v. 1835 otti kaikki Finlaysonin laitokset toimeksensa, sitoumuksiansa

ruunulle suoritettaviksi entisellä toiminimellä Finlayson & Comp. -- Finlayson, kväkari-lahkolainen, oli kaikilta kunnioitettu jumalinen mies ja hänen hurskas luontonsa kannatti samaa hyvää sydänalaa hänen työväellensä. Hänestä ja hänen ajasta nousi se herätys ja lähetyksen into, joka aina siitä asti on hengissä pysynyt. Tampereelta Finlayson muutti kotimaahansa Skottland'iin ja kuoli siellä. Sitten Wheeler siirsi tehtaansa osuuden herroihin Rauch & Nottbeck, jotka sitä myöden yksin joutuivat tehtaan haltioiksi. Wuonna 1836 C.S. Nottbeckin poika William Nottbeck muutti Tampereen ottamaan tehtaan pääjohdon käsiinsä ja on siitä asti vielä isäntänä. Kauvan aikaa tehtaan johdossa yhteisesti olivat herrat W. v. Nottbeck ja Ferdinand Uhde. Uhde oli sulo sydämellänsä, ystävällisellä ja laupealla luonteellansa yleisesti arvossa pidetty ja elää vielä rakkaassa muistossa kaikilla niillä jotka hänen tuttavuuteen pääsivät. Wanhalla ijällänsä hän 1860-luvulla muutti Berliniin, siellä ahkerasti vaikuttain lähetystoimessa. Harrastain kaupungin parasta, lähetti hän sieltä katovuosina 1000 markkan lahjan silloin laitetun työhuoneen hyväksi sillä ehdolla että ainoastaan korko oli käytettävä, ja kun työhuone loppui, lahjoitti hän sen rahan täkäläiselle naisyhtiön tyttökoululle. Uhde kuoli tammik. 1 p. 1874. -- Wuonna 1856 tehtaanisäntä William Nottbeck sekä Pietarissa asuva veljensä Karl Nottbeck korotettiin Suomen aatelissäätyyn ja 1857 Suomen Ritari-Huoneesen sisään otettiin nimellä _von Nottbeck_.

Taiteellisen osan johtajina ovat aina olleet englantilaisia, joista tätä nykyä viisi, ja myös eri osakuntain päämiehet n.k. mestarit (englantilaisesta sanasta master) melkein yksinomaisesti englantilaisia, ja joista monta täällä ovat voittaneet luottamusta ja ystävyyttä yleisesti ja työväeltänsä. Etevimmistä mainittakoon _Lucas Cooke_, joka täällä päivänsä päätti, ja kankuriosaston johtaja _John Sharples_, joka yli 30 vuotta tehtahan kuului ja v. 1877 täällä kuoli. Kauvan aikaa täällä asuessansa oli hän tänne kokonaan perhettynyt, hänen leskensä vielä Tampereella asuu sekä tyttärensä, joista vanhin Lucia on naittu kauppialle Lars Johan Hammarén.

Tehtaasen kuuluu yhdeksän suurta kivirakennusta, joista yksi kuusikertainen, viisi nelikertaista, suuri makasiini raaka-aineita varten, kaksinkertainen rakennus vaalentamista ja pesoa varten, suuri värjäyshuone, koneellinen työpaja ynnä kaasulaitos. Eräs rakennus, valmistettuna v. 1877, sisältää paitsi laitoksen konttorihuoneita, ainoastaan yhden suuren salin, joka saa valonsa ainoasti katon kautta ja jossa on 950 kangastuolia käymässä. Tämä sali on 229 kyynärää pitkä ja 65 kyynärää leveä.

Silloin kun nykyiset omistajat ostivat tehtaan oli siellä lähes 500 kehrää (spindeliä), nyt on niitten luku 50,000. Finlayson'in aikana oli työntekijöitten luku ainoasti 50-60.

W. 1840 oli 58 miestä ja 14 naista 1850 " 294 " " 634 " 1860 " 454 " " 1023 " 1865 " 406 " " 746 "

ja nyt nousee luku likimitten 2000.

