Part 3

Ei ole päiwät päällitysten, waan on päiwät päästätysten.

Ei ole päätä, ei pereä, eikä pontta, pohjoahan.

Ei ole päätä Päiänteellä, kulmoa kulowedellä.

Ei ole päätä Päiänteellä, loppua Lapin wesillä.

Ei ole päätöntä Juhannusta, tähkätöntä helluntaita.

Ei ole raukka orja raukka, waan raukka miniä raukka.

Ei ole rengillä rekiä, 790 eikä orjalla oritta.

Ei ole roswoja, kun ei roswojen pesiä.

Ei ole saatuja sanoja, ennen tehtyjä puheita.

Ei ole seppä sen parempi, eikä tarkempi takoja, jos syntyi sysikedolla, kaswoi hiilikankahalla.

Ei ole seppää selwempätä, takojata tarkempata, kun on taiwahan takoja, luonnon kaiken kalkuttaja.

Ei ole sielun seulomista ruumihin rumista töistä.

Ei ole suden suuruudesta, kun on karwalta karusa.

Ei ole surmaa nimetöntä.

Ei ole syömätöntä hywää, eikä pesemätöntä puhdasta.

Ei ole sääret säästettäwät, kun on kiiret kintahissa.

Ei ole tapin jano, eikä kauhan nälkä. 800

Ei ole tarwes mennä koirain pariin.

Ei ole taskussa tapoa, kukkarossa kunniata, jos on tyhjä tahi täysi.

Ei ole tehtyä pahaa, eikä wasta aiottua.

Ei ole tekemätöntä pahaa, eikä saamatonta rahaa.

Ei ole tulella tähdettä.

Ei ole tyhjässä tytyä, ei wajassa watsan täyttä.

Ei ole tyhjästä tytyä, walehesta watsan täyttä.

Ei ole tästä elämästä, kun on monta emäntätä: yksi wiepi willat, hamput, toinen jauhot pussinensa.

Ei ole tätiä tiellä.

Ei ole uuhen mykätyksestä, 810 kun ei ole oinasta keralla.

Ei ole wahingon weräjälle menemistä.

Ei ole wallattoman wihoista, hampahattoman kiroista.

Ei ole wanhan walkeista, kopasilmän kulkeista.

Ei ole wanhassa waroa, turwoa tutisewassa.

Ei ole wihat wäkenä.

Ei ole wirttänsä wiemistä.

Ei ole woista weitsettömän, hampahattoman lihoista.

Ei ole wuohen määkymästä, kun ei kaurihit kajoa.

Ei ole wäenkauppaa, kun ei ole mielenkauppaa.

Ei ole wäwyn waroa, 820 kuss' on poika pohtimessa.

Ei ole ämmän ähkymistä, kosk' on äiän pää sylissä, ukon parta paarmohilla.

Ei ole ärisewässä koirassa puriata.

Ei omena kauas puusta putoa.

Ei opi koira uimariksi ilman hännän kastumatta.

Ei oppi ojahan kaada, eikä tieto tieltä työnnä, neuo syrjähän syseä.

Ei orit olutta kiitä, hewoinen hapainta wettä.

Ei orja luwulle panna, palkkawaimo taikinalle.

Ei orja sikein makoa orjan toisen tonkiessa.

Ei otraankaan -- Ei ohraankaan.

Ei ottawa jääpää katso. 830

Ei paeten pahoista päästä: hewoisesta heittiöstä, waimosta epäpädöstä.

Ei paha ensin kuole.

Ei paha hywästä tiedä, ei katala kaunihista.

Ei paha lyöden parane.

Ei paha lyödenkään paremmaksi tule.

Ei paha pajuilla maata, läyli lehdillä lewätä; läyli on toisen lämpimässä, waru toisen waipan alla.

Ei paha puhet suuta repäise.

Ei pahalle maalle paljo pidä.

Ei pahan silmän paljo pidä näkemän.

Ei pahasta puidenkaan ole. 840

Ei pakkaisesta säätä parata.

Ei paljo pahaan silmään pidä.

Ei paljo pidä, waikka mieli tekee.

Ei palkkaa päiwin panna, jos ei Jumala aioin anna.

Ei panentamieli päässä pysy, eikä kannantawesi kaiwossa.

Ei panna kissaa makkaran wahdiksi.

Ei panna paeta anna, murha mennä muille maille.

