Taistelu Roomasta II Historiallinen romaani
Chapter 26
"Mutta luullakseni on päämääräsi vain loistava unikuva.
"Koska päämääräsi on epäitsekäs, niin annan sinulle anteeksi monet pimeät kiertotiesi, joita olet kulkenut ja joita pitkin olet viekkaasti kuljettanut muitakin ihmisiä, esim. Belisariusta ja minua.
"Sinä päivänä, jolloin huomaan päämääräsi itsekkääksi, luovun vanhasta ystävyydestämme, vaikka ihailenkin sinun henkistä voimaasi."
Cethegus nauroi.
"Vieläkö sinä saarnaat samaa puoleksi platonista puoleksi kristillistä siveysoppia kuin Ateenan koulussa?
"Sinä, keisarihovin ja sotaleirin vanha oppilas, harrastat tyttöjen siveysoppia.
"Itsekäs -- epäitsekäs.
"Kuka on epäitsekäs?
"Voiko ihminen olla epäitsekäs?
"Kukin toivoo aina sitä, mitä hänen täytyy toivoa.
"Olen aivan yhtä itsekäs, jos minusta tulisi Rooman vapauttaja tai tyranni.
"Sillä rakkaus on suurin, vaikka samalla suloisin itsekkyys."
"Entä Kristus? Kuoliko hänkin itsekkyydestä?"
"Tietysti. Hän oli uneksija.
"Hänen itsekkyytensä koski koko ihmiskuntaa.
"Se palkitsi hänen rakkautensa ristiinnaulitsemalla hänet.
"Samoin kuin Justinianus korvaa Belisariuksen ja Rooma Cetheguksen rakkauden.
"Heikkojen itsekkyys on innoittavaa, vahvojen suurenmoista.
"Se on ainoa ero ihmisten välillä."
"Ei, ystäväni! Tuo on väkevien intohimojen aiheuttamaa viisastelua.
"Korkeinta on tavoitella hyvää hyvin keinoin.
"Tuohon korkeimpaan on Prokopius liian pieni, tämä aika liian heikko.
"Mutta pyrkikäämme edes huonoilla keinoilla hyvään.
"Voi minua, jos kerran erehdyn sinun suhteesi.
"Minä luotan miekan sankariin Belisariukseen ja hengen sankariin Cethegukseen.
"Voi, jos sankaristani Cetheguksesta tulisikin paha henki.
"Minä käsitän, miksi ihmiset karttavat ja pelkäävät sinua kuten Luciferia, aamutähden langennutta enkeliä.
"'Kaikki hänen vihollisensa sortuvat', sanoi kerran Antonina, joka tuntee taikauskoista pelkoa sinua kohtaan.
"Ja hän on oikeassa.
"Gotelindis, -- viisasteleva koulutoverimme Petros, joka nyt sahaa marmoria ja hakkaa kiviä hunnien luona, -- paavi Silverius, jota keisari yhä pitää Scaevolan ja Albinuksen kanssa vankina Sisiliassa ja jolta riistit hänen sielunsa -- s.o. hänen kultansa."
"Voisin luetella useampia esimerkkejä", sanoi Cethegus kulmiaan rypistäen.
"Mutta en tahdo loihtia vihaisia varjoja esille haudan levosta.
"Mainitsen vain", jatkoi hän nauraen, "paksun Balbuksen.
"Olin aikonut hänelle samanlaisen kuoleman kuin Jumalan pojalla oli.
"Mutta hän uhrautui vapaaehtoisesti omalle Jumalalleen -- vatsalleen.
"Qvintus Pisolta, jonka sekä Marcus Massuriuksen ja Salvius Julianuksen barbaarikuningas päästi vapaaksi ilman lunnaita, sain kuulla hänen loppunsa.
"Hän lahjoi goottisoturit, joiden piti katsoa, etteivät nälkiintyneet saisi syödä liikaa, viimeisillä kultarahoillaan saadakseen syödä niin paljon kuin tahtoi.
"Hän söi kolme tuntia.
