Suomen kansan satuja ja tarinoita
Part 48
_Saksalaisilla_: 1. Norddeutsche Sagen, Märchen und Gebräuche, aus dem Munde des Volkes gesammelt und herausgegeben von A. Kuhn und W. Schwartz, Leipzig 1848, sivuja 331-334: "Das weisse Kätszchen." -- 2. Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, Th. I, N:o 63, sivuja 398-401: "Die drei Federn," ja samaa kirjaa Th. II, N:o 106, sivuja 114-119: "Der arme Müllerbursch und das Kätszchen." -- 3. Katso: Auswahl der schönsten Märchen und Sagen, Fabeln und Parabeln, Von E. Keller, 2:te Auflage, sivuja 45-50: "Das Märchen vom Prinzen und den schönen Petersilie."
_Ranskalaisilla_: Katsele: Contes des fées par Mdme d'Aulnoy, kertomusta: "La chatte blanche."
_Puolalaisilla_: Vertaele: Polnische Sagen und Märchen des K. Woycicki,
Berlin 1839, sivuloita 101-105, kertomusta: "Die Kröte."
HIIRI MORSIAMENA
Suomen Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, laatii pakinan = alkaa haastella. 2, silma = sinut, sinua. 3, milma = minut, minua. 4, sillan = portaiden, rappuisten. 5, mointa = mokomaa, semmoista. 6, viesti = sana, käsky. 7, pakeelle = puheelle. 8, jykeät = raskaat, paksut. 9, katseeksi = katsottavaksi, näkeeksi. 10, näkeeksi = nähtäväksi, katseeksi. 11, impi = neiti, tyttö. 12, erää = kertaa. 13, sepäeli = syleili. 14, asussa = pu'ussa. 15, rikkoi = muutti, manasi. 16, piiruja = pitoja. 17, hälveni = hajosi.
NIMIKKOPUUT
Hämeestä.
SAMMAKKO MORSIAMENA
Venäjän Karjalasta.
ANTTI PUUHAARA
Hämeestä ja Satakunnasta.
Yhdenlaatuisia, tähän verrattavia kertomuksia on tietääksemme seuraavilla kansoilla:
_Unkarilaisilla_: Katso: Magyarische Sagen, Märchen und Erzählungen von Johann Grafen Mailath, I Bd, Stuttgart und Tübingen 1837, sivuja 172-183, kertomusta: "Die Brüder," joka alusta käypi samaan laatuun kuin Suomalainen tarina: "Riuta ja Rauta," vaan sitte soveltuu tähän.
_Mongolialaisilla_: Useampia meidän tarinaamme vivahtavia paikkoja tavataan kirjassa: "Die Thaten des Bogda Gesser Châns," eine ostasiatische Heldensage aus dem mongolischen übersetzt von I.I. Schmidt, Petersburg und Leipzig, 1839.
_Ruotsalaisilla_: Katso: Folklifvet i Skytts härad i Skåne vid början af detta århundrade, Barndomsminnen, utgifna af Nicolovius, Lund 1847, kertomusta: "Rike Pehr Krämare," sivua 42 ja senjälkeisiä.
_Turjalaisilla_: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, N:o 5, sivuloita 22-35, kertomusta: "Rige Peer Kræmer."
_Saksalaisilla_: Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Sechste Ausgabe, Göttingen 1850, erster Band, N:o 29, sivuloita 175-183, kertomusta: "Der Teufel mit den drei goldenen Haaren."
_Ranskalaisilla_: Katso: Grässe, Gesta Romanorum, 1842, I, 44 sivua ja senjälkeisiä.
_Suomessa_ on tätä tarinaa kirjoiteltu useammasta maakunnasta. Muutamassa toisinnossa Karjalan puolelta kulkee Antti tietoja saamaan Lapista.
