Suomen kansan satuja ja tarinoita
Part 47
_Tanskalaisilla_: Katso Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, En Laesebog for Folket og for den barnlige Verden ved C. Molbech. Kjöbenhavn 1895, N:o 49, sivut 264-270, "Den nedtraadte Ager." Et jydsk Eventyr. Muntlig fortalt.
_Saksalaisilla_: Katso Deutsche Märchen und Sagen. Gesammelt und herausgegeben von Johann Wilhelm Wolff. Leipzig 1845, sivut 1-6, N:o 1, "Das goldene Schloss." -- 2. Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, Th. II, N:o 93, ss. 47-54, "Die Rabe." -- 3. Katso mainittua kirjaa, N:o 92, ss. 39-46, "Der König vom goldenen Berg." -- 4. Katso samaa kirjaa, Th. II, N:o 193, ss. 501-513, "Der Tromler."
_Slavonialaisilla_: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker. Berlin 1845, Zweiter Band, ss. 41-53. "Die Hexe Corva und ihre Knechte."
_Mongolialaisilla_: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker. Berlin 1845, Dritter Band, ss. 19-23. "Die Krokodillfrösche."
_Arapialaisilla_: 1. Katso Weil, Tausend und eine Nacht. Zum erstenmale aus dem Arabischen Urtext. Stuttgart 1838, Bd. I, ss. 783-880. "Geschichte des Prinzen Kamaralsamen und der Prinzessin Bedur." -- 2. Katso saman kirjan sivuja 572-582. "Geschichte des trägen Abu Muhammed."
_Intialaisilla_: -- Tähän vivahtava tarina löytyy T:ri H. Brockhaus'in Saksan kieleen kääntämässä satu-kokoelmassa: Die Märchensamlung des Somadewa Bhatta aus Kaschmir. Leipzig 1843, Th. II. sivut 7-34. "Geschichte des Vidushaka." Katso samaa kirjaa Th. II, sivua 118 ja sen-jälellisiä "Geschichte des Saktiwega, Königs der Bidyadharas."
_Oudompia sanoja_: 1, puustit = temput, esteet. 2, tästä vuomasta = tältä lahdelta. 3, kuovat = syylingät. 4, sonnia = härkää. 5, noutamaan = hakemaan. 6, kasoit = kasvoit.
KOLMET VELJEKSET
Yhtäpitäväisiä, tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme:
_Unkarilaisilla_: Katso Ungarische Sagen und Märchen. Aus der Erdélyischen samlung übersetzt von G. Stier. Berlin 1850, N:o 14, ss. 91-95, "Aschenbrödel" ("Hamupipöke").
_Puolalaisilla_: Katso Polnische Volkssagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von Friedrich Heinrich Levestam. Berlin 1839 N:o 5, ss. 115-119 ja sivua 156 "Der Glasberg."
_Saksalaisilla_: 1. Katso Deutsches Märchenbuch. Herausgegeben von Ludvig Bechstein. Leipzig 1855, ss. 65-67, "Hirsedieb." -- 2. Katso Sagen, Märchen und Gebräuche aus Sachsen und Thüringen. Gesammelt von Emil Sommer. 1:s Heft, Halle 1846, ss. 96, 177, "Der dumme Wirrschopf."
_Ruotsalaisilla_: Katso Svenska Folk-Sagor och Äfventyr. Samlade och utgifna af Gunnar Olof Hyltén-Cavallius och George Stephens I D. 2 häftet, Stockholm 1849, N:o 20, sivusta 394-401 ja sivuja 403-404, "Prinsessan uppå Glasberget."
_Turjalaisilla_: Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, Deel II, ss. 80-91. "Jomfruen paa Glasbjerget."
TUHKIMO
Suistamolta Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, nurmelle = niitylle. 2, satohun (venäjän sanasta садь) = puu-tarhaan. 3, viestiä (ven. высть) = sanaa, tietoa.