"Neljännellä hän kuoli.
"Hän kuoli siis virantoimituksessaan.
"Mutta mitäpä auttaa kaikkien pienten vihollisteni turmio, niin kauan kuin Roomassani hallitsee vihollinen, joka on todella suuri", -- hän vaikeni ja jatkoi sitten kiukkuisena -- "mutta vain mielettömän, määrättömän hyvän onnensa avulla."
"Nyt olet väärämielinen kuningas Totilaa kohtaan.
"Hänen historiankirjoittajansa arvostelee häntä kerran --"
"En ole hänen historiankirjoittajansa.
"Olen hänen verivihollisensa.
"Haa, minun täytyy vielä elää se päivä, jolloin näen tuon pojan sydänveren tippuvan keihääni kärjestä.
"Minä ymmärrän, miksi Akilleus vedätti voitetun Hektorin ruumista kolmesti Trojan vallien ympäri.
"Siitä alkaen, kun ryhdyin taisteluun Roomastani, ovat nuo vaaleaveriset, tyttömäiset kasvot olleet vastassani ja useimmiten voitokkaina.
"Hän on riistänyt minulta rakkaimpani ja Roomani ja nyt viimeksi jalon Plutoni. Piso kertoi, että barbaarit olivat isäntää etsiessään löytäneet ratsun, jonka Syphax oli kätkenyt -- ja kuningas otti koko Roomasta saadusta saaliista itselleen vain 'prefektin ratsun'.
"Pudota, Plutoni, hänet selästäsi pää edellä ja polje hänen kallonsa rikki!"
"Sinä vihaat häntä tulisesti!"
"Niin teen. Enkä vihaa häntä vain järjelläni, vaan koko syntyperäisellä luonteellani.
"Kun minun täytyi luovuttaa Forum romanum hänelle, vannoin, että hän kuolee -- käteni kautta.
"Mutta", virkkoi hän rauhallisempana, "milloin, milloin?
"Milloin saan usutetuksi tuon hitaan jättiläisen, jota sanotaan Justinianukseksi, goottien kimppuun?
"Milloin kutsuu kohtalo taas minut Italian taistelutantereelle?"
Samassa Syphax riensi sisään.
"Herra", virkkoi hän, "minä pyydän sanansaattajan palkkiota.
"Jossakin on ollut ukonilma. Se lähestyy nopeasti tätä kaupunkia.
"Ilmassa pauhaa ja suhisee.
"Kultaisessa palatsissa on omituista, salaperäistä liikettä.
"Kaikilla porteilla on vartioita. Saapuvat sanansaattajat viedään heti suljetuissa kantotuoleissa keisarin luo.
"He eivät saa vaihtaa sanaakaan kenenkään kanssa.
"Ja äsken kullalta kimalteleva orja toi kotiisi kirjeen keisarinnalta."
Cethegus repäisi nopeasti auki purppurarihman, jonka sulkusinettinä oli kyyhkynen -- Kypron vai helluntaijuhlan merkkikö lie tässä tapauksessa ollut -- ja luki:
"Kapitoliumin Jupiterille.
"Älä lähde talostasi minnekään huomenna, ennenkuin kutsun sinut luokseni.
"Huomenna kutsuvat sinua kohtalosi ja -- Kypris."
YHDEKSÄS LUKU.
Seuraavana aamuna keisari Justinianus seisoi ajatuksiinsa vaipuneena suuren kultaristin edessä huoneessaan.
Hänen katseensa kuvasti vakavuutta, mutta ei pelkoa eikä epätoivoa.
Hänen kasvonpiirteensä, jotka tavallisesti eivät olleet kauniit eivätkä jalomuotoiset, ilmaisivat nyt sielun voimaa ja etevyyttä.
Hän rypisti otsaansa ja silmäten uhkaavasti kultaristiä lausui:
"Kovasti koettelet uskollista palvelijaasi, ristin Jumala!
"Olisin ansainnut sinulta parempaa kohtelua, Herra Kristus.
