Part 16
Warahin kirkkoon, hiljan keräjään.
Warahin myllyyn, myöhän kyytiin.
Warahin waris jalalla, 6290 ennen muita musta lintu.
Warahin waris jalalla, musta lintu liikkehellä, ettei kotka kaikki söisi, iso lintu ennättäisi.
Warahinen wanhan nousta, aikainen anoa lapsen.
Waras ilman pyytää.
Waras kaikki weljiksensä, huora kaikki sisariksensa.
Waras minua kiitti, huora minua laitti, hywä minun sillänsä heitti.
Waras minulle waarnan heitti, tuli ei heittännä mitään.
Waras päiwää piilehtii, pakenee pahantekiä.
Waras päiwää waraapi, huora yötä toiwottapi.
Waras toistansa waropi, huora toistansa hokepi.
Waras wannopi warasta, 6300 huora huoraa kokepi.
Waras warkaan -- Huora huoran.
Waras warkahan warasti, piru petti perkelehen.
Waras wei warkahalta, koira koiralta tapasi.
Waras wiepi warkahalta, saapi ilman saanehelta.
Waras wierahan silmä.
Waras wiriätä kiittää, huora laiska laittaa.
Warasta, kun kissa; syö, kun koira.
Warastettu ruoka makialle maistuu.
Wara-takki ahkiossaki.
Wara-wihko -- Suuri wihko. 6310
Warhain -- Warahin.
Waris aamulla warahin raakuttaa suloisella äänellänsä; piian konttimies koko päiwän.
Waris aina kohdalle lentää, konsa murkinan omin takein löytää.
Waris huutaa iltaisella huomeneksi hywää säätä: waris raakkuu aamuisella päiwäksi pahaa säätä.
Waris itki waiwojansa, korppi päiwiä kowia.
Waris käypi aamuisella, kun paras papin emäntä.
Waris lenti waahtokuulla, kewätkuulla keikutteli waimon rontin roiwahille, kunnottoman kuontaloille.
Waris lenti waahtokuulla, kewätkuulla keikutteli wyyhdille wiriän waimon, pankoille ani parahan.
Waris lenti wastatuulta, korppi ilmoa kowoa.
Waris toistansa torupi: 6320 tateessa omaki nokka.
Waris warista panepi: yhtä harmaat molemmat.
Waris woitti waakalinnun, härkä juoksewan hewoisen.
Waris woitti waakalinnun, mies parka paremman linnun.
Warjele wakaa Jumala: sian suusta, sokian kädestä.
Warjele wakainen luoja akasta äkisewästä: en taida tulehen luoda, enkä syöttää susille.
Warjele wakainen luoja kannusta kanan jalasta, kukon suusta hampaita.
Warjele wakainen luoja, kaitse waara karjan mailta, kapina kylän keskeltä.
Waroksi wieras koiraa lyöpi.
Warsa waiwaisen hewoinen, tytär lapsi tyhjän eukon.
Warsana pahat hewoiset, 6330 pahat lehmät lähteminä.
Warsi kun lapio, wirsi kun weisaaja.
Warsin on waiwainen pitäjä, jonka on pappi maankulussa.
Wasen käsi oikian saattaa.
Waski on kulta köyhän miehen, tina waiwaisen hopia.
Wasta aika sataa, kun heinät ladossa.
Wasta akka hawasi, tuli kun puolen päätä poltti.
Wasta alku rajaa.
Wasta alku tanssiin: sanoi sokia tapellessaan.
Wasta koira uineensa tiesi, kun häntä kastui.
Wasta syöpä, wasta saapa, 6340 wasta ulkoa tulewa.
Wasta waiwat alkaa, koska luulot loppuu.
Wasta'a sana sanalla, säästä ruoskasi hewolle.
Wastako ne waimona waseti pahat tawat tarttunewat: jo oli sappi saataissa, sinappi otettaissa.
Wastus waiwaisen jouluaamuna rengistään on.
Watsa lapsen warkaaksi, witsa lapsen wiisaaksi.
Watsa opettaa Lappalaisen ampumaan.
Watsa suuri walwojalla, pää paksu makoajalla.
Watsa wanhin pyydyksistä, pata wanhin astioista, kota wanhin huoneista.
Watsastansa orjan mieli, waan ei pellon siemenessä, eikä wierahan warassa.
