Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Part 8
1. Jos lienet metsästä tullut, 12. Maheat makuu-alasi, 13, 14. Siellä siivotut sijasi, Ja havuiset päänalasi. 17. Ma'a maat on m. m. 19. Korvet konteina Lahota,
b.
Tunne huuti, Hiien hurtta, Häpeä, hävytön koira, Juokse tuonne, jouhiturpa, Villahäntä, vierettele, Metsän synkkähän salohon, Korven kolkon kainalohon, Varvuille vapiseville, Kanarville karkeille, Kuusihin kuhisevihin, 10 Honkihin hohisevihin, Haapoihin halenneihisin, Raitoihin rakoperihin, Pihlajihin piukeihin, Katajoihin kaarevihin, Mätäpäihin mäntylöihin, Oravaksi oksapuihin, Kärpäksi kiven koloihin! Mene siitä, kunne käsken, Hirven hiihtokankahille, 20 Poropetran polkumille, Hevon rääyntäsijoille, Ketun tappotanterille, Jäniksen jävintämaille, Kontion kotiperille, Karhun louhikartanohon, Karhun kiljuvan kitahan, Se sun luinehen purevi, Ruotinehen rouhoavi!
Toisin:
8. K. karvahille, 9, 10. K. kuhisemahan, H. hohisemahan, Mäkehen mäeltämähän, Korpehen kolajamahan, 14. K. kaatuvihin, 21. R. rääkymäsijoille, 23. J. jäpimämaille, J. makausmaille, 24, 25. K. kiviko'ille, Kivi karhun kammiohon,
11. Pohjolaan.
a.
Tuonne ma sinun manoan, Tuonne kehnoa kehotan, Pohjan pitkähän perähän, Lapin maahan laukeahan, Kuss' ei käyne karjan kynsi, Hypänne hevosen varsa. Siell' on onni ollaksesi, Lempi liehahellaksesi, Hyvä kangas käyäksesi, 10 Hiekka helkytelläksesi. Syö siellä, paha pakana, Raasta siellä, Lemmon rakki: Siell' on hirvet hirsipuussa, Orrella metsän otukset, Siellä luutonta lihoa, Suonetonta pohkeata, Syöä miehen mielen määrin, Haukata halun perästä, Ilman ihmisen ihotta, 20 Kasvavaisen kainaloitta.
Toisin:
3. P. p. povehen, 5, 6. K. e. kule k. kynnet, Vaella h. varsat 6. Eikä raavahat rapehi. 8. L. liehakoiaksesi, 13, 14. Hirvet siell' on hirtettynä, Jalot peurat jaksettuna, 14. Oksissa m. o.
b.
Tuonne ma sinun manoan, Pimeähän Pohjolahan, Portin Pohjolan oville, Kirjokannen kartanoille, Kuss' ei kuuta, aurinkoa, Eikä päiveä ijässä. Hyvä on sinne mennäksesi, Yli puita, alate maita, Mennä hongissa hohisten, 10 Petäjissä peppuroien, Pohjan on ponneton veräjä, Saranaton ilman salmi, Juosta suuren, juosta pienen, Juosta pitkän perkelehen. Hyvä oli sinne päästäksesi, Hyvä siellä ollaksesi, Meren ranta juostaksesi, Somer sorkutellaksesi, Hieta hieno hieputella, 20 Kangas kaunis kaaputella. Siell' on uutta, siellä kystä, Kaksin kattilan kokassa, Siellä luutonta lihoa, Siellä päätöntä kaloa, Näpistellä nälkähisen, Hilpota himostunehen. Hirvi on puuhun hirtettynä, Jalopeura jaksettuna, Härkä paksu paistettuna, 30 Suuri raavas surmattuna, Syöä miehen syölähänki, Ahmia nälästynehen.
c.
Tuonne ma sinun lähetän, Tuonne käsken ja manoan, Ylitse metsän yheksän, Metsän puolen kymmenettä, Pohjan poikien tulille, Lapin lasten valkeille. Pilkat on tehty pitkin puita, Pitkin puita, poikki maita, Josta tunnet, tuhma, käyä, 10 Äkki outonen osoat. Rata on rauasta rakettu, Teräksillä tolpitettu, Mennä suuren, mennä pienen, Mennä keskikertaisenki, Pohjan pirttien perille, Lapin laahtitanterille. Hyvä siell' on ollaksesi, Armas aikaellaksesi: Sija siell' on sulle tehty, 20 Vuoe lempinen levätä, Syömiset on suoritettu, Juomaneuvot jou'utettu, Metsän tarvahat tapettu, Kaaettu metsän kapehet, Liha luuton syötäväksi, Veri viljoin juotavaksi. Saat siellä surutta syöä, Haukata halun perästä, Nälissäsi närvistellä, 30 Hirven harvoja lihoja, Petran paksun pallioita, Karhun kainalolihoja, Kontion kovia luita, Yöt maaten sikopajassa, Päivät lammaskarsinassa.
