Part 24

Kateiden toimesta tuli "kortto" emännän kirnuunkin, niin ettei siinä tahtonut voita syntyä. Ylimuoniossakin oli emännän kirnu niin kovissa kortoissa, ettei tullut voille, vaikka kolme vuorokautta tehtiin työtä, välillä kirnu pestiinkin ja käytettiin tunkiolla korvasta pystyssä. Mutta selkeni kirnuus, kun Mattilan Karoliina tipautti siihen neljä suolakirppua, sanoen joka kirpulle:

"Kortto pois ja Jumalan siunaus ruoaksi!"

Siunaten vei vanhakansa viljansa aittaan, samalla kieltäen hiiriä pilaamasta leivänaineksia, siunaten valmisti leipänsä ja siunaten sen nauttikin. Ruoalle ruvettaessa siunattiin ja ruoalta päästyä kädet ristiin asetettuina sanottiin:

"Jeesus ole kiitetty ruoan ja ravinnon eestä! Jeesus antakhon vastakin ruokaa ja ravintoa!"

Pieni lapsukainenkin otettiin jumalansanoilla tämän maailman matkamieheksi. Kurulan muori Kittilässä mennessään "pirttivaimoksi" tervehti aina:

"Jeesus tänne, Neitsyt Maria kolmanneksi!"

Lapsen synnyttyä sanoi kolarilainen "runsukummi."

"Jeesus siunakhon sinua, äiti, joka olet lapsen synnyttänyt, ja sinua, lapsi, joka olet tähän maailmhan syntynyt!"

Kun pienokainen rupesi ensimmäisiä hammaskipujaan tuskittelemaan, annettiin hänen suuhunsa vettä, sanoen:

"Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen!"

Jumalan varjelukseen heitti matkamieskin kotinsa lähtiessään taipaleelle, ja silloin sai huonekunta olla rauhassa sekä matka voi hyvin onnistua. Varsinkin jos ei sattunut akka ensimmäiseksi tulemaan vastaan, eivätkä "pistiäiset" lennelleet yli tien, vaan sai nähdä pehmeäliikkeisiä kuukkeleita tien varrella, puiden oksilla tirahtelemassa.

Jumalansanat ja siunaukset piti olla aina matkallakin varattuina, sillä monesti sattui taipaleella asioita, jolloin ne olivat tarpeellisia. Voi yhtäkkiä tulla vaikkapa ruumissaatto vastaan, ja vainajan matkassa aina vaelsi manhonväkeä, ruumiinhaltioita, jopa pahojen kuolijain mukana vielä kaikenlaisia pahoja kyöpeleitä, joita ainoastaan erikoiset "näkijät" saattoivat huomata. Manhonväki tarttui helposti heikkoveriseen ihmiseen, varsinkin jos sattui säikähtämään. Mutta rauhassa sai kulkea ohitse, kun sanoi:

"Jeesus siunakhon minua! Hyvät tulijat tulkhon, pahat tielle vaipukhon!"

SANA- JA ASIASELITYKSIÄ.

kiveliö = asumaton suuri erämaa.

muistelus, lap. muihtalus = kertomus, tarina.

muistella, lap. muihtalet = kertoa asioita, tarinoita, tapahtumia.

seurapyytöön = yhteisvoimin ajamaan saalista yhtyivät useasti entiset erämiehet.

parttio = suuri joukko, esim, poroparttio.

"väyläksi" nimittää peräpohjalainen ja lapinmies isoja jokiaan, joita myöten entisaikaan kaikki kesäinen liikenne tapahtui.

kaltio, lap. kaltu = lähde, hete.

muotkia = vetää vene maata myöten järvestä toiseen t. kovan kosken ohitse.

niva, lap. njavve = kova virtapaikka joessa.

kuru = notkelma, rotko. Tunturimaissa useasti hyvin jyrkkäseinäinen.

raito, lap. raido = useampia poroja ahkioineen, taikka ilmankin, valjastettu ja sonnustettu peräkkäin.

jutaa, lap. johtet = kulkea, olla matkalla.

palas, lap. palkes = polku.

vuoma, murteellisesti "uoma", lap. vuobmi = suuri puuton suo.

jänkä, myös jänkkä, lap. jiegge = räme, suo, mutta ei niin suuri kuin vuoma.

sa'anpankko = satakruununen. Pankkokruunu 1:50 kr.