KUOLEMA KUMMINA
Yhdentapaisia meidän tarinaamme verrattavia kertomuksia on seuraavilla kansoilla:
_Saksalaisilla_: 1. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, sivuloita 253-256, N:o 44, kertomusta: "Der Gevatter Tod;" ja samaa kirjaa N:o 81, sivuloita 481-484, kertomusta: "Der Spielhanst." 2. Katso: Grimm, Deutsche Mythologie II, 951.
_Turjalaisilla_: Katso: Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, N:o 21, sivuja 114-121, kertomusta: "Smeden, som de ikke turde slippe ind i Helvete," tarinan loppupuolta.
_Tanskalaisilla_: Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 70, sivuja 426-429: "Döden og hans Gudsön."
TAIVAASEEN MENIJÄ
Kivijärveltä Hämeestä.
TAIVAANVUOHEN SYNTY
Karjalasta.
LEHMÄN VUOHENA MYÖJÄ
Hämeestä ja Karjalasta.
Tähän verrattavia joksensa yhtäpitäväisiä kertomuksia on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla, nimittäin:
_Turjalaisilla_: Katso: Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folkeeventyr, anden forögede Udgave, Christiania 1852, N:o 53, sivuja 332-339, kertomusta: "Store Peer og Vesle Peer."
_Tanskalaisilla_: 1. Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, sivuja 317-322, kertomusta: "Lön som forskyldt, et jydsk Eventyr." -- 2. Katso: Myllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogenthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1854, sivua 461 ja sen jälkeisiä, kertomusta: "Die reichen Bauern."
_Saksalaisilla_: 1. Katso: Deutsche Märchen und Sagen, von Joh. W. Wolff, Leipzig 1845, N:o 11, sivuja 52-59: "Die betrogenen Schelme." -- 2. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, N:o 61, sivuja 388-394, kertomusta: "Das Bürle."
_Italialaisilla_: 1. Katso: Il Pentamerone, II, 10: "Lo compare." -- 2. Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, I Bd, Berlin 1845, sivuja 98-104, kertomusta: "Herr Scarpacifico."
PAHA ON PETTÄJÄN PERINTÖ
Yhdentapaisia, tähän verrattavia kertomuksia on tiettävästi seuraavilla kansoilla, joista monikin asuu loittona Suomesta:
_Virolaisilla_: Katsele kirjaista: "Viron Satuja", St. Mikkelissä 1849, toinen painos, toista tarinaa sivuilla 5-11, nimeltä: "Totuus ja Valhe."
_Unkarilaisilla_: 1. Katso: Magyarische Sagen, Märchen und Erzählungen von Johann Grafen Mailath, I Bd, Stuttgart und Tübingen 1837, "Die Brüder" nimisen kertomuksen alku- ja loppupuolta. -- 2. Katso: Gaal, Märchen der Magyaren, sivua 175 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Die Dankbaren Thiere."
_Böhmiäläisillä_: Katso: U.A. Gerle, Volksmärchen der Böhmen, Prag 1819, I, sivuja 147-180, kertomusta: "St. Walburgis Nachttraum oder die drei Gesellen."
_Vendiäläisillä_: Katso: Volkslieder und Sagen der Wenden, herausgegeben von Haupt und Schmaler, Grimma 1843, I, 181 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Recht bleibt immer Recht."
_Valakkialaisilla_: Katso: Walachische Märchen, herausgegeben von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, sivua 106.
_Ruotsalaisilla_: Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 6, sivuja 17-20, kertomusta: "Godtro og Utro, et Skaansk Folkesagn."
_Turjalaisilla_: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Christiania 1852, N:o 48, sivuja 300-305, kertomusta: "Tro og Utro."
_Tanskalaisilla_: Katso: Sagen, Märchen und Lieder der Herzogthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, herausgegeben von Karl Müllenhoff, Kiel 1845, sivua 427 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Vom Bauernsohn, der König ward."
_Saksalaisilla_: Katso: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm, sechste vermehrte Auflage, Göttingen 1850, II Bd, N:o 107, sivuja 119-132: "Die beiden Wanderer."