Toisin:
15. P. poikien p. P. penkiön (penkeren) perihin, 21. Siell' on syömät s. 25, 26. L. l. syöäksesi, V. v. juoaksesi,
d.
Tuonne ma sinun manoan, Tuonne keitoa kehotan Mieholasta, metsolasta, Työntekiän tienohilta Miehen joutavan jälille, Työttömien tienohille, Pimeähän Pohjolahan, Lapin sysmähän syvähän, Kuss' ei kuulu kukon ääntä, 10 Eikä kanan kaakotusta! Siell' on sun sisariasi, Siellä viisi veikkoasi, Kuusi kummisi tytärtä, Seitsemän setäsi lasta; Sinne siekin tuomitahan Siksi ilmoista ikeä, Paikoille papittomille, Maille ristimättömille.
Toisin:
7, 8. Pohjan pellon penkerehen, Lapin laajahan kylähän, 8. L. suurenen salohon, Paksuhun Palentolahan, Miesten syöjähän sijahan,
12. Sotatanterille.
a.
Tuonne ma sinun manoan, Tuonne käsken ja kehotan, Suurille sotakeoille, Miesten tappotanterille, Jossa miehet miekkeleikse, Tasapäinä tappeleikse! Siell' on hyvä ollaksesi, Helppo heimahellaksesi, Syöä uuelta lihoa, 10 Juoa verta lämpimältä: Verta siell' on päälle polven, Talmoa jalan tasalle, Siell' on päätä kuin mätästä, Siellä hiusta kuin kuloa.
Toisin:
4. Noille t. 6. Tasan pojat t 9, 10. Liha uusi syöäksesi, Veri lämmin juoaksesi: 12. T. lumen t.
b.
Mene tuonne, kunne käsken, Kurkkuhun kuparijousen, Tykin suuren suun etehen, Rautakirnujen kitahan, Sorkkihin sotahevosen, Kavioihin vainovarsan, Joss' on verta juoaksesi, Lippoaksesi lihoa, Eikä syöen syömät puutu, 10 Juomat juoen ei vähene: Verta siell' on säärivarsi, Polven korkeus punaista!
Toisin:
6. Sotavarsan vajallisin (vainiolle), 11. V. s. o. vyöhön asti,
13. Taivahalle.
Lienet tuolta taivahalta, Poutapilvien periltä, Nouse taasen taivahalle, Tuonne ilmoille ylene, Kautta kuun, alatse päivän, Ylös taivahan tasalle, Pilvihin pirisevihin, Tähtihin tärisevihin, Tulena palelemahan, 10 Säkeninä säihkymähän, Auringon ajelemilla, Kuun kehyen kiertämillä, Seitsentähtien selillä, Takaisella taivahalla!
Toisin:
1. L. tauti (tullut) t. 3, 4. Nouse tauti t., Tuska tuulelle y.
14. Tuntureille, vuorille, kiviin ja kallioihin.
a.
Tuonne ma sinun manoan, Tuonne tuhman tuikkiloitsen, Kohen vuorta korkeata, Vasten varvikkomäkeä, Tuiman tunturin laelle, Kuhavuoren kulman päälle, Pohjan porttien lähelle, Kiven alle kirkumahan, Ratikkana rääkymähän, 10 Kiven päälle kiljumahan, Kallioille kaljumahan! Kun siell' et sijoa saane, Mene tuonne, kunne käsken, Kuhavuoren kulman alle! Siell' on sulle vuoe tehty, Merisuorsan sulkasista, Vuoress' on lihava lehmä, Siin' on kyllä syöäksesi, Jyystämistä, jäystämistä, 20 Syömistä, kaluamista.
Toisin:
5. Tuonne t. mäelle, 8. K. a. kiiltämähän, 16. M. sulkimista,
b.