"pahki mettäsä" = raivaamattomassa metsässä.

tattarainen = mustalainen.

kiveliökaira, kaira = jokien tai jokihaarojen välinen alue.

houvi = vouti, kruununvouti.

porohärkä = ajoporo.

sivakka, lap. savek = suksi.

yöpuu = suuren hongan rungosta tehty rakovalkea, jonka vieressä yökausi vietetään. Myös vain "honka".

Kulkukero, kero = pyöreäpäinen tunturilaki.

"Rikinä" -- Regina, Muonion kirkonkylän vanhimpia taloja, ollut jo vanhastaan käräjäin pitopaikkana.

keino, lap. käino = tie.

aapa, lap. aahpe = suuri puuton suo, samoin kuin vuomakin.

lurikkapäinen = nuppipäinen.

pirrikota = (pyöreä) keilakota.

Kuolemanlaki, laki = paljas tasainen vaaran huippu, isompi kuin kero. Myös tunturissa on laki.

Kirkkojyrhämä, jyrhämä = syvä ja leveä suvantopaikka kosken alapuolella.

tievahamara = pienehkö tieva. Tieva, lap. tievva = hiekkakumpu t. - mäki.

Possukoppa = Bosekop.

hamppuloude, loude, lap. loaudda = tunturilappalaisen kodan katevaate. Peräpohjan ja Lapin lantalaiset sanovat louteiksi myös isoja vaatekaistaleita, joita käytetään esim, kuormanpeittoina, maassa eloja riiheen pantaessa, aumatessa, y.m.s.

lannanvoita = lannanmaan voita. Lannanmaa = maata viljelevän kansan asuma-alue. Lantalainen, lap. laddelas = talossa asuva, maanviljelijä, myös: yleensä suomalainen.

leiviskä, vanha mitta, 20 naulaa = 8,5 kg.

Seurujärvellä asui ennen Jakolan Mikko, joka sitten muutti Patsjoelle, Höyhenjärvelle.

takkaposti = kantoposti.

nilja = linja, metsään hakattu raja-aukko.

piittä = poikki pirtin, sivuseinästä toiseen ulottuva, laenalainen sidehirsi.

lakeinen = savupirtin savuaukko, räppänä.

pirttirehto, rehto = rakennuksen kehä.

mellamooli = puolipäiväateria, väliateria, ruots. mellanmäl.

pohjoisen napatähti = pohjantähti.

iltaveiki, lap. vaike = iltapuhde.

kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalajärven rannalla.

nokko = heinäkasa niityllä.

hopseeri = hoppavalssi?

Pastori Johan Nordberg oli Kittilässä 1828-70. Kuoli Kittilässä.

Taulaa tehtäessä känsän pehmeä sisus kuivattiin, keitettiin lipeässä, taas kuivattiin, sitten hierottiin käsin sekä puuvasaralla "piiskathin" (Kittilä). -- Metsänuotiota sytytettäessä puhallettiin taulasta tuli kuivaan luppotukkoon, jota sitten heilutettiin, niin että se syttyi ilmi liekkiin.

naudakas = lehmänkoivista tehty karvakenkä, joka paidalla taikka vain nuoralla kiinnitettiin nilkkaan.

peltokarkea = pelloksi raivattu maa. Niittykarkea = heinää kasvamaan heitetty pelto.

sylkeä naurista = nauriin kylväjä pani siemenet suuhunsa ja puhaltamalla hajoitti ne peltoon.

lypsykaarre = aitaus, jossa ennen porojen lypsäminen toimitettiin.

kesäkenttä = porolappalaisen kesäinen oleskelupaikka.

kanttisyli = neliösyli.

römppäviikko = palvelijain vapaaviikko.

halstuoppi = puoli tuoppia (ruots. halfstop).