Wedeksi itäinen tuuli, 6350 wedeksi akan toratki.
Wedelle wenehen -- Wesille wenehen.
Wedellä on notkia selkä.
Wedellä on nöyrät siwut.
Wedettä puhdas peseksen, lipiättä liuka'aksen.
Wedä Kiesus wierahia, wedä wierahan waroa: saisinpa itseki syödä.
Wehnäisiä toisen wehkaisetki.
Weikkoinen otettaessa, murhamies maksettaessa.
Weitsi jakajan käteen jää.
Weitsi wanhan hammas, hammas wanhin weitsi.
Welasta ei pääse maksamatta, 6360 eikä wedestä kastumatta.
Weli welkaa tehdessä, weljen poika maksaessa.
Weljellä weri wetelä, wetelämpi wierahalla.
Weljet wieraista tulewat, tutut tuntemattomista.
Wellinki welan tekepi, kaali talon kaswattapi.
Wellinki weron wetäpi, kaali kartanon pitäpi, mämmi saattapi mäelle, puuro puuta wuolemahan.
Wenehessä hywä olla, maalla matka joutusampi.
Wenäläinen wiekas poika, kaksikielinen kalikka.
Werassa, kun welassa, napissa, kun taiwaan tähdessä.
Werhossa Jumalan käsi on.
Werkka juoksun jättää, 6370 härkä hewoisen pettää.
Werkkaan märkää jauhetaan, hienoa tekee.
Wero wierahan wedetty, että on annettu ateria.
Wertaistaan lintuki lähenee.
Weräjälle yhtä miestä, kynnykselle yhtä naista.
Wesi ei hullua hukuta, ennen wiepi wiisahanki.
Wesi ei pysy wartahassa, waikka tyhjä tynnyrissä.
Wesi ja walkia -- Wettä ja walkiata.
Wesi on pitkä piimän jatko, akan itku leiwän jatko, yö lyhyen päiwän jatko, kengän kapla piian jatko.
Wesi tyhjän kielen päässä.
Wesi wierestänsä wiruttaa, walkia wierestänsä polttaa. 6380
Wesi woittaa wiljallansa, maa woittaa nenäluwulla.
Wesille wenehen mieli, mieli laiwan lainehille, neiden mieli miehelähän.
Wesille wenehen mieli terwatuiltaki teloilta; neiden mieli miehelähän korkiastaki kodista.
Westäjäänsä lastu tulee.
Wetelä kiitoksen - hywä kiitetyn.
Wetelä on weljen kiitos, matala isän ylistys.
Wetelä wesi waraksi, turha kiitos kunniaksi.
Wetelä wesi waraksi, wetelämpi weljen malja.
Wetelät on weljen armot, sittaiset sisaren armot, emon armot armaiset; ne on armot kun Jumalan.
Weti tukka eli parta, niin se käy yhteen. 6390
Wettä ja walkiata wieraan waraksi.
Wettä koirain torahan, tulta naisten tappelohon.
Wettä tyhjän -- Wesi tyhjän.
Wetäpi hywä hewoinen rekensäki, länkensäki.
Wie Jumala, minne wienet, kun et waan kotihin weisi.
Wie porsas Puolaan: saat sikana takaisin.
Wie sika Saksaan, tuo sika Saksasta: sika on sika arwollansa.
Wie sinä, minä wikisen, ole wiepänä wäkisen: minä tulen mielelläni.
Wie susi -- Syö susi.
Wie tuhka, jo hiilet meni. 6400
Wiekas kieli on pahempi, kun sodan miekka.
Wielä ehtii eläwä kuolla, marras mennä maan rakohon, tauti katsoa takansa.
Wielä on aikoa iässä katsoa hywänki kaupan, walitunki waimon saada.
Wielä on huolta huomenaki, wielä wastaki wajaa.
Wielä ruis Pietarin päiwästä siemenensä wersoo.
Wielä sen tulewan toiwoo, joka ottapi ewästä, syöpi lähtöruokiansa.
Wielä syödään syljettyki kaali.
Wielä tiedän tilkun maata syömätöntä, lyömätöntä, miekan miehen käymätöntä, tapparan takomatonta.
Wiepi wesi rikkojaki, hywä suurus surwojaki.
Wiepi wesi wietrianki, 6410 syöpi susi ylenki luonnon.