Tuonne ma sinun manoan Vuorihin vohisevihin, Kuusihin kuhisevihin, Vuoren vaskisen laelle, Kuparisen kukkulalle, Kussa pilvet vuorta piirsi, Höyrä vierteli kiviä, Vuoren rautaisen rakohon, Kahen kallion välihin! 10 Kiru siellä, kiusajainen, Paru siellä, painajainen, Vuoren rotkoissa syvissä, Viien vuoren viukelossa, Jost' et pääse päivinäsi, Selkene sinä ikänä!
Toisin:
2, 3. Louhiin lotisevihin, Vuorihin vapisevihin, V. terässekoihin, Rautaisihin kallioihin,
c.
Tuonne ma sinun manoan Norjan vuoren notkelmahan, Turjan tunturin sivuhun, Lumivaaran kukkuralle, Pohjoispuolelle mäkeä, Suin lumehen, päin vitihin, Koprin ilmahan kovahan, Siinä tuulen tuikutella, Kovan ilman kolkutella, 10 Kunnes kuivut kutteloksi, Painut ilman patteloksi!
d.
Kunne ma kipuja kiistän, Kunne tuskia manoan, Ihosta imento raukan, Emon tuoman ruumihista? Tuonne ma kipuja kiistän, Tuonne tungen tuskapäitä, Kivut soille, kivut maille, Tuskat aavoille ahoille, Hiekkoihin helisevihin, 10 Somerihin juoksevihin. Kun ei tuostana totelle, Toki tieän toisen paikan: Tuonne ma kipuja kiskon, Tuonne painan pakkopäitä, Kivisihin kallioihin, Rautaisihin raunioihin, Kiviä kivistämähän, Paasia pakottamahan. Ei kivi kipuja itke, 20 Paasi ei vaivoja valita, Vaikka paljon pantahisin, Määrättä mätettähisin.
Toisin:
14. T. tuskia altistan, 17, 18. Kiville kivistäville, Paasille pakottaville. 20-22. Paasi päiviä pahoja Josk' on p. p. Äijin äyskäeltähisin. 21. Eikä vuori voikertele, Vuori ei kipuja kiellä,
e.
Tuonne ma kivut kiroan, Tuonne tungen tuskat tuimat, Keskelle Kipumäkeä, Kipuvuoren kukkulalle. Siell' ompi kipuiset koirat, Hallit hallankarvalliset, Jotka ulvovat kivuissa, Vaikeroivat vaivoissansa. Kipupiika pikkarainen 10 Kipuja keräelevi Ympäri Kipumäkeä, Kipuvaaran kukkuloa, Kipukintahat käessä, Kipuvakka kainalossa. Kivi on keskellä mäkeä, Reikä keskellä kiveä Yheksän sylen syvyinen, Kyynäräinen kymmenettä, Johon tuskat tungetahan, 20 Pahat vaivat vangatahan, Kivut suuret survotahan, Ailuet ahistetahan, Kiven kirjavan sisähän, Maksankarvaisen malohon, Korennolla koivuisella, Tangolla tasaperällä, Vaskisella valkkimella, Teräspäällä telkkimellä.
Toisin:
8. Valittavat v. 17. Se on väätty vääntiällä Yheksän sylen syvälle,
f.
Pois minä kivut kiroan, Työnnän tuskat tuonnemmaksi, Kivistöihin, kannistoihin, Turjan tunturin perille, Aaltoihin Alue-järven, Meren mustihin mutihin. Kipu kivet särkeköhön, Tervaskannot kalvakohon, Vuoret vahvat siirtäköhön, 10 Kalliot kukistakohon, Meret hyyksi hyytäköhön, Järvet jääksi jäätäköhön!
Toisin:
8. T. kaatakohon,
g.
Tuonne ma kipuja kiistän, Tuonne pakkoan pahoja, Kiven kirjavan sisähän, Paaen paksun palleahan. Katkoan kiven kaheksi, Paaen kolmeksi palaksi, Vieritän kivut vetehen Alle aaltojen syvien, Hyvän hylkehen iho'on; 10 Se kivut syvälle viepi, Ulapalle uittelevi, Alle mustien mutien, Toisen-aikaisten tomujen, Sini siellä ollaksensa, Kuni ei kuuta, aurinkoa, Ilmassa inehmisiä, Asuvia alla taivon.
Toisin:
2. T. vammoja valitan, 7. Paiskoan palat merehen,
15. Tuulihin.
a.