1878 vuoden valmistus mainittiin olevan 256,000 kappalta pumpulikangasta, 2,700,000 naulaa lankoja sekä 75,000 naulaa vattia. -- Tehtaasen kuuluvassa puuhuoneessa on nykyään postikonttori ja sähkösanalennätin. Paitsi sitä, että laitos palkkaa oman papin ja kustantaa lääkärihoitoa työntekiöillensä, ylläpitää se pikkulasten koulua 150 lapselle, kasvatuslaitosta (asyli) 50 orpolapselle, lastenkotoa tyttöjä varten jotka tekevät työtä tehtaassa. Wielä on tehtaalla ravintohuone työntekiöitä varten, oma myymähuone, asuntohuoneita sekä mestareille että työntekiöille. Paitsi kaikkia näitä ovat tehtaan omistajat rakennuttaneet rukoushuoneen kivestä, joka tehtynä gotilaiseen rakennusmuotoon vihittiin elokuun 24 p 1879 ja maksaa 100,000 markan vaiheilla. Kirkko on varustettu 22-äänisillä uruilla. Sen oviseinässä holvikaaressa luetaan seuraava kirjoitus: Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises nyt ja ijankaikkisesti Ps. 121: 8 ja holvilla kuorin päällä: Pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra ijankaikkisesti. Ps. 93: 5.

Kuva toisella sivulla näyttää kosken varrella olevaa tehdasta ennenkuin mitään tehdasrakennusta oli kosken vastaisella puolella. Useampia kertoja on tehdas pahaksi onneksi joutunut liekkien valtaan. Helmikuun 18 p. 1841 paloi vanha Finlayson'in rakentama tehdas; tammikuun 20 p. 1868 paloi suuri, vähä ennen sitä, kadun varrella rakennettu tehdashuoneisto, sisältävä huoneita kutomista, värjäämistä ja kontoria varten, sekä myös nelikertainen rakennus, jossa oli yli 400 kangastuolia; heinäkuun 28 p. 1870 joutui taas suurin osa siitä kaksi vuotta tätä ennen palaneesta kutomahuoneesta liekkien valtaan.

Tehtaan työväelle on perustettu säästöpankki, johonka sisäänpanot heinäkuun 1 p. 1879 nousivat 791,700 markkaan. Wielä on apukassa vanhuuksia ja kivuloisia varten 93,000 markan pääomalla josta maksettiin v. 1870 apurahoja 13,800 markkaa.

_Paperitehtaan_ perusti v. 1803 Gustaf Lefrén. Se joutui sen jälkeen Kirjakauppiaalle _Joh. Christ. Frenckell'ille_ toiminimellä J.C. Frenckell ja poika, joka nimi on sitten pidetty. Tehdas sai oikeutensa huhtikuun 30 p. ja ne uudis-tettiin syyskuun 7 p. 1871. J.C. Frenckell'in jälkeen tuli poikansa _Frans Wilhelm Frenckell_ tehtaan omistajaksi, jonka hän suuresti lavensi. Tehdas sijaitsee kuudessa kivihuoneessa ja konehistoon kuuluu 30 valilaitosta, 3 paperi- ja 3 siloituskonetta sekä kolme lumppukeittokonetta, joita käyttää 6 turbinia 350 hevosvoimalla. Etevin raaka-aine lumppu kootaan suureksi osaksi Suomessa. Lähes puoli valmistusta, joka on 60,000 riisiä paitsi 70,000 naulaa paperia, käytetään maassamme; loppu suurimmaksi osaksi menee Wenäjään ja sen Itämeren maihin.

Jo ennen tämän paperitehtaan perustusta lienee Tampereella paperia valmistettu. Abraham Häggman, kuollut 1781, mainitaan olleen ensimäisenä paperinvalmistajana täällä ja vielä kerrotaan, että eräs Glas niminen oli täällä tehnyt paperia ja lienee ollut se, joka ensiksi pani alkuun nykyisen tehtaan.

