Part 6

Jo on nikki niitä nähnyt: hiwus säitä hirwiöitä, hakkarainen halkioita.

Jo on nähty naidun warsi, näkemättä naimattoman.

Jo on nähty nälkiäki, nähty wiljawuosiaki.

Jo on sormet soutimina, käsiwarret waaruloina, peukalo perämeloina.

Jo on suussa suksen woidet, tallella talin palanen.

Jo on suussa suwinen palkka, talwen palkka parran luona.

Jo on syöty saatu ruoka, eletty käetty päiwä.

Jo on taittun't siskon silta, 2060 weikolta wenet hajonnut.

Jo on tukka tuulta nähnyt, hiwus säitä hirwiöitä, parta päiwiä pahoja.

Jo on turwa turpehessa, armo kirkon aidan alla, toiwo tuonelan tuwissa.

Jo se aikaa kuoli, joka itsiänsä laitti.

Jo se meni, kun putosi.

Jo se nyt sotia käypi, jot' ennen patoja nuoli, kattiloita kaaputteli.

Jo sen on hukka huulillaki, jonka kieli maassa riippuu.

Jo siinä on hywin hypitty, kun on sukka suolle jäänyt, kenkä mustaan mutaan.

Jo siinä on heti yksi, sanoi suutari lauantaina kengästä.

Jo silloin huuletki hukassa, kun kieli maassa laahaa.

Jo silloin kirkko täynnä, 2070 kun ei pappi sisään sowi.

Jo silloin lakiki lainehtii, koska tuomari pikaria pitelee.

Jo tuli tyhjä toiwotusta, walet wiikon wuotetusta, tosi toiwomattomasta.

Jo tästä johin tulepi: luiden lusket, päiden pauket, hammasten hajotuswuoro.

Johin juojalle tulepi: eli siltä pää menepi, tahi pallia palapi.

Johin juowalle tulepi: joko koira kengät syöpi, eli kintahat katoopi.

Joisin ma joka olosen, joka wiinan wiilettäisin, kun ei kukkaro kuluisi, rahatasku taas menisi.

Joisin ma jokai päiwä, kun ei kukkaro kuluisi, rahatasku raukenisi.

Joka ainoansa antaa, se itsensä häwittää.

Joka ajan woittaa, se paljo woittaa.

Joka ei katso eteensä, se katsokaan 2080 taaksensa.

Joka ei kuusinaista kukkaroon pane, se ei äyriä kokoon saa.

Joka ei mieltänsä -- Ei se tapojansa...

Joka ei ole wappuna waossa, se ei pouka pohtimessa.

Joka ei ota saatuansa, se ei saa tarwittuansa.

Joka ei puolesta sanasta ymmärrä, ei se koko sanasta wiisaammaksi tule.

Joka ennen patoja nuoli, nykyään sotia käypi.

Joka ensin myllyyn tulee, se ensin jauhattaa.

Joka entistä kiittää, se nykyistä moittii.

Joka entistä kiittää, se wastaista toiwoo.

Joka halaa koira lyödä, 2090 kyllä se kartun katsoo.

Joka helposti uskoo, petetään, joka kauan käpsii, jätetään.

Joka herrain kanssa marjaan menee, siltä otetaan marjat ja rowet.

Joka hiljaan hiihtää, se jalot jättää.

Joka hiljemmin hiiltyy, se paremmin palaa.

Joka huutoon tulee, huudossa pysyy.

Joka hylkää hywän wellin, syö se kaalin syljetynki.

Joka hywän hylkää, se pahaan puuttuu.

Joka hywää etsii, paremman löytää.

Joka jouluhun eläisi, jouluna jotai saisi: elikkä elon paremman, tahi kuolon kaunihimman.

Joka jouluhun eläisi, 2100 joulusta johin tulisi: elikkä elo parempi, tahi kuolo rohkiampi.

Joka joutuu pitkään niemeen, sen johtuu monta mieleen.

Joka juo joka pikarin, joka kannun kallistapi, se saapi sinisen silmän, kumahuksen korwallensa.

Joka kaikki huonot korjaa, se on Jumalan apumiesnä.

Joka kaikki makiat maistaa, se kaikki karwaat kakaisee.

Joka kaikki pyhät pitää, se kaikki näljät näkee.