Ei pantawa pahene, kun ei ennemmin pania.

Ei pantu mieli -- Ei panenta.

Ei pappi paljoa syö, 850 papin lapset paljon syöwät.

Ei pappi sanoja puutu, ennen kultoa kuningas.

Ei pappikaan itsiään ripitä.

Ei pappikaan kaikkein mieliksi saarnaa.

Ei pelto kurjen sonnalta kaswa.

Ei pelto petosta salli.

Ei peret sakiata soimaa, eikä paksua pakene.

Ei perintökalu pesää tee.

Ei persoja eriin panna.

Ei persoja saa pohjanmaalle wiedä: kaikki hywät kalat syöwät.

Ei pidot parane, 860 jos ei wierahat wähene.

Ei pidä ennen hypätä, kun oja tulee, eikä ennen huutaa, kun hätä tulee.

Ei pidä lahoa heiluttaa, eikä hullua härnöittää.

Ei pidä leskelle lasta, eikä loiselle sikaa.

Ei pidä mennä syyhymättä saunaan,

Ei pidä panna kuormaa kuorman päälle.

Ei pidä panna meidän Mattia Jumalaksi.

Ei pidä yhteen hywään ihastua, eikä kahteen pahaan peljästyä.

Ei piika salli pahaa sanaa, eikä rieska rikkoja.

Ei piikoja halla pane.

Ei piilolla pirttiä pidetä. 870

Ei piispan pappilaan wäärää ole.

Ei pikaisuus asioissa menesty.

Ei pikaisuus muussa kelpaa, kun kirppuja käsittäissä.

Ei pilaa niin pientä, ettei totta toinen puoli.

Ei pilkka lämmitä, lainawaatet lämmittää.

Ei piru suoloja osta, eikä suoloitta keitä.

Ei pispan -- Ei piispan.

Ei pitäisi piian nuoren miestä wanhoa walita.

Ei pohja suwea kiellä, eikä kylmiä etelä.

Ei puhdas pesemistä tarwitse. 880

Ei puhdasta moitita.

Ei puheen hywyydestä, kun häntä kokoon tulee.

Ei puheen paljoudesta, eikä kirjan suuruudesta.

Ei puheen paljoudesta, eikä äänen äiyydestä.

Ei puheet puhuen puutu, wirret laulaen wähene.

Ei puralta puheet puutu, sanat saaren jatkajalta.

Ei puu yhdellä lyömisellä kaadu.

Ei puukaan ensimmäiseen lyömiseen kaadu.

Ei puutu käskejä wäkeä, eikä lainan ottaja eloa.

Ei puutu pukilta wirret, 890 sanat sarwiraawahalta.

Ei pyyssä kahden jakoa, koppelossa kolmen miehen.

Ei pyyssä perehen jaetta, orawassa kolmen syödä.

Ei pyystä perehen syödä, orawasta kolmin panna.

Ei päiwä niin pitkä, ettei ehtoota perästä.

Ei päiwä paista, ennenkun nousee.

Ei päiwä piwon täysi ole.

Ei päiwät sanomitta, päiwän matkat mainioitta.

Ei päältä tähteitä tehdä.

Ei päänään papiksi päästä.

Ei päätä päiwittä saada. 900

Ei päätöntä kalaa, eikä luutonta lihaa.

Ei rahallinen raadolleen kuole.

Ei rahwaan wenet terwaa saa.

Ei rahwaan wenet terwassa pysy.

Ei rikas kujalle kuole, rahallinen rauniolle.

Ei rikas rahaansa tiedä, äweriäs ääriänsä.

Ei rikkaan rahoja tietä, eikä äweriään ääriä.

Ei riko mieli miehen päätä, raha ratko kukkaroa, tee ei terweys pahaa, lyötä suuta wehnäleipä.

Ei runo rahatta laula, suuta ei kullatta kuluta.

Ei ruoka syöden lopu, waan saamattomuuteen. 910

Ei ruokkeet lainassa parane.

Ei rupinen pää paljoa tarwitse, ennen kun werille tulee.

Ei ruunupäät peltoa kynnä.

Ei räkkää herkkua watsan täysi.

Ei räkkää: rengin rokkaa.

Ei räkkää rengille rokkaa, paljon maksaa papukappa.

Ei räkkää räätälille: munawoita juuston kanssa.

Ei saa ennen maistaa, kun tiukahtaa.