Pääkön Jussan vanhin tytär, Sofia, synt. 25.12.1844.

hiinisti = fiinisti. Kittilässä ja Tomion-Muonionlaaksossakin esiintyy f:n (v:n) sijassa h.

nuoruaiseksi = kaksivartiseksi.

prostina = pumpuliloiminen villakuteinen vaate.

hoikemus = hoikin. Peräpohjan ja Lapin asukas käyttää useasti laatusanojen superlatiivia lappalaiseen tapaan: hoikemus, suurimus, nuorimus j.n.e.

höökäri = rikas, varakas.

puupirri = puukeila, kehämäinen puuastia.

kangas = sarka.

kallokas -- poron päänahasta, kälionahasta tehty karvakenkä.

jauhopuola = sianpuola (Arctostaphylos uva ursi).

kelta = lieko (Lycopodium).

pihkalehti = keskenkasvuinen tahmea lehti.

Nils Ekström, taloustirehtöri, oli Turtolassa nimismiehenä, omisti Vestolan talon ja rakensi 2-raamisen vesisahan talonsa lähelle Paamajoen kurkkioon, laittoipa viinapolttimonkin, jossa valmisti viinaa perunoista. Muutti myöhemmin Tornioon.

lattiaparret = lattiapuut.

nutukkaat = poronnahkakengät.

koipisaappaat = pitkävartiset poronkoipikengät.

jalo = etevä, mainio. Hyvin tavall. Peräpohjan ja lantalais-Lapin sana.

tolppa = 1/4 kr. 1.25 äyriä.

räkkä = sääsket, paarmat ja muut lentävät kesän syöpäläiset.

ukoniili = ukkoskuuro.

pesäpäivät = talvipäivän seisahduksen aika.

huve = huude, lumi puiden oksilla.

riimottua = tulla kuuraan.

juotku = jakso.

takkala = lumi niin kosteaa t. kuivaa, että tarttuu suksienpohjiin.

lauttavesi = vesi niin korkealla, että lautta voi kulkea.

kuukumankirjainen kivi = valkeankirjava kivi. Kuukumankivi = valkoinen kivi.

"Lehti häpäisee havon" = lehti on isompi havuneulasta.

Jos käki kukkuu ennen Erkkiä, ei se ennusta hyvää kesää.

haaraoraalla = oraassa näkyy jo kaksi lehteä.

kääriä toppeja = viljankorren lehdet alkavat kääriytyä tupeksi kehittyvää tähkää suojaamaan.

"peltoja liinahuttaa" = kellastuttaa.

kuostepohjoinen, kuoste = höyrypilveä pohjoisella taivaalla, ennustaa poutailmaa.

"sirppihallaa" saadaan, kun vilja leikataan tuleentumattomana.

sihki = iso tuuhea petäjä.

tulikko-orava = vielä kesäkarvassa oleva orava.

rihma = vanha oravannahkain kauppamitta (muualla: kiihtelys), 40 kpl.

Sinetän saha Rovaniemellä Ounasjoen varrella, Sinettäjoen suussa.

romiaiset = kuuliaiset.

rupuli = isorokko.

Alkkula = Ylitornio, jota kirkonkylänsä mukaan jokivarrella sanotaan vain Alkkulaksi. Samoin sanotaan Kolaria useinkin Jokijalaksi sekä Enontekiötä Hetaksi.

uskovaiset = laestadiolaiset.

kolmilaita = vene, jonka kummassakin laidassa on 3 lautaa; kaksilaidassa 2.

kananjatko = veneen emäpuun käyrä jatko perässä ja keulassa.

säestin = ensimmäinen kaari veneen perässä ja keulassa: peräsiestin, keulasiestin.

myötäle = myötämaa.

koste = tyyni suvantopaikka koskessa kiven, saaren, niemen suojassa.

Tuneldin maantieteessä v:lta 1762 mainitaan Köngäsen tehdas perustetun 1643.

Joris Deng oli hollantilainen, juoppoutensa takia virkansa menettänyt mies, joka lopulta joutui Köngäsen ruukin pehtoriksi.

Lappalaisia asusti ruukin alueilla, ainakin myöhemmin, esim, sukuja Suikki, Sieppi, Sevä, Marakatt, Gunnar, Poove.

