Part 9
Kylmä on kyläinen sauna, waikka löyly lyötäköhön.
Kylmä ryysyjä kysypi, wilu walju waattehia.
Kylmät talwen lämpimätki, lämpimät kesän wilutki.
Kylä hywä heittäminen, akka paha muistaminen.
Kylä hywä jätettäwä, 3330 koto huono muistettawa.
Kylä köyhän kellariksi, miero waiwaisen waraksi.
Kylä niin, kuin pidetään.
Kylä siellä, kussa kukko, haukkuu koira korwessaki.
Kylä talon woittaa, pitäjäs kylän hywänki.
Kylän lempi, kodin konti.
Kylän wiriä, kodin laiska.
Kylässä kukko laulaa; haukkuu peni pellonki takana.
Kynnyksiin kyläinen ruoka.
Kynnys on hirttä korkiampi, piha askelta pitempi.
Kynsillään kokko parahan pitää. 3340
Kynsistänsä kotka syöpi.
Kynteli kowan kysypi, Paawali pajattelepi: joko on kankaita kudottu, alotettu aiwinoita.
Kynteli kowin kysypi, Paawali pajattelepi: joko on ruohtimet ruhottu, joko tappurat tapettu.
Kypenistä maa kytepi: wähästä paha tulepi.
Kypenistä maat kytewät: sanoista sodat tulewat.
Kypsi liha elättää, tuores liha kuolettaa.
Kypsynyt hywä, kauankiehunut makia.
Kypärissä kyntää, kinnaskädessä kylwää, paitasilla leikkaa.
Kysellä saapi muinainen morsian.
Kysy menneenwuotista lunta. 3350
Kysy, mistä Kuningas kultaa saa.
Kysy sitä, onko pappi kirjamies.
Kysyen kylä löytään.
Kysyjä ei eksy.
Kyty kyinä kynnyksessä, nato nauloina pihalla.
Kyynärän ikä kulupi, waaksan warsi wanhanepi, kuultua kewätkäköisen.
Kyytimies kylän warassa, matkamies ewähiensä.
Käden täysi härkäki.
Kädessä kärppä pinossa: käykän toista pyytämään.
Kädestä kärsään köyhän saalis. 3360
Kädet kärkiään palapi, takapuoli ei tiedä'kään.
Käkeykset wäärin käywät, lupaukset luiskahtawat.
Käki kukkuu: halloiksi hankeen, leinoiksi lehteen, wiljawuodeksi warpuun.
Käki kukkuu: leipää lehteen, hallaa hankeen.
Käki tuo suwen sanoman, pääsky päiwän lämpiämän.
Kärsi kowaa, kyllä pehmiä perässä tulee!
Kärsi pahaa, toiwo parempaa!
Kärsiwä kaikki woittaa.
Kärsiwän osa paras on.
Käsi kaunihin tekepi, 3370 silmä kaunihin näkepi.
Käsi kaunihin tekepi, sitä silmä katselepi; suu sanan hywän puhupi, sitä mieli muistelepi.
Käsi kypsehen menepi, käsi toinen taikinahan.
Käsi käden pesee, molemmat kädet kaswon.
Käsikkää me käymmä, sormikkaa me sowimma, rinnoin riihihuonehesen, kilpoa kiwen etehen.
Käske kehnoa, käy jäljessä!
Käskemättä työlle, lusikatta ruoalle.
Käyden kylään päästään, juosten tielle jäädään.
Käyden maat leppysemmät, juosten matka joutusampi.
Käydä käsketyn pitäpi, olla nöyrän neuottawan.
Käymättä saapi olla, waan ei wiipymättä. 3380
Käynyt matkansa sanopi, käymätön ajattelepi.
Käynyt tiensä tietää, saanut säkkinsä kantaa.
Käypi kettu kengillänsä, saukko saadussa nutussa.
Käypi laiska langoissahan.
Käypi syönti syönnin päällä, waan ei lyönti lyönnin päällä.
Käypi wiisaski wipuhun, hullu huhtopi siwutse.
Käypi wiisaski wipuhun, kawalaki kammitsahan.
Käwelee sonni sarwiensa nojassa.
Käärmettä kukolla kannus, suden luuta koiran hammas.