TYTÄR KOLMANNESSA LINNAN KERROKSESSA
Kiihtelysvaaralta Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, raatanut = tehnyt. 2, raatonsa = työnsä. 3, vesi-hevoinen = huonoin hevoinen talossa, jolla vedellä käytiin. 4, töykkeni = jäykistyi, vaipui.
TUHKIMUS-TÄHKIMYS KIUKAAN PERÄSSÄ
Yhden-laatuisia, tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme seuraavilla kansoilla:
_Unkarilaisilla_: Vertaele Ungarische Sagen und Märchen. Aus der Erdélyischen Samlung übersetzt von G. Stier. Berlin, 1850, N:o 5 ss. 41-45, "Die drei Königstöhter."
_Puolalaisilla_: Vertaele Polnische Volksaagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von F.H. Lewestam. Berlin, 1839. Drittes Buch, N:o 7, sivut 123-127, "Die Eiche und der Schaafpelz."
_Ruotsalaisilla_: Vertaele Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, samlade och utgifna af G.O. Hyltén-Cavallius och G. Stephens, I D. 2 h. Stockholm 1849, -- N:o 21, sivusta 405-420, ja sivuja 420-428, "Den lilla Guld-Skon."
_Ranskalaisilla_: Katso Märchensaal aller Völker für Jung und Alt von Dr. H. Kletke. Berlin 1845, Erster B. siv. 149-163, "Finette Aschenbrödel."
_Saksalaisilla_: 1. Katso Deutsche Volks-Märchen. Bearbeitet von Franz Hoffmann. Dresden 1846, siv. 73-85, "Aschenbrödel." -- 2. Katso Kinder- und Hausmärchen gesammelt durch die Brüder Grimm. Göttingen, 1850, Erster Band, N:o 21, siv. 136-145, "Aschenputtel."
IHMEELLINEN KOIVU
Venäjän Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, huotrahani = tuppeeni. 2, kes'itse = keskite. 3, katraasta = karjasta, laumasta. 4, sialtane = asettane paikallensa. 5, kamanan = oven pielen. 6, ollee = lienee. 7, kaikenjytyistä = kaikenlaista. 8, lomotti = hajotti. 9, ativoina = anoppina. 10, huommenuksella = huommenna. 11, kedut = nah'at.
_Jälkimaine_: Leski-akasta on useimmissa Karjalan-puoleisissa tarinoissa paljon puhetta. Luultavasti tarkoitetaan sillä nimellä jota-kuta tietäjä-akkaa, jolta nuori väki kävi neuvoja kysymässä. -- Jos hyvinkin sillä nimellä välistä kuitenkin sanottanee leski kuningatartakin, emme voi tarkkaan päättää; se vaan, että aina kuvaellaan Leski-akkaa viisaana tiedonantajana, milloin vaan puheeksi tulee.
KUMMALLINEN TAMMI
Venäjän Karjalasta.
KOLMET SISARUKSET
Hämeestä.
MERESTÄ-NOUSIJA-NEITO
Venäjän Karjalasta.
Yhden-tapaisia, tähän verrattavia tarinoita on muillakin kansoilla, niinkun _Unkarilaisilla_: Katso Magyarische Sagen und Märchen von Johann Grafen Mailath. Stuttgart und Tübingen 1837, ss. 209-213, "Die Gaben."
_Böhmialaisilla_: Katso Gerle, Volksmärchen der Böhmen. Prag 1819, Th. II, N:o 5, "Die goldene Ente."
_Turjalaisilla_: Katso Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folke-eventyr. Christiania 1852, N:o 57, ss. 347-354, "Buskebruden."
_Ruotsalaisilla_: Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, I del., ss. 107-138, N:o 7, "Prinsessan som gick upp ur hafvet."
