Part 3

»Hän armon runsaan kyllä taivahisen Tää Barnabamme, lahjan ihmeellisen Sai sanan voiman -- moist' ei pappia, Ja käänsi monta, enin naisia. Hän suloinen kuin Joosef tottamaar, Myös häntä pyysi rouva Potifaar. Voi nuorukaiset, vaara suuri on! Me luultiin sentään, vahv' on Andersson, Hän taistelee ja voittaa pirun hän -- Mut pirun näimme voivan enemmän».

Oi, Ischabod, oi, Ischabod, Viel' liha synnin kahleissa oot.

»Me hänet naitimme, sai vanhan lesken, Jonk' kanssa eläissänsä kahden kesken Hän suojaa saisi pauloiss' saatanan Ja lihan viettelyksiss' sekä maailman. Sai eukon hartaan, hiljaisen ja aimon, Sai vahdiksensa hurskaan, hellän, vaimon, Mi joka hetki oli varuillaan Ja Anderssonin jäljess' ainiaan. Mut turhaa ompi viisaus maailman, Kai seurakunt' on kuullut varmahan: On Amerikkaan mennyt Andersson Ja Fiia Bergman mukanansa on!»

Voi synnin hätää, tuskia, On murheen laakso tämä maailma!

Hyvät ja jalot.

En tahdo olla hyvä, en olla jalokaan! Kas jalot, hyvät itse he laittaa patsaitaan, Ne nostaa pylvähille ja valoon kauniimpaan Ja omat mainetyönsä myös niihin uurretaan.

He siinä sitten seisoo ja nauttii kuvastaan: Voi kuin on jalo katse ja hellä luonniltaan -- Ne miettii sydämmessään: kas kuin on oivaa tää! Mut taampana on Hiisi ja heille irvistää.

Syksy.

Jo pyökkimetsän kattaa syksyn puna, Kuin sairaan, joka kuoloon kallistuupi: Sen posket ohimennen ruskottuupi, -- Ne ruusut kohta ovat mullattuna.

Kuin puro sulattaen vuoren lunta Niin äänetönnä hiipii alankohon, Niin hiipii veikko kuolinkammiohon, Hän ettei ryöstäis elon viime unta.

Tääll' löytää murheellinen lohdutusta, On luonto kesän nähnyt pilvettyvän, Ja riemun jäätyvän ja kellertyvän; Ja kuulee valittaen valitusta.

Hosianna!

Laita korkeiksi portit ja laajoiksi ukset Sido vihreät köynnökset muureihin! Tytär Siionin tehkösi kaunistukset, Että käy kuninkaasi Kuin kunnian kuningas Kuin kunnian kuningas kaupunkihin!

Soita harpuilla, huiluilla riemuiten kansa Laske tiellensä palmuja, vaatteita, Salli kansasi palvella kuningastansa Soiden riemun ja laulun, Riemun ja laulun, Soiden laulun ja riemun Herraansa!

Hunajasta ja viinistä hällä on valta Sotajoukkoineen yllä pilvien. Tänne lemmen Herra käy köynnösten alta! -- Soi, soi: Hosianna! Soi: Hosianna! Hosianna, Daavidin Jälkeinen!

Se on täytetty!

Suru kattanut suurin On templin ja muurin Ja raskaana vierivi ukkonen, Ja maan yli kertovi myrskyjen seura, Nyt Juudaan jalopeura On naulittu ristihin pilkaten.

Ja kautta myrskyn äänet räikeet raikuu Kuin itkijöiden huudot taivohon, Ja hurjaan lännet sekä idät kaikuu: Se mennytt' on! Se mennytt' on!

Nyt se on täytetty, kuin kirjoitettu, Taas elo pimeyteen on pakotettu, Googille, Maagogille alennettu, Taas mailma vaipui orjan arvohon!

Suru kattanut suurin On templin ja muurin, Avaruus suree poikaa ihmisen, Ui pilvet raskaina taivaan selkää Ja ihmiset pelkää Ja raskaana vierivi ukkonen.

Paimen-ääniä.

Kuuletko kellot ja laulun kirkkaan Kaitsevan, eksyvän kaitsiessaan? Lehmät ne ammuu, kiirevilkkaan Hölkkää seuraten paimentaan.

Kuule kuin kankahat vastahan soi: Lilja -- mun Liljani -- lehmäni hoi! Vuorten äyrähät kaikuja loi, Kunnahat kumajaa Hongikot humajaa: Lilja -- mun lehmäni -- hoi!

Kalkatus kellojen uupuvi, toipuu, Lehtien liipotus raukenee, Metsä jo vaijeten unteloks voipuu. Paimenen hoilotus, Kutsuva loilotus Yksin nyt korpia kiertelee.

Usvia huokuvi lammikon pinta, Yö on ja päiväkin karkuhun saa. Kas kuin tummeni metsikön rinta, Varjot taajat sen verhoaa!

Uinuvi mänty ja uinuvi kuusi, Koski vain yltyvi kuohussaan. Kaukana helkkyvä nais-ääni huusi, Kaitsevi, eksyvi kaitsiessaan.

Sisällys.

Sivu. Gustaf Frödingin omatekemä biografiia........... 1. Kaunista säätä.................................. 9. Kävi maantiellä tanssi.......................... 13. Ohmon Elli...................................... 16. Kuijan Lassi.................................... 19. Maantien Mari................................... 21. Soi, soi kaisla!................................ 23. Uudenvuodenlaulu................................ 25. Ruot'-Jussi (suoment. _U. T. S._)............... 27. Peki-Saska herrosskäynt (suoment. _U. T. S._)... 32. Ystäville sairasvuoteella....................... 41. Maailman meno................................... 43. Mikä on totuus?................................. 45. Niin puhui Zarathustra.......................... 47. Nuoruudessa..................................... 50. Mefisto......................................... 52. Pieni Aune...................................... 56. Metsässä........................................ 58. Talvilaulu...................................... 67. Publius Pulcherille............................. 69. Petturi......................................... 74. Rukoushuoneessa................................. 78. Hyvät ja jalot.................................. 81. Syksy........................................... 82. Hosianna!....................................... 84. Se on täytetty!................................. 86. Paimenääniä (suoment. _R. Roine_)............... 88. Jos oisin (suoment. _O. M._).................... 91.