Sieppijärven niittyjen valtauksesta ks. "Lapin muisteluksia"

Nautapuodin talo on vielä Tornionjoen itärannalla, nyk. autiona, omistaa muuan ruotsalainen.

Grapen jälkeläisiä oli m.m. Enontekiön Erik Grape, ks. "Lapin muisteluksia" j.s. Talonpoikaistunutta jälkipahnaa oli esim. Ylimuoniossa 1800-luvun alkupuolella seppä Peter Grape. Heikan muori-vainaja Ylitornion Kainuunkylässä oli tavannut kehuskella: "Olen Anter Krapin sukua Lyypäkin kaupungista."

AIR = Abraham ja Jakob Rhenstierna.

kippunta, vanha mitta = 170 kg.

Steinholtz perusti Lapinkorpeen toisenkin rautatehtaan, Svansteinin ruukin Turtolaan, Ruotsin puolelle väylää. Tämäkin tehdas otti malmia Suomen puolelta, Turtolan ja Ylitornion sydänmailta, ja kerrotaan Kaaraneskosken tienoilla olleen malmin sulatusuuninkin. Vanha "malmitie", jonka pohjaa vieläkin näkyy Kirvesvaaran tienoilla, vei malmikentälle. Svansteininkin ruukki on jo hävinnyt.

tampulapoika = tampulaa, vesiruuhen sulkulautaa, hoitava poika.

lehmänperäin = ketju, entisaikaan väännetty vitsa, jolla kytkyt kiinnitetään seinään.

"raamatun nytheitä" = r:n ongelmia, pulmapaikkoja, joista väittelijät saattavat olla eri mieltä.

Jonas Ekströmin maanviljelyksestä ks. J.W. Zetterstedt, "Resa genom Sveriges och Norriges Lappmarker 1821"

Jällivaaran rautatie, Luulaja--Ofoten rata, aloitettiin 1884, valmistui 1903.

naulastooli = pieni reikäpäinen alasin, jossa lyödään naulojen kannat.

ryyppynaappu, lap. nahppe = pieni pahkasta koverrettu puukuppi, varsi toisinaan silattu koristellulla luulevyllä. Käytettiin ennen viinaryypyn ottamiseen.

Aviovaara, Norjan-Lapissa, Tenojoesta 3-4 penik. länteen.

Yksityiset markkinat poistettiin 1788, jolloin kaikki markkinat tulivat vapaiksi.

Lapinukkojen viinapyynnöstä ks. G.A. Andersson, "Tietoja Sodankylän ja Kittilän vaiheista".

ottinki = pitkäkäs, pyöreä, leilinkaltainen astia.

ankka = pieni tynnyri, "keskeltä kupukka" (ehkä ankkuri, joka oli 15 kannua).

siljo, lap. sialjo. Lappalaisilla tasainen kenttä esim, kodan luona.

komsiokäärö = komsiolapsi. Komsiossa, lap. kiedkam, puusta koverretussa, nahalla päällystetyssä, kuomuniekka kotelossa hoitelevat lapinäidit pikku lapsiaan.

pirrilakki = suippoperäinen lakki, nähdään esim, luvun loppukuvassa, joka on jäljennös Ruotsin lappalaisen tupen koristepiirroksesta.

väärti = kestiystävä.

lumikieppi = lumikuoppa, onkalo.

majavanhoito = majavanhavukset.

maitotshalmas = poron vatsalaukku, oik. kuninkaankypäri, joka on täytetty juoksutetulla, kuivatulla poronmaidoila.

punasvatsa = verivatsa, poron mahalaukkuun koottu, jäädytetty veri. Porohärän verivatsa maksoi pankkokruunun, vaatimen kruunun.

koipikengät = poron koipinahasta tehdyt karvakengät.

siepakat = poronkoivista tehdyt kengät.

ruijanraanu = Ruijan lappalaisten kutoma paksu villaraanu.

rouvot, lap. rouhko = nahkavällyt.

kesäytynyt = hapannut (kalasta).

meriahven, saita, pallas, ks. lukua Ruijanrannan kalaretket.