_Saksalaisilla_: 1. Katso Deutsche Märchen und Sagen. Gesammelt und herausgegeben von Johann Wilhelm Wolff. Leipzig 1845, sivut 83-87, N:o 19, "Die beiden Bräute." 2. -- Katso Kinder- und Hausmärchen von den Brüdern Grimm, Göttingen 1850, II Band, ss. 275-280, N:o 135, "Die weisse und die schwarze Braut." -- 3. Katso samaa kirjaa I Band ss. 64-72, N:o 11, "Brüderchen und Schwesterchen;" ja I Band, ss. 79-86, N:o 13 "Die drei männlein im Walde."
_Ranskalaisilla_: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845, I Band, sivut 167-179, "Rosette."
_Selityksiä_: 1. kuosalin = rukin. 2. jaksa = riisu. 3. paikan = huivin. 4. uksi = ovi. 5. pieluksiin = pään alaisiin. 6. kaatiot = housut, puksut. 7. kaarneeksi = korpiksi. 8. kuita = joita.
_Jälkimaine_: Yhtä-pitäväinen, vaikka vaellinaisempi toisinto on tunnettu pohjois-Hämeessä, se vaan että Syöjätärtä siinä sanotaan Pahaseksi eli Pahasen vaimoksi.
NAISEN YHDEKSÄN POIKAA
Yhtäläinen, tähän verrattava tarina on tietääksemme _Italialaisillakin_. Katso Märchensaal aller Völker von D:r H. Kletke. Erster Band, Berlin 1845, N:o 27, ss. 139-148, "Die drei Königskinder."
VELJIENSÄ ETSIJÄT JA JOUTSENINA LENTÄJÄT
Venäjän Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, äpärettä = poikaa. 2, ollee = lienee. 3, paikka = huivi. 4, säälitsä = nenä-liina. 5, huonukset = huoneet. 6, kaimaavat = seuraavat. 7, kävelee-ryötää = kävellä ryötää. 8, sepäämään = halaamaan, likistämään. 9, kiekki = lokki, tiira. 10, kolven = männyn, petäjän. 11, puisen = korvon. 12, kate = kansi. 13, riehtilä = paistin-pannu. 14, kedut = nah'at, kuoret.
SAARESSA ELÄJÄT
Jaakkimalta.
TYNNYRISSÄ KASVANUT POIKA
Jaakkimalta.
KÄSITÖN NEITI
Kuta kuinkin yhtäpitäväinen tarina on _Saksalaisilla_. 1, Katso Grimm, Kinder- und Hausmärchen, erster Band, Göttingen 1850, N:o 31, sivut 187-194, "Das Mädchen ohne Hände." 2, Samanen tarina Tanskan kielellä kerrottuna C. Molbech'in satu-kokoelmassa: Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, en Laesebog for Folket og for den barnlige Verden, Kjøbenhavn 1843, N:o 48, sivut 258-264, "Pigen uden Haender."
NEITONEN KUNINKAAN SADUSSA
Vuokkiniemeltä.
_Selityksiä_: 1, emännöidä = emännän tointa tehdä. 2, muroittelee = särkee. 3, ropehen = vasun, kopsan. 4, satu (venäl. садь) = puutarha. 5, siimekseen = varjoon. 6, ketuja = kuoria. 7, kyntymäisillänsä = poikkinaisilla käsillänsä. 8, mitöin = mitä vajaalla minkä puutteessa. 9, kynkillänsä = käsi-tyngillänsä. 10, vaalit = kaadat toisesta toiseen. 11, asussa = pu'ussa. 12, reunaan = viereen. 13, upeiden = oriiden, hevoisten.
NEITONEN HERNEMAASSA
Lieksalta Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, raataa = tekee. 2, puhkoi = puhkasi. 3, pakoten = kerjäten. 4, aikautui = sattui tulemaan, joutui. 5, ollee = lienee. 6, pakkoaa = kerjää.
VELJIENSÄ-ETSIJÄ-TYTTÖ
Ilomantsista.