Köyhyys ei käske warastamaan, 3390 eikä rikkaus kiellä warastamasta.
Köyhyys käden kitkettää, hulluus wäärin lausuttaa.
Köyhyys käden kätkee.
Köyhyys saattaa walehteliaksi.
Köyhyys sotii: tie eteen, keppi käteen.
Köyhyys tuo toran talohon, riidan liika rikkauski.
Köyhyyttänsä köyhä werassa käy.
Köyhä antaa kontistansa, rikas ei aitastansakaan.
Köyhä ei kaadu korkialta: luudan päältä lattialle.
Köyhä elää, kuin märkä palaa.
Köyhä häwinneen nimi on. 3400
Köyhä kankahan kutoja, waiwainen wenetten seppä.
Köyhä toiwoo rikastuwansa, rikas pelkää häwiäwänsä.
Köyhälle rikas antaa, minkä itse halpaa.
Köyhän lapsi työt tekepi, kaikki kankahat kutopi, kaikki rihmat kehrääpi, kaikki lapset liekuttapi.
Köyhän on osa orren päässä, pala patsahan nenässä.
Köyhän on sahti sammakolta, orawalta ohrajuomat.
Köyhästä naimaan, pohatasta hewoisen ostoon.
Köytetty kotihin saapi, köyttämätön tielle jääpi.
Köytetty tiellä kestää, köyttämätön hajoapi.
Laari langat kehreäpi, 3410 aitta kankahat kutopi.
Laatien asiat suoriuwat.
Laatua työ waatii, siiwoa sikoin ruoka.
Ladossa heinä lawossa, ylisellä pieleksessä.
Lahja lahjoa kysypi, hywä sana wastausta.
Lahjat lainki lumoawat, oikeuden wäärin wiewät.
Lahopuu weden wetäpi, mies wanha oluen juopi.
Laiha lintu lapsillinen, lapsiton lihawa lintu.
Laiha seppä palkatonna, paha paljon palkan kanssa.
Laiha wuohi kytkyessä, waimo miehen antimilla.
Laihan koiran haukku ei kuulu kauas. 3420
Laihat pellot, laiska isäntä, maat karut, makaaja miesi.
Laikka lainan kyljessä on.
Laina lakkisi kylähän: jätä pääsi paljahaksi.
Laina-lakki, laina-takki, laina-kintahat kädessä, laina-kihlat kintahissa.
Laiska häwinneen nimi on.
Laiska joka miehen renki on.
Laiska lahdessa asupi, teräwäinen niemen päässä.
Laiska lahdessa, wirkku niemen nenässä.
Laiska lahtehen menepi, kirsmitellen, kiskotellen, käsiwarsia siwellen, ojennellen olkaluita.
Laiska lakkaamatta työtänsä mainii. 3430
Laiska lakkaamatta töitänsä luettelee.
Laiska Lappihin menepi, weltto wettä soutamahan.
Laiska lapsille parempi, ruma työhön rohkiampi.
Laiska maalle soutaa, weltto wesille heittää.
Laiska on luotu laulajaksi, huoraksi sepän emäntä, sepän lapset warkahaksi.
Laiska rantaan soutaa, wiriä wedellä wetää.
Laiska suwella walkia on.
Laiska tahtoo kaksi palkkaa.
Laiska tulemaan, nöyrä lähtemään.
Laiska töitähän lukepi, 3440 wirkku ei mitään wirka.
Laiska wiluun kuolee.
Laiska äiti kaswattaa wiriät lapset
Laiskuus on hywä lahja, joka sen oikein käyttää.
Laiska lapsi myllyyn: sika säkin repii.
Laita lasta kylään: mene itse perässä.
Laittain Suomi kiittää.
Laki juttuin weräjä on.
Laki kowa on, ei mies.
Laki laulajan palapi, runon kulkku kuiwettupi, rahatonta laulamasta, kullatonta kukkumista.
Laki on niin, kuin luetaan, 3450 asia niin, kuin ajetaan.
Laki on niin, kuin luetaan, työ on niin, kuin tehdään.
Lalli etsi lakkiansa, Lallin lakki päälaella.
Lammas huuti lakkiansa, oinas otsawillojansa.
Lampaan ääni on wähä, waimon ei wäheäkään.