"Tiedäthän, että kaikki, mitä olen tehnyt, on tapahtunut sinun nimesi kunniaksi.
"Miksi eivät iskusi kohtaa vihollisiasi, pakanoita ja kerettiläisiä? Miksi ne kohtaavat minua?
"Mutta koska kerran niin tahdot, niin saat nähdä, että Justinianus osaa tehdä muutakin kuin rakentaa kirkkoja."
Hän lähti kävelemään ja silmäili samalla pitkin seiniä jalustoille asetettuja entisten keisarien kuvia.
"Suuri Konstantinus, Itä-Rooman perustaja, oikean uskon suojelija!
"Vapisetko valtakuntasi puolesta?
"Älä vapise. Ole levollinen. Sinä olet sen rakentanut ja Justinianus suojelee sitä.
"Teidän muiden oli helppo olla suuria, saada aikaan suuria --
"Augustus -- Antoninukset -- Trajanus -- Hadrianus -- te kaikki olitte nousupuolella tai kukkulalla.
"Mutta minun on koetettava pidättää pyörä, joka on alamäessä.
"Minä pidätän sen.
"Olen pidättänytkin.
"Olenpa suurella vaivalla saanut sen hyvän joukon peräytymäänkin.
"Katson rohkeasti teitä silmiin. Minun ei tarvitse hävetä.
"Missä on villien kerettiläisten vandaalien valtakunta?
"Pelätyn merikuninkaan Geiserikin jälkeläinen polvistui edessäni hippodromissa.
"Saadaan nähdä, eikö Justinianus voita Roomaa kuten hän voitti Kartagonkin.
"Barbaarit tahtovat väkisin rauhaa Italiaan. He saavatkin -- haudan rauhaa."
Ovenvartija ilmoitti:
"Herra, senaatti on jo kokoontunut Jerusalemin saliin.
"Keisarinna nousee juuri jalopeuranportaita."
"Hyvä", sanoi Justinianus, "mene.
"Koettelemuksen hetki on tullut Teodoralle.
"Ja kaikille muillekin, jotka sanovat itseään neuvonantajikseni.
"He eivät koskaan hätäänny, kun on kysymys pikkuasioista.
"He ovat erittäin kekseliäitä ja tarkkanäköisiä, kun he, leväten silkkipatjoillaan, tuomitsevat virkaveljiänsä maanpakoon ja riistävät heiltä omaisuuden.
"Valtakunnan ja keisarin majesteetti on näiden orjahuulten a ja o.
"Katsokaamme, ajattelevatko he tänäänkin näin.
"Älä vain petä minua tänään, hallitsijan tärkein taito: läpinäkymätön, syvällinen teeskentelytaito.
"Tänään koetetaan teidän voimianne, Bysantin valtiomiehet.
"Minä aavistan, miten he kestävät kokeen.
"Ja se ilahduttaa minua.
"Teidän kunnottomuutenne on valtaistuimeni paras turva.
"Ja samalla myöskin hallitustapani parhain puolustus.
"Teidän pelokkaat sydämenne saavat selvästi huomata, että te, pelkurit, kunniattomat, neuvottomat orjat tarvitsette ankaran herran."
Kamariherrat tulivat sisään.
Justinianus vaihtoi aamupuvun keisarilliseen valtiopukuun.
Palvelijat auttoivat häntä polvistuneina.
Hän puki ylleen valkosilkkisen, polviin saakka ulottuvan tunikan, joka oli molemmilta sivuilta koristeltu kullalla ja jota purppurainen vyö kiinnitti. Ihonmyötäiset housutkin olivat silkkiä ja purppuraa.
Vaippaorja asetti hänen hartioilleen vaaleamman purppuravärisen, komean, leveillä kultareunoilla koristellun keisarivaipan. Vaippaan oli ommeltu punaisia ristejä sekä viheriäisellä silkillä symbolistisia eläinten kuvia, etenkin lintuja. Mutta kuvat tuskin näkyivät yltympäri neulottujen helmien ja jalokivien alta, jotka tekivät vaipan niin raskaaksi, että laahuksen kantajien apu oli todella tervetullut.