Wiepi wesi ylenki luonnon, ottaa rauta rieskaltaki.
Wiepi wiita werkaaki, tyytypi hapaasenki.
Wierahat minulla weikot, siwukulkiat sisaret.
Wieras on wieraan hewoisen häntäki.
Wieras tulee ajallansa, talo elää tawallansa.
Wieras waiwainen kylässä, autuas omassa kodissa.
Wieras weikkoa parempi, emän lasta laupiaampi.
Wierellä on wiholliseni, pöydän päässä pyöwelini.
Wiereskelee munaki pesässä.
Wierestänsä walkiaki polttaa. 6420
Wierin maalle wierahalle, tulin tuntemattomalle.
Wieriwät munatki kanan pesässä.
Wiha wiepi wiljan maasta, kateus kalan merestä.
Wihainen koira paha, kiukkuinen waimo pahempi.
Wihawainen wieras leipä, waikka woilla woidettuna.
Wiidesti wiriä käypi, kerran laiska katkaiseksen.
Wiikatet karwan katkaisee, harawa kaksi kaapaisee.
Wiikon wiinaton sepässä, kauan palkaton pajassa.
Wiikon wiljainen makasi, wilja wierehen wetihen.
Wiikuna wihittäessä, 6430 portto pois ajettaessa.
Wiina herkku herroissaki, paras pappien parissa.
Wiina miehen willitsee, wie woiman wäkewältäki.
Wiina on wiisaan juotawa, ei tuhmalle tuotawa.
Wiina wiepi illan mielen, aamu antapi takasin.
Wiina wiepi miehen mielen, olut oudoksi tekepi.
Wiina willihin tekepi, olut tuopi toisen mielen.
Wiina woittaa wiisahanki, tauti tappaa taitawanki.
Wiinnä, kuunna kesäinen ilma, sää syksyinen yhdeksänä.
Wiinnä, kuunna yö sykysyn, seitsennä kesäinen päiwä.
Wiipyen erät paremmat, 6440 kauan ollen kaunihimmat.
Wiipywän erä parempi, odottawan armahampi.
Wiipyy kylän käwiä, häwiäwät tappeliat.
Wiisahin wanha merellä.
Wiisas kaukaa puhupi, edemmä ajattelepi.
Wiisas kawalan pettää, hullu wiisaan willitsee.
Wiisi nälkää wiruissa, kuusi ilman istuessa.
Wiisi wanhalle tulepi, kuusi muuta kummempata.
Wiisi wirkaa, kuusi nälkää.
Wiisiwirkainen on kuusinälkäinen.
Wiittä on waiwainen wajalla, 6450 ei yhtä sianlihaa, eikä kahta kaalinpäätä.
Wilja wieraita kokoopi.
Wilja woitti wiisahanki, tauti tappoi taitawanki.
Wiljamaalla on hywä elää.
Wiljawa wesi kylässä.
Willainen emoisen witsa, jos rupeeman ruoskikahan; witsa wierahan werinen, jos on kerran koskekahan.
Willainen emoisen witsa, ruokoinen isoisen ruoska.
Willainen emoisen witsa, witsa wierahan werinen.
Willainen isoisen witsa, emon witsa willaisempi.
Wilu on pirtti wirkun waimon, palawa pahan emännän.
Wilu on waippa willainenki 6460 waimon wierahan tekemä.
Wilu on watsa warpuisenki jää-oksalla istuessa.
Wilu on wiipan waipan alla, ei wilu wenoisen alla, eikä sulhoisen siwussa.
Wilu on wiitta köyhän miehen, kaita kauhtana kasakan perehelle peitteheksi, kahden hengen katteheksi.
Wilu pirtti, raaka sauna, emäntä kylän käwiä.
Wilu warren kaswattaa, poutasää terän tekepi.
Wilu wiiden, kylmä kuuden, kahden kaikkien parahin.
Wilu wiljan kaswattaa, lämpöinen terän tekepi.
Wilu yhden, kolkka kolmen, lämmin kahden joutilaan.
Wilun liika wanttuissa, lämpimän sukan terässä.
Wiluwuosi wiljawuosi. 6470
Wireys kowanki onnen woittaa.
Wireys wahingon palkitsee.
Wiriä wanhempi kaswattaa laiskat lapset.
