Chapter 7
THERSITES. Nyt he ovat tukkanuottasilla. Menen katsomaan. Tuo ulkokullattu, inhottava konna, Diomedes, on saanut tuon katalan, lemmenriivaaman troialaisen poikatolvanan rannuksen kypäräänsä; haluttaisi nähdä heitä käsirysyssä. Tuo sama nuori, troialainen aasi, joka on pikiintynyt tuohon lutkaan tuolla, voisi lähettää tuon kreikkalaisen huorimus-sankarin rannuksineen, piestynä ja rangottuna, takaisin tuon ulkokullatun haureellisen aljun tykö. Toiselta puolen, noiden viekkaiden valapatturien -- tuon vanhan homeisen, hiirensyömän, kuivan juuston, Nestorin, ja tuon koiras-ketun, Ulysseen -- älyllisyys ei ole sinivatukan arvoinen; ovat salakavalasti usuttaneet tuon sekarotuisen Ajax-rakin tuota yhtä halparotuista Achilles-rakkia vastaan. Ja nyt on Ajax-rakki ylpeämpi kuin Achilles-rakki, ei tahdo tänään mennä tappelemaan; jonka jälkeen kreikkalaiset rupeevat julistamaan barbarisuutta, ja älyllisyys joutuu pahaan huutoon. Hiljaa! Tuossa tulee rannus ja se toinen.
(Diomedes tulee, Troilus jäljestä.)
TROILUS. Älä pakene! Styx-virtaankin jos syöksyt, Perässäs uin.
DIOMEDES. Ei peräys pakoa. En pakene, mut varovaisuus vaati Mua ylivoiman tieltä väistymään. Kavahda!
THERSITES. Pidä kiinni lutkastasi, kreikkalainen! Iske lutkasi puolesta, troialainen! -- Se rannus, se rannus!
(Troilus ja Diomedes poistuvat taistellen.) (Hector tulee.)
HECTOR. Ken olet? Hectorinko vertainen? Oletko arvon mies ja aatelinen?
THERSITES. En, en; -- olen roisto, halpa, ilkeä hylky, perin ruokoton ryökäle.
HECTOR. Sinua uskon, -- elää saat.
(Menee.)
THERSITES. Jumalalle kiitos, että minua uskot; mutta rutto taittakoon niskasi siitä, että minua pelotit! Mihin ne huorimus-konnat joutuivat? Ovat varmaankin toinen toisensa nielaisseet. Sille ihmeelle sopisi nauraa; vaikka kyllä se irstaus tavallaan sekin itsensä kuiviin syö. Menen heitä etsimään.
(Menee.)
Viides kohtaus.
Sama paikka. (Diomedes Ja palvelija tulevat.)
DIOMEDES. Mies, mene: ota Troiluksen ratsu Ja vie se kaunis orhi Cressidalle; Mua hänen kauneudelleen suosita; Ritariskokeeni ma tein, niin sano, Kuritin hemmun troialaisen.
PALVELIJA. Kyllä.
(Menee.) (Agamemnon tulee.)
AGAMEMNON. Uus hyökkäys! Polydamos, se julmus, On lyönyt Menonin; on Doreuksen Margarelon-bastardi vanginnut, Ja Cediuksen ja Epistrophuksen Ruumiiden rikki-ruhjottujen yli Kuin jätti heiluttaa nyt nuijapeistään. Polyxenes sai surmans'; Amphimachus Ja Troas ovat kuolinhaavoissaan; Patroclus kuolleena tai vangittuna; Ja Palamedes murskaks silvottu; Kentauri hirvittävä säikyttänyt On armeijamme. Joutuin, Diomedes, Avuksi heille, muuten hukass' ollaan!
(Nestor tulee.)
NESTOR. Achilleen luo Patrocluksen vie ruumis! Hävetköön Ajax-raakku, sotaan menköön! -- Tuhansin Hectoreit' on kentällä: Galate-ratsullaan[12] hän tuossa riehuu Ja tekee puhdasta; taas jalan tuossa, Ja mik' ei silloin pakene, se hukkuu Kuin kalaparvi valaan kitahan; Taas tuossa on, ja Kreikan miehet kaatuu Kuin kypsä vilja niittomiehen tieltä; Hän milloin missäkin on; ottaa, jättää; Halua taitavuus niin noudattaa, Ett' tekee hän min tahtoo, tekee senkin, Mik' ihmis-älylle on mahdoton.
(Ulysses tulee.)