Tehtaanhaltia Frans Wilhelm Frenckell valittiin Tampereen kaupungin edustajaksi valtiopäivillä 1863; samassa myöskin Hämeenlinnan kaupunki hänen siihen valitsi, mutta käskettiin omaa edusmiestä valita. Uudestaan kaupungin edustajaksi 1867-vuoden valtiopäiviksi valittuna Frenckell nimitettiin porvarisäädyn puhemieheksi, ja kaupunki jäi ilman edusmiehettä; kuitenkin porvaristo, kokoontuneena toista edusmiestä Frenckell'in sijaan valitsemaan, ilmoitti ei jaksavansa silloisten rasitusten aikana kahta edusmiestä palkata. Frenckell suositettiin kauppaneuvoksen nimellä ja koroitettiin lapsinensa perillisinensä v. 1868 aatelis-säätyyn ja sisäänotettiin Suomen Ritarihuoneesen nimellä _von Frenckell_. Hänen kuolemansa jälkeen 1878 hoitaa poikansa _Waldemar von Frenckell_ tehtaan perillisten puolesta. Nimitoimisto J.C. Frenckell ja poika omistaa paperitehtaansa vieressä myös toisen tehtaan, joka kemiallisesti valmistaa paperiaineksia oljista. Tätä tehdasta, joka on oikeutettu helmikuun 28 p. 1864 ja toukokuun 18 p. 1874, käyttää 80 hevosvoimanen turbini, joka pitää käymässä myös öljymyllyn, jonka perusti v. 1843 aptekari W. Tennberg ja jonka vuotinen pellavansiemenen tarvitseminen mainitaan olevan noin 200 tynnyriä.

_Tampereen masuuni_ on oikeutettu joulukuun 17 p. 1842. Sen rakensivat seuraavana vuonna salaneuvos _August Ramsay_ ja Laamanni _Nils Idman_, ja myytiin siihen kuuluvan sahan kanssa v. 1856 Östermyran rautatehtaan omistajalle _Gustaf Wasastjernalle_, joka perusti siihen konepajan ja valimon. Nämät laitokset joutuivat v. 1861 Tampereen liina- ja rautateoksien osakeyhtiölle. Konepaja, jota käyttää yksi turbini, sisältää 4 pura-, 2 höylä- ja 2 pistokonetta. Konepajan työntekiöin apukassa nousi v. 1878 12,500 markkaan.

_Liinatehdas_, kankuri- ja vaalentamislaitoksen kanssa tuli oikeutetuksi heinäk. 12 p. 1856. Waratuomari _Adolf Törngren'in_ rakentamana joutui se 1861 Tampereen Liina- ja Rautateoksien osakeyhtiölle. Laitoksella, jota käyttää 5 turbinia yhteensä 390 hevosvoimaa, on 8050 kehrää (spindeliä) ja 195 kangastuolia. Tehdas lämmitetään höyryllä putkijohtojen kautta kahdesta höyrypannusta. Wuotinen pellavan tarvitseminen on 75 ja 90,000 LT:skän välillä, josta puoli saadaan Suomesta ja loppu Wenäjältä. Wuotinen valmistus on lähes 1.200.000 naulaa lankoja ja 22,000 kappalta kangasta ja sen yhteen laskettu arvo nousee lähes kolme miljonan markan vaiheelle. Laitoksella on oma 350 miehen vapaehtoinen palokunta ja 4 ruiskua. Tehdas pitää koulun poikia ja tyttöjä varten, perustettuna v. 1860 ja sijoitettuna omaan kahdenkertaiseen kouluhuoneen, rakennettuna 1872 ja varustettuna kahdenäänisillä uruilla; oppilasten luku v. 1879 oli 71 poikaa ja 75 tyttöä. Työnväestön kirjasto säilytetään kouluhuoneessa ja sen apukassa, jonka työntekijät ovat perustaneet, nousi 1878 vuoden lopulla 65,400 markkaan.

_Puuhiomo_, sijoitettuna Liinatehtaan aluella, on erään v. 1872 yhtiön perustama. Sitä käyttää 10 turbinia 330 hevosen voimalla. Masuunin, Liinatehtaan sekä Puuhiomon nykyinen toimitusjohtaja on varakonsuli F.E. Wahlgren.