_Arapialaisilla_: Katso: Habicht und von der Hagen, Tausend und eine Nacht XI, 164, kertomusta: "Geschichte des Abu Nyut und Abu Nyutun."
TOTUUS JA VALHE
Savosta.
RIUTA JA RAUTA
Karjalasta.
JYKEÄ LIPAS
Karjalasta saatu.
Yhdenlaatuisia kertomuksia tavataan muillakin ulkomaan kansoilla. Niin on tietääksemme tähän verrattavia, joksensa yhtäpitäviä tarumia:
_Turjalaisilla_: Katsele: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, sivuloita 208-214, ja 447-450, kertomusta: "De tre Söstre, som bleve indtagne uti Bjerget."
_Ruotsalaisilla_: Katso: Samlade smärre Berättelser och Utkast af C.F. Ridderstad, III del., Linköping, 1849, kertomusta "Helena." -- Vertaele: Geijer och Afzelius, Svenska Folkvisor, III del., sivua 94 ja vierimäisiä.
_Tanskalaisilla_: Katso: Winther, Danske Folkeeventyr, Kjøbenhavn 1823, sivuja 74-81, "Havmanden."
_Saksalaisilla_: Katso: Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 285-288, "Die drei Bräute," ja sivuja 307-312, "Das goldene Ei." -- Katso: Deutsche Volksmärchen von Fr. Hoffman, Dresden 1846, sivuja 22-32, "Ritter Blaubart;" -- Katso: Wolff, Deutsche Märchen und Sagen, sivuja 73-75, "Die drei Schwestern." -- Katso: Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Bd, sivuja 263-267, "Fitschers Vogel," ja samaa kirjaa 416-417, "Häsischenbraut." -- Katso: Kuhn und Schwartz, Norddeutsche Sagen, sivua 326 ja sen jälkeisiä "Die beiden Schwestern bei dem Zwerge."
_Ranskalaisilla_: Katso ja vertaele: Contes des fées par Charles Perrault, Paris, vuoden nimittämättä, sivuja 24-32, kertomusta "La Barbe-Bleue." -- Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, I Bd., Berlin 1854, sivuja 164-167, kertomusta "Blaubart."
_Romanilaisilla_: Katso: Schott, Walachische märchen mit einer einleitung über das Volks der Walachen, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 90-94 "Die eingemauerte Mutter."
_Sanojen selityksiä_: 1, jykeä = raskas. 2, lipas = arkku, kirstu. 3, elosta = hyvyyttä, tavarata. 4, puinen = sammio, amme. 5, ylen äiän = kovin paljon. 6, terveiset tehtyänsä = hyvän päivän sanottuansa. 9, suleikkaa (venäksi: сулейка) = puteli, pienonen vesi- eli viinaleili. 10, hyvällä tuulella = hyvillä mielin, hyvillänsä. 11, pukimiinsa = vaatteihinsa. 12, kuosali = värttinä, rukki. 13, kolmannesti = kolmannen kerran. 14, murkinaksi = puolipäivälliseksi.
SUULAS AKKA
Uhtualta Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, suulas = paljopuheinen, harvahammas. 2, rita = linnun loukku. 3, milma = minua, mua.
TIETÄJÄ JA TAUTI
Uhtualta Karjalasta.
Tähän laatuun käypä tarina on tietääksemme _Saksalaisilla_; Katso ja vertaele: Ludwig Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 278-283, kertomusta: "Die drei dummen Teufel."
_Selityksiä_: 1, apea = karvas. 2, läsitän = taudilla vaivaan, poteutan. 3, nassakkaan = nahkasäkkiin. 4, äräkkätä = vihaista, äkäistä ja ärisevätä.
UKON TYTÄR JA AKAN TYTÄR
Karjalasta.
Yhdensuhteisia, tähän verrattavia tarinoita on tiettävästi seuraavilla ulkomaan kansoilla:
_Turjalaisilla_: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Christiania 1853, N:o 15, sivuja 77-87. "Manddattern og Kjärringdattern."