Joka kalan kanssa kiiski kutee.

Joka kalliin antaa, se kaunihin kantaa.

Joka kauan elää, se paljon näkee.

Joka kauhalla alkaa, se lusikalla päättää.

Joka kauhalla alottaa, 2110 lusikatta lopettaa.

Joka keitetyn paistaa, se kypsen syö.

Joka keitetyn paistaa, se makian maistaa.

Joka kerran keksitään, sitä aina arwellaan.

Joka kesän -- Joka koko kesän.

Joka kissaa kiittää, sillä ei muuta eläintä ole.

Joka koko kesän onkii, sitä talwella nälkä tonkii.

Joka kuritta kaswaa, se kunniatta kuolee.

Joka kuu kala kutepi, ahwenainen aina kanssa.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Joka kyrsän kylällä syö, 2120 se lainan kotia tuo.

Joka laittaa pahaa, laittakoon suwista talwea; joka kiittää hywää, kiittäköön hywää Jumalaa.

Joka lasna lastetahan, miesnä mielehen tulepi.

Joka leiwillä -- Joka kauhalla.

Joka lihaa etsii, se luun löytää.

Joka menee syyhymättä saunaan, se syyhelmän saa.

Joka menee takuuseen, se menee maksuun.

Joka mies joulun ajan, mutta kuka pääsiäisajan.

Joka myötäisen makaa, se wastaisen soutaa.

Joka nai walitun piian, se saapi lonikin waimon.

Joka neulasta alkaa, se kangesta lopettaa. 2130

Joka on aina kylän luuta, sillen sika antaa suuta.

Joka on ahnet tyytymätön, sill' on puutos puuttumaton.

Joka on hauska haloilleen, se on liuska leiwilleen.

Joka on julma juhdallensa, se on walju waimollensa.

Joka on laiska lauantaina, pää sydessä sunnuntaina.

Joka on lyömässä, se lyö; joka on syömässä, se syö.

Joka on nahassa, se on rahassa, joka on werassa, se on welassa.

Joka on nuorena nopia, se on wirkku wanhanaki.

Joka on nuorna korireessä, se on wanhana wantilla.

Joka on nuornaki nopia, 2140 wiel' on walpas wanhempana.

Joka on nuotalle nopia, käsiwerkolle käpiä, se on laiska muulle työlle.

Joka on orjan päiwin päällä, se on orjan yötä yllä.

Joka on rutto ruowillensa, se on töillensä teräwä.

Joka on suden suussa, se on suden hännässä.

Joka on werassa, se on welassa.

Joka on wiekas warpahalta, se on kannalta kawala.

Joka on ylen koria, sillä on kewät kolia.

Joka on ylen ylpee, kyllä sen nälkä nylkee.

Joka ottaa pahan paattiinsa, soutakoon maalle.

Joka paljon lupaa, 2150 se wähän antaa.

Joka paljon pyytää, se wähän saapi.

Joka paljon saa, se enemmän pyytää.

Joka paljon walitsee, se pahimman saapi.

Joka pelissä rikastuu, se tawoissa köyhtyy.

Joka pian uskoo, se pian petetään.

Joka piikana -- Joka tyttönä.

Joka pitää kewiän käden, pitäköön raskaan kukkaron.

Joka pitää lawiat lanteet, pitäköön awarat ruokkeet.

Joka pitää suuren suun, pitäköön lewiän seljän.

Joka porsas aidan raosta tawataan, 2160 sitä aina wingutetaan.

Joka puolelta piwon kylwää, se puolelta piwon leikkaa.

Joka puusta tuo tulepi: köyhän miehen kirweswarsi.

Joka päiwä joulu meillä, toisin päiwin pääsiäinen.

Joka päiwä leiwotahan, joka päiwä leiwän nuusa.

Joka päiwä lämmin leipä, joka päiwä leiwän puutet.

Joka ruoatta -- Joka syömättä.

Joka ruton portahalla, tuopa torkanto wedessä.

Joka sutta pakoon juoksee, sitä karhu kohtaa.

Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.

Joka syömättä eläisi, 2170 tarkeneisi waattehetta!

Joka säästää saadessansa, sillä on ottaa tarwitessa.