_Werkatehdasta_, oikeutettuna toukokuun 23 p. 1851, käyttää 3 turbinia ja sillä on 1322 kierutinta (spindeliä) ja 30 kangastuolia. Wuotinen villan tarvitseminen on lähes 49,000 naulaa ja on valmistus 40,000 kyynärää verkaa ja lähes 69.000 naulaa villalankoja. Toimitusjohtajana tätä nykyä on C.G.A. Dahlbom.

_Willakehru- ja kutomatehdas_, oikeutettu elok. 18 p. 1847 on marrask. 7 p. 1810 toiminimellä: Th:s Petterson. Sen käytinvoima on vesiratas, johtaja: John Petterson.

_Asfaltihuopatehdas_, oikeutettu heinäkuussa 1877. Raaka-aineina käytetään villalumpuja ja tervaa. Toimitusjohtaja on tuomari Adolf Törngren.

Kouluja.

Tampereen Alkeiskouluista _Pedagogia_ on vanhin. Se perustettiin v. 1812 ja kesti 1840 vuoden saakka. Koulun kahdenkertainen talo, johon vasta v. 1838 kahdenkertaisia ikkunoita saatiin, oli torin varrella. Kouluttajan palkka oli 15 tynnyriä jyviä, joita hänen piti lähteä Porin makasinista perimään.

Sen vanhin ja merkillisin opettaja oli filos. maisteri Thomas Timotheus Kriander. Pappina Marttilassa hän virkaveljensä kanssa ja yksissä neuvoissa lukukinkerillä erään mielipuoli talonpojan rankaisi sillä että hän salpasi häntä uuniin, joka leipomisesta vielä oli lämmin. Mies häyryyn tukehtui ja kuolleena vedettiin ulos. Kriander veti siitä hengen-sakkoa, kärsei kirkonrangaistuksen ja pantiin pois viralta, johon hän ei enää takaisin päässyt. Hovioikeus ja Keisar. Majesteetti hänen tuomionsa vahvisti. Mutta kun hän ennen sitä rikosta nuhteettomasti jonkun ajan oli toisen kollegan viran Turun katedralikoulussa toimittanut sekä pastorintutkintoa käynyt, eikä hänen rangaistuksensa perästä hänen käytöksensä moitittu; niin hän v. 1812 asetettiin vara-pedagogiksi Tampereen, ja seuraavana vuonna vakinaiseksi ja oli siinä virassa kumminkin vielä v. 1832. Koskessa hän kalasti helmisimpsukoita ja lahjoitti keisari Aleksander I:lle niistä helmirihman, josta hän palkinnoksi sai komean sormuksen. Kalastamisessansa hän äriän ja kateisen luonteensa kautta joutui riitaan erään englantilaisen kanssa, joka kotimaastansa hankkimilla paremmilla neuvoilla myös helmiä kalasteli. Opettajia hänen perästä oli:

Daniel Hezekiel Hildén, nyt provastina Wehmalla. Wilhelm Ingman.

Wuonna 1842 asetettiin _Ali-Alkeiskoulu_ kahdella luokalla, johon kolmas tuli 1844. Se lakkasi 1875. Rehtorit:

Fredrik Ferdinand v. Pfaler. Berndt Adolf Reinholm 1849, sitte Haminan Kadettikoulun pastori. Edvin Karsten, nyt kirkkoherrana Kuivalahdessa.

Neliluokkainen _Ylialkeiskoulu_ Tampereella avettiin Syyskuun 1 p:nä 1860 ja jatkettiin kesäkuun 15 p:ään 1876, jolloin se sai jättää sijansa neliluokkaiselle realikoululle, joka elokuun 5 p:nä 1873 annetun Arm. kirjeen johdosta määrättiin Tampereelle. Ylialkeiskoulussa oli yllämainitun ajan kuluessa ollut 349 oppilasta, joista 136 Tampereelta ja 213 mualta kotosin. Koulun oppimäärän on suorittanut 134 oppilasta.