_Ruotsalaisilla_: Katso: Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr I del. 2 häft., Stkhlm 1849, N:o 2, sivuja 428-449, kertomusta "De två Skrinen."
_Tanskalaisilla_: Katso ja vertaele: Winther, Danske Folkeeventyr, Kjøbenhavn 1823, sivuloita 36-39, kertomusta "Den onde Stedmoder."
_Saksalaisilla_: Katso: Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Th. N:o 24, sivuja 129-132, kertomusta: "Frau Holle." -- Katso: Deutsches Märchenbuch von L. Bechstein, Leipzig 1846, sivuja 62-66, kertomusta "Die Goldmaria und Pechmaria." -- Katso samaa kirjaa 186-187, "Fipchen-Fäpchen," ja sivuja 228-230, kertomusta "Der Garten im Brunnen." -- Katso: Firmenich, Germaniens Völkerstimmen, Th. II., Berlin 1846, 45 sivua, kertomusta "E'Stickelsche." -- Katso: Kuhn und Schwartz, Norddeutsche Sagen, Märchen und Gebräuche, Leipzig 1848, sivuja 335-336, "Das Mädchen im Paradis." -- Katso myöskin: Elsäsisches Volksbüchlein, Kinder- und Volksliederchen, Spielreime, Sprüche und Märchen, von August Stöber, Strassburg 1842, sivuja 113-116, N:o 245, kertomusta: "Die zwei Stiefschwesterlein", im Mühlhauser Mundahrt.
_Ranskalaisilla_: Katso ja vertaele: "Contes des Fées" par Charles Perrault, sivuja 98-101, kertomusta "Les fées."
_Italialaisilla_: Katso: "Il Pentamerone"-nimistä kirjaa, III, 10, jossa on tähän soveltuva kertomus, nimeltänsä: "Le tre Flate."
AVANNOLLA KEHRÄÄJÄT
Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, tuuralla = rautaseipäällä. 2, jysti = hakkasi jäähän. 3, väkäleuka = koukkuleuka. 4, suomi = siivoa. 5, läävä = navetta, siivatto, ometto. 6, pakahuttelee = puistelee paakut pois (jaloista). 7, mitys = mittyinen, millainen, minkäläinen. 8, säylä (säplä) = riehtilän varsi. 9, rahille = penkille.
SISARPUOLET
Yläjärveltä Satakunnasta.
III OSA
KARHUN, SUDEN JA REVON ELEET ILVOLAN TAUSTALLA
_Selityksiä_: 1, portimo = kärppä. 2, laatii = tekee. 3, hukka = susi. 4, kontio = karhu. 5, raatamahan = perkaamaan, tekemään, valmistamaan. 6, raatanut -- työtä-tehnyt. 7, haastettiin = kutsuttiin.
PIENEMPIÄ ELÄINJUTUN KATKELMIA:
KYYHKYSEN KUJERRUS
Ruokolahdelta.
JÄNIS, SUSI, REPO JA KARHU YHTENÄ MAAHAUDASSA
Toksovalta.
ELÄIMET JA PAHOLAINEN
Karjalasta
JALOPEURAN PAKENEMINEN
Mehiläinen, v. 1839, Lokakuun vihko.
KETTU, SUSI JA JALOPEURA
Hämeestä.
KETTU JA JÄNIS
Satakunnasta
ORAVA, NEULA JA KINNAS
Vuokkiniemeltä.
KARHU TUOMARINA
Sahalahdelta Hämeessä.
SUSI PASSIN KATSOJANA
Sahalahdelta Hämeessä.
VANHA KUKKO
Karjalasta ja Hämeestä.