saitapari = kahtia pyrstöön asti halaistu saita.

ruistumppu = paksu ruisleipä.

kolinkki = koliikki.

hommatroppi -- hoffmannintipat.

lautatroppi = lautaanum?

kaloleipä = olkileipä.

koljoontua = kesäytyä, hapata (kaloista). Niinkuin muuallakin Suomessa, hämmästelevät Peräpohjan ja Lapinkin asukkaat naapuripitäjiensä todellisia taikka oletettuja erikoisuuksia: kittiläläiset syövät kaloleipää, muoniolaiset kesäytyneitä mateita, hettalaiset keittävät poronlihaa, tervolalaiset lohensuolivelliä, rovaniemeläiset elävät olkileivällä, kolarilaiset juovat paljon konjakkia j.n.e.

kaara = kalakaukalo.

jaara = pässi.

rökäs = kiiski.

naakia, lap. njahkat = hiipiä väijyen jonkun perässä t. jonkun luokse.

roitovalkea = iso nuotio.

Sungussa, Äänisjärven rannalla, pidettiin entisaikaan suuret metsänriistan markkinat.

"Tintti kuusa..." Kittilän ukon ryyppymääritelmä.

Muistona entisestä hampun viljelemisestä on vielä esim. Kittilässä, Kirkonkylän tienoilla, muutamia "Hamppukaltioita", joissa ennen on hamppuja liotettu, ja Ylimuoniossa on Lanton maalla pelto, jota sanotaan vieläkin "Hamppupelloksi". Mutta sitten kun perunanviljelys tuli, "hamppumaat panthin pottumaiksi ja hampunviljelys lakkasi".

A.V. Ervastin mukaan ("Suomalaiset Jäämeren rannalla") oli Jäämerellä v. 1878 suomalaisia kalamiehiä seuraavat määrät: Kittilästä ja Sodankylästä yht. 250-300 henkeä, Inarista 150, Utsjoelta 50, Kemijärveltä 56, Kemistä 30, Yli- ja Alatorniolta 65, Rovaniemeltä 25, Kuolajärveltä 13, Kolarista 4, Oulun kihlakunnasta (enin osa Kuusamosta) 190. Pohjois-Suomesta yht. siis 800-900 henkeä.

V. 1865 oli Anderssonin mukaan suomalaisia kalamiehiä Ruijassa 1570.

hämpööri, norj. fembörding = isohko yksimastoinen kalastaja-alus.

otrinki = yksimastoinen avonainen purjevene, jolla kalastajat kävivät pyynnissä.

nuskat = kalanpyytöneuvot.

peesi = ent. norjal. raha, 5:60 mk.

ruijankieli = norja.

lota, norj. lodde = villakuore (Mallotus villosus).

tupuli = koho.

hyysä, norj. hyse = turskansukuinen kala (Gadus aeglefinus).

ruijanahven = Jäämeren ahven (Sebastes norvegicus).

pallas = Jäämeren kampela (Hippoglossus vulgaris).

viekö = ent. norjal. mitta, 2 vanh. leiviskää.

tainari, norj. stenbit = Anarrhichas lupus.

Merikissa lienee sama kala kuin tainari, vaikka kalaukot väittävät sitä eri kalaksi.

holkeri = Jäämeren hai (Laemargus borealis).

Holkeripankki, pankki = matalikko.

saita = turskansukuinen kala (Gadus virens).

kriili = meren pikku äyriäinen.

"Höijenin ukko" = Svend Foyn, kuuluisa norjal. valaanpyytäjä, aloitti valaiden suurpyynnin 1860-luvulla.

tamppi, norj. dampskib = höyrylaiva.

kuu = rasva.

Kalastuspaikkojen norjalaiset nimet: Anninjoki = Jakobselven, Navarinniemi = Naversodden, Kyyppi = Kiby, Ekreia = Ekkerö, Kallijoki = Skallelven, Kalkkikeila = Kvalnes?, Kiiperi -- Kiberg.

hiila = viila, tarkoittaa tässä rumpukalikkaa.

jatka = 1- t. 2-mastoinen purjelaiva.