Wiriällä on wiisi osaa; laiskalla yksi, seki paha.
Wiriällä wiljaa, laiskalla lantaa.
Wirka entinen wetäpi, tapa wanha tempaapi.
Wirkansa puolesta kuki kopia on.
Wisu wiljansa pitäpi, auli kaikki antelepi.
Witsa lapsen wiisahaksi, watsa lapsen warkahaksi.
Woi meitä melkeitä, 6480 hywän järwen hylkeitä.
Woi on Ruotsin ruoan alku, kala suola Suomalaisen, Hämäläisen hautanauris.
Woi toki toista miestä, jos lienen hywä minäki.
Woi tuota woitonta kylää, kalatonta kartanoa; kuinka woiwat woitta olla, miten piimättä pysyä.
Woi tätä eläntää, kun on monta emäntää.
Woida rataista: paremmin juoksee.
Woilla Ruotsi ruoan alkoi, Suomi silahka-kalalla, Hämet hautanaurihilla.
Woilla woidan woudin rinnan, tuomarin sianlihalla, jottei tuomari toruisi, eikä wouti wormahtaisi.
Woimaansa hyljetki kiwelle nousee.
Woista Ruotsin ruoan alku, Wenäläisen wehnäisestä.
Woittaa hännän, joka koiranki. 6490
Wuo tiesi kalan elämän, tuuli linnun päiwäkunnat.
Wuodelta hewoista kiitä, toissa wuonna morsianta, kolmanna kotiwäwyä, partasuuna poikaasi.
Wuohen woi, waimon tawara: niitä ei tarwita talossa.
Wuohi waiwaisen eläin, huora waimo wanhan miehen.
Wuohi waiwaisen eläin, tyttö lapsi onnettoman.
Wuohi woitti wuonillaan, kauris kaulawilloillaan.
Wuoron meille yöt tulewat, wuoron päiwät walkenewat.
Wuoron pilwistä satapi, kaseista kaiken päiwän.
Wuoron waarina ollaan.
Wuoron waimot moisiolla, 6500 tasan naiset talkoossa.
Wuoron wieraissa käydään, harwoin hywin pidetään.
Wuoron woita, määrin mämmiä, harwoin päiwiä hywiä.
Wuoronsa wanhan tulepi, aikansa kahilahanki.
Wuosi on olla orjan määrä, kaiken polwensa miniän.
Wuosi wanhalla ikää, kuukausi kulunehella.
Wuosi wankan wanhentaa, kaksi lapsen kaswattaa.
Wuosi weronsa wetää.
Wuosi wiepi wuoden wiljan, päiwäkunta päiwän palkan.
Wuotta myöten lintu soipi, kewättä kala kutepi.
Wuowaa waris wastatuuleen, 6510 miesi onnehen kowahan.
Wähin paljo karttuu.
Wähitellen wilja makia.
Wähä elättää, tyhjä kuolettaa.
Wähä huolin pakkaisesta, kun ei päätäni palele.
Wähä hywä, tyhjä paha.
Wähä köyhällä kalua, ei sillenkään siaa.
Wähä lapsen mielen hywittää.
Wäha luku lukkarista, ei paljo papistakaan.
Wähä luku wallattoman wihoista.
Wähä makiata syödään. 6520
Wähä miehen mustuudesta, kun on muutoin mieltä päässä.
Wähä miehen mustuudesta, urohon mataluudesta, kun hän miehestä menepi, urohosta alkenepi.
Wähä mieltä hullun päässä, ei siaa sillenkään.
Wähä mätäs kuorman kaataa.
Wähä on pojista apua, tyhjä toiwo tyttäristä.
Wähä on wuohen woirasia, pikkarainen piimäpytty.
Wähä saadaan wähällä, pikkuruinen pikkuisella.
Wähä waimo kullan wäärti: hatusta hameen saapi, paidan housukankaasta.
Wähä waimoista waraa, ellei oppia enempi.
Wähä wara purjehesta, 6530 jos ei airoista apua.
Wähä warahin nousennosta, kun myöhän työlle saapi.
Wähä warjosta waraa, tyhjä turwa toisestansa.
Wähä warkahan waloista, itkusta pahan imeisen.
Wähä wähästä annetahan, pikkuruinen pikkuisesta.
Wähä wähästä tulepi.
Wähä wäwystä -- wäwystä wähä.