Ei saa hywääkään hewoista yli woimansa ajaa.

Ei saa purjetta ylemmäksi wetää, 920 kun wenet sallii.

Ei saa päältä tähdettä tehdä.

Ei saa siltoa sanoista, puita siihen tarwitahan.

Ei saa syödä silmillinen sokian kalawatia.

Ei saa sääliä warasta: tahi korwat karsitahan, tahi kaula katkotahan, pää poikki järitetähän.

Ei saaden rikastuta, waan säästäen.

Ei saadussa saamista ole, otetussa ottamista.

Ei saalis sanoilla saada, lohi loihulla ylene.

Ei saamaton raha sikey, eikä kylwämätön touko kaswa.

Ei saaminen rikastuta, waan säästäminen.

Ei saanut parata parka, eikä turka toisin tehdä. 930

Ei saapa siaa katso, maata kuolewa walitse.

Ei saarnat -- Ei sanat.

Ei saata sokia sokiaa taluttaa: molemmat hautaan lankeawat.

Ei sadut -- Ei sanat.

Ei saita sikoa ruoki, wisu ei wierasta rawitse.

Ei salli sawinen pelto, eikä sontainen suatse, miestä werkaista waolla, koriata kuokan päässä.

Ei salli sawinen pelto koriata kuokkijata: piian pitkeä hametta, sukan wartta walkiata.

Ei sana haawaa tee.

Ei sana sauaa tarwitse.

Ei sana siiwittä lennä. 940

Ei sana siaa tee.

Ei sanan sakeudesta, makkaran kiperyydestä.

Ei sanat salahan jouda, eikä luottehet lowehen.

Ei sanat sanoihin puutu, wirret weisaten wähene.

Ei sanoista siltaa saada, puita siihen tarwitahan.

Ei sanoma -- Ei sana.

Ei sanoma siiwittä lennä, puhumatta kauas kuulu.

Ei saukko salaa saada, näkemättä näädän poika.

Ei saunasta kastumatta päästä.

Ei sawu niin nouse, ettei walkiata 950 alla ole.

Ei sawua, jos ei tulta.

Ei se anna, joka kysyy.

Ei se anowalle anna, joka ei anna waitelewalle.

Ei se auta ampuminen, kun ei ole nuolen noutajoa, wasaman wakuuttajoa.

Ei se eksy, joka kysyy, eikä kaadu, joka katsoo.

Ei se hullu ole, joka anoo, waan joka antaa.

Ei se hywää lihaa ole, jota mustalaisellen paljon annetaan.

Ei se hywää suo, joka ei pahaa ilmoita.

Ei se itse hätäy, joka ei toista auta.

Ei se jouda raamattua tutkimaan, 960 joka härkiä ajaa.

Ei se jouda Syyrakkia tutkiin, joka härkiä kylkiin hutkii.

Ei se kaunista kanna, joka ei kallista anna.

Ei se kipiä, waan se häpiä.

Ei se koira orawaa hauku, joka wäkisen metsään wiedään.

Ei se koira wingu, jota luulla lyödään.

Ei se kuwussa ole, joka nokassa on.

Ei se lasten leikki ole, koska wanhat muorit hyppääwät.

Ei se liha, mutta se liemi.

Ei se lintu liion lennä, jolta on siiwet leikattuna.

Ei se lyö, joka hätistää, 970 eikä pure, joka haukkuu.

Ei se mies metsästä puuta tuo, joka pelkää joka puun päällensä kaatuwan.

Ei se mies ole, joka rahan saapi, waan se, joka pitää.

Ei se mitään haittaa, että talonpoika tyttärensä naittaa.

Ei se muita auta, joka ei itsiänsä hätyytä.

Ei se niin kuukka ole, kuin ontuu, eikä niin waiwainen, kuin walittaa.

Ei se niin ole, kuin näin on.

Ei se ole hädässä ollut, joka ei toista auta.

Ei se ole ihmeitä nähnyt, jok'ei ole nähnyt juopunutta.

Ei se ole ihmeitä nähnyt, joka on nähnyt juopuneita, waimoja alastomia.

Ei se ole koiralta purtu, 980 joka on lailta woitettuna.

Ei se ole mies, joka wiran saa, waan se, joka wiran pitää.

Ei se ole narri, joka narraa, waan se, joka antaa itsensä narrata.

Ei se ole pila, jota pilataan, waan se, joka itsensä pilaksi tekee.