Noa-Selma = Novaja-Semlja.

rankinen = liinavaatteesta (t. harsosta) laitettu teltankaltainen sääskiensuoja, aivan tavallinen ja tarpeellinen Lapissa ja Peräpohjassa. Ripustetaan monesti huoneeseenkin sängyn yläpuolelle nukkujaa sääskiltä suojaamaan.

Kittilän asukkaat veivät entisaikaan toisinaan myyntilehmiä Ruijaan. Kerrankin Rastinkylän miehet emäntineen kuljettivat 17-lukuisen lehmikarjan ja sonnin Vesisaareen, myyden ne siellä huutokaupalla.

Hellantin liimatehtaasta ja liimankeiton harrastuksesta ks. H.J. Boström, "Anders Hellant".

tunturien elo = porokarja. Lappal. nimittää karjaansa eloksi, "äällo".

tokka, lap. tohkke = iso porolauma.

kaalo, lap. kaallo -- kylmä kevät- t. kesäilma.

naamasarvi, naama, lap. naameh. Poronsarvia peittää kesällä kasvuaikana karvainen nahka. Syksyllä ja talvella karisee nahka pois, poro hankaa sarviaan puuta vasten jouduttaakseen puhdistumista. Paljaat sarvet ovat kelosarvia.

singuttaa = pingoittaa.

luova, lap. luövve = lava.

erakko = erämaa.

kuusenkoskus -- kuusenkuori.

"Hongasta huiskutettu..." arvoitus Kittilästä.

juuritauko = juuriköysi.

vuottaa, lap. vuöhttut = näkyä jälki.

"Älä, jumalanvilja, päälle tule!" Karhun lumoussanat, samoin kuin alempana sekä seuraavalla siv. oleva. Mutta lause: "Koira se on, joka puree!" on karhun häpäisemistä. "Tule miehen päälle!" ovat yllytyssanoja.

katve = katve, varjo.

kolosti = kolkosti, surkeasti, hullusti.

roustale -- routainen maa.

kuupalkku = rasvakaistale.

rallitanssi = tanssi, jota toimitetaan vain laulun, "rallittamisen", mukaan.

karhun kurkkutorvea ja sappea käytettiin lääkkeiksi sekä taikomisiin.

sevikko = vetonuora.

pahtapesä, pahta, lap. pahte = jyrkkä kallioseinä.

virkapiiri = pyyntialue. Virkapiirin kiertäminen pyydyksiä kokien oli "virkaretkellä" käymistä.

rannio = eläimien tallaama polku.

rytiranta = kaislaranta.

"7 kertaa korttelissa" = 7 silmää k:ssa.

kalasaivo, saivo, lap. saivva = kirkasvetinen syvä tunturijärvi.

nuotta liinaa = ulottuu pohjaan.

silli -- muikku.

suljutynnyri = kalantotkutynnyri.

tärkki -- tiheä.

"Annakattoman ajan" kuukausien nimet eräältä Kittilän ukolta.

sahra = aatra.

jäsenkarhi = oksikkaista puukappaleista tehty nivelikäs karhi.

kampsukeitto = veritaikinasta tehdyistä kakuista valmistettu keitto.

leippoon = kokoon.

alimiten, ylimiten = almanakan "planeetta"-merkintöjen "alim.", "ylim."

"Kiukurainen, kaukurainen...", arvoitus Kittilästä.

kottistaa, lap. goddet = tappaa, teurastaa.

"Mies sauhaan, poro karhakhan." = mies hiihtämään, poro karhakkaan hankaamaan sarviaan puhtaiksi.

lihatontta = kiveliöissä asuva, ihmisiä syövä tarinain jättiläinen.

manhonväki = mannunväki, manalaiset.

köyry = köyri, paholainen.

metsäperkele = metsänhaltia, paholainen.

vistottaa = pelottaa, kammottaa.

kirvata -- kirota.

loori = seinästä toiseen ulottuva matala syvennys navetan lattiassa, lehmän takana.

"Armon liiton enkel..." vanha virsik.

nuorukainen = nuori poikimaton lehmä.

lasturante = lastukasa puiden pilkkomispaikalla.

kuri = tuumista tuleva piimänsekainen maito.

prakut = housut.

paarna, lap. paarne = poika, ruots. barn = lapsi.