Joka säästää saatuansa, sillä on tarpeessa tawara.

Joka taajaan kylwää, se laajaan leikkaa.

Joka tahtoo koiran suusta luuta, antakoon lihaa siaan.

Joka talosta tie Turkuun menee.

Joka taulaa tekepi, monta waiwaa näkepi, monta koiwua kokepi, pökkelöä pönnistäpi.

Joka terwaan tarttuu, se terwaan ryhtyy.

Joka toiselle hautaa hakee, itse kuoppaan kaatuu.

Joka tyhjänä menee, se paljasna pala'aa.

Joka typyttää tywenki, 2180 se latwan laputtakohon.

Joka tyttönä torupi, se naisena tappelepi.

Joka tyynelle torupi, tatiolle tappelepi.

Joka tyynellä makaa, se tuulella soutaa.

Joka tywennön istuu, se tuulen soutaa.

Joka uhalla kuolee, se häpiällä haudataan.

Joka uhkauksesta kuolee, se pilkalla haudataan.

Joka waaraan menee, se waarassa hukkuu.

Joka wanhaa kiittää, se nykyistä moittii.

Joka wanhoja puhupi, luullahan walehtelewan.

Joka warastaa neulan, se warastaa naulanki. 2190

Joka werassa -- Joka on werassa.

Joka witsatta elää, se kunniatta kuolee.

Joka wuolulla saadaan, se nuolulla syödään.

Joka wähän ylenkatsoo, se paljon kadottaa.

Joka wähästä rupeaa, se köyteen lopettaa.

Joka ylenkatsoo lahjan, se ylenkatsoo antajan.

Joka yöllä yksin käypi, luullahan warastelewan, joka wanhoja puhupi, luullahan walehtelewan.

Jokainen itsensä holhoo, waan Jumala holhoo kaikkia.

Jokainen joulun herra, päätymisen pääsiäisen.

Jokainen ottakoon omasta nenätaan kiinni, 2200 siinä on hywä käden siä.

Joki wäärä soutaminen, noro niemi noutaminen.

Joko kulta kukkarossa, taikka santa sieramissa.

Jolla ei ole riihirempaleita, sillä ei ole kirkkokempaleita.

Jolla on halu koiraa lyödä, kyllä se aseen löytää.

Jolla on huonet, sillä on huolet, jolla waimo, sillä waiwa.

Jolla on härkä waljastettu, siltä on raha paljastettu.

Jolla on kello kaulassa, sen on pää painossa.

Jolla on kenkä kengän päällä, sillä on welka welan päällä.

Jolla on lapsia, sillä on huolia.

Jolla on lewiä lannet, 2210 sille pitää suuret housut.

Jolla on lewiä leuka, sille pitää lewiä selkä.

Jolla on luita lääwässänsä, sillä on lääwänki takana.

Jolla on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä.

Jolla on rahaa, sillä on kukkaro.

Jolla on raunio rahoja, sillä on suowa ystäwiä.

Jolla on riihiremputtimet, sillä kirkkokemputtimet.

Jolla on Ruotsi Ruotsin maalla, sillä on Ruotsi tällä maalla.

Jolla on täti niemen nenässä, ei se taipaleita huku.

Jolla on waimo, sillä waiwa, jolla lapsi, sillä kaksi.

Jolla on waiwa, se walittaa. 2220

Jolla on yhtä, sillä on toista, jolla kahta, sillä kaikkia.

Jolla armo, sillä hirmu.

Jonaki pidetään, joka jotain on.

Jonka hepo hettehessä, sen käsi oma alinna.

Jonka jalka tassaa, sen suu massaa.

Jonka kello -- Jolla on kello.

Jonka lehmä lähtehessä, sen oma käsi lähinnä.

Jonka nuorena oppii, sen wanhana taitaa.

Jonka on wamma warpahassa, sen kipu keskellä sydäntä.

Jonka rukka ruumenissa, 2230 sen parta wihnehissä.

Jonka ruoka, senki ruoska, jonka rokka, sen tupakka.

Jonka saapi wuolemalla, sen syöpi nuolemalla.

Jonka tahdot pudottaa, pane powehen; jonka tahdot ilmi, sano akalle.

Jonka usiampi kokki, sen wetelämpi welli.