Kummassakin käsivarressa oli kolme leveää kultarengasta.
Diadeemi oli puhdasta kultaa ja sen päällystän muodosti kaksi komeata helmikaarta.
Vaippaa kiinnitti oikealla olkapäällä kallisarvoinen solki.
Valtikanvartija antoi hänelle käteen miestä pitemmän kultaisen hallitsijansauvan, jonka yläpäätä koristi suuresta smaragdista tehty maapallo. Pallon päällä oli kultainen risti.
Keisari tarttui lujasti sauvaan ja hypähti leposohvalta.
"Sandaalit puuttuvat, herra, koturnisandaalit", muistutti polvillaan oleva kamariherra.
"Ei, tänään en tarvitse koturneja", vastasi Justinianus lähtien huoneesta.
Keisari meni jalopeuraportaiden yli -- nämä olivat saaneet nimensä kahdestakymmenestäneljästä suuresta marmorijalopeurasta, jotka Belisarius oli tuonut Kartagosta ja jotka olivat asetetut parittain portaiden molemmille puolille -- alemmassa kerroksessa olevaan palatsin suureen neuvottelusaliin, 'Jerusalemin saliin'.
Sali taas oli saanut nimensä porfyyripatsaista, onyxmaljoista, kultapöydistä ja lukemattomista kulta-astioista, joita oli asetettu seinille ja lyhyitten patsasten päälle ja jotka olivat muinoin olleet Jerusalemin temppelissä.
Titus oli valloitettuaan kaupungin tuonut nämä aarteet Roomaan.
Roomasta merikuningas Geiserik oli vienyt vandaalien lohikäärmelaivoilla nämä aarteet sekä keisarinna Eudoxian pääkaupunkiinsa Kartagoon.
Ja viimeksi Belisarius oli tuonut ne Afrikasta Itä-Rooman keisarille. \
Salin kupukatto oli tehty taivaankantta jäljitellen kallisarvoisista sinisistä puolijalokivistä. Paitsi aurinkoa, kuuta, Jumalan silmää, karitsaa, kalaa, lintua, palmua, viiniköynnöstä, yksisarvista ja muita kristillisyyden vertauskuvia oli kattoon mosaiikkina kudottu kullasta koko linnunrata lukemattomine tähtineen.
Kuvun kustannukset laskettiin nousevan yhtä suureen summaan kuin koko valtakunnan maavero neljänkymmenenviiden vuoden aikana.
Vastapäätä kolmen kaaren muodostamaa oviaukkoa, jonka verhot kätkivät -- se oli ainoa ovi koko salissa, -- ja jonka ulkopuolella oli vartioimassa kolminkertainen rivi keisarillisia henkivartioita -- 'kultakilpiä' -- puolipyöreän salin perällä sijaitsi valtaistuin ja siitä vasemmalle hiukan matalampi keisarinnan valtaistuin.
Kun Justinianus saapui saliin suuren palvelijajoukon saattamana, heittäytyivät kaikki läsnäolijat -- vaikka he olivatkin valtakunnan arvokkaimpia henkilöitä -- kasvoilleen maahan.
Keisarinnakin nousi seisomaan, taivutti päänsä syvään ja pani kätensä ristiin rinnalleen. Hänen pukunsa oli aivan samanlainen kuin keisarinkin. Hänenkin valkoisen stolansa päällä oli purppuravaippa, jossa ei sentään ollut keisarillista kultareunusta.
Hänelläkin oli valtikka, mutta se oli aivan lyhyt ja norsunluinen.
Keisarinna silmäsi ylenkatseellisesti patriarkkoja, arkkipiispoja, piispoja, patriiseja ja senaattoreja, jotka olivat kaaressa valtaistuimen ympärillä. Heitä oli kolmekymmentä. Kullakin oli silkkipatjalla päällystetty kultatuoli.
Justinianus astui nopeasti, varmoin askelin salin läpi kulkevaa käytävää pitkin valtaistuimelle heiluttaen valtikkaa kädessään.