Ei se ole wahingoksi, waikka siemen peltoon warisee, kyllä toinen jywä päälle kaswaa.

Ei se ole waiwatta, joka ei ole syntymättä.

Ei se paljoa katso, joka ei omaansa katso.

Ei se pantawa pahene, kun ei pania pahenne.

Ei se pappi paljon söisi, papin lapset paljon syöwät.

Ei se parkuen parane, eikä huutain huokene.

Ei se pilkkaa, joka peiaa, 990 eikä naura, joka hewoista kantaa.

Ei se pouka puohtimessa, joka ei wappuna waossa.

Ei se pääse kuolematta, joka ei päässyt syntymättä.

Ei se sanasta tiedä, joka ei puolesta älyä.

Ei se sikaan tule, joka sukuun tulee.

Ei se siwuun tule, joka siaan tulee.

Ei se susiin tule, joka sukuunsa tulee.

Ei se suussa, mikä noukassa.

Ei se Syyrakkia tutki, joka ruoskalla härkää sutkii.

Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.

Ei se tiellä ole, joka kynnyksellä istuu. 1000

Ei se toista -- Ei se uutta.

Ei se Turkuun toiwo, joka maalla naidaan.

Ei se uutta saa, joka ei entistä kuluta.

Ei se warastaa tohdi, joka ei wannoa tohdi.

Ei se wuohi toista auta, joka itse haapaa kalwaa.

Ei se ole wähällä woitu, ku on woitu wuotehella.

Ei sen kieli ole puurossa palanut, joka akkain kanssa toruu.

Ei sen mieli mettä keitä, joka on suuressa surussa.

Ei sen päätä pestä, joka ei itse saunassa ole.

Ei seppää neuoa saa. 1010

Ei seppää selwempätä, takojata tarkempata, kun joka taiwahat takopi, ilman kannet kalkuttapi.

Ei seula satoja kaswa, kylwöwakka kymmeniä.

Ei seula satoja maksa, pion täysi kymmeniä.

Ei seulasta satoja saada, kylwimestä kymmeniä.

Ei siihen puuhun wäärää ole, jossa orawa on.

Ei siinä hywin eletä, kussa on lapsi wanhimpana, pahin paimenna perehen, onehin opettajana.

Ei siinä hätää eleä, jossa on tekiät työllä, rannalla rahan hakiat.

Ei siinä iloin eletä, kussa on koissa kuollehia, katoneita kartanolla.

Ei siinä iloin eletä, kussa kuollut lattialla, lasten wanhin waipununna.

Ei siinä kunniata, jossa ei kuritusta. 1020

Ei siinä kyllin syödä, kussa ei tähtehen waroa.

Ei siinä tuomaria, kussa ei päälle kantajata.

Ei siinä yksi riitele, kussa kaksi tappelewat.

Ei siitä hyödy, kun tähkiä noukkii, eikä siitä häwiä, kun wieraita ruokkii.

Ei siitä lapsesta muretta, joka poikkipuolin penkillä pysyy.

Ei siitä sawu nouse, jossa ei tulta ole.

Ei siiwitön lennä, eikä jaloiton käwele.

Ei sika siki makaa sian toisen tonkiessa, eikä orjoa uneta orjan toisen walwoessa.

Ei sika sikoa syötä, laiska ei toistansa rawitse.

Ei sika silmiään häpeä. 1030

Ei sika sinestä tiedä, lammas langan painehesta.

Ei sika wiatta wingu, porsas juokse juomenitta.

Ei sikaa säkissä myödä.

Ei sikaan, joka sukuun.

Ei sikiä siipilintu päiwän Perttulin perästä.

Ei silakka suolassa mätäne.

Ei siliä wuolemista tarwitse.

Ei silkku sikoa syötä, saita ei wierasta rawitse.

Ei silloin hywin eletä, kun siskot siwutse käywät, weikot wieritse ajawat.

Ei silloin kiwi kädessä, 1040 kun on kourassa kowasin.

Ei silloin siat sikiä, koska porsaat potewat, eikä kaswa lammaslauma, koska on wuonat woiwuksissa.

Ei silloin sikoa syödä, koska wuohta keitetähän.

Ei silloin yksi riitele, koska kaksi tappelee.

Ei sillä kesä tule, että yksi lintu laulaa.

Ei sillä ole kyllä, jolta ei tähteitä jää.