Lamussa jotain on: sanoi ukko, kun wirsuun halmetta teki.
Langot waiwaisen läheiset, omaiset onnettoman.
Lapasissa on lasten kangas, wirti wanhan kankahassa.
Lapsella on lapsen mieli, tyhmällä on tyhmän kieli.
Lapsempana lastataan, wanhempana wastataan.
Lapsen mieli lampahalla, 3460 emäsian porsahalla.
Lapsesta mies tulepi, penikasta kunnon koira.
Lapset kuninkaanki lapset.
Lapset lapsia tekepi wanhemmille wastukseksi.
Lapset lastuiset kotonsa tekewätki, särkewätki.
Lapset lausuwat tosia, halki haastawat asian, puhelewat puhki kaiken.
Lapsi itkien emolta, kysyen kylän akoilta, maanitellen maalimalta.
Lapsi kaswaa, hammas karkenee.
Lapsi, kunnes lattialla, äsken poika portahalla.
Lapsi nuoremman nimi on.
Lapsi on lapsi kuninkaanki poika. 3470
Lapsi on turwa laiskan waimon, wiriänki wiiwyttäpi.
Lapsi suuhun suurimmatki, piika päähän pienimmätki.
Lapsi suuhunsa korian, nuori päällensä panepi, wanha akka wakkaisehen.
Lapsiparwi köyhän särwin.
Laske huora huonehesi, warasta ei wainiollenkaan.
Lasna lasta lastataan, miesnä mielehen tulepi.
Lastuwalkia, lainapannu.
Laukku laulajan seljässä: jonka saapi laulamalla, sen lakopi laukuhunsa.
Laulaa lapsi syötyänsä, itkee ilman oltuansa.
Laulaen pappi rahan saapi. 3480
Laulaen sanat sikiiwät, soittaen somatki wirret
Laulaen sanat sulemmat, wirret soittaen somemmat
Laulaja kukolla poika, laulaja itseki kukko.
Laulajan laki palapi, runon kulkku kuiwettupi.
Laulanko lyhyen wirren, tihiämmin tilkutan ma; ryyppään wajaisen ryypyn, pitemmältä piisoapi.
Laulanta runolla työtä, kukunta kesäkäellä, painanta Sinettärillä, kuonta Kankahattarilla.
Lauloi kaksi laulajata kahden puolin pöytälaidan, satuin noita kuulemahan: hywä oli kuulla kummaistaki.
Laulu laiskana pitäpi, wirret työtä wiiwyttäpi.
Laulu lapsen liekuttajan, torkka willain wetäjän, nälkä kankahan kutojan.
Laulu työksi huokiampi, 3490 luku sielulle parempi.
Laulu työksi lankiapi hewoisen hywän re'essä.
Lauluansa lintu kaunis, taitoaan taloinen tyttö.
Lauantaina pitkä päiwä laiskan waimon työtä tehdä.
Lawia uron tarha.
Lawiapa mailma onki: sanoi akka, kun kepillään saunan akkunasta ulos sohi.
Lehti puuhun, ruoho maahan, minä marras maan rakohon, minä turkka turpehesen.
Lehtipuuta loppukuulla, hawupuuta alkupuolla.
Leikatussa ei ole leikkaamista, haudotussa hautomista.
Leikki se on leiwän loppu, se tuska tupakan loppu.
Leikki siansa, koira kotonsa. 3500
Leipä on kaunis kumpaniksi, hywä wuosi wierahaksi.
Leipä on leiwottu pajussa, särwin säätty naurihissa.
Leipä suussa, mieli päässä.
Leipänsä edestä koiraki haukkuu.
Leipää leiwän muruisetki, woita woin kirpoisetki.
Leiwästä on hywä ruoan apu.
Lempiäksi lehteen, hallaksi hankeen.
Lempo huoli lehmistään, Tuoni toikkohännistään.
Lempo leskelle menepi, tauti taljan maannehelle.
Lempo leskelle menepi, 3510 tuoni toisen tähtehille, kalma naijalle kahdesti.
Lempo lesken lepyttää, mahon naisen naurattaa.
Lempo suota soutakoon, hiisi hiihtäköön suloa.
Lennä metso, minne lennät: yhdet hawut ruokanasi.
Lentäen kipu tulepi, lewäellen pois menepi.