Joksensakin yhtäpitäväinen tarina on _Saksalaisilla_. 1. Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, erster Band, Göttingen 1850, N:o 9, sivut 54-60, "Die zwölf Brüder." -- 2. Samainen tarina Tanskan kielellä kerrottuna C. Molbech'in satu-kokoelmassa: Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, en Laesebog for Folket og for den barnlige Verden, Kjøbenhavn 1843, N:o 60, sivut 346-351, "De tolv Brödre."
_Selityksiä_: 1, täytyi = yltyi. 2, maanittelee = viettelee, pettelee. 3, vihasniekka = vihamies. 4, himoitti minua = teki mieleni. 5, kaimasi = seurasi. 6, haljakka = vaippa.
PAKENIJAT
Yhtäläisiä tämänsuhteisia tarinoita on muillakin kansoilla, josko ulkonä'yltä hiukan tässä kerrotusta eroavatkin. Niin on tietääksemme yhdentapaisia kertomuksia:
_Virolaisilla_. Katso Verhandlungen der gelehrten Estnischen Gesellschaft zu Dorpat, zweiter Band, drittes Heft, sivuja 76-93 "Der dankbare Furstensohn," mitgetheilt von D:r Fr. Kreuz.
_Unkarilaisilla_. 1. Katso Stier, Ungarische Märchen und Sagen, Berlin 1850, N:o 4, sivuja 28-34, "Das kleine Zauberpferd." 2. Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, zweiter Band, sivuja 31-36, "Die gläserne Hacke."
_Puolalaisilla_. Katso Polnische Volkssagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von Fr. Lewestam, Berlin 1839, sivuja 135-137, "Die Flucht."
_Venäläisillä_. Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845, Bd. II, sivuja 71-79, "Kojata."
_Ranskalaisilla_. Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845 Bd. I, sivuja 301-317, "Der Orangenbaum und die Biene."
_Irlantilaisilla_. Katso Carleton, Traits and stories of the Irish peasantry. Dublin 1836; I, 53, "The three tasks."
_Saksalaisilla_. 1. Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, Th. I, N:o 51, sivuja 296-299, "Fundevogel." 2. Samaa kirjaa, Th. I, N:o 56, sivuja 330-334, "Der Liebste Roland." 3. Katso samaa kirjaa, Th. II, N:o 113, sivuja 158-168, "De beiden Küniges-kinner."
_Turjalaisilla_. 1. Katso Norske Folkeeventyr samlede og fortalte af P. Chr. Asbjörnsen og Jörgen Moe. Anden förögede Udgave. Christiania 1852, N:o 14, ss. 66-76, "Enkesönnen." 2. Katso saman kirjan N:o 46, sivuja 278-296, "Mestermö."
_Ruotsalaisilla_. 1. Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, I del, Stockholm 1844, N:o 14, sivuja 213-251, "Hafs-Frun." 2. Katso Samlade smärre Berättelser och Utkast af S.F. Ridderstad, III del. Linköping 1849, sivuja 184-189, "Agnete lille Dei." 3. Katso samaa kirjaa siv. 195-199, "Drängen och Prinsessan."
_Tanskalaisilla_. Katso Vinter, Danske Folkeeventyr. Förste Samling. Kjøbenhavn 1823, ss. 31-35, "Prindsen och Havmanden."
VETEHISELLE LUVATUT LAPSET
Paanajärveltä.
_Selityksiä_: 1, ollee = lienee. 2, vasan = vasikan. 3, ollette = lienette. 4, pielus = pään-alus. 5, mönni = kontio, karhu. 6, vuotahan = odotahan. 7, huonukset = pienoset huoneet. 8, läsimään = sairastamaan, posimaan. 9, kaarne = korppi. 10, kaatioista = housuista, puksuista. 11, pieluksiin = pään-alaisiin. 12, puuskilla = tykillä.
HÄRÄN KORVISTA SYNTYNEET KOIRAT
Vuokkiniemeltä.
_Selityksiä_: 1, huonukset = huoneet. 2, karsinaan = sillan alle kuoppaan. 3, luotiihe = ruvettiin, al'ettiin. 4, lounaakseni = murkinakseni, päivällisekseni. 5, ruttoon = väleen, pi'an, sukkelaan.