VIROLAISIA ELÄINJUTTUJA:
REPO JA VARPUNEN (Rebbane ja Varblane)
SUSI JA REPO (Hunt ja Rebbane)
KARHU, SUSI JA REPO (Karro, Hunt ja Rebbane)
KARHU JA REPO (Karro ja Rebbane)
MIES JA REPO
SAMMAKKO JA VARIS (Kon ja Varres)
KOIRAN OIKEUDENKÄYNTI (Koer käib kohhut)
KARHU JA MIES (Karro ja Mees)
MIES JA REPO (Mees ja Rebbane)
KOIRA JA SUSI (Koer ja Hunt)
KOIRA JA REPO (Koer ja Rebbane)
HÄMÄHÄKKI JA MUURIAISET (Ömblik ja Sippelgas)
_Selityksiä_: 1, kohtuni = vatsani. 2, eks sittu silmi ärra si sees = tätä paikkaa en oikein ymmärrä, jonka tähden se on jäänyt suomentamatta. Salmelainen. 3, Hämähäkki ja muuriaiset = Sama tarina on Vepsän Suomalaisillekin Aunuksessa tunnettu. Katso: Lönnrot, Om det Nord-Tschudiska språket, Helsingfors 1853, s. 12 kertomusta 4 "Kus'jaine i paimen."
VERTAILUJA
Suomalaisten eläin-juttuin kaltaisia kertomuksia tavataan muidenkin kansain satu-kokouksissa. Niin on:
I. Karhun, suden ja revon yhteinen metsän raataminen, viljan leikkuu ja puiminen _Servialaisille_ tuttu. 1. Katso: Vuk Stepanovitsch Karadschitsch, Volksmärchen der Serben ("Narodna srpske privijetke") Berlin 1854, s. 262, "Der Bär, das Schwein und der Fuchs," kertomuksen alkupuolta. -- 2. Katso: Jacob Grimm, Reinhart Fuchs, Berlin 1834, sivua CCXCI, jossa sama tarina on kerrottu.
II. Karhun kalastaminen eli hännällään onkiminen. -- Tämän kaltainen satu on 1. _Turjalaisilla_, katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, Anden Udgave, Christiania 1852, sivua 91, kertomusta "Hvordan Björnen er stubrumpet." 2. _Vindialaisilla_, katso: Haupt und Schmaler, Volkslieder der Wenden, Grimma 1843, II, siv. 166: "Des Wolfes unglückliche Fischfang." 3. _Servialaisilla_, katso: Karadschitsch, Volksmärchen der Serben, sivuja 267-268, kertomusta "Wie sich der Fuchs am Wolfe gerächt hat." -- 4. _Saksalaisilla_, katso: Märkische Sagen und Märchen, gesammelt und herausgegeben von Adalbert Kuhn, Berlin 1843, siv. 297-299, "Der Wolf angelt," ja siv. 299-304, kertomusta "Der dumme Wolf." -- Katso: Ludv. Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, kertomusta "Der Hase und Fuchs," siv. 133-135. Katso Jacob Grimm, Reinhart Fuchs, sivua LXXI "Der Fischfang."
III. Repo varastaa miehen re'estä kalat. -- Yhdenlainen kertomus on _Servialaisilla_, katso: Karadschitsch, sivua 267.
IV. Susi päihtyy ja alkaa laulella. Yhdenlainen tarina on _Saksalaisilla_, katso: J. Grimm, Reinhart Fuchs, sivua CIII.
V. Sairas tervettä kantaa. Tämä satu, kuinka pahaksi pieksetty susi kantaa tervettä repoa, on 1. _Servialaisilla_; katso ja vertaile Karadschitsch, Volksmärchen der Serben, siv. 268. -- 2. _Saksalaisilla_; katso H. Kletke, Märchensaal, Berlin 1845, II Bd. siv. 284. "Der dumme Wolf." -- Katso Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Bd, siv. 446.
VI. Karhu taittaa kylkensä pudotessaan puusta. 1. Tämä satu on _Servialaisilla_; katso: Karadschitsch, Volksmärchen der Serben, sivuja 263-264. 2. _Vendialaisilla_, katso: Kletke, Märchensaal, Berlin 1845, II Bd. sivuja 370-373.