Kaksitoista ylhäisintä palatsinvirkamiestä oli valtaistuimen luona. Jokaisella oli kädessä valkoinen sauva.
Torven törähdys antoi kumartuneille nousemismerkin.
"Me olemme kutsuneet", alkoi keisari, "teidät, pyhät piispat, ja valistuneet senaattorit, kysyäksemme teiltä neuvoa sangen tärkeässä asiassa.
"Mutta miksi on poissa Narses, magister militum per orientem?"
"Hän saapui vasta eilen Persiasta ja on nyt pahasti sairaana", ilmoitti pääairut.
"Missä on questor sacri palatii Tribonianus?" [Pyhän palatsin asioidenhoitaja.]
"Hän ei ole vielä palannut Berytuksesta, jonne hän meni lähettiläänä."
"Miksi on poissa Belisarius magister militum per orientem extra ordinem?" [Erikoismääräyksen saanut sotilasten päämies Itämailla.]
"Hän ei asu Bysantissa, vaan Sycaessa Aasian puolella, punaisessa talossa."
"Hän pysyttäytyy hyvin erillään meistä punaisessa talossaan.
"Se ei miellytä meitä.
"Miksi hän pelkää katsettamme?"
"Hän ei ollut siellä."
"Eikö hän ollut näkinkenkätalossaankaan vapautettunsa Photiuksen luona?"
"Hän oli lähtenyt metsästysretkelle koettelemaan persialaisia metsästysleopardejaan", ilmoitti miekkamiesten päällikkö Leo.
"Hän ei ole koskaan siellä, missä häntä tarvittaisiin.
"Sensijaan hän on aina siellä, missä häntä ei tarvittaisi.
"En ole tyytyväinen Belisariukseen. --
"Kuulkaa nyt, mitä on tapahtunut, mitä olen viime päivinä monelta taholta saanut tietää kirjeellisesti.
"Saattepa vielä kuulla erinäisten lähettiläiden suusanallisiakin kertomuksia.
"Te tiedätte, että olemme antaneet Italiassa sodan toistaiseksi raueta, koska -- sotapäälliköillämme oli toisia tehtäviä.
"Te tiedätte, että barbaarikuningas pyysi rauhaa ja Italian luovuttamista.
"Me hylkäsimme pyynnön ja jäimme odottamaan soveliasta tilaisuutta.
"Hylkäykseen ei gootti vastannut sanoin, vaan hurjanrohkein teoin.
"Te ette tiedä siitä mitään -- eikä Bysantissa kukaan muukaan -- sillä pidimme sen omana salaisuutenamme, koska sanomat mielestämme olivat mahdottomia tai ainakin liioiteltuja.
"Mutta kaikki, mitä ilmoitettiin, oli totta. Kuulkaa siis ja neuvokaa.
"Barbaarikuningas lähetti Dalmatiaan sotajoukon ja laivaston mitä suurimmassa salaisuudessa ja samalla nopeasti.
"Laivasto laski Salonan luona Muicurumin satamaan ja sotajoukko valloitti tuon vahvan kaupungin väkirynnäköllä.
"Samalla tavalla laivasto yllätti Laureatan merikaupungin.
"Salonassa oleva päällikkömme Claudianus lähetti lukuisia vahvasti miehitettyjä aluksia valloittamaan kaupungin takaisin.
"Mutta goottiherttua Guntaris voitti suuressa meritaistelussa laivastomme ja valtasi poikkeuksetta kaikki aluksemme, jotka vietiin riemukulussa Laureatan satamaan.
"Centumcellaen luona kuningas varusti toisen laivaston, johon kuului neljäsataa suurta alusta.
"Sen muodostivat suurimmaksi osaksi meidän aluksemme, jotka lähetettiin täältä Sisiliaan Belisariukselle ja jotka tietämättä, että melkein kaikki Italian satamat olivat joutuneet goottien haltuun, laskivat maihin, jolloin goottikreivi Grippa ne valtasi.