ORIKSI MUUTETTU POIKA
Savosta.
AVAIMETON VAKKA
Karjalasta.
VUORESTA PELASTUS
Yhdenlaatuinen tarina on _Turjalaisilla_: Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Cristiania 1852, N:o 3, siv. 8-20, "Fugl Dam."
IHMEELLINEN SAUVA
Liperistä.
IHMEELLINEN PILLI
Satakunnasta.
HIIDEN LAHJAT
Yhtäläisiä, tämänsuhteisia tarinoita on muillakin kansoilla, kuten on tiettävästi:
_Turjalaisilla_: -- Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden förögede Udgave, Christiania 1852, N:o 37, sivuja 222-234, "Grimsborken."
_Ruotsalaisilla_: -- Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr I:sta delen 1:sta häftet, Stockholm 1844, N:o 3, C, "Guldhästen, Månlyktan och Jungfrun i Trollburen," sivut 37-44 ja 458-459.
_Saksalaisilla_: -- Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, Göttingen 1850, zweiter Band, N:o 107, sivuja 119-133, "Die beiden Wanderer."
_Ranskalaisilla_: 1. Katso Contes des Fées, par M:me D'Aulnoy, Paris 1697, sivuja 78-98, "La Belle aux Cheveux d'or." 2. Samainen tarina on Saksan kielellä kerrottuna kirjassa: Märchensaal aller Völker für Jung und Alt von D:r H. Kletke. Berlin 1845, erster Band, sivuilla 344-354, "Schönchen Goldhaar."
PAHOLAISEN ANTAMAT SOITTONEUVOT
Liperistä.
KULTAORI, KULTAVASTA, NUOTTA JA PILLI
Kiihtelysvaaralta.
II OSA
TOVERUKSET
Tähän vivahtavia tarinoita tavataan useammalla vieraallakin kansalla. Kuitenkin on tässä kerrottu Suomalainen tarina, jommoisena se "Leppäpölkky"-nimisessä kertomuksessa näytäkse, ehyempi ja täydellisempi kutakin alempana viitatuissa satukokoelmissa luettavaa kertomusta, jotka paremmin soveltuvat meidän tarinamme muihin toisinnoihin, erittäinkin viimeisihin. Semmoisia tähän verrattavia kertomuksia on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla:
_Rutjalaisilla_: Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden förögede Udgave, Christiania 1852, N:o 24, sivuja 122-139, "Lillekort."
_Tanskalaisilla_: Katso: K. Müllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogenthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1845, sivua 453 ja sen jälellisiä, kertomusta "Rinroth," jossa niinkun Suomalaisessakin tarinassa puhutaan silmästä, joka oli useammalle yhteinen.
_Ruotsalaisilla_: Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folksagor och Äfventyr, I delen, Stockholm 1844, N:o 5, sivuja 57-95, kertomusta "De begge Fosterbröderne;" ja N:o 4, sivuja 45-57, kertomusta "Haltftrollet eller de Tre Svärden."
_Saksalaisilla_: 1. Katso: Ludwig Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 132-135, "Der Hasenhüter," nach mündlicher Ueberlieferung aus Franken. 2. Katso: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm, sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, N:o 71, sivuja 433-439, "Sechse kommen durch die ganze Welt." -- 3. Katso: samaa kirjaa 2 Band, N:o 134, sivuja 266-274, "Die sechs Diener." -- 4. Katso: Molbech, Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, sivuja 310-317, kertomusta "De sex Tienere."
_Italialaisilla_: 1. Katso: Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, von D:r H. Kletke, jossa löytyy Italialaisesta Il Pentamerone-nimisestä kirjasta Saksan kieleen käännetty tarina, nimeltä "Der Dummling." -- 2. Katso: samaa kirjaa, sivuja 18-22, kertomusta "Der Floh."