VII. Repo käypi ristiäisissä kummina. Sama juttu on 1. _Norjalaisilla_; katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, Christiania 1852, siv. 91-93, kertomusta: "Raeven snyder Björnen för Julekosten." 2. _Saksalaisilla_, katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Bd. sivuja 6-9 "Katze und Maus in Gesellschaft."
VIII. Repo lapsen piikana. Sama juttu on 1. _Norjalaisilla_; katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, s. 113-114 kertomusta "Raeven som Gjaeter." 2. _Saksalaisilla_; katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, satua "Der Wolf und die sieben jungen Geislein."
IX. Sata-neuvo saatiin, yksi-neuvo säilyttiin. Vertaile: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, I Bd. sivuja 447-448, kertomusta "Der Fuchs und die Katze."
X. Miehen ja käärmeen käräjän käynti. Yhdenlaatuinen satu on _Saksalaisilla_; katso: Reineke Fuchs aus dem Niederdeutschen, Frankfurt am Main, Druck und Verlag von H.L. Brönner, Gedruckt in diesem Jahr, sivua 171.
XI. Jalopeura ja mies. Vertaile: Kinder- und Hausmärchen, I Bd, N:o 72, sivuja 440-441, "Der Wolf und der Mensch."
XII. Mies kiroaa hevoistansa karhun syötäväksi. Sama tarina on _Saksalaisilla_. Vertaile Reinhart Fuchs sivua CXXX.
IV OSA
IHMEELLISET SEPÄT
Hämeestä.
Tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme seuraavilla vierailla kansoilla, nimittäin:
_Turjalaisilla_: 1. Katso: Fornmanna Søgur IX, 56 ja 175. 2. Katso Asbjørnsen og Moe, Norske Folkeeventyr. Christiania 1852, esipuhetta, siv. XLVII.
_Saksalaisilla_: Vertaele: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, 6:te Ausgabe, Göttingen 1850, II Bd, s. 316 ja 147, kertomusta "Das junggeglühte Männlein."
MIEHESTÄ, JOKA MAAT LENTI LINTUNA, VEDET UI KALANA
Karjalasta.
_Sanain selityksiä_: 1, käydä = noutaa, hakea; 2, pajari = rikas aatelisherra; 3, tähellä = tallella.
YÖSIJAN KOSTAMINEN
Hämeestä.
VAPAHTAJA JA PYHÄ PIETARI RIIHESSÄ
Hämeestä.
VASTAHAKOINEN AKKA
Kivennavalta.
Tämä tarina on _Germanilaisillekin_ kansoille tuttu; niin sanotaan esimerkiksi ruotsalaisessa sananlaskussa semmoisesta, joka aina vastustelee toisen sanaa ja puhetta, että hän rientää vasten virtaa, niinkuin entinen akka ("som käringen mot strömmen").
TULEVAISTA ELÄMÄTÄÄN TIEDUSTAJAT
Karjalasta.
_Sanain selityksiä_: 1, konnun = tilan, maan; 2, pohatta = rikas (ven. богатьи), 3, virnake = näöltään oudon epäluulon alainen; 4, vaarna = puunaula; 5, karmiampaa = tuskallisempaa, ahdistavampaa; 6, pillat = pahat työt.
UTELIAS AKKA
Kivennavalta Karjalasta.
Tähän verrattava tarina on _Ranskalaisilla_. Katso: Contes de madame Leprince de Beaumont, publiés par Hilaire le Gai, Paris 1852, kertomusta 8. Sama tarina on _Tanskan_ kielelle käännettynä C. Molbechin satukokoelmassa: Udvalgte Eventyr og Fortællinger. Kjøbenhavn 1843 siv. 7-9. "Den nysgjerrige Kone."
_Saksalaisilla_: Katso C.G. Borg'in saksasta Grimm'in mukaan kääntämää tarinaa "Mieletöin nurkuminen," Helsingissä 1849.