"Uuden laivaston päämäärä oli toistaiseksi tuntematon.
"Äkkiä barbaarikuningas itse ilmestyi laivastoineen Regiumin edustalle Bruttian eteläkärkeen. Me saimme tämän vahvan merikaupungin ensimmäisellä sotaretkellä heti haltuumme ja siitä alkaen se on pysynytkin omanamme.
"Urhoollisen vastarinnan jälkeen herulit ja massageetit antautuivat.
"Totila tyranni riensi sitten nopeasti Sisiliaan riistääkseen meiltä tuon Belisariuksen ensimmäiseksi valloittaman alueen.
"Hän voitti roomalaisen Domnentioluksen, joka oli tullut häntä vastaan avonaiselle kentälle ja valtasi nopeasti koko saaren.
"Vain Messana, Panormus ja Syracusa puolustivat vahvoja muurejaan.
"Laivaston, jonka lähetimme Sisilian avuksi, myrsky hajoitti.
"Toisen laivaston luoteistuuli pakotti palaamaan Peloponnesoon.
"Samalla kertaa kolmas tuon väsymättömän kuninkaan laivastoista purjehti erään kreivi Hadusuntin johdolla Korsikaa ja Sardiniaa valloittamaan.
"Edellinen saari joutui goottien haltuun heti, kun sen pääpaikan Alerian keisarillinen varusväki oli joutunut tappiolle taistelussa.
"Rikas korsikalainen Furius Ahalla, joka omistaa suurimman osan saarta, oli matkoilla Intiassa.
"Mutta hänen vuokralaisensa ja siirtolaisensa olivat saaneet käskyn, ettei gooteille, jos nämä laskisivat maihin, saisi tehdä vastarintaa, vaan piti heille hankkia muonaa ja kaikkea hyvää.
"Korsikasta barbaarit suuntasivat kulkunsa Sardinian saareen.
"Täällä he voittivat Karaliksen luona ne joukot, jotka magister militum oli lähettänyt Afrikasta saaren suojelemiseksi.
"Sitten barbaarit valloittivat useita kaupunkeja, kuten Sulcin, Castra Trajanin ja Turreen.
"Molemmille näille saarille on asettunut gootteja.
"He pitävät näitä Italian goottivaltakuntaan kuuluvina osina.
"He asettavat kaikkiin kaupunkeihin goottikreivejä.
"Ja he nostavat verot goottien asetusten mukaan. Ne ovat -- käsittämätöntä kyllä -- paljon pienemmät kuin meidän veromme.
"Ja saarten asukkaat selittävät hävyttömästi, että he maksavat mieluummin barbaareille viisikymmentä kuin meille yhdeksänkymmentä.
"Mutta ei vielä kyllä.
"Tyranni Totila lähti laivastoineen Sisiliasta koilliseen ja yhtyi neljänteen, kreivi Tejan johtamaan laivastoon Hydruksen kohdalla.
"Osa laivastoa laski sitten kreivi Torismutin johdolla maihin Korkyrassa, valtasi saaren sekä vähitellen sieltä käsin kaikki läheiset saaret.
"Mutta ei vieläkään kyllin.
"Tyranni Totila ja kreivi Teja hyökkäävät jo valtakuntamme varsinaisiin maakuntiin."
Pelon aiheuttama mutina keskeytti keisarillisen puhujan.
"He laskivat maihin Epirus vetuksen satamissa, valloittivat Vanhasta Dodonasta lounaaseen olevat Nikopoliksen ja Ankisuksen kaupungit ja valtasivat suuren joukon näillä vesillä olevia aluksiamme.
"Tähän saakka ilmoittamani seikat lienevät olleet omiaan herättämään harmianne barbaarien hävyttömyyden johdosta.
"Se, mitä nyt vielä teille ilmoitan, koskenee teihin toisella tavalla.
"Lyhyesti sanoen: eilen saapuneet viestit kertovat seuraavaa:
"Gootit lähestyvät täyttä vauhtia Bysanttia."
Tämän kuullessaan jotkut senaattoreista hypähtivät paikoiltaan.