"Vaella niin vakaisesti..." Laestadiuksen Kirkko-Postilla, Luulaja 1876.

peräisenreikä = navetan seinässä reikä, jonka lävitse lehmän kytkyenperäinen on pistetty.

saaloa = huohottaa, vapista; porosta: läähättää.

nakku = naaras.

sarvenat = ristiluut.

moskataikko = puukoura, jolla lehmille keitettyä haudetta, "moskaa", ammennetaan muuripadasta.

piakka = pitkävartinen leipälapio, jolla leipiä käytetään uunissa.

konia = raiskata.

viiskloppinen = viisikulmio.

katista -- ketarain päähän sovitettu reenpohjan sivupuu.

rova, lap. rovve =- harvametsäinen t. paljas kivikkoinen korkea maa.

lompolo, lap. luöbbal = pieni järvi, lampi, useinkin jokilaajentuma.

luusua = järven laskukohta, joenniska.

kaihti, lap. skaihti = tunturiräiskä.

taivaanjaara = taivaanvuohi.

tohtaja, lap. tohti = kuikka.

Lintujen laulun äänimukailut Enontekiön Hukka-Salkolta.

pahikko = pahtainen maa.

kurkkio = jyrkkä, ahdas, louhikkoinen vesiputous.

Markkajoki on Suomen yleiskartassa (v:lta 1916) merkitty laskevaksi Pöyrisjokeen yläpuolella Vuontisjärveä, vaikka joki ennen Rovan Nikon järvenlaskua virtasi itsenäisenä vetenä Vuontisjärven itäpuolitse Ounasjokeen.

tauro = kalan rasvaisuus ja makeus.

tortti = rukki.

luhta = saraheinä.

pilliheinä = nurmikkolaji (Poa).

mantoheinä = useammat maanpinnassa kasvavat heinälajit, esim. siniheinä (Molinia) ja jotkut saralajit.

mella, lap. mielle = hiekkaknmpu, tavall. vesien rannoilla.

nöyräpäinen = heikkopäinen.

ukonkivi = ukontaltta.

vaaksiainen = ampiainen.

piiksiluu = linnun rintaluu.

munhaiskuu = munuaisrasva.

rautasuulla = aamulla ennenkun on mitään nauttinut.

ukonpilvi = ukonilman jälkeen maasta löydettyä "pilveä", sammakonkudun kaltaista hyytelöä.

ukkonen eri tähdellä = mikä "planeetta" on merkitty almanakkaan sille päivälle, jolloin ukkonen kuuluu.

heppäisempi = heikompi.

kivaverinen, kiva = kova, vahva, tiukka.

merenlöytty = hylkeenrasva, meren ajama.

ruusata = maalata kukka- y.m. koristeita. Vanhat Tornionlaakson maalarit ovat olleet tavattoman taitavia "ruusaamaan", se nähdään kyllä vieläkin talojen vanhoista huonekaluista.

raitioida = paimentaa poroja; rautio, lap. raihte = poropaimen.

poropalkinen = poronhoitoalue, myös: paliskunta.

porokaarre = suuri aitaus, jossa porojen erottaminen, merkitseminen ja lukeminen, "pykällys", toimitetaan.

pykällyspuu = nelikulmainen puupalikka, johon entisaikaan porojen omistajat ja raitiot merkitsivät porojen lukumäärän.

Olaus Sirmasta ja Erik Grapesta ks. "Lapin muisteluksia": Vanhan lapinkirkon tarina.

"Vikelius" = Johannes Wegelius, synt. 1693, kuoli Oulun kirkkoherrana 1764, oli Ison vihan aikana Lapissa pakoretkellä.

Wiklundista ks. myös siv. 277. Tarina tyhjästä paperista saarnaamisesta sekä lahoomattomasta ruumiista tavataan myös muuallakin.

hiuslakki = kalotti.

taamoa = murjoa, masentaa.

