Part 8

[98] Kielen puolesta, hään aina nouatti sitä puheen murretta, kussa sanotaan e.m. _joutusasta_, mielellänä; kuin muualla sanotaan _joutusasti_, mielelläni, j.n.e. -- _Muoti_ (mått) on muukalainen sana, joka merk. että se oli mittaasek pitävä, t. suuri kooltaan. -- _Tuuhattar, t. Tuuhainen_. Rantasalmella, Kuopiossa, ja monessa paikassa Savossa, lopetetaan akkojen nimet, sanalla _tar, ja tär_ (voan ei aina tyttölöihen) Tätä ruukataan silloin kuin ei ristimä-nimee mainitak, niin e.m. sanotaan Maija Patinoinen ja Anni Räisäinen; mutta jos ei ristimänimee nimitetäk, niin sanotaan Paunotar ja Räisäitär, että eroittoo heitä miehistänsä. Muuten niin vaimot kuhutaan heijan isän nimelliseksi, vaikka heitä kirkon-kirjoissa pannaan miehen nimellä. Tälläisiä vanhoja vaimollisia sukunimiä tavataan Gananderin Salamuksessakin, niin kuin e.m. Syöjätär. Moni luuloo, että ovat synnytteet näitä sillä, että sana tytär on veitty yhteen nimeen, niin että e.m. Paunotar oisi vanhuestaan merkihtenyt "Paunoisen tytär."

[99] _Hävillä_. Kissa sanoi ei kuolevasek näillä hävittömillä koneilla. -- _Rimpottimet_ t. käpälet. -- _Lena-Tiina_, oli hänen tyttärensä. -- _Isäntä ja Emäntä_, oli hänen vanhemmansa. -- _Ije-liha_ t. ikeneihin liha, (tandköttet). -- _Kallukka_, oli Martin nuorin veli, ja Maija Kuosmainen, oli hänen vaimonsa.

[100] _Urina_ t. tora, jurina. -- _Kohomiehet_, kuhutaan ne nuotta-miehet jotka vetäävät nuottansa kohonna, Reäpysten perästä. -- _Varia tehä_ t. tehä keitosta. Hään kysyi heiltä, oliko heillä kaloja, vai ei? Poika vastais: "on varsin vilua!" Jolla hään tarkoitti kehnon olleen heijän kalastamisen.

[101] _Laiha-koakko_, kuhutaan tässä Heikki Koivuista, jota laitettiin vahtimaan, koska se lie ollut laiha-läntä mies. -- _Ruasuksi_ kuhutaan kyntömiehen vissa. -- _Kyleltä_, t. kyljeltä, syrjältä. -- _Nurian-näköinen_ t. murheen näköinen, pahoillaan. -- _Viitaksi_, kuhutaan Savossa yksi pitkä nuttu.

[102] _Himoisi_ t. yllytti.

[103] _Liena_, oli hänen kälys (Svägerska) ja mahto olla varsin paha-pintainen.

[104] _Kurkki_, oli Nimismiehen nimi. -- _Rohvorsi_, t. piiskooja, pieksäjä. -- _Ryysti_ t. itki.

[105] _Uti_ (Ut) kuhuttin tämän Antin isä; se oli hänen sota-köllönsä.

[106] _Hermikki_, on yksi Lehmä-nimi. Sormuttar t. Sormuinen oli Ventisen akan suku-nimi. Vasikata kuhutaan tässä hänen Sormen-juotoksi, koska se oli syöttänyt häntä sormillansa. -- _Tytöllä oli vähä-mieli_, koska hään ajo hänet mehtään; ja Härällä vielä vähempi, kuin mäni Kettuisen hakaan.

[107] _Uilo_ t. kirves. -- _Tpuipte_, merk. hänen huutamista, kuin hään kuhtui Härkeä luoksensa.

[108] _Kämärätär t. Kämäräinen_, oli Kettuisen äiti. -- _Kiärä_ (kära) on toas niitä pahoja muukalaisia juoksu-sanoja. -- _Erossa_, koska veljet piti erkaneman toinen toisestaan. -- _Kosku-torvella_, hään toi lihat kotisak, sillä tavalla, että se piilotti heitä koskuilla, t. kuusen-kuoreilla. -- _Luika_, t. huuta, valita.

[109] _Rautajärvi_ on yksi iso järvi Tietin kohalla, jota myöten talvella ajetaan Mikkeliin.

[110] _Turakkala_ on yksi kylä, peninkuorman peässä kirkolta, Mikkeliin päin; siitten tuloo Niärinkin, Hassolan ja Piikkilän (t. Poikolan) kylät. Kirkolta Rantasalmellenpäin ovat Tirrolat ja Männymäet, ensimmäiset kylät.