"Barbaarit käyvät kimppuumme kahdelta eri taholta.
"Heidän yhdistynyt laivastonsa herttua Guntariksen ja kreivien Markjan, Gripan ja Torismutin johdolla on voittanut kaksipäiväisessä meritaistelussa saaristomaakuntiemme laivaston ja pakottanut sen Sestoksen ja Abydoksen väliseen ahtaaseen salmeen.
"Heidän maa-armeijansa taas on kulkenut Totilan ja Tejan johdolla Epiruksen halki ja Dodonan ohi Makedoniaa kohti. Tessalonike on jo vaarassa.
"'Uudet muurit', jotka sinne rakennutimme, on kreivi Teja valloittanut ja hajoittanut.
"Tie Bysanttiin on vapaa.
"Barbaarien ja meidän välillämme ei ole ainoatakaan sotajoukkoa.
"Kaikki sotajoukkomme ovat Persian rajoilla.
"Ja kuulkaa nyt, mitä barbaarikuningas meiltä vaatii.
"Onneksi Jumala on sokaissut hänet ja peittänyt heikkoutemme häneltä.
"Kuulkaa siis! Hän pyytää uudestaan meiltä rauhaa aivan samanlaisin ehdoin kuin neljä kuukautta sitten.
"Vain Sisilian hän vaatii lisäksi.
"Mutta kaikki muut valloittamansa paikat hän luovuttaa meille ilman miekan iskua, jos vain tunnustamme Italian heidän omakseen.
"Kun minulla ei ollut mitään keinoja -- ei laivoja eikä sotajoukkoja -- hänen pidättämisekseen, jos hän ryntäisi eteenpäin, pyysin häneltä aselepoa.
"Tähän hän suostui sillä edellytyksellä, että rauha saadaan aikaan.
"Minä suostuin siihen. -- -- --"
Hän silmäsi nyt tutkivasti läsnäolevia, salavihkaa keisarinnaakin.
Senaattorit nähtävästi päästivät helpotuksen huokauksen.
Keisarinna sulki silmänsä peittääkseen niiden ilmeen keisarilta.
Hän puristi suonenvedontapaisesti valtaistuimensa kultaista käsipuuta.
"Mutta vain sillä ehdolla, että sitä ennen tahdon kuulla puolisoni, joka viimeksi ainakin puhui rauhan puolesta, ja viisaan senaattini mielipidettä.
"Lisäsin vielä, että itse puolestani olen taipuvainen rauhaan."
Senaattorien kasvojen ilme muuttui huomattavasti iloisemmaksi.
"Ja luulin voivani sanoa jo edeltäpäin neuvoskuntani mielipiteen.
"Silloin kuninkaan käskystä kreivi Tejan ratsumiehet pysähtyivät, vaikkakin vastahakoisesti, Tessaloniken edustalla. Valitettavasti he ottivat sitä ennen kaupungin piispan vangiksi.
"Mutta he lähettivät hänet yhdessä useiden muiden vangittujen kanssa tänne tuomaan kirjeitä ja sanomia.
"Kuulkaa itse heitä.
"Sitten tehkää päätöksenne.
"Ottakaa samalla huomioon, että barbaarit ovat muutamassa päivässä porttiemme edustalla, jos hylkäämme heidän vaatimuksensa.
"Muistakaa, että meidän on vain luovuttava Italiasta, joka vuosikymmeniä on ollut poissa valtakuntamme yhteydestä ja jota Belisariuksen kaksi sotaretkeä ei ole voinut valloittaa meille takaisin.
"Tuokaa lähettiläät sisään."
Henkivartijat saattoivat nyt kaariaukkojen kautta sisään useita mieshenkilöitä, joista osa oli hengellisissä, osa virka- ja osa sotilaspuvuissa.
He heittäytyivät maahan Justinianuksen valtaistuimen eteen vapisten ja huokaillen. Jotkut aivan itkivätkin.
Merkin saatuaan he nousivat ylös ja asettuivat valtaistuimen portaiden ääreen.