Oppilaitten lukumäärä syyslukukauden alussa joka vuosi on ollut:

1860 41. 1861 57. 1862 69. 1863 82. 1864 82. 1865 89. 1866 88. 1867 91. 1868 105. 1869 101. 1870 108. 1871 118. 1872 102. 1873 kevätlukukauden 103. " syyslukukauden 3:lla luokalla 73. 1874 " 2:lla " 37. 1875 " 1:llä " 14. 1876 kevätlukukauden 1:llä " 12.

Koulun vakinaiset opettajat koulun toimeenpanemisesta sen lakkaamiseen saakka ovat olleet:

Adolf Fredrik Rosendal, rehtori ja uskonnon opettaja, k. 1876. Johan Stolpe, historian kollega. Frans Evald Jernberg, latinan kielen kollega. Karl Gustaf Söderlund, venäjän kielen opettaja. August Hildén, voimistelun opettaja, nyt Marttilan kirkkoherra. F.W. Bergroth, matematikin kollega 1863-1866. G. Corander, matem. kollega 1867, k. 1870.

Tampereen neliluokkainen _Realikoulu_ avettiin Syysk. 1 p:nä 1873 yhdellä luokalla ja tuli vasta syyslukukaudella 1877 täysiluokkaiseksi. Oppilasten luku on ollut:

1873 10. 1874 21. 1875 23. 1876 27. 1877 35. 1878 45.

Näistä ovat tähän saakka kaksi suorittaneet koulun lukumäärää.

Realikoulun virkaa tekevä rehtori 1873-1876 oli Yli-alkeiskoulun rehtori A.F. Rosendal.

Axel Gabriel Borg kollega matematikissa, rehtori 1876-77. Johan Stolpe, kollega historiassa, rehtori 1877.

Kollegat:

Frans Evald Jernberg, ruotsin ja saksan kieli 1875. Otto Rudolf Borg, alkeis-matematiki ja luonnontiede 1875. Edvard Maunulin, matematiki ja fysiki 1877. Karl Gustaf Söderlund, venäjän kielen opettaja 1874. Fanny Henriette Björnström, piirustus, v.t. 1875, vak. 1876. Anders Tervo, laulanto, v.t. 1875, vak. 1876. Fredrik Jäderholm 1876.

_Korkeempia kansakouluja_ neljällä mies-, kolmella nais-opettajalla on kaikkiaan seitsemän. Poikain koulussa on 1879 oppilaisia 155, tyttöin koulussa 97 eli yhteensä 252.

_Alempia kansakouluja_ on viisi. Niissä on tätä nykyä kaikkiaan 226 oppilasta.

Ylemmissä ja alemmissa yhteensä 478 oppilasta.

Paitsi näitä on kaupungissa yksityinen ruotsalainen Naiskoulu 40:llä oppilaalla, joka on nauttinut valtioapua. Wielä on naisyhtiön Tyttökoulu.

Tehtaitten kouluja erittäin ovat: Pumpulitehtaan, Liina-tehtaan ja Frenckellin lahjoittaman varaston koulut. Näissä kaikissa kouluissa opetetaan tätä nykyä kaikkiaan 825 lasta. Kaupungilla sekä tehtailla on vielä lisäksi Sunnuntai- ja Ehtoo-kouluja.

Papit.