Wähäinen lintu munii wähäisen munan.
Wähäisestä waimo kaunis, suuresta sotahewoinen.
Wähällä hullun mieli noutaan.
Wähällä lapsen mielen noutaa. 6540
Wähän waiwoista waraa, kuolemasta kunniata.
Wähästä juopunut laulaa.
Wähässä paljo seisoo.
Wähässä wahinko saapi, pikaisesti piikarikko.
Wähästä on -- Wähäisestä.
Wähästä paljo tulepi, kipinästä tuli syttyy.
Wähästä walmis kuulee.
Wähät lapset, wähät huolet; isot lapset, isot huolet.
Wäiwet nautansa tuntee.
Wäkeä ei panna puntarilla, 6550 mieltä ei kauhalla ja'eta.
Wäki wääreä tekepi, wäki wäärän oikaisepi.
Wäkisin koira haukkuu: se sinne'päin onki.
Wäkisin koira metsään wiedään: ei se hunno orawata hauku.
Wäkisin työlle, ei ruoalle.
Wälehen koira pennut teki: sokiana syntyiwätki.
Wälehen wahinko saapi, pikaisesti piian rikko.
Wälehen wian näkepi, talon wieraan tawoissa.
Wälehen wähä wäsypi, pian heikko hengästypi.
Wälehen wähä wäsähti, pian uupui pikkarainen.
Wäli on wäätyllä witsalla, 6560 wäli wääntämättömällä.
Wälinaika linnassaki.
Wälttää pilkka pienemmästä, ei re'ellä wedettäwästä.
Wälttää pilkka pienempiki, ei korennon kannettawa.
Wästäräkki, wähä lintu, kulki kurjen siiwen alla: tuokin taittoi, alenti aisan.
Wäwy wätkähti tupahan, muna mutkahti patahan ehtoisen emännän kädestä.
Wäwystä wähän waraa, tyhjä turwa tyttärestä, miniästä mieli karwas, pojasta iäinen itku.
Wäännä köyttä ruumenista, solmi solmuhun munaa.
Wäärin menee wäärin saatu, pahasti pahoin ko'ottu.
Wäärin saapi wäärin tullut, työttä tullut tuhlatahan.
Wäärä hirsi ei auta huoneentekiälle. 6570
Wäärä niska nostessansa kauan yöllä walwonehen.
Wääräkö piispan pappilaan on?
Yhden hywä tekee: kaksi maksaa.
Yhden jäljet yhtäälle, kahden jäljet kahtaalle.
Yhden jäljet yhtäälle, yhdeksän yhdeksäälle.
Yhden koira elää, kahden koira kuolee.
Yhden sanan sanoo, siitä tora tulee.
Yhden talon koira -- Yhden koira.
Yhdessä ollaan: sanoi akka, kun suden kanssa ridassa oli.
Yhdesti nuori, kahdesti wanha. 6580
Yhdestä ylkä -- Yksin ylkä.
Yhdet kaikki yhdeksässä, yksi mieli miehen päässä.
Yhteen nenin iltaisella, selin perin aamuisella.
Yhteenpäin sudet ulwowat.
Yhtyy hywä hywään, jalo toisehen jalohon, repo rannan kiertäjähän.
Yhtyy juoksewa johonki, kunnei käypä kohtaaksen.
Yhtyy toisinaan sokiallenki raswaa lusikkaan.
Yhtä kaikki kaalin tähde, joko alta, eli päältä.
Yhtä kaikki yksinäisen: teki työtä, eli makasi, eli istui aiwan ilman.
Yhtä luuta wuohen sarwet owat. 6590
Yhtä paljo mieltä kiiskiltä, kun walaskalallaki.
Yhtä pitkät yhden jäljet, waikia ei poikelta awarat.
Yhtä pitäwäiset owat mustalaisen hewoiset.
Yhtä sirkan -- Taikka sirkan.
Yhtä sutten silmän juoksee, waikka kahda katsellaan.
Yhtä sutten silmän juuret, yhtä roswojen ajatus.
Yhtäy toisinaan -- Yhtyy toisinaan.
Yhtäälle yhden jälki, kahden polku kahtaalle.
Yhtäälle yhdet jäljet, monen jäljet monta tuowat.
Yksi henki hewoisellaki. 6600
Yksi hullu taitaa enemmän kysyä, kun yhdeksän wiisasta wastata.
