -- Wallensteiniä.

[74] _Se laps'_ -- keisarin poika, sittemmin keisari Ferdinand III.

[75] _kotka kaksipääkö, vai lilja, leijona_. -- Kaksipäinen kotka Saksan ja habsburgien suvun, lilja Ranskan kuninkaiden ja leijona Ruotsin vaakuna.

[76] _salama johdintansa_. -- Nykyaikaisen ukkosenjohdattimen keksi kyllä vasta v. 1752 Benjamin Franklin, mutta jo aivan vanhaan aikaan käytettiin jonkunlaisia ukkosenjohdattimia, tavallisesti metallipeitteisiä tankoja; tämmöistä Schiller tässä nähtävästi tarkoittaakin, koska käyttää sanaa Wetterstange, ukkosentanko, eikä sanaa Blitzableiter, ukkosenjohdatin.

[77] _viimeiset uskollisuuden takeet_ -- nim. perheensä.

[78] _matemaatikolta_ -- tähdistäennustaja Seniltä.

[79] _Kuningatarta Unkarin_ -- Unkarin kuninkaaksi oli v. 1625 kruunattu hallitsevan keisarin Ferdinand II:n poika Ferdinand (sittemmin keisarina Ferdinand III). Unkarin kuningattarena oli siis hänen puolisonsa, Espanjan Filip IV:n sisar Maria Anna.

[80] _Eggenbergin, Lichtensteinin_ -- Nämä ruhtinaat olivat Wallensteinin entisiä ystäviä.

[81] _isä Lamormain_ -- jesuiitta, keisarin rippi-isä.

[82] _vanhaa tointas_ -- kohteliaana ritarina.

[83] _herran_ -- keisarin.

[84] _Sesina_ -- Jaroslav Sesyma Raschin, böömiläinen aatelismies, joka Wallensteinin ja Terzkyn puolesta välitti sotaliiton puuhia näiden ja ruotsalaisten välillä.

[85] _kreivi Thurnist'_ -- Kreivi Heinrich Matthias von Thurn, böömiläinen protestantti, oli ollut Böömin vastarinnan johtaja. V. 1609 hän vaati ja sai keisari Rudolf II:lta n.k. majesteettikirjeen maansa protestanttien suojaksi. Oli 23/5 1618 toimeenpannun maaherrain ikkunasta-heiton aikaansaaja, sitten Böömin armeijan johtajana onnettomaan Valkean vuoren taisteluun (1620) asti. Taisteli myöhemmin ruotsalaisten riveissä, kunnes 1633 joutui Steinaun luona Wallensteinin käsiin.

[86] _konventti_ -- ruotsalaisten kanssa liittoutuneiden alasaksalaisten säätyjen kokous.

[87] _Ruotsin kanslerin_ -- Akseli Oxenstjernan.

[88] _goottilaiset_ -- ruotsalaiset.

[89] _Arnheim_ -- Sotamarski Hans Georg von Arnheim palveli alkujaan keisarin joukoissa ja siirtyi sitten Saksin vaaliruhtinaan palvelukseen. Oli välittäjänä saksilaisten ja ruotsalaisten liittoa solmittaessa ja Kustaa Aadolfin kuoltua hän kiihkeästi kannatti sodan jatkamista.

[90] _faropelin_ -- Tämä oli eräs uhkapeli.

[91] _horoskooppinsakin_ -- tähtiasenteiden perusteella sommitellun ennustaulun.

[92] _Venus-tähtesi_ -- onnentähtesi.

[93] _paha tähtes_ -- tuhoa ennustava, Saturnus tai Mars.

[94] _Tartarokseen syösty Saturnus_ -- Muinaisroomalaisten ylijumala Jupiter sysäsi Saturnus-jumalan pimeään maanalaiseen onkaloon, Tartarokseen.

[95] _kesk'aurinkoa_ -- kiertotähtiensä radan keskuksena olevaa aurinkoa.

[96] _Jupiter-lasten_ -- ihmisten, joiden syntymähetkellä Jupiter oli vallitsevana tähtenä taivaankannella.

[97] _taivaan huoneet_ -- Tähdistäennustajat jakoivat taivaankannen 12 eri osaan, "huoneeseen", havaintojen ja merkintöjen tekoa varten.

[98] _nurkissa taivaan_ -- taivaan "huoneiden" nurkissa.

[99] _Reinin-kreivin_ -- Reinin piirin (Rheingaun) kreivi, ratsuväenkenraali Otto Ludwig von Salm.

[100] _lujuuden_ -- Wallensteinin --; _rohkeuden_ -- Kustaa Aadolfin.

[101] _uljuutta_ -- Kustaa Aadolfia; _viisaan taidon_ -- Wallensteinin.

[102] _sen suuren päivän jälkeen_ -- Lützenin taistelu käsitetään tässä Wallensteinille voitolliseksi.

[103] _nuor' että päällikkö_ -- Vihjaus nuoreen Unkarin kuninkaaseen.

[104] _timantti kolmas oli keisarkruunun_ -- Ruhtinaita Dietrichsteiniä, Lichtensteiniä ja Wallensteiniä sanottiin Böömin kruunun kolmeksi jalokiveksi näiden nimien loppuosan -steinin (kiven) perusteella.

[105] _Minulla -- -- oli keino_ -- nim. sotajoukko.

[106] _Tähänkö vuodenaikaan_? -- Oli nim. talven-aika. (Pilsenin neuvottelut pidettiin tammikuussa 1634.)

[107] _Suys_ (luetaan: Sois) -- Wallensteinin armeijan päälliköitä.

[108] _jos niin on laita_ -- s.o. jos keisaria kohtaan osoitettu kuuliaisuus katsotaan rikokseksi,

[109] _kardinaali-infantin_ -- Kts. selit. 55.

[110] _kulta-avaimenne_ -- keisarillisen kamariherranarvon merkki.

[111] _herra_ -- Wallenstein.

[112] _tähystystorniin kera tohtorin_ -- astrologiseen torniin Senin kanssa.

[113] _vihollinen_ -- ruotsalaiset.

[114] _Kas mekään emme ole joutilaina_ -- Kreivi Terzky ja hänen puolisonsa suosivat Maxin ja Theklan välistä rakkaudensuhdetta hyödyllisyysperiaatteista, nim. saadakseen Maxin uskollisine joukkoineen liittymään Wallensteinin suunnitelmien kannattajaksi.

[115] _lanko_ -- Wallenstein.

[116] _Täti Terzky_ -- Näin nimittää, Theklan tavoin, kreivitär Terzkyä myöskin Max, rakkaudensuhteensa nojalla.

[117] _Nepomuk_ -- paikka lähellä Pilseniä.

[118] _taiall'_ -- vapautta kahlitsevalla pakolla.

[119] _kuvan rakkaan_ -- Maxin ynnä hänen ratsuseurueensa, näiden saattaessa herttuatarta ja Theklaa Pilseniin.

[120] _aarnia_ -- Aarni l. aarnikotka (griippi), tarunomainen eläin, kuvattiin siivekkääksi ja kotkanpäiseksi leijonaksi. Muinaistarustossa aarnikotkat esiintyvät vartijoina, varsinkin kulta-aarteiden. Aarnin kuvaa on jo muinaisuudessa käytetty koristelutaiteessa, uudemmalla ajalla vaakunakuvana.

[121] _oliivinoksan laakeriin_ -- Oliivin, öljypuun, lehvä on rauhan, laakerin lehvä maineen vertauskuva.