Leppä leppeä sanopi: pahka kummanki kyljessä.
Lepän juuri ruohon kaswattaa.
Leskellä on kewiät kengät miestä toista toiwoessa.
Leskellä on kowempi koura, kun on kuiwa kuusen oksa.
Leski lyöpi leikistäki, nappa'api nauruistaki.
Leten tauti tulee, lewäten lähtee. 3520
Leuoista lehmä lypsää, ei koko warrenkaan ko'osta.
Lewitellen lehmän anti, kaipoitellen kalan saalis.
Lewitetty on lesken wuode, lesken talja tallaeltu.
Lewiällä lesken silmät miestä toista toiwoessa.
Liehiällä lesken mieli miestä uutta odottaessa.
Liemi ahkion wetäpi, kala pienen pulkkaraisen.
Liha, leipä miehen ruoka, puuro, piimä piian ruoka, wellinki wasikan juoma.
Lihainen kieli leikkaa luisen kaulan.
Lihan uusi lihoittaa, kalan uusi kuolettaa.
Liian liikkuwa näkepi, 3530 moninaiset muilla mailla.
Liian saapi liikkuwainen, enemmän etsittelewä.
Liika lykky juomarilla, jost' on koskehen menisi.
Liika lämmintä sukassa, kylmää liika kintahassa.
Liika maahan -- Maahan liika.
Liika surma liikkujalla.
Liika waiwa wierahista.
Liikkuu tuppi linnan työssä, olkapää omassa työssä.
Liikkuwan sääreen sänkiki pistää.
Liikuta laiska, kierrä kaatawa.
Likempänä oma suu, kun kontin suu. 3540
Liki nälkäinen puree.
Liki on lieska kiukoata, liki reppänä lakea.
Lintu laulaa kielellänsä, kurja kuki kulkullansa.
Lintu on luotu lentämähän, huolellinen laulamahan.
Lippu liinaa, lappu lautaa: mene sen kanssa hautaan.
Lippu liinaa, lappu lautaa, osa on kunki kuoltuansa.
Lisäksi rikka rokassa, hämähäkki taikinassa.
Lisänä rikka rokassa, sisilisko taikinassa.
Liukas lintu lentäessä, liukkahampi linnun saaja.
Lohi suuri, laaja lahna 3550 miehen toisen karpahassa.
Loihtia lumelle kuoli, noita newan notkelmalle.
Loimme raukka lumpehelle, lummet lumpsahti merehen; kawahdimme kaislaiselle, kaisla katkesi jäljestä.
Loisin on wesi weneessä.
Loisin sialla ei ole kärsää, loisin kanalla ei ole noukkaa.
Lokki luotohon munipi, kajawa kiwikarihin.
Loppu lohta, pää kaloa päiwän Perttulin perästä.
Loppu ruokaa, alku wierasta.
Loppu wiimein hywästäki on.
Loppuwata kyyhkyisen weisu on.
Lopusta on hywä lakata. 3560
Luja pitää, wahwa kestää, kehno kesken katkeaa.
Lujassa on leipä luussa.
Lukkari lumelle kuoli, kellon soittaja kedolle.
Lukkari on papin lakkari.
Lukkari perän pitäpi, pappi melan hallitsepi.
Lukko suulla surwoisenki, takasalpa tamppuisenki.
Luku rahalla, arwio kalulla, määrä suoloilla.
Lukua kylä kysypi, ei ko'on korkeutta.
Lumi luikan siiwen alla, talwi joutsenen takana.
Lumoja -- Loihtia. 3570
Luo Jumala, laita luoja surettawat sulkiaksi, peljättäwät pehmiäksi.
Luo Jumala luotuhuni, ele mielisuotuhuni: luotu luoksensa wetäpi, mielisuotu surwoapi.
Luo Jumala wihattawaksi, ele armasteltawaksi; wihattawa wiljoin syöpi, armasteltawa anopi.
Luo tyhjä tukasta maahan, pane paljas lattialle.
Luonnossansa mies lujempi, tawoissansa taitawampi.
Luonto huoraksi tekepi, oma tahto warkahaksi.
Luonto luodun luoksi tuopi, weri wierehen wetäpi.
Luonto on oppia lujempi.
Luonto woittaa harjoituksen.