Jonka wampa warpahassa, sen kipu sydänalassa.

Jonka wiina wiiwyttää, sitä sika siirryttää.

Jonne kaakku kannetaan, sieltä toista toiwotaan.

Jos ei riistamaa ole Marken päiwänä marjametsän wäärti, niin laske siat sisälle.

Jos ei tärpä tästä lammista, kyllä hän tärppää toisesta.

Jos ei wappuna -- Joka ei wappuna. 2240

Jos hullu taitaisi waiti olla, niin usein wiisaana pidettäisi.

Jos kalikkaan sattuu, niin koiraanki koskee.

Jos kettu kuolee, kyllä häntä jää.

Jos kiwi niin kelpaisi syödä, kun wesi juoda, toki ei moni työtä tekisi.

Jos lie pyytäjä typerä, niin on antaja itara.

Jos lie syytä lykkiässä, niin ompi lykittäwässäin.

Jos minua läsnä laitetaan, kyllä minä miesnä muistetaan.

Jos minun Heikki heittänee, kyllä minun Olli ottanee.

Jos oisi olutta kyllin, kyllä oisi ystäwiä.

Jos oisi rauniot rahoja, 2250 kiwet pienet penninkiä.

Jos oisi sata sadinta, wiisikymmentä wipua, tuhat teiren tarhaisinta, marras ne tyhjänä kokisi.

Jos on koiria, kyllä on kapuloita.

Jos on mies wähä, kyllä on laki luja.

Jos on mies wäärä, kyllä on laki suora.

Jos on mulla muoto musta, muoto musta, kaidat kaswot, syöden kaunoinen tulepi, hywä muoto nunnostellen.

Jos on oksissa omenia, niin on kuusessa hawuja.

Jos on olutta, kyllä on ystäwiä.

Jos on päiwiä idässä, idän päässä on kymmeniä.

Jos on tielläki pituutta, kyll' on wartta wirsullaki.

Jos on wiikon wihmonnunna, 2260 kauan kastettai pitäpi.

Jos on wirsussa waroa, kyll' on tielläki tiloa.

Jos porsas meni, kyllä purtilo jäi.

Jos puksut soutaa, kyllä ei hattu wapise.

Jos puu lahoo, kyllä oksa pitää.

Jos puu lahoo, kyllä on oksa terwet.

Jos sa herroa hywäilet, ruoki herran koiriaki.

Jos sa laittanet pahoa, laita talwea suwista; jos sa kiittänet hyweä, kiitä sääskistä keseä.

Jos takki tawat sanoisi, puhuisi paita pellawainen, monta ei miestä uskottaisi, neittä ei wietäisi wihille.

Jos tämä päiwä loppuu, toisia walkenee.

Jos yksi neuo pettää, niin toinen auttaa. 2270

Joskus sokiaki maaliin ampuu.

Jossa peura piehtaroipi, sihen karwa katkeapi.

Josta ennen jokonen juoksi, nira nytki nimettäpi.

Josta paljo puhutaan, siitä paljo pidetään.

Jota enemmän kissaa silittää, sitä korkiammalle häntä nousee.

Jota enemmän sontaa liikuttaa, sitä pahemmin se höyryää.

Jota kantaja parempi, sitä juttu selkiämpi.

Jota kilwoin kihlatahan, ei kilwoin wihille wiedä.

Jota kiwut kiintiämmät, jota waiwat waikiammat, sitä kirjat selkiämmät.

Jota koulu kowempi, 2280 sitä oppi selkiämpi.

Jota koulu kowempi, sitä pappi parempi. Jota suurempi konna, sitä parempi onni.

Jota usiampi härkin, sitä huonompi rokka.

Jota usiampi keittäjä, sitä wetelämpi welli.

Jota usiampi lapsi, sitä usiampi isämeitää.

Jota wanhempi, sitä pahempi.

Jota wiina wiiwyttää, sitä sika imettää.

Jota witsa wiukiampi, sitä lapsi rakkahampi.

Jotaki joessa ompi: hakojaki, haukiaki.

Jotaki joukossa puhutaan. 2290

Jotaki joutawa tekepi: istupi, ajattelepi.

Jotaki joutilas tekepi: kaitsepi kylän kanoja.