_Ranskalaisilla_: Katso, Contes des fées par Mdme d'Aulnoy, kertomusta "Belle-Belle ou le chevalier fortuné."
_Arapialaisilla_: 1. Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker, dritter Band, Berlin 1845, sivuja 58-82, kertomusta "Heldenthaten und Tod des Hauptmanns Bergspalter und seiner tapfern Genossen," aus der von Chavis und Gazott gegebenen Fortsetzung der Tausend und Eine Nacht übersetzt. -- 2. Katso: Tausend und Eine Nacht, von Habicht, Breslau 1827, "Geschichte des Prinzen Achmed und der Fée Pari-Banu."
_Persialaisilla_: Katso: "Das Heldenbuch von Iran," aus dem Schach Nameh des Firdussi von Görres, Berlin 1820, sivuja 246-260, "Die Sage von Lohrasp."
LEPPÄPÖLKKY ELI SININEN RISTI
Vuokkiniemeltä.
_Selityksiä_: 1, saarnan = tarinan; saarnan sanoa = tarinassa sanoa. 2, piirut = pidot. 3, tuon pitkää, taan lyhyttä = hyvän matkaa, monta aikaa. 4, vahostua = val'eta. 5, aivon = aikaseen. 6, verestyisi = tapahtuisi. 7, kisalsi = kiskaisi, sivalsi. 8, lekahti = äkkiä liikahti, kuohahti. 9, raatoa ei koko = koko raatoa ei. 10, jykeitä = raskaita. 11, näkeeksi = näytiksi. 12, pälkähästä = ahdingosta, hädästä. 13, pöksä-raitat = huoneen pöksät, huonot hökkelit. 14, pa'istahan = haastellahan. 15, portimoksi = kärpäksi. 16, siat = tilat, vuoteet. 17, mu'assa = keralla, kansa. 18, tanhuaan = talliin. 19, romeutui = hätäytyi. 20, milma = minua. 21, kuita = joita. 22, veroksi = atriaksi. 23, kylyä = saunaa. 24, äiän = paljon. 25, salkkunsa = laukkunsa, konttinsa. 26, vajojen = suojien, aittojen. 27, hipiä = iho. 28, elosta = tavaraa, hyvyyttä. 29, taatto = isä. 30, emo = äiti. 31, sepäeli = syleili. 32, kalmistolla = kirkon pihalla, hautuusmaalla. 33, vahanen = vaahtinen.
MAAN, MEREN KULKIJA LAIVA
Ilomantsista.
_Selityksiä_: 1, voimaisuutta = voimaa, kykyä. 2, sillensä = semmoiseksi, kesken. 3, veron = atrian. 4, välehen = pian. 5, taivalta = matkaa. 6, tanhuasta = tallista. 7, synnyttelekse = ilmaisekse, tapahtuu. 8, äsken = vasta. 9, äiän = paljon. 10, typi = tuiki, ihan. 11, loittoa = pitkältä, etäältä, kaukaa.
KAIKKIA MATKALLA TARVITAAN
Ilmeeltä.
LAIVANTEKIJÄT
Satakunnasta.
KETTU KOSIOMIEHENÄ
Yhdenlaatuisia kertomuksia, joita käypi tähän Suomalaiseen tarinaan vertaaminen, on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla:
_Turjalaisilla_: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Anden Udgave, Christiania 1852, N:o 28, sivuja 157-163, kertomusta "Herrepeer."
_Ruotsalaisilla_: Katso: Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folksagor och Äfventyr, I delen, Stockholm 1844, sivuja 179-194, "Slottet som stod på Guldstolpar."
_Saksalaisilla_: Pienosessa lentokirjassa, nimeltä "Vier schöne Märchen," painettu Leipzigissä, löytyy kutakuinkin yhtäpitäväinen tarina sivuilla 9-20 "Meister Murner oder der gestiefelte Kater;" kuitenkaan emme voi päättää, jos hyvinkin lienee koko tarina muista kielistä kääntämä ja siis alkuaan Saksalaisille vieras, koska ei muissa satukokoelmissa tavata mitään yhdentapaista Saksankielistä tarinaa.