POJASTA, JOKA KUNINKAANTYTTÄREN SANOISSA SOLMITSI
Satakunnasta Yläjärveltä.
KOLME TIENHAARAA
Tähän verrattavia tarinoita on seuraavilla vierailla kansoilla:
_Ruotsalaisilla_: 1:o Verraele "Svenska folksagor och äfventyr," samlade och utgifna af Hyltén-Cavallius och G. Stephens I d., 1 h., Stockholm 1844, N:o 9, sivuja 152-168, kertomusta "Ungdomslandet." Samanlainen tarina on myöskin eriksensä painettuna, nimellä: "Fågel Phönix, en märkvärdig och besynnerlig händelse, föreställd uti en Historia om en konung i England och hans tre söner," Lund 1835. 2:o Vertaele Cavalliuksen ja Stephens'in satukokoelmaa, sivuja 37-44, kertomusta "Guldhästen, Månlyktan och Jungfrun i trollburen."
_Tanskalaisilla_: Carit Ettar, Eventyr og Folkesagn fra Jylland, Kjøbenhavn 1847, sivuja 1-18, "Hvorledes Bryde blef Konge." Tähän soveltuva tarina tavataan erikoisena kirjanakin, painettuna Kjøbenhavnissa vuonna 1696, seuraavalla nimellä: "En herlig ny Historie om Konning Edwardo af Engeland, som var udi en olægelig Sygdom geraaden, men dog af en viiss Quindes Raad blef cureret, og det formedelst Kongens yngste Søn Prints Arti friemodighed, som havde sin syge fader saa kjær, at han reiste till den rige Dronning af Arabia, hvor han med Liste bekom hendes klenodier, og förde Dronningens dyrebare fugl Phoenix hjem med sig, dog paa det sidste efter megen Gjenvordighed, som Prints Artus havde utstanden, bekom han Dronningen till ægte. Lystig at læse af Hollandsk paa Dansk Rim udsat af P.I.H." Kjøbenhavn 1696.
_Hollantilaisilla_. Tarkasta vastamainittua Tanskankielisen kirjan nimilehteä. Muutoin saapi tämän sadun alunomaisesta synnystä tarkempia tietoja teoksesta: Nyerup allmindelig Morskabslæsning i Danmark och Norge igjennem Aarhundreder, Kjøbenhavn 1816, siv. 227-230 "Kong Edward og Prints Artus."
_Saksalaisilla_ 1. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, N:o 57 siv. 335-345, Kertomusta "Der goldene Vogel," 2. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, N:o 97, siv. 71-78, kertomusta "Das Wasser des Lebens," joka jokseenki soveltuu meidän suomalaiseen tarinaamme.
_Venäläisillä_. Katso Russische Volksmärchen in den Urschriften gesammelt und ins Deutsch übersetst von A. Dietrich, mit einem Vorwort von Jac. Grimm, Leipzig 1831, siv. 1-14, kertomusta: "Das Märchen von Ljubin Czarewitsch, der schönen Czarewna, seiner Gemahlin, und dem beflygelten Wolf."
_Italialaisilla_. Katso: Le tredice piacevolissime Notti (kolmetoista hupaista yötä). Tässä kirjassa, jonka on toimittanut Straparola, löytyy muun muassa 21 tavallista satua, joista muuton IV, 3 on tähän tarinaan soveltuva. Näistä Straparolan kertomuksista löytyy saksankielinen käännös, jonka on toimittanut Friedr. Wilh. Wal. Schmidt, Berlin 1817.
_Valakkialaisilla_ (Romanilaisilla). Katso: Schott, Walachische Märchen, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 253-262 "Das goldene Meermädchen," sekä siihen kuuluvia muistutuksia.
SILMIVOITEEN HAKIJAT
Karjalasta.
_Sanain selityksiä_: 1, äiä = paljo. 2, kyly = sauna. 3, sepaili = halaili. 4, tanhuaan = talliin. 5, mieron = maailman.