ULYSSES. Rohkeutta, prinssit, rohkeutta! Achilles Asestuu, itkee, noituu, kostaa vannoo; Sen vetkaa verta Patrocluksen haavat Ja raajarikot myrmidoonit kiihtää: Nuo, silvottuina, nenää, kättä vailla, Manaavat hornaan koko Hectorin. Ajax on menettänyt ystävän; Suu vaahdossa ja ryntötamineissa Hän Troilust' ärjyy, joka tänään teki Mit' uhka-vimmatuinta verityötä, Takertui vaaroihin ja pelastui Niin piloillaan ja pilaan joutumatta, Ikäänkuin onni, järjen uhallakin, Hänelle kaikki tarjois saaliiksi.
(Ajax tulee.)
AJAX. Oi, Troilus! Troilus pelkuri!
(Menee.)
DIOMEDES. Haa! Tuolla!
NESTOR. Kas, noin vain, yhtä köyttä!
(Achilles tulee.)
ACHILLES. Miss' on Hector? Sa, poikain kuristaja, näytä kasvos! Nyt tunne, milt' Achilleen viha tuntuu. Hoi, Hector! Hector! Nyt vain Hector mulle!
(Menevät.)
Kuudes kohtaus.
Toinen kohta tappelutannerta. (Ajax tulee.)
AJAX. Haa, Troilus! Näytä pääsi, pelkuri!
(Diomedes tulee.)
DIOMEDES. Hoi, Troilus! Miss' on Troilus?
AJAX. Mitä aiot?
DIOMEDES. Kurittaa häntä.
AJAX. Päällikkö jos oisin, Niin ennen sinun käsiis luovuttaisin Ma virkani kuin tämän kurituksen. -- Hoi, Troilus! Troilus!
(Troilus tulee.)
TROILUS. Diomedes, konna. Haa, käännä tänne viekkaat kasvos, konna, Ja hengelläsi maksa ratsuni.
DIOMEDES. Oletko siinä? Haa!
AJAX. Seis, Diomedes! Tuon kanssa minä yksin ottelen.
DIOMEDES. Hän mun on; min' en katsojaksi jää.
TROILUS. Molemmat tulkaa, Kreikan rosvot, joutuin!
(Poistuvat taistellen.) (Hector tulee.)
HECTOR. Noin, Troilus! Hyvin isket, nuorin veikko!
(Achilles tulee.)
ACHILLES. Nyt sinut näen. Haa, Hector, pidä puoltas!
(Taistelevat.)
HECTOR. No, hengähdähän!
ACHILLES. Pöyhkä troialainen, Ma höyliyttäs halveksin. On onnes, Ett' aseeni ei ole käytöss' ollut. Nyt laiskotteluni on hyödyks sulle; Mut lisää minust' ennen pitkää kuulet. Siks onnes nojaan jää.
(Menee.)
HECTOR. Siis, hyvästi! Kyll' oisin paljon pirteämpi ollut, Jos oisin sua varronnut. -- No, veli?
(Troilus palaa.)
TROILUS. Aeneaan kaappas Ajax. Sallitaanko? Ei, kautta kirkkaan taivaan valon tuon, Hänt' ei hän saaliiks saa! Ma hänet päästän Vaikk' omin surmin. Kohtalotar, tiedä: Jos niiks, saat tänään multa hengen viedä.
(Menee.)
(Ritari tulee, loistava asevarustus yllä.)
HECTOR. Seis, Kreikan mies! Sin' olet oiva pilkka. -- Et vainko? -- Haarniskas on mulle mieleen; Sen murskaan, niittaukset kaikki katkon, Jos sit' en saa. -- Nyt, otus, jälkees lähden. No, juokse! Ajan vain sua nahkas tähden.
(Menevät.)
Seitsemäs kohtaus.
Sama paikka. (Achilles tulee myrmidooneineen.)
ACHILLES. Hoi, ympärilleni, te, myrmidoonit! Mua kuulkaa: seuratkaa mua kintereillä. Mut levoss' aseet! Kootkaa voimia! Vaan verenahnaan Hectorin kun löydän, Niin piikkipiiriin hänet saartakaa Ja julmint' asevoimaa käyttäkää. Mua kintereillä seuratkaa kuin muuri. Se säätty on: nyt kaatuu Hector suuri.
(Menevät.)
Kahdeksas kohtaus.
Sama paikka. (Menelaus ja Paris tulevat taistellen; sitten Thersites.)
THERSITES. Nyt sarvikas ja sarviseppä ovat tukkanuottasilla. Us, härkä! Us, koira! Kiinni, Paris, kiinni! No, sinä kaksinaarainen varpunen! Kiinni, Paris, kiinni! Härkä on voitolla! Varo sarvia! Hoo!