Jotaki juomarille tapahtuu: eli kissa kengän syöpi, eli waattehet palawat.

Jotka ennen -- Joka ennen.

Joudu joulu, milloin joudut: jo on paita paikattuna, pyhäliinat pyykittynä.

Jouduin joutawan jäljille, aina-käywän askelille.

Jouduin wanhaksi warahin, epatoksi ennen muita.

Jouhewa hywä hewoinen, paha waimo hapsellinen.

Jouhista hywä hewoinen, paha piika palmikoista.

Joulu juhlista jaloin, 2300 pappi paras wierahista.

Joulu-aatto pitkä päiwä, laiskan waimon työpäiwä.

Jouluksi kettuki kenkirajansa kokoaa.

Jouluna jollaki, kekrinä kelläki, kuten pääty pääsiäisnä.

Jouluna Jumala synty, paras poika pakkaisella.

Jouten syönyt sairastaa, jouten juottilas lepääpi.

Julkiat sudella silmät, julkiammat warkahalla.

Julkiset sudella silmät, huoran silmät julkisemmat.

Jumala antaa antajalle, antaja tasan panepi.

Jumala antakoon kotia, kodissa kowan waraa.

Jumala auttakoon kaikkia matkamiehiä, 2310 paitsi wiinan wetäjiä.

Jumala hywät walitsee.

Jumala jaon jakaapi, kuka kullenki tulepi.

Jumala kiwen kowaksi, wesi raudan karkiaksi, tuuli taiwahan wiluksi.

Jumala mielen antaa, humala mielen ottaa.

Jumala mielen antaa, mies mielen kantaa.

Jumala on joetki luonut, luoja luonut lähtehetki.

Jumala palataksemme tuulen kääntäköön, sanoi akka, kun wastatuulta souti.

Jumala warjele -- Warjele wakainen luoja.

Jumala wiaton on, ei mies parahinkaan.

Jumalalla on juuret suuret, 2320 Maarialla maata paljo.

Jumalalla on onnen ohjat, luojalla lykyn awaimet, ei katehen kainalossa, wihan suowan sormen päässä.

Jumalalla on wiljan juuri, luojalla lykyn awaimet: antaa kellen aattelepi.

Jumalan annot kuulumattomat owat.

Jumalan kanssa on paras kauppaa tehdä.

Jumalassa on juoksun määrä, ei miehen ripeydessä.

Juo kurkku, maksa kaula.

Juo olutta juopunutki, soutaa wettä uupunutki.

Juo wiina, ele mieltäsi.

Juo wähemmän, katso kalusi.

Juoda jouluna pitäpi, 2330 lihaa syödä laskiaisna.

Juoda juomarin pitäpi, jos ei muuta niin wetoista.

Juoda juomarin tulepi, milloin mettä, milloin wettä.

Juodaan jokiwedetki, kosk' ei läsnä lähdetwettä.

Juodaan olutta janottaki.

Juokse susi sukillasi: kettu kenkäsi warasti.

Juokse sutta pakoon: karhu wastaasi tulee.

Juoksepi hywä hewoinen uuden kellon toiwehella.

Juoksewa johonki saapi, käypä kauas kerkiäpi.

Juopuneella on monta juonta, harwoin yhtäkään hywää.

Juopuwat oluen juojat, 2340 waipuwat walehteliat, kielen kantajat katoowat.

Juoskohon suku sutena, lanko lammaspaimenena, itse olen miesi täydelläni.

Juosten matka joutusampi, waikka käyden kewiämpi.

Juosten matka lyhetään, käyden kauas keritään.

Juostessansa koira wanhanee.

Juota mies juowuksiin, jos tahdot tapansa tietää.

Juttu jutusta tulepi.

Jutussa Jumalan walta, tasawalta tappelussa.

Jutut on julkiset Jumalan, sana kallis kaikkiwallan.

Juuressa heinän sato on.

Juuresta puuhun noustaan, ei latwasta. 2350

Jywillä sika lihoopi, waimo wanha taikinalla.

Jäljellä jänis metsässä, mie sitäi jäljemmällä.

Jäljestä jänis sotahan.

Jäljestä jätetty saapi.

Jäljestä pahan torujan sanat mielehen tulewat.

Jäljestä parahat porsaat pojitaan.