"tuomiorovastin tyär" = Maksanmaan kappalaisen Henrik Damstenin vanhin tytär.

ymppääjä = rokottaja.

rukattaa, lap. ruohttat = kiirehtiä.

koulupappi = pappi, joka hoiti samalla katekeetan virkaa.

lastata = moittia, painaa.

juroa = olla paikallaan liikkumatta, jurottaa.

lentävänä reikänä = reikiä niin että linnut läpi lentävät.

pyökkyri = karkeakarvainen poron nahkaturkki l. peski.

kirppasilla, kirpanlyönti =- poikasten leikki, jossa puupalikkaa, kirppaa, lyömällä lennätetään.

syrjää myöten = kaikki sekä köyhät että rikkaat.

luisteet = karjan ja hevosen syömättä heittämät rehunjäännökset.

halsi = uunin kupeeseen heitetty vartavastinen kolo, missä kirnua voitiin lämmittää. Nähdään vieläkin vanhoissa uuneissa.

kousi = kohtelias, vaatimaton, järjestyksen mies.

löönä = palkka.

poromerkki = poron korviin leikattu omistajan merkki.

suopunki, lap. suohppan = parikymmentä m pitkä silmukkanuora, jolla poro heitetään kiinni.

tolvata, lap. tolvastet = juosta kovasti (porosta).

nulppo, lap. nulhppo = sarveton poro.

takakopara = takasorkka.

tamppikangas = vanutettu sarka.

rotokunta = sukukunta.

Kaukalon vaari, Henrik Johan Kaukalo, oli synt. 1768 ja kuoli 1855.

tyyrätä = laskea mäkeä.

Puskan Kaisan "etelästä" saama satamarkkanen tuli Tammik. 14 p:n rahastosta.

satakymmenellä = yli 90:n.

sama, lap. saure = ripeä, kestävä.

Heikki Syväjärvi oli synt. 1805, kuoli 1883.

Vanhojen virsikirjojen evankeliumikirjassa oli neljä sekä joulu- että pääsiäis- ja helluntaipäivää ja jokaisella oma epistolansa ja evankeliuminsa.

Äsele, Ruotstn-Lapissa.

"Ihmiset kun olit niin laillisia..." = laissa kiinni.

Iisakki Juuso kävi myöhemmällä iällään Ameriikassa ja toimi sielläkin saarnaajana, palasi jälleen takaisin ja muutti Alatorniolle, jossa kuoli yli 10 v. takaperin.

"Ah suruton, koskas..." vanha virsik.

Olli Puljula kuoli 1911, Fredrik Paksuniemi 1921, Antin-Pieti 1898, leski Pieti viime vuosisadan lopulla.

Laitinen oli Enontekiön kappalaisena 1881-1897.

petäjäouta, outa, lap. vuövte = metsä.

"lohikäärmhelle myrkkyä"; tavall. käärmekin kuolee saatuaan suuhunsa piipunöljyä.

mustankengän-saappaat = korkokengät.

tällineula = rintaneula.

Juhani Raattamaa kuoli 1899, Pietari Raattamaa 1888, Erkki-Antti Juhonpieti 1900, Heikki Parkajoki 1895.

"Jumalan rauha" ja "Jumalan terve" on uskontunnustajain tavallinen tervehdyssana Lapissa ja Peräpohjassa.

kiehinen = puukolla vuolaista t. kirveellä veistetty sytykelastu, tav. tervaksinen.

para = tav. linnunmuodossa oleva haltia, joka naapurien maitohuoneista salaa kantoi emäntänsä varastoihin voita ja kermaa. Paran emäntä itse "synnytti" riihessä t. saunassa määräaikoina (9:nä torstai-, perjantai- t. sunnuntaiyönä) pohtimessa pohtien lankakerää, rukin käsivartta, maitokauhaa y.m. laulaen paran synnytyssanoja. "Ja para kantoi yheksästä kirkonläänistä yhtenä yönä kaikki parhaammat kermat ja voit."

kortto = pilaus, paha silmäys.

pirttivaimo = lapsenpäästäjä, Kolarissa: runsukummi.

pistiäinen = joku pieni harmaa mustaposkinen lintu.

kuukkeli = kuusanka (Perisoreus infaustus).