(Paris ja Menelaus menevät.) (Margarelon tulee.)
MARGARELON. Päin tänne, katala, ja pidä puoltasi.
THERSITES. Kuka sinä olet?
MARGARELON. Priamuksen äpäräpoika.
THERSITES. Minäkin olen äpärä. Pidän äpäristä. Olen äpäränä syntynyt, äpäräksi kasvatettu, äpärä sielultani, äpärä mieleltäni, kaikin puolin epälaillinen. Toinen karhu ei pure toista, miksi siis äpärä sen tekisi? Varo, sinä! Meidän ei ole hyvä tapella; jos porton poika tappelee porton puolesta, niin on hän tuomioon vikapää. Hyvästi, äpärä!
MARGARELON. Piru sinut periköön, pelkuri!
(Menevät.)
Yhdeksäs kohtaus.
Toinen kohta tappelutannerta. (Hector tulee.)
HECTOR. Sisästä mätä, vaikka päältä kaunis! Tuo soma varus sulle surman toi. -- On tehty päivätyö; nyt, Hector, huokaa! Ja lepää, miekka, kyllin sait jo ruokaa!
(Riisuu päästään kypärän ja laskee miekkansa syrjään.) (Achilles ja myrmidoonit tulevat.)
ACHILLES. Kas, Hector, kuinka laskee aurinko, Ja hirmut yön sen huokuu kantapäillä! Kun päivä sammuu ja kun pimeys voittaa, Niin Hectorinkin viime hetki koittaa.
HECTOR. Aseetont' älä koske, kreikkalainen!
ACHILLES. Se hän on; käykää päälle, miehet, vainen! (Hector kaatuu.) Noin kaadu, Troia, sorru, Ilion! Tuoss' ytimesi, luusi, jäntees' on. Hei, myrmidoonit, ääneen kuuluttakaa: Achilleen surmaamana Hector makaa! (Pakosoitto soi.) Haa! Pakosoitto Kreikan leirissä!
MYRMIDOONIT. Pakoa soittaa torvi Troiankin.
ACHILLES. Yö lohikäärme-siivin kattaa maan, Hajoittain riidanratkojana joukot. Sa, miekka, puoliks vasta kyltynyt, Kun moisen herkun sait, käy maata nyt! -- (Pistää miekan tuppeen.) Heponi häntään ruumis sitokaa, Niin Troian kenttää kierrellä se saa.
(Menevät.)
Kymmenes kohtaus.
Sama paikka.
(Agamemnon, Ajax, Menelaus, Nestor, Diomedes ja muita tulee marssien. Ilohuutoja kuuluu ulkoa.)
AGAMEMNON. Haa! Kuulkaa, mikä riemu?
NESTOR. Rummut, vaiti!
ÄÄNIÄ (ulkoa). Achilles! Hector surman sai! Achilles!
DIOMEDES. Hokevat: Hectorin Achilles surmas.
AJAX. Oi, jättäkööt tuon kerskan äitelän! Ol' Hector yhtä hyvä mies kuin hän.
AGAMEMNON. Eteenpäin vitkaan! -- Joku lähteköön Ja telttaani Achilleen pyytäköön. -- Tää jos on jumalien suosiota, On Troia meidän, loppunut on sota.
(Marssivat pois.)
Yhdestoista kohtaus.
Toinen kohta tappelutannerta. (Aeneas ja troialaisia tulee.)
AENEAS. Seis! Viel' ei ole meiltä voitto mennyt. Nyt kotiin ei, vaan kentäll' ollaan yö.
(Troilus tulee.)
TROILUS. On Hector kuollut.
KAIKKI. Hector? Taivaan vallat!
TROILUS. On kuollut; ratsun hännässä nyt häntä Murhaajapeto laahaa kenttää pitkin. Jumalat, vihastukaa! Joutuin kostooni Niin, istukaa ja Troiaa ilkkukaa; Lyhyiksi tuskat tehkää armosta; Tuhoa varmaa älkää viivytelkö!
AENEAS. Te teette neuvottomaks armeijamme.
TROILUS. Noin sanoen mua ette ymmärrä. Ei pako, pelko, surma mielessäni; En kammo jumalten, en ihmisten Pahinta uhkaa. Hector kuollut on! Ken Priamukselle ja Hecuballe Sen tiedon vie? Ken turmanhuuhkaks rupee Ja Troiaan saattaa sanan: Hector kuollut? Se sana Priamuksen kiveks muuttaa, Hetteiksi immet, Niobeiksi vaimot, Jääpatsaiks nuorukaiset, lyhyesti: Vie Troialt' älyn. Ketä miellyttää? Vain: Hector kuollut; ei sen enempää! Seis, ei! -- Te kirotut ja kurjat teltat, Jotk' upeilette Troian tanterella, Titaani nouskoon milloin tahtoo, teidät Ma puhkaisen. -- Sa, jätti-pelkuri, Vihamme erottajaks maat ei riitä! Sua vainoan kuin paha omatunto, Jot' aaveet ahdistaa kuin houkkaa mietteet. -- Takaisin Troiaan! Miehuutt' ei saa heittää; Povemme tuskat koston toivo peittää.