"Teidän anomuskirjanne ja valituksenne luin jo eilen", sanoi keisari.
"Protonotarius, lue ääneen vain se kirje, jonka Nikopoliksen vangittu piispa ja silloin vain haavoittunut comes per Illyricum -- hän on sittemmin kuollut haavoihinsa -- ovat kirjoittaneet."
"Justinianukselle, roomalaisten voittamattomalle keisarille.
"Dorotheos, Nikopoliksen piispa ja Nazares, comes per Illyricum.
"Se paikka, jossa tämän kirjoitamme, on paras todistus sanojemme vakavuudesta.
"Kirjoitamme tämän goottiruhtinaan Italia-nimisessä laivassa.
"Kun näitä rivejä luet, lienet jo saanut tiedon laivastosi tappiosta, saarten menettämisestä, 'uusien muurien' valloittamisesta ja Illyrian maa-armeijan tuhoamisesta. Nopeammin kuin sanansaattajat, nopeammin kuin pakolaiset näistä taisteluista, gootit ovat olleet kimpussamme.
"Nikopoliksen valloitti goottikuningas ja hän säästi kaupungin.
"Ankisuksen valtasi kreivi Teja, mutta hän sen heti poltatti.
"Minä, Nazares, olen jo kolmekymmentä vuotta ollut sotilaana, mutta en ole koskaan vielä nähnyt sellaista rynnäkköä kuin kreivi Tejan johtama Ankisuksen valloitus.
"Nuo gootit ovat kerrassaan vastustamattomia.
"Heidän ratsumiehensä temmeltävät Tessalonikesta Filippiin saakka.
"Gootit Illyrian sydämessä!
"Kuuteenkymmeneen vuoteen ei sellaista ole tapahtunut.
"Ja kuningas on vannonut palaavansa joka vuosi, kunnes hän on saanut rauhan -- tai Bysantin.
"Saatuaan haltuunsa Korkyran ja lähisaaret hän on valtakuntasi kynnyksellä.
"Ja kun Jumala on tehnyt tuon kuninkaan sydämen niin lempeäksi, että hän tarjoaa sinulle rauhaa hyvillä ehdoilla -- hän vaatii vain sen, mikä hänen hallussaan jo on -- rukoilemme vapisevin alamaistesi ja savuavien kaupunkiesi nimessä: tee rauha.
"Pelasta meidät ja pelasta Bysantti.
"Sillä helpommin sotapäällikkösi Belisarius ja Narses pysähdyttävät aamuauringon ja pohjoistuulen kuin kuningas Totilan ja hirmuisen Tejan."
"He olivat vankeina kirjoittaessaan", keskeytti keisari lukijan.
"He kirjoittivat mahdollisesti tällä tavalla goottien uhatessa kuolemalla.
"Puhukaa te nyt, sinä, Tessaloniken kunnianarvoisa piispa Teofilos, sinä, Dodonan logoteti Anatolius ja sinä, Parmenio, makedonialaisten keihäsmiesten urhea päällikkö. Te olette turvassa täällä keisarillisessa palatsissa. Te olette nähneet barbaarien johtajat. Mitä neuvotte?"
Silloin Tessaloniken iäkäs piispa heittäytyi uudestaan polvilleen ja lausui:
"Oi, roomalaisten keisari! Barbaarikuningas Totila on kerettiläinen ja siis ikuisesti tuomittu kadotukseen.
"Mutta juuri tuo on pannut minut epäilemään kirkkomme perusoppeja.
"Sillä en ole koskaan nähnyt ihmistä, jossa kaikki kristilliset hyveet esiintyvät niin täydellisinä.
"Älä taistele hänen kanssaan.
"Haudan tuolla puolen hän on tuomittu ikuiseen kadotukseen.
"Mutta -- en voi sitä käsittää -- maan päällä siunaa Jumalan armo kaikkia hänen askeleitaan. Hän on vastustamaton."
"Minä käsitän sen kyllä", puuttui logoteti Anatolius puheeseen.