Lienet tuska tuulen tuoma, Tuulen tuoma, veen vetämä, Hattupurjehen hakema, Ahavaisen ankeloima, Ota tuuli purtehesi, Ahava venosehesi, Vieä vieretelläksesi Yli maien ja merien, Tuskat tuulien majahan, 10 Tauit taivahan navalle, Tuulen tuutimasijoille, Ahavan asuinperille, Siellä tuulen tuuitella, Ahavaisen akkiloia, Vilun ilman viihytellä, Kovan ilman kopristella!
Toisin:
12. A. ajeluteille,
b.
Jos oot tauti tuulen tuoma, Tuulen tuoma, veen vetämä, Ahavaisen antelema, Vilun ilman viskoama, Ota tuuli tuonnoksesi, Ahavainen annoksesi, Ota tuska tuutuhusi, Siirrä siipesi väkehen Vieä viiletelläksesi 10 Viirilöihin vinkuvihin, Tuulihin tuhisevihin, Pilvihin pihisevihin, Tuulten tuuviteltavaksi, Pilvien pieltäväksi!
Toisin:
4. V. i. viehättämä,
c.
Mene tuonne kunne käsken, Tuulen virmeän väkehen, Ahavaisen olkapäille, Ison ilman vietäväksi, Tuulen tutjuteltavaksi, Ahavan ajeltavaksi! Mene hongissa hohaten, Petäjissä piehtaroien, Kuusen latvoissa kuhaten, 10 Ilman puussa istumatta, Lengolla lepeämättä; Niin mene merien poikki Noita tuulen teitä myöten, Ahavan rekiratoja, Ylitse meren yheksän, Meripuolen kymmenettä!
Toisin:
2. T. pohjaisen v. 5. T. tuiskuteltavaksi,
16. Ulkomaille.
Tuonne ma sinun manoan Muille maille vierahille, Sungun suurille pihoille, Venäehen vierimaille! Hyvä siell' on ollaksesi, Armas aikaellaksesi, Yöt maata sikopajassa, Päivät lammaskarsinassa. Kun siell' et sijoa saane, 10 Mene tuonne, kunne käsken, Muille maille kaukaisille, Muille mustille vesille, Silmän sietämättömille, Korvan kuulemattomille, Paikoille papittomille, Maille ristimättömille, Kust' et kuulu kuuna päänä, Ilman sinä ikänä!
17. Veteen.
a.
Lienet, vieno, veen vetämä, Meren aaltojen ajama, Niin, vieno, vetehen mennös, Meren aalloille ajaite, Suurelle meren selälle, Ulapalle aukealle, Mutalinnan liepehille, Vesiharjun hartehille, Siellä aaltojen ajella, 10 Veen synkän sylkytellä, Kunnes kokko kopraisevi, Veen näkki näppäjävi; Se sinun syville viepi, Uramoille uittelevi, Alle aaltojen syvien, Alle vierevän vetosen, Jost' et pääse päivinäsi, Selviä sinä ikänä.
Toisin:
3. N. v. v. viere, 12. V. n. näykkäisevi; 14. Urakalle u. 16. Meren mustihin mutihin,
b.
Kun lienet vetinen Hiisi Tahikka vetinen Kalma, Juokse juoksulla jokehen, Lähetäite lähtehesen, Läikkyvähän lähtehesen, Heiluvahan hettehesen, Virtahan virisevähän, Koskehen kohisevahan, Lampihin kalattomahan, 10 Aivan ahvenettomahan, Umpilammin lumpehille, Tasalammin lappiolle, Ruokoihin rohisevihin, Kaisloihin kahisevihin, Rannoille röhiseville, Somerille pyöriville, Kynsin kylmähän kivehen, Hampahin vesihakohon!
Toisin:
1. K. l. v. koira, 13. Ruohoi'in r.
c.
Jos oot vierinnä veestä, Totta vieriös vetehen, Matosina maat matele, Rannat saukkoina samoa, Tuonne liutohon merehen, Laajalle Lapin lähelle, Suuhun rautaisen matikan, Teräshau'in hampahisin, Se sun luinehen purevi, 10 Ruotinehen rouskuttavi; Silmille sinisen siian, Lohen purstohon punaisen, Joka aalloissa ajavi, Uipi kosken kuohunnossa, Alla pyörretten asuvi, Alla virran viehkuroipi! Siika sun syville viepi, Ulapoille uittelevi, Lohi loitos kannattavi, 20 Etäämmä ehättelevi, Alle aaltojen syvien, Päälle mustien mutien, Joss' ei tunnu tuulen henki, Eikä käy veen värehet. Jospa sieltä