Luota luun liha makein. 3580
Luotahan tuli polttaa, läheltään lämmittäpi.
Luotu on köyhä kulkemahan, waiwainen waeltamahan.
Luotu on köyhä kuolemahan, waiwainen häwiämähän.
Luotu on köyhä kärsimähän, waiwainen walittamahan.
Luotu on laiska laulajaksi, weltto wetten soutajaksi.
Luotu on lintu laulamahan, humalainen huutamahan, wiinainen wiheltämähän, huolellinen laulamahan.
Lupa hywä, kaksi käteinen.
Lupa katsoa, ehk' ei ostaa.
Lupa kysyä, waikka ei wara ostaa.
Lupa miestä ei köyhytä. 3590
Lupa on hullua hakea.
Lupa on koiran luuta purra, hirwen hankea hypätä.
Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea.
Lupa on leikkiä puhua, ehk' ei tarwes irwistellä.
Lupa on leikkiä puhua, waan ei pakko wiisastella.
Lupa on lustia puhua, taitawasti tarinoia.
Lupaukset -- Käkeykset.
Lupaus on hywä, anto parempi.
Lupaus on hywä, mutta anti keikan poika.
Lupaus on welkaa pahempi. 3600
Lutun yö, Annan aatto: kukko kolmesti orrelta putoa.
Luu jakaajan käteen.
Luu lihan jakaajalle, huora wiikon walitsialle.
Luu lihan kaswattaa.
Luu lihan walitsialle, kuori leiwän alkajalle, huora kauan etsiälle.
Luulet lumpehen pitäwän, meren kaislan kannattawan.
Luulia pahoin tekepi, epäluulo tappelepi.
Luulin lumpehen lujaksi, weden kalwon kantawaksi; waan ei lummet luottanunna, weden kalwo kannattanna.
Luulin mie kiwen kowaksi, mies wieras sitä kowempi; weden luulin wiekkahaksi, waimo wieras wiekkahampi.
Luun alla wanhan wäki; 3610 sieramissa warsan henki.
Luun päältä liha makein.
Luussa wanhan woima, wäki warsan sieramissa.
Luusta lehmä lypsää, waan ei sarwistaan.
Luusta on kukolla noukka, siihen hywän jywän tuntee.
Luut lihoista, päät kaloista, kuoret leiwistä kowista, pahimmat palanehista.
Luuta hewoisen kawio on.
Luuta lasten, lientä lasten, ei lasten lihoa täydy.
Luuta lässä liha makein.
Luwalla hywä elää on.
Lyhyestä laulu kaunis, 3620 loppu wasta luontewampi.
Lyhyet walehen jäljet.
Lyhyt nenä -- Nenä lyhyt.
Lyhyt on laki lampahilla suden suutua pitäissä, karhun päälle kaiwatessa.
Lykyllä sodassa ajetaan, ei uron uljaudella, eikä miehen karskeudella.
Lyö helmillä hewoista, paiska'a pawun jywällä.
Lyö kakulla kiweä, eli kiwellä kakkua: se on yhtä.
Lyö kulta kuoliaksi miehen etsiwän etehen.
Lyö tahi pese sikoa: sika winkupi sikana.
Lyöden lapset rakkahammat, hautoen pajut paremmat.
Lyönti lyönnistä tulepi, 3630 kosto korwapuustistaki.
Lyöttäpi lyhyt satula, ketopelto köyhyttäpi.
Lähde ainoa awuksi, Kiesus kulta kumpaliksi.
Lähde hullun kera haastamaan, wasikan kanssa juoksemaan.
Lähde pyytä pyytämään, kadotat koppelon kotoa.
Lähde sutta pakoon: tule karhu wastaan.
Lähellä on länget olkapäätä.
Läheltä naiminen parempi, kaukoa hewoisen kauppa.
Lähes lämpöinen wetäpi, luoksehen tuloinen tuopi.
Lähimäistänsä lempoki nuolee.
Lähtemähän wieras tullut, 3640 syömähänki, juomahanki, wiipymään, wiruumahanki.
Lähtemättä wälttää, wiipymättä ei wältä.
Lähtewä ei huoli jääwän päiwistä.
Lähtewätä katsotahan, saapoa ihastutahan.