Tampereen vanhassa kirkonkirjassa, joka alkaa v. 1795, tavataan seuraava kirjoitus: "Kun Ruotsin kuninkaan, Gustaa IIl:n perustuskirjeen kautta, annettu lokakuun 1 päivänä 1779, kaupunki on perustettu Tammerkosken rannalle, Tampereen Säterirysthollin maalla, ovat kaupunkilaiset vielä muutamia vuosia sen jälestä, miten ennenkin, viettäneet jumalanpalvelusta Messukylän emäkirkossa, ja sen ajan kuluessa silloin tällöin vuoteensa Messukylän papisto pitänyt jumalanpalvelusta kaupungissakin, niin sanotussa Pränni-pytingissä kosken ylipuolella; mutta v. 1786 saivat kaupunkilaiset eri saarnahuoneen, asetettu rysthollin vanhan suuren pytinkin eteläiseen päähän, ja seisova torin koillisessa kulmassa, lähellä koskea, sekä samana vuonna oman ensimäisen pappinsa, herra Maisteri Abraham Lilius, joka oli sangen oppinut mies. Hän muutti Tampereelta 1794 Piikkiöön, oli sittemmin kirkkoherrana Urjalassa ja kuoli korkeassa ijässä kirkkoherrana Messukylässä. Mainitusta ajasta lukein, on jumalanpalvelusta täällä pidetty kaikki pyhät vuorottain suomen ja ruotsin kielellä ja suurempina juhlina molemmilla kielillä. --- W. 1795 määräsi Turun Tuomiokapituli kirkkoherran apulaisen Ruovedellä Johan Wideman kaupungin saarnaajaksi Tampereelle, jota virkaa hän 1000 kuparitaalarin vuotisella palkalla toimitti, kunnes hän, Tuomiokapitulin tuomion kautta tammikuun 9 päiv. 1811, irstaisuutensa ja monien virkavirheittensä tähden pantiin pois papinviralta. Hän kuoli huhtikuun 27 p. 1812. -- Yleisessä kirkonkokouksessa joka pidettiin toukok. 19 päivänä 1811 kaupungin saarnahuoneessa, korottivat kaupunkilaiset -- sillä ehdolla, että kolmesta vaaliinpannusta saisivat valita yhden -- kaupungin saarnaajan palkan 400 ruplaan paperia, jonka palkan kaupunki maksoi vuosittain takseerauksen mukaan. Tämän johdosta Turun tuomiokapitulin kolme pappia vaalille pantua, valitsi seurakunta yksimielisesti kirkkoherran apulaisen Kangasalla Johan Esbjörn heinäkuun 5 päiv. 1812 kaupungin saarnaajaksi." Esbjörnin jälestä ovat kaupungin saarnaajat olleet:

Herman Hellén v. 1824-1832, kuollut Ulvilan provastina; Gustaf Brander v. 1832-1837, kuollut Mouhijärven kappalaisena 1869; Josef Grönberg v. 1837-1861, Messukylän provasti; Gustaf Hackstedt 1861, kuollut 1863; Karl Alfred Sadenius armovuoden saarnaaja 1864-1867, Ylöjärven kappalainen; Johan Wilhelm Nybergh 1867-1872, muutti täältä Pälkäneen kirkkoherraksi ja sieltä Wähän Kyröön; Anders Oskar Törnudd 1873-1879, Wirolahden kirkkoherra; Karl Alfred Tallqvist virkaatekevä 1879.

Kaupungin väestö teki 1811 vuoden alussa 682 henkeä, ja sen mukaan kuin väestö karttui ja pappien työ lisääntyi, sen verran on myös pappien palkkaakin lisätty. Keisarillisen päätöksen johdosta, annettu toukok. 11 p. 1822, myönnettiin kaupunginsaarnaajalle kaksinkertaiset virkavuodet, joka oikeus sittemmin on lakannut. Wuonna 1824 marrask. 24 p., jolloin kaupungin väkiluku oli noin 1200 henkeä, sai kaupungin saarnaaja huoneenhyyryrahoja 12 killinkiä ruotsin riksiä vero-osalta, jotka sitten korotettiin 18 killinkiin vero-osalta. Seuraavan kolmen vuosikymmenen ajalla lisääntyi kaupungin väestö kolmikertaisesti ja teki 1855 vuoden lopulla 3,820 henkeä. Näin suuren seurakunnan hoito oli jo tätä ennen pidetty yhdelle papille liian raskaana, josta syystä pumpulitehdas-yhtiö omalla kustannuksella otti oman pappinsa ja tähän virkaan v. 1846 kutsui Frans Henrik Bergroth'in. Hän seuraavana vuonna muutti Keuruun, jonka kirkkoherra hän on. Hänen jälkeensä nimitettiin