KULTALINNUSTA JA ELÄMÄNVEDESTÄ
Satakunnasta.
_Sanan selitys_: 1, kähkänä = vankihuone.
MIES KUNINGASTA KATSOMASSA
Jaakkimalta.
_Sanan selitys_: 1, lentta = silkkinauha.
EI HYVÄ TEKO HUKKAAN JOUDU
Tähän verrattava tarina on _Tanskalaisilla_. Katso Andersén, Eventyr og Fortælliger, kertomusta: "Reisekameraden."
KAUPPIAS JA KOLMISARVISET NAISET
Karjalasta.
_Sanain selityksiä_: 1, milma = minut. 2, silma = sinut. 3, mutso = nuorikko.
TUHLARIKUNINGAS
Viitasaarelta.
TAIVASSALOLAINEN ELI MIES, JOLLA OLI HUPAKKO VAIMO
Tämä tarina on maassamme lavealta tunnettu, niin muistellaan ja kerrotaan sitä: Savossa ja Karjalassa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla, vaikk'ei kaikissa tienoin yhtä täydellisenä. Sitä paitse olemme jokseenki yhtäpitäviä eli paikka paikoin tähän vivahtavia tarinoita löytäneet seuraavilla ulkomaiden kansoilla:
_Schleswig-Holsteinilaisilla_. Katso: Karl Müllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1845, sivua 413 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Die dümmste Frau."
_Turjalaisilla_. 1. Katso: Asbjørsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Anden udgave, Christiania 1852, N:o 10, kertomusta: "Somme Kjærringer ere slige," siv. 54-60. 2. Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbeck, kertomusta "Manden fra Ringerike," sivuja 20-25.
_Tanskalaisilla_. 1. Katso: Nyerup, allmindelig Moerskabslæsning, siv. 262. 2. Katso: Tidsfordrif eller en lystig Selskabsbog, Kjøbenhavn 1788, 23:tta kertomusta, jossa muuan teini yksinkertaiselle talonpojan vaimolle kertoo tulevansa Pariisista, joka eukon mielestä on yhtä kuin Paratiisista. Luullen teinin olevan taivaasta kotoisin antaa emäntä hänelle vaatetta ja rahaa miesvainajalleen vietäväksi.
_Italialaisilla_. 1. Katso: Kletke H. Märchensaal, Berlin 1845, I. Bd. N:o 4, siv. 16, jossa eräs kohta muistuttaa lehmän kauppaa meidän tarinassamme.
_Valakkilaisilla_. Katso: Walachische Märchen von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, N:o 43, siv. 291-293 "Die Botschaft vom Himmel."
_Arapialaisilla_. Katso: Tausend und eine Nacht, Deutsch von Habicht, von der Hagen und Schall, siv. 52 ja sen jälellisiä, kertomusta "Geschichte des Gärbers und seiner Frau."
KUNINGAS JA MÖKIN POIKA
Viitasaarelta.
Vertaele tähän: "_Kanteletar_ taikka Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä," Helsingissä 1864, Virsilauluja n:o 59, siv. 316-318 "Viisastunut."
NELJÄT KYSYMYKSET
Viitasaarelta.
ONNETON MATKUSTUS
Liperistä.
PETTURI-JUSSI
Viitasaarelta.
VELJESTEN PERINTÖ
Tähän verrattava tarina on tietääksemme _Servialaisilla_. Katso ja vertaile: Vuk Stepanowitsch Karadschitsch, Volksmärchen der Serben. Ins Deutsche übersetzt von dessen Tochter Wilhelmine. Berlin 1854.
RIKASTUNEET VELJET
Pohjois Savosta.
KÖYHÄT POJAT JA VEDENEMÄNTÄ
Karjalasta.
VELJESTEN PERINTÖVARAT
Karjalasta.
SOTAMIES, KERSANTTI JA KORPRAALI
Kiihtelysvaarasta.
MATTI JA PIRU