Lähtömieli wierahalla, kun on kintahat kädessä.
Läksin sutta pakoon: tuli karhu wastaan.
Lämmin hywä kesälläki, ruoka wiljawuosinaki.
Lämmin laiskan syödessään, wilu työtä tehdessään.
Lämmin lammissa kesällä, kylmä kiwi lähtehessä.
Lämmin on emoisen sauna ilman löylyn lyömättäki, se kylmä kyläinen sauna ehkä löylyn lyötäessä.
Lämmin paita liinainenki 3650 oman äitin ompelema; wilu waippa willainenki waimon wierahan tekemä.
Lämmintä sykysyrusko, talwen jatkinta kewäinen.
Lämpöiset kesän wilutki, kylmät talwen lämpöisetki.
Lännen tuulet länsiämmät, idän pakkaiset pahimmat
Länsituuli, lämmin tuuli, pohjatuuli, poukkatuuli.
Läsnä hewoisen puumerkki on.
Läsnä leipä taikinassa, läsnä piika kaswawassa.
Läsnä lyhen molemmat päät on.
Läsnä nainen neitoisessa, waimo wuoden kosjotussa.
Läsnä on siinä lämmin leipä, kun on leipä kiukahassa; läsnä siinä lämmin neito, kun on neito wieressäsi.
Läsnä saawan nenä, läsnä silmä kowa. 3660
Lästä naiminen -- Läheltä.
Lästä poika naitetaan, tytär kauas kaimataan.
Lästä polttapi tuloinen, taampaaki lämmittäpi.
Löytää hywäki wertaisensa.
Maa kaswaa maatessaki, pelto pehtaroitessaki.
Maa kaswaa maatessansa, wilja wiehkuroidessansa.
Maa naittaa pahatki piiat, isän pelto ilkiätki.
Maa naittaa pahatki waimot, pelto tytöt tyhmemmätki.
Maa omansa perii.
Maa wahwa, Jumala wäkewä. 3670
Maahan liika maidostaki, saatikka kala rokasta.
Maahan silmät maatun piian, aholle hewon ajetun.
Maailman ranta on pitkä ja mutkikas.
Maalla maan tapa.
Maalla maatonki eläpi, wesillä wenehetönki.
Maallansa mies paljo maksaa.
Maalle maa kaataa, wesille wenet kumoapi.
Maalta mies pois saadaan, waan ei saada tawoiltaan.
Maan tähden matalatki, pellon tähden peipoisetki.
Maan tähden pahatki naidaan, 3680 pellon tähden peipoisetki.
Maantie köyhtyneen, kirkon nurkka nukkuneen.
Maassa maan lajihin, talossa talon tapahan.
Maassa miekka mielettömän.
Maassa mieli waiwattoman, alahalla aisapuolen.
Maassa on matalan käynti, ei ole puussa pitkänkään.
Maasta leipä kynnetään, waimosta wäki tulepi.
Maasta pieniki ponnistaa.
Maata matkainen syötyänsä, matkalle lewättyänsä.
Maata meitä Matti käski, lewätä lewiä lakki.
Maata mies syötyänsä, 3690 kera naisen naituansa.
Maata ruoalta hywältä, toiset työlle wehkaiselta.
Maaten murkina kylässä, odotellen illallinen.
Maaten saadahan maruet, lewäten perä lewiä.
Mahdoit maata Matti parka, wiinapötsö wieretellä, kun ne poukka'a populit, sylkyttää Syöjättäret.
Mahti ei mene maan rakohon, waikka mahtajat menewät.
Mailta miehet melskaawat, mailta miehet, luilta koirat, kälykset kanan munilta, lapset leiwän kannikalta.
Maiskis mansikka karhun suussa.
Maiskis mansikka kyntäjän suussa on.
Makaa koira heinäkuorman päällä: ele syö itse, ele anna muille.
Makaa laiska syötyänsä, 3700 istuu ilman oltuansa.
Makia on lehmän maito, makiampi mammon maito.
Makia uni manattu, tuo mielen toran alainen.
Makkara kihisi kiukaalla, minä perso penkin alla.
Makoinen matokopuli, karwas hiiren karruttama.
Maksa welkasi, paikkaa housusi!
Maksettu häritetty haawa.
Malta aikaa: aika wanhin on.