Jäljetyksen jäärät käywät, perätyksen pienet pässit.

Jälki jäänehen wetäpi.

Jälki käynehen näkypi, sia maahan kaatunehen.

Jäniksellä on pitkät jäljet. 2360

Jäniksellä on pitkät sääret, takaiset jalat kewelät.

Järkeä kerjätessäki tarwitaan: ettei kahdesti yhteen taloon mennä.

Järki miehen -- terä weitsen kunnia.

Jätetty tehdä taitaan, ei haaskattu.

Jätetyllä on matka kaikki.

Jätetään hywätki neidet, naidaan pahatki piiat.

Jätetään jalkawatki, petetään wiisahatki.

Jäädä hywästäi pitäpi, elää pahanki kanssa.

Jääksi jänkä luotehella keskellä kesäsydäntä.

Jääminen hywälläki on. 2370

Jääpi suuta surmallenki, kieltä maassaki märätä.

Jääwät hywätki, naidaan pahatki.

Kaali kartanon pitäpi, wellinki weron wetäpi, puuro puita louhittapi.

Kaali kiehui kaiken päiwän, liha liiwaksi likosi.

Kaali kolkka koiran ruoka, wellinki wasikan juoma, puuro huttu naisten ruoka, liha rokka miehen ruoka.

Kaali minun kaimani, welli minun weljeni, puuro paras ystäwäni.

Kaali talon kaswattapi, wellinki weron tekepi.

Kaatuu kerran puu kituwa, kuolee kauan sairastanut.

Kahden kauppa, kolmatta korwalle.

Kahden kerran köysiki wahwa on. 2380

Kahden puut, kahden petäjät, kahden wastat kammitsalla, kahden wirsut penkin alla; kahden kalsutki sopessa.

Kahdesti katala naipi, kolmasti kowa-osainen.

Kahu kauas kuuluu, tora toisehen talohon.

Kaikessa kalu kulupi: taulana, tulikiwenä.

Kaikesti kala wesillä, ajoin toisin apajoilla.

Kaikilla kaskessa työtä, ei yhdellä kyntäjällä.

Kaikilla wiisas rahan ottaa.

Kaikissa kalu kulupi, taulana, tuluksinaki. Kaikissa katala yksin, toista ei turwana ikänä.

Kaikissa näissä ollaan, sanoi Pirjo 2390 joulu-aamuna kartiskassa.

Kaikissa näissä ollaan, sanoi sammakko haran piijissä.

Kaikissa hakewa hakee, hakepi powestansaki.

Kaikiste -- Kaikesti.

Kaikki hullut köyhät waimot, rikkahat hywät emännät.

Kaikki häissä, harwa hädässä.

Kaikki kangasta kutoisi, mutta ei polje puoletkaan.

Kaikki kankahan kutopi, tuhmaki tuputtelepi, keskipaikan kelkyttäpi, kun alun alottanepi, ja lopun loputtanepi.

Kaikki kankahat sulapi, lätäkötki lämpiäpi; ei sula sydän suruinen, hautou haluinen rinta.

Kaikki kannettu näkepi: imehiä illan tullen.

Kaikki kannettu näkepi, 2400 syntynyt sylin pitäpi, emon tuoma tunnustapi, kuolewa koettelepi.

Kaikki karhun tuntee, karhu ei ketään tunne.

Kaikki kauhaisen tekepi, waan ei pontta puoletkaan.

Kaikki kaunihit kotona, ihanat isän majassa, kempit kirkkowaattehissa, waan on korppi toisen kodissa, waris toisen wainiolla.

Kaikki koslat kopeita, kaikki wangit waiwaisia.

Kaikki kulkewa näkepi, monta käypä kohtaapi.

Kaikki köyhän halmeessa itää.

Kaikki köyhät hiljaisia, kaikki rikkahat kopeita.

Kaikki laulawan wirteen sopii.

Kaikki mailma mullin mallin, elämät edestakaiset.

Kaikki miehet mämmin päällä, 2410 urohot oluen luona, mutta ei miestä missä kussa, koska miestä tarwitahan.

Kaikki muistin muut kaluni, unikontti jäi kotihin.

Kaikki muut pahat paranee, yksi paha ei parane: ei parane piikarakko, eikä waimoinen wahinko.