_Ranskalaisilla_: Katso: Contes des fées par Charles Perrault, sivuja 33-39, kertomusta "Le maitre chat ou le chat bottée."
_Italialaisilla_: Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker, I Band, Berlin 1845, sivuja 45-48, kertomusta "Gagliuso."
_Arapialaisilla_: Katso: Tausend und eine Nacht, kertomusta "Abu Muhammed Alkeslan."
MADON LINNA
Venäjän Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, miettien (ven. смытить) = ajatellen, arvellen. 2, pohatat (ven. богачь) = rikkaat. 3, pukeutua = vaatteutua. 4, rahvasta = väkeä, kansaa. 5, piiruja = pitoja. 6, hälvetä = hajota. 7, taipaleelle = matkalle. 8, kaimaamaan = saattamaan. 9, haljakassa = takissa, nutussa. 10, huutehessa = kuurassa. 11, ilman = muuten. 12, tuho = loppu, kuolema, surma. 13, mointa = moista, semmoista. 14, kohlistaa = sortaa, hävittää. 15, neuvon = kunnon. 16, puuttui = sattui. 17, taivaltamaan = matkustamaan. 18, anasti = omisti. 19, huonehukset = huoneet. 20, kupeutui = kävi kallelleen (arvellessa), kallistui. 21, käkeää = aikoo, valmistakse. 22, mitäkä = mihin määrään, mikäli. 23, sikälikään = siihenkään määrään, senkään verta. 24, koiran päät = koiran tapaiset. 25, vasoja = vasikoita. 26, elos = elanto.
KEHNON KOTI
Suomen Karjalasta.
_Selityksiä_: 1, elos, elokset = hyvyys, varat. 2, sen siitänsä = tuon tuostansa, ollenkaan, ensinkään. 3, lopekse = loppuvat. 4, pakkoamaan = kerjäämään. 5, vetää juntturoipi = vetää väkisellä, vastakynteen. 6, äkkinäinen = outo, vieras, tuntematoin. 7, äiänkös = paljonkos. 8, empimättä = epäilemättä, arvelematta. 9, nurkua = nurista, valittaa. 10, ketut = nahat. 11, hukaksi = sudeksi. 12, ketuille = revoille. 13, aprikoitsemmehan = arvelemmehan, tuumaitsemme. 14, pätevämmät = sopivammat, kelvollisemmat. 15, minuiset = minulle sopivat, soveliaat. 16, laadi = te'e. 17, taivaltaa = matkustaa, kulkee. 18, tuohukset = palavia tuohikääryjä.
EI-NIIN-MITÄ
Suomen Karjalasta.
Vertaele I osan 5:ttä tarinaa "Tuhkamo," jonka alkupuoli käypi joksensa samaan laatuun kuin tämänkin. Lopulla juoksee tarinat eri latuansa kumpikin, kuitenkin ovat toiselleen sukua, niinkuin sisällinen rakennuksensa todistaapi. -- Ilman on tähän vivahtavia kertomuksia muillakin vierailla kansoilla, josko ulko-asunsa olisikin erimuotoinen. Senlaatuisia kertomuksia on tiettävästi:
_Saksalaisilla_: Katso: Musaeus, Volksmärchen der Deutschen, herausgegeben von I.L. Klee, Leipzig 1842, sivuja 373-429, ja 355-356 kertomusta "Der geraubte Schleier."
_Valakkialaisilla_: Katso: "Walachische Märchen" von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 119-203, kertomusta "Der verstossene Sohn."
_Arapialaisilla_: Katso: Weil, Tausend und eine Nacht, Band IV, sivuja 116-160, kertomusta "Geschichte des Prinzen Djanschach."