Malttaa köyhä keittää, waan ei malta jäähdyttää.
Manalan Matti köyhät naipi, Tuonen Tuomas korjoapi.
Marjan appo ajan hukka. 3710
Martti maalle, kartti jäälle, kylän miehet kankahalle, paimenet kylän kululle.
Matala kynnys sisään mennessä, korkia ulos tullessa.
Matala köyhä kannonki päässä.
Matala minä Matille, ylen pieni Pietarille.
Matala mätäs re'en kaataa.
Matala on köyhän mahti, lyhykkäinen orjan lykky.
Matalat jalat madolla yli aidasta hypätä, lyhyt kieli käärmehellä wettä lakkia merestä.
Matista puhteet putoo, Maariasta ehtoot katoo.
Matka maansa myönehellä, tien wieri wäsynehellä.
Matka murheeksi, tukka purjeeksi. 3720
Matka pitkä, maa kiwinen, hepoinen wähäwäkinen.
Matti pihden nostaa, Matti pihden kaataa.
Mekostansa mies tutahan, puu hywä hedelmistänsä.
Mene hullun -- Lähde hullun.
Mene tupen kanssa tappelemaan.
Mene wasikan kanssa juoksemaan, akkain kanssa torumaan.
Menee ojasta allikkoon.
Menee päiwä pilwessäki, ikä pitkä piikanaki.
Menee päiwä pilwessäki, kuluu aika akkanaki, piikana ei pidätä'kään.
Menee wiisaski wipuhun, 3730 kuolee rynkäki ritahan.
Menemättä saapi olla, ei saa olla wiipymättä.
Menewätä ei pidetä mämmilläkään, kuollutta ei koiran hännälläkään.
Menewätä on woi lämpimän leiwän päällä.
Meni kun Mähöisen wiina pitkin Kuittilan kujoja.
Meni pyytä pyytämähän, koppelo kotoa pääsi.
Meni sutta -- Lähde sutta.
Mennessä matala kynnys, palatessa korkiampi.
Mennä määrätyn pitäpi, jos hän päiwän kestäköhön.
Merellä on matka suora, mutta maalla mukawampi.
Merellä silmät, metsässä korwat. 3740
Meren kierrät, miestä et kierrä.
Meren kiertää suurenki, miestä ei kierrä pientäkään.
Merestä nälkä tulee, mereen nälkä menee.
Merestä wedet suuret, luotehesta säät lumiset.
Meret suuretki sulawat, ei sula sydän suruinen.
Meri miehen mieltä luopi, aallot aiwoa lisääpi.
Mesimarja maanittaissa, luisku luowuteltaessa.
Mesimarja mielittäissä, omena otettaessa, kulta kuiskuteltaessa, portto pois ajettaessa.
Metsällä silmät, merellä korwat.
Metsässä orjan keräjät. 3750
Miehelle wahingot saapi, eikä kannoille, kiwille.
Miehellä on miehen kalutki.
Miehen mitta, miehen määrä, ei ole miehen mieltä päässä.
Miehen sana miehen kunnia.
Miehet mailla tappelewat, miehet mailla, waimot woilla, kälykset kanan munilla, sisarukset sormuksella.
Miehittäin on myllynkäynti, waimottain lehmän anti.
Miekka mieletön minulla, minä hullu hallitsia.
Mielellään koira merrassa, kun kauniisti kannetaan.
Mielellään mies tekepi, tahallaan naisen naipi, tuopi luoksensa torujan, rinnallensa riiteliän, tasallensa tappelian.
Mieli ei särje miehen päätä, 3760 wäki ei wäännä hartiota.
Mieli harras työn tekepi, ei woima wäkewänkään.
Mieli markkoja parempi, toimi töitä kallihimpi.
Mieli miehelle tekepi, mieli mieheltä takasin.
Mieli miehenä pitäpi, on kokoa konnallaki.
Mieli on jäämähän parempi, kun on kesken katkemahan.
Mieli neiden miehelähän, mieli mieheltä kotihin.
Mieli neiden miehelähän, mieli toinen tuonelahan, korkiastaki kodista, kaunihista kartanosta.
Mieli neiden miehelähän, tapa toisehen talohon.
Mieli wiety, pää jätetty, aiwot otsasta otettu.