Ei sillä siat sikiä, kaswa lampahan karitsat, joka ei syrji syötyänsä, nuku maata mentyänsä.

Ei sillä sukua suurta, kell' ei suurta kellaria, eikä paksua paria, keli' ei paksut aitan parwet.

Ei silmä osaa ota, kun ei käsi kohdaksi tule.

Ei sitku -- Ei silkku.

Ei sitä auta häwetä, 1050 jota ei taida parata.

Ei sitä häwetä saa, jota ei parata woi.

Ei sitä mieli tee, jota ei silmä näe.

Ei sitä sanoa sanota, jonka ei päähän päästä.

Ei sitä sydän huole, jota ei silmä näe.

Ei sitä tiedä, mikä sika porsaasta kaswaa.

Ei sodassa silmää katsota.

Ei sodat sanomitta, kowat ilmat mainioitta.

Ei sokiata sakkoon panna, jalatonta jalkapuuhun.

Ei sota suosiota katso, tauti mieliä pahoja.

Ei sota yhtä miestä kaipaa. 1060

Ei sowi kaksi kuningasta yhteen linnaan.

Ei sowi sotoa kaksi yksillä yötulilla, eikä kaksi nuorta miestä yhden neiden wuotehella.

Ei sowi suopetäjä korpikuusen kumpaliksi.

Ei suata istujata, eikä suoda katsojata.

Ei sukset sulalla kulje, airot talwella awita.

Ei suksi suwella juokse, airo ei talwella awita.

Ei sula sydän suruinen, ei haudu halunen rinta.

Ei Suomessa niin wäkewätä sonnia, ettei pulkita.

Ei suotta kuolla, waikka suotta sairastetaan.

Ei susi kiwihin koske, 1070 karhu ei kisko kallioita.

Ei susi koiran kotoa itke.

Ei susi koiran kuolemata itke.

Ei susi silmiänsä häpeä.

Ei sutta neulalla tapeta.

Ei suu sulotta soita, kulkku kuitta kukkuele, kieli keitinpiiraisitta, mieli mustitta mesittä.

Ei suulla saa kunniata kantaa.

Ei suuret paljoa suatse: jos puikolla silmään pistää, kohta wihastuwat.

Ei suuret sanat suuta halkaise.

Ei suuttoman sanoja tietä, kielettömän lausehia.

Ei sydän sure, mitä silmä ei näe. 1080

Ei sydän sääreen tartu.

Ei syntywä siaa etsi, kuolewa paikkaa walitse.

Ei sywästä kaiwosta wesi puutu.

Ei syyhymättä saunaan.

Ei syyttä kuolla, eikä suotta sairasteta.

Ei syytön kaula kesken katkea.

Ei syytön pää werta wuoda.

Ei syödyssä säästämistä, otetussa ottamista.

Ei syöneellen kahta lounata pidä.

Ei syöneellen toista murkinata anneta. 1090

Ei syönyt sika tiedä syömättömän päiwistä.

Ei syöpä jääpää katso, kuolewa eläwän että.

Ei syöpä jääpää katso, ottawa telapuuta.

Ei syöpä laihdu, eikä laiska uuwu.

Ei syöpä laihdu, eikä tekewä köyhdy.

Ei syöpä suustaan tiedä.

Ei syöttiläs tiedä elätin waiwasta.

Ei syöttiläs tiedä, mitä elätti winkuu.

Ei syöty sioa waadi, eikä kuollut wartiata.

Ei särje suuta wehnäleipä, 1100 hiero kättä tarwoinsarwi.

Ei sää juoksewalta sudelta häntää katkaise.

Ei sääriä säästä saa, kun on kiirut kintahissa.

Ei sääsken ääni taiwaasen kuulu.

Ei säätä säkkiin panna, waan saatu.

Ei taa malja maata käske, hywä hyrsy huikennella.

Ei taito ole takaksi.

Ei taito takasin työnnä, tieto tieltä pyöräytä.

Ei taito takkana ole.

Ei talwen lumi taiwaallen katoa.

Ei talwi mene takansa katsomatta. 1110

Ei tanko lankoja katso.

Ei tapa tupahan jää, oppi owille pidäty.

Ei tappi janohon kuole, kauha nälkähän katoa.

Ei tappia janota.

Ei tasan tasaiset päiwät, ajat ei kaikki yhtäläiset.