Kaikki on katala nähnyt, koitellut kowa-osainen.

Kaikki puhujan suuhun tulee. Kaikki purtua purepi, kaikki pantua panepi, häwinnyttä hälwääpi.

Kaikki rahan käsittäwät, waan ei puoletkaan pidätä.

Kaikki rahan saa, waan ei tunne pitää.

Kaikki saatua sanowat, sekä pantua panewat, sanowat sanan-alaista, osaawat onnetonta.

Kaikki suuna, kun simppu päänä.

Kaikki talo tarwitsee: 2420 suuret neulat, harwat seulat, työreet, takareet.

Kaikki talossa tarwitaan: kinkerin koukut ja kaakin raudat.

Kaikki tarpehen talossa: nykä weitsi, nyrhikirwes.

Kaikki tarpehen talossa: pienet neulat, suuret seulat.

Kaikki tekewän käteen tulee.

Kaikki totta, mitä teiri laulaa.

Kaikki wanhaksi käkeepi, mutta ei pääse puoletkaan.

Kaikki wanhoiksi käkeepi, waan ei kukaan waiwaiseksi.

Kaikki weisata pitäpi, mitä on wirtehen wedetty.

Kaikki wiedyltä warkaat.

Kaikkia katua saapi: 2430 ei waraista nousemista, aikaista alottamista.

Kaikkia Kanon säkissä, monta monnon kukkarossa.

Kaikkia muuta mies katupi: paitsi nuorta naimistansa.

Kaikkia muuta pappi wähästyy, waan ei taulaa piipun päällä.

Kaikkia sairaan mieli tekee.

Kaikkiahan mies katupi, joka nuorna naimistansa, lasna lapsen saamistansa, pienenä perehtimistä.

Kaikkien sanat sakowat, jokaisen juonet käypi päälle lapsen armottoman, emottoman ensimmäisnä.

Kaikkiruokainen köyhän lapsi.

Kaipoen kalaeräset, lewitellen lehmän anti.

Kaipoitellen kanat munii, lepytellen lehmät lypsää.

Kaitainen kasakan takki 2440 kahden hengen katteheksi.

Kaitana kala pitäpi, lewiänä lehmän anti.

Kaiwa toiselle hautaa, kaadu itse sisään.

Kakku kaunista, puuro puhdasta.

Kako ei ennen -- Itä ei lakkaa.

Kako kaakun, pohja puolen, itä ei se aina anna.

Kaksi hywänki herrat on.

Kaksi kantawan osalla: joko luo, taikka kantaa.

Kaksi kauppoa tekepi, kolmas päältä katselepi.

Kaksi kowaa kokee: meidän poika ja Jumala.

Kaksi kowaa kokee: 2450 silmäpuoli ja sokee.

Kaksi kunniaa liinalla, yksi ainoa piialla.

Kaksi miehen mustuudesta, makkaran kiperyydestä.

Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomen kukka kolmantena.

Kaksi on parempi, kun yksi.

Kaksi on yhden -- Kaksi yhden.

Kaksi orrella pysyy.

Kaksi piialla muretta: pelkää jääwänsä, toiwoo saawansa.

Kaksi potewan ehdolla: taikka kuolee, taikka paranee.

Kaksi päätä kalikallaki.

Kaksi rikasta riitelee: susi ja hewoisen warsa. 2460

Kaksi sanaa wanhaa wirttä, hyryä lisäksi.

Kaksi silmää päässä on.

Kaksi silmää wierahalla, kolme Komisarjuksella.

Kaksi tapaa sairahalla: joko kuoli, taikka kostui.

Kaksi tapaa wierahalla: toinen tulla, toinen mennä.

Kaksi tietä tiinehellä: taikka luo, taikka kantaa.

Kaksi waltaa wasalla: hoti elää, hoti häwiää.

Kaksi weistä warkahalla, kolme koiran nylkiällä.

Kaksi weistä warkahalla, tyhjä tuppi wiedyn wyöllä.

Kaksi wiittä kymmenessä, 2470 wiittäkymmentä sadassa.

Kaksi wuotta koira kaswaa, kolme wuotta wahwistupi.

Kaksi yhden hywänki herra, kolmansi koko kuningas.