_Irlantilaisilla_: Katso: Irische Elfenmärchen, übersetzt von den Brüdern Grimm, Leipzig 1826, sivuja 42 ja senjälkeisiä, kertomusta "Die Flasche." Tässä löytyvät tarinat ovat otetut kirjasta: Fairy Legends and Traditions of the south of Ireland, London 1826.
_Mongolialaisilla_: Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, III Bd, Berlin 1845, sivuja 8-10 "Der Wundermann."
_Selityksiä_: 1, päätyi = joutui, sattui. 2, miettii = ajattelee. 3, verhot = vaatteet. 4, mutsoa = vaimoa. 5, pöytäpaikka = pöytäliina. 6, katseeksi = näytteeksi. 7, aprikoineet = arvelleet. 8, salkku = laukku. 9, inehmisen = ihmisen. 10, järeä = ruumiikas, vanttera. 11, himoitti = teki mieleni. 12, mojua = lukua. 13, sillan = portaiden. 14, verestyisi = tapahtuisi. 15, raatavat = tekevät. 16, vesselässä (ven. веселый) iloissansa, päissänsä, humalassa.
ENNUSTUKSET
Ilomantsista saatu.
Verrata käynee tähän _muinois-Kreikkalaisten_ ylen tunnettua kertomusta _Thebain_ mainiosta _Oidipus_-nimisestä kuninkaasta ja hänen elämänsä vaiheista, jossa tarinan pääjuoni on yksi, kun tässä meidänkin tarinassamme. Muutoin on yhdenlaatuinen tarina _Saksalaisilla_: Katso: Simrock, Deutsche Volksbücher II: "Gregorius auf dem Stein," Berlin, gedruckt in diesem Jahre.
_Selityksiä_: 1, evätä = estää, pidättää. 2, utautuipa = sattuipa. 3, astuu päähän = juohtuu mieleen. 4, kukali = kunneka. 5, raataa = tehdä.
TOISINTO
Toisissa tienoin Karjalata puhutaan tarinan loppupuolta eriksensä omana tarinana. Nähtävästi kuuluvat molemmat kertomukset alkuansa kuitenkin yhteen, joista toinen vaan on päätarinasta lohkoma toisinto, myöhemmin sitte eri tarinaksi muuttunut, jonka vuoksi tulkoonkin ehyemmän toverinsa seurassa tässä nyt kerrotuksi.
_Selityksiä_: 1, räähkiä sanomaan = rikoksia tunnustamaan, ruotsiksi: _bigta_. 2, äsken = vasta, sitte. 3, pajan pani kaiken remun = laulaa pajatteli ylellisesti, piti rumaa ja ilkeätä ääntä.
HAASTELEVAT KUUSET
Jaakkimalta.
Joksensa yhtäpitäväinen tarina on _Saksalaisilla_. Vertaele: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm. Erster Band. Sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, N:o 17, sivuja 105-110, kertomusta: "Die weisse Schlange."
_Selityksiä_: 1, pa'ista = puhua. 4, kuoma (ven. кумь) = kummi. 3, yöniekka = yövieras. 4, repo = kettu. 5, elosta = tavaraa. 6, väljälle = irti, irrallensa. 7, sukkelaan = pi'an. 8, toraa = riitaa.
VELJESTEN NAIMISET
Yhden tapaisia, tähän verrattavia kertomuksia on useammalla vieraallakin kansalla; niin on tiettävästi semmoisia seuraavilla ulkomaan kansoilla:
_Ruotsalaisilla_: Katsele: Svenska Folksagor och Äfventyr, efter mundtlig öfverlemning samlade och utgifna af Hyltén-Cavallius, och Stephens, I del. Stockholm 1844, sivuja 251-263: "Den förtrollade grodan", ja sivuja 277-311 I del., 2 häft. Stockhoim 1849, N:o 17: "Den förtrollade fästemön."
_Turjalaisilla_: Vertaele: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr; Anden Udgave, Christiania 1852, N:o 25, sivuja 139-141: "Dukken i Graesset."