Ei taskulla tapaa, kukkarolla kunniata, olkaan tyhjä taikka täysi.

Ei taudin kowuus tapa.

Ei taudin kowuuteen kuolla, eikä pehmeyteen peräytä.

Ei tautia jalalla jätetä.

Ei tautikaan tyhjästä ota. 1120

Ei tee terweys pahaa, särje ei suuta wehnäleipä.

Ei tehdyssä tekemistä, puhtahassa pesemistä.

Ei tekemätön touko kaswa, saamaton raha sikiä.

Ei tekiätä pahaksi panna.

Ei terwe tarwitse lääkäriä.

Ei tiedä emo tekiä, kellen tuutipi tytärtä, tuutiiko tuwalliselle, wai tuutii tuwattomalle.

Ei tiedä emo tytärtä, kenen on syödä synnyttänyt, kenen kantanut kaluta.

Ei tiedä emo tytärtä, kenen piekseä pesepi, kenen lyödä lykkeäpi.

Ei tiedä ennenkun tiellä käytetään, sitte wasta tienpää näytetään.

Ei tiedä imetteliä, 1130 ei katala kaswattaja, mitä miksiki imetti, kuta kuksi kaswatteli.

Ei tiedä kotoiset naiset, missä miehet mellastawat, kussa uhmaawat urohot.

Ei tiedä kotoiset waimot, kussa kulkepi urohot: wiipywätkö wiinateillä, wain owat oluen reessä.

Ei tiedä nykyiset miehet, milloin tytöt tuoristuwat, maito nännissä makaapi, utarissa uudet piimät.

Ei tiedä taloiset naiset, missä ukot uumartawat: usein ukot lumessa, miesparat pahassa säässä.

Ei tiedä teinipoika, mitä tyttäret tekewät.

Ei tiedä tekiä waimo pitäjätä pitkän paidan, kuinka paitansa pitäpi, hamehensa hallitsepi.

Ei tiedä tie käwiätänsä, kaakku kannan syöjeänsä.

Ei tiedä ukko, ei emäntä, missä uros uhon näkepi, poika waiwan polwipäiwän.

Ei tiedä waimot wiisahatkaan, missä miehet mellakoiwat.

Ei tieto tieltä työnnä, 1140 kaada ei oppi kankahalle.

Ei tikka kirjawa ole, waan ihmisen ikä kirjawa on.

Ei tohdi torpan kukko tassia talon kanoja.

Ei toisen miehen oma oma ole.

Ei toiwo saaliiksi ole, eikä luulo tiedoksi.

Ei tora haawaa tee.

Ei totta kieltää saa.

Ei tuisku tuuletta tule, keuhkot kypsy kiehumatta.

Ei tuki suowaa alenna.

Ei tule elo etsimättä, kala jalan kastamatta.

Ei tule kinnasta kiwestä, 1150 somerosta sormikasta.

Ei tule lintu liikkumatta, kala jalan kapsamatta.

Ei tule pää pestyksi, ellei itse saunaan mene.

Ei tule siltoa -- Ei saa siltoa.

Ei tule toukka tekemättä, synnyttämättä sikiä.

Ei tule touko tekemättä, eikä saamatta sikiä.

Ei tule tuohesta takkia, eikä wanhasta pappia.

Ei tule tyhjästä mitään.

Ei tule uni usein huolellisen huonehesen, kaihollisen kartanohon, murehellisen majahan.

Ei tule warahin päiwä, joulu ei joudu aikaisin.

Ei tuli kylläynny, 1160 eikä tuhlaaja rikastu.

Ei tuli tyhjää polta.

Ei tuonikaan tyhjästä ota, tuuli jäältä kaljamalta.

Ei tupella tapella.

Ei Turku torppariksi ole.

Ei Turku tunnissa tehty.

Ei Turku tuwan takana, Saksa saunan porstuassa.

Ei tyhjä lientä tee.

Ei tyhjä pala, eikä wesi happane.

Ei tyhjä pala piipussakaan.

Ei tyhjä paukahda. 1170

Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.

Ei tyhjä säkki seisallaan kestä.

Ei tyhjästä ottamista.

Ei tyhjästä tytyä, walehesta watsan täyttä.

Ei työ miestä häpäise.

Ei työ miestä pahenna, jos ei mies työtä.

Ei työt tehden lopu, paarmat tappaen katoa.

Ei työt tehden puutu, wirrat wuotaen wähene.

