Part 4

-- Oi, herra piispa, kuinka yksinkertaiseksi minut luulettekaan, ettekö usko minun tuota tietävän. Kiven putoamahan sinne on matkaa, sillä jos kiven mereen heittää, niin menee se varmasti pohjaan, ellei tänään niin huomenna.

Piispa joutui tuosta vastauksesta aivan ymmälle ja katsoen kovin tarkkaavaisesti tutkittavaansa lausui hänelle:

-- Niin, aivan oikein, mutta vastatkaapa minulle siihen toiseen kysymykseen. Kuinka pitkältä on matkaa taivaaseen?

Talonpoika-pappi mietti taas hetken asiaa ja vastasi taas yhtä vakaisesti:

-- Oi, herra piispa, ettekö luule minun tuota tietävän. Silmänkantamahan sinne on matkaa, ja jos silmä kantaa lähemmäksi, niin on taivas lähempänä, mutta jos se kantaa kauvemmaksi, niin se on kauvempana.

Piispalle kelpasi tämäkin vastaus ja hän teki kolmannen kysymyksensä jo aivan leppyneellä mielellä:

-- Mutta entäs se kolmas kysymys. Kuinka paljon lähtee tervahaudasta savua?

-- Oi, herra piispa, siihen on vähän vaikeampi vastata, lausui vastaaja, mutta kun oikein tarkkaan ajattelee, niin saadaan selvyys siihenkin. Kun puut punnitaan tervahautaan pantaessa ja sitten haudan poltettua punnitaan tuhka ja hiilet, niin nämät vähentämällä puiden painosta jää itsestään selväksi, kuinka paljon on savua tervahaudasta noussut.

Se vastaus lepytti piispan jo aivan kokonaan ja hän kysyi vastaajalta neljännen kysymyksen oikein taputellen häntä olkapäälle:

-- Entä sitten viimeinen kysymys: mitä luulette minun ajattelevan näitä kysyessäni.

Talonpoika-pappi korjasi ryhtiänsä ja vastasi sitten voitokkaasti:

-- Oi, herra piispa, te luulette minun olevan teidän ahdistelemanne kirkkoherran, mutta hänkö itse olisi viitsinyt tulla näin alentavan tutkimuksen alaiseksi, ei, vaan hän lähetti yhden tyhmimmistä talonpojistaan puolestaan vastailemaan. Tässä pitäjässä ovat tyhmimmät talonpojatkin näin viisaita, eikä vain itse kirkkoherra!

Silloin ei piispa enää kauvemmin kantanut epäluuloa pappia kohtaan, vaan antoi hänelle täyden tunnustuksensa, ja -- talonpoika sai kaikki vanhat rästinsä anteeksi.