Yksi häwinneen kaikki on.
Yksi juo oluen punaisen, toinen wettä wiilettäpi.
Yksi kaikki -- Yhtä kaikki.
Yksi karkko wettä huusi, kaikki karkkoiset janoiset.
Yksi kyntäjän -- Parempi kyntäjän.
Yksi lammas wettä määkyi, koko karsina janoistui.
Yksi mielenä, toinen kielenä.
Yksi mieli ystäwillä, ehkä päät erinnäiset.
Yksi naipi nuoren neitsen, 6610 toinen ämmän ämmittää.
Yksi oli lehmä maammollani: sen häjy härjäks muutti, piru pitkäpiimäiseksi.
Yksi on hywä, toinen parempi, kolmatta ei kysytä'kään.
Yksi on tuuli tuttuani, päiwä ennen nähtyäni.
Yksi paha peninki wie yhdeksän hywää myötänsä.
Yksi pahan tekee, kymmenen koskee.
Yksi pahin porsaistaki.
Yksi puhuu ystäwälle, ystäwä ympäri kylää.
Yksi puoli puuttununna, toinen jäänynnä wajaa.
Yksi sana niin hywä, kun yhdeksänki.
Yksi sanoi ystäwälle, 6620 ystäwä koko kylälle.
Yksi sianki sikiöistä pahin porsas.
Yksi sitä, toinen tuota, monikahdat muutamia.
Yksi suu, kaksi korwaa: sen tähden pitää enemmin kuulla, kun puhua.
Yksi suuna, toinen säkkinä.
Yksi synti warkahalla, yhdeksän epäiliällä.
Yksi synti warkahalla, yksitoista luulialla.
Yksi talon työ: makaa eli syö.
Yksi tie, kaksi asiaa.
Yksi tie tuonelahan, yksi ikuiseen ilohon.
Yksi tyhjä tyttäristä, 6630 jos kylällä naitakahan, tahi kuolkahan kotona.
Yksi tyhmä -- Yksi hullu.
Yksi walehtelia saa yhdeksän walehteliata matkaan.
Yksi wäärä -- Yksi paha.
Yksi yhähtää, toinen ähähtää.
Yksi älli ämmän päässä.
Yksin pojiton pinolla, tyttäretön huhmarella.
Yksin päiwin huomenia.
Yksin päiwin ikäki kuluu.
Yksin ruoalla parempi, kahden työssä kaunihimpi.
Yksin työllä tyttäretön, 6640 yksin pojaton pinolla.
Yksin ylkä paras: kaksin kumpiki katoopi.
Yksissä on yötä oltu, erissä ewähät syöty, kontit kostohon koettu.
Yksittäin piiat naidaan,' yksittäin lampaatki keritään.
Ylemmä hiiren mieli, kun wehnäaumaan.
Ylen köyhä katsotaan, kengät koirille syötetään.
Ylen köyhä katsotaan, portahalla potkitaan.
Ylen köyhä katsotaan, päälle laiskan astutaan.
Ylenkatset lapsen itkettää, ei osan wähyys.
Ylenkatsottu kanto reen kaataa.
Ylenkatsottu mätäs heinäkuorman kaataa. 6650
Ylinnä huoran pää kirkossa, warkahan walatuwassa.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Ylpeys käy talonpojanki takissa, nöyryys silkkipuwussaki.
Ylpeys lankeamaan saattaa.
Ylpeys tämän teki: sanoi sontiainen, kun päänsä seinään lenti.
Ylpeyttänsä kerjäläinenki luihkaa.
Ylääppä -- Ylemmä.
Ylös yltynyt pitäpi, päälle woipa tappelepi.
Ymmärrät sen yrin marin, mittä wettä kirnuun pannaan.
Yreksi käen keseä, 6660 mustan linnun muita maita.
Yreksi tuohesta -- Tuohessa on yreksi.
Yrittäneen päätä ei leikata.
Yritykset työn tekewät, ajatukset ajan wiewät.
Yrki tulta tuohessaki, tekoaika terwaksessa.
Yrmy elää, armu kuolee.
Yö, kuhun yötyy; päiwä, kuhun päätyy.
Yö on talwista suwea, kaksi kaikkein enintä.
Yö päiwillä wähä on.
Yö päiwiä wäliä, päiwä kahden yön wälissä.
Yö ristiäisiä hywiäki, 6670 kaksi häitä häiyjäki.
Yö syksyistä siloa, kaksi kaikkien eninnä.
Yökissa päiwäkissan woittaa.
Yöksi iltaisella, päiwäksi aamuisella.
Yökukko woittaa päiwäkukon laulamasta.
Yöllä armas soudeskella, kuuwalolla kuljeskella.
Yöllä warkaat waeltawat.
Yöllä yököt lentelewät, hämärällä häiyt linnut.
Yöllä yököt lentelewät, päiwällä paremmat linnut.
Yöllä yötyrit ajawat, pimiällä pillomukset.
Yöllä yötyrit tulewat, 6680 pimiästä piian wiejät.
Yötä on kyllin Uolewista, päiweäki Paawalista.
Yötä Oulusta, päiwää Paawosta.
Ähkä, puhka, työn tekee, ei wäen paljous.
Äiti antaa nisän suuhun, waan ei mieltä päähän.
Äiti ei laita lapsiansa, polje ei poikoa omoa.
Äiti heitti, isä heitti, heitti myöski heimolainen, waan ei heitä Herra Kiesus, hylkää hywä Jumala.
Äitin tawat tyttärellä.
Äitin witsa willawitsa -- Willainen emoisen.
Äiä on akkoa kylällä, ei kaikki minun emoni.
Äiä on huolta orjuudessa, 6690 isännyydessä enempi.
Äiä on huolta rikkahalla wartensa warustamasta, muretta makoamasta, työtä ilman istunnasta.
Äiä on juorua akoilla, on mitä hewon weteä.
Äiä on kantoa kaskessa, ei ole kaikki koiwun kannot.
Äiä on, kut metisillä huulilla suuta antaa.
Äiä on maalla malttawia, kun weden wahinko saapi.
Äiä on naidessa wäkeä, humalassa rikkahia.
Äiä on nuorra kaunihia, paljo wanhana pahoja.
Äiä on puuta puimatonta, koiwua kokematonta, piikoa pitämätöntä.
Äiä on päiwiä idässä, äiä öitä luotehessa.
Äiä on päätä päiwän alla, 6700 ei ole kaikki päät pätewät.
Äiä on työtä -- Äiä on huolta.
Äiä on työtä ohuudessa, paljo palkan piikuudessa, emantuudessa enempi.
Äiä on työtä, tuhma tunto, waiwoja, matala mahti.
Äiä on äitin kauneutta, ei ole äitin armautta.
Äiä äyriä pitäpi, paljo pieniä rahoja, naida naista neitosesta, ostoa orithewoista.
Äiän silloin äiti maksoi, kun se rinnalla imetti.
Äiän syöpi annettawa, itse ottawa enemmän.
Äiän tikka puita puipi, ei saa pitkiä pinoja.
Äiän tässä on ämmä maanut, piika pitkään lewännyt, kun ei ole tehnyt telttuisia, napeloinut nauhan päitä.
Äly on tarwes ämmän päässä, 6710 mieli leiwän leipoessa.
Ämmät äyhkyen eläwät, kuuset paukkuen palawat.
Äriä ämmä leipoessa, kimutessansa kiriä, panna oltta pannessansa.
Äriä ämmä leipoessa, kiukkuinen kirnutessa, willi wiinan keitännässä, makkaroidessa makia.
Äsken huolta hoiwatahan, pannahan pahaa mieltä, kun on liina liitetähän, lakki päähän laitetahan.
Äsken mies miessä, kun kaksi lakkia päässä.
Äsken miestä merkitähän, koska korwa leikatahan.
Äsken miestä merkitähän, puntarilla punnitahan, kun on tarwes tappelohon, mieli miekoille tekepi.
Äsken poika poika ompi, kun leiwän lehdosta tuopi, kannikan katajikolta, punakuoren kuusikolta.
Äsken poika poika ompi, kun uuden tuwan tekepi, kynnyksen tuwan etehen. uuden uksen kynnykselle.
Äsken tali nähdään, 6720 koska watsa awataan.
Äsken toukka touwollansa, että muut äkehellänsä.
Äsken tästä ämmä lähti, toinen singahti siahan.
Äsken waimo waiwan tunsi, koska kantoi kolmoisia.