(Aeneas ja troialainen sotajoukko menevät.) (Kun Troilus on menemäisillään, tulee Pandarus sisään toisaalta.)
PANDARUS. Kuulkaahan, kuulkaa!
TROILUS. Pois, parittaja! Häpeä ja ilkku Ijäti olkoon nimes tahrapilkku!
(Menee.)
PANDARUS. Oivaa lääkettä luuvalolleni! Oi, maailma, maailma, maailma! Noin sitä hankkija-raukkaa halveksitaan! Voi teitä, te viettelijät ja parittajat, kuinka halusta teitä käytetään ja kuinka huonosti palkitaan! Miksi sitä työtämme niin halutaan, ja sen tulosta niin inhotaan? Eikö ole mitään siihen sopivaa värssyn pätkää? Mitään vertausta? -- Annas olla: --
Iloa täynn' on mehiläisen kesä, Kun pistin sillä on ja mesipesä. Mut poispa pistin siltä ota vain, Niin loppu laulun on ja hunajain. --
Hyvät lihakauppiaat, pankaa tämä maalatuille seinäpapereillenne!
Jos kuka täällä meidän koplaa oisi, Niin sokeiks silmäns' itkeä nyt voisi. Jos ei käy itku, voivotelkoon vain, Mun tähten' ei, vaan luittens' oikku vain. Te, virkaveljet, -siskot, arvatenkin Teen kuuden viikon' päästä testamentin; En tohdi ennen, vaaraa siitä ois: Mua Winchesterin hanhi[14] purra vois. Hikoilen ensin, jotta lähtis vamma, Ja sitten taudin teille lahjoitamma.
(Menee.)
SELITYKSIÄ:
[1] _Aseissa tulen_. Tavallisesti oli prologin esittäjä mustassa samettipuvussa, mutta tässä hän on puettuna "aineen laadun mukaisesti", s.o. haarniskaan.
[2] _Hölmö, joka jäi tänne isästään_. Sh:n keskiaikaisten lähteiden mukaan -- sanotaan, että hän ei Homerosta tuntenut -- oli Calchas "oppinut piispa Troiassa", jonka Priamus lähetti Delphiin oraakelilta tiedustamaan, miten sota päättyisi. Apollo ennusti huonoa loppua troialaisille ja neuvoi häntä menemään kreikkalaisten puolella, jota neuvoa hän noudattikin, jättäen tyttärensä Troiaan Pandaruksen hoitoon.
[3] _Ilion_ on tässä Troian kuninkaallinen linna.
[4] _Kuinka -- -- -- -- -- -- outo Eroittaa hänet muista kuolevista_.
Aeneas ja Agamemnon ovat tavanneet toisensa vain aseissa ja kypäränsilmikko silmillä.
[5] _Noidan jakkara_. Tuolin tapainen kidutuskone, johon Englannissa noidat sidottiin, kun tahdottiin pakottaa heitä tunnustamaan.
[6] _Tätinsä sijaan_ j.n.e. Tarkoittaa Priamuksen sisarta, Hesionea.
[7] _Uskollinen niinkuin taimi kuulle_. Kansan uskon mukaan tuli istuttaessa ja kylväessä noudattaa kuun vaiheita.
[8] _Polyxena_. Priamuksen tyttäriä, johon Achilles oli rakastunut.
[9] _Neoptolemus_. Toiset arvelevat, että Sh. tätä käyttää Achillen sukunimenä ja sillä tarkoittaa joko Achillesta itseään tai hänen poikaansa, Pyrrhusta. Toiset otaksuvat, että se on toinen henkilö.
[10] _Diana ja hänen neitsyensä_. Kuu ja tähdet.
[11] _Viiden sormen solmu_, s.o. kädenlyönti.
[12] _Galate_, Hectorin ratsun nimi.
[13] _Myrmidoonit_, Thessalian kansakunta.
[14] _Winchesterin hanhi_, s.o. julkinen portto. Johtuu ehkä siitä, että näitä asui Winchesterin piirikunnassa.
End of Project Gutenberg's Troilus ja Cressida, by William Shakespeare