Ei tähkätöntä helluntaita, eikä jywätöntä mittumaariaa.

Ei täydy sianpäätä waiwaisen kaaliin. 1180

Ei täysinäinen kukkaro kilise.

Ei täysinäinen kukkaro weden päällä pysy.

Ei uhka-Jumala auta.

Ei uhkaten kuolla.

Ei uhkaten rikkaaksi tulla.

Ei uloawa susi lammasta murra.

Ei uneliaan -- Ei makaawan.

Ei unesta aumaa saada.

Ei unesta kirkkoja tehdä.

Ei unesta lawaa laiteta. 1190

Ei uni maaten lopu, eikä työ tehden.

Ei uni maaten lopu, nälkä naurista syöden.

Ei unta weroista wiedä, makuuta maan otoista.

Ei usta tuwan perässä, penkin alla ikkunata.

Ei uutta palaneessa ole.

Ei wahingon edelle käynyttä ole.

Ei wahingon weräjällä kukaan seiso

Ei wahinko huutele tullessaan.

Ei wahinko tule kello kaulassa.

Ei wahinko yksinänsä tule. 1200

Ei waimoa wirkaan wihitä.

Ei waiwa maata anna, waru waikia lewätä.

Ei waiwaisen eloon paljoa tarwita: tie eteen, keppi käteen.

Ei waiwaisen welkaa muu maksa, kun kirkon kirwes ja rautalapio.

Ei waiwaista waiwaisempaa, kun miniä miehelässä.

Ei waiwatonta wiljaa ole.

Ei wakaa wapise, eikä luja lutise.

Ei wallattoman wihoista, hampahattoman lihoista.

Ei wanha koira tyhjää hauku.

Ei wanha makaa, wanha huokaa. 1210

Ei wanha rakkaus ruostu.

Ei wanha suola janota.

Ei wanha waletta haasta, luppakorwa lullottele.

Ei wanha waletta hauku, luppakorwa luuhattele.

Ei wanha warahin syö, eikä myöhän illasta.

Ei wanha waraton ole.

Ei wanha wiatta kuole, akka lemmon ampumatta.

Ei wanhaksi toiwomista; wanhan on paha elää.

Ei wanhasta myödenkään ole.

Ei wanhasta ole myöden, eikä säästäen. 1220

Ei wanhurskaan wanttuutkaan katoa; jumalattoman wiedään lakkiki.

Ei wanhuuden kuninkaaksi tehdä.

Ei wanhuuden papiksi päästä.

Ei wanhuus mieltä anna, kun ei Jumala.

Ei wanhuus pahuudesta estä.

Ei wanhuus yksin tule, sill'on kuusi kumpalia.

Ei wara wenettä kaada, tuki suowoa tuhoa.

Ei warasta ole, jollei warkaan pesää.

Ei wariksen waloista ole, eikä paimenen pahoista.

Ei wariksesta ole wuoden merkkiä. 1230

Ei waris kirohin kuole, korppi kuiwihin sanoihin.

Ei warkaalla puolta ole.

Ei warkaan waloista ole, eikä huoran kyyneleistä.

Ei warpuisessa härjän woimaa.

Ei warsa tietä tiedä, ennenkun tiellä käytetähän.

Ei wasikka rukoillen elä, emälehmä ensinkänä.

Ei wasikka rukoillen elä, kun ei oiwa juomisella.

Ei wasikka rukoillen elä, oli musta tahi kirjawa.

Ei watsa nuolten täydy.

Ei watsa welkaa salli. 1240

Ei wedestä wäkiä ole.

Ei wedet taiwaassa mätäne.

Ei weistä hullun käteen anneta.

Ei welasta maksamatta, eikä wedestä kastumatta.

Ei weri niin wetelä, ettei wettä sakiampi.

Ei werka werkaa sorra.

Ei werratonta hywää, eikä werratonta pahaakaan.

Ei wesa kauas kannosta kaswa.

Ei wesi hullua hukuta, ennen wiepi wiisahanki.

Ei wesi kassissa pysy, 1250 taito päässä tuhman miehen.

Ei wesi wihalla juoda, taari toisen tarpehella.

Ei wettä wihalla juoda, kaljoa kateudella.

Ei wiaton pää werta wuoda.

Ei wieraasta ole talon hywää.

Ei wieras lapsi niin poween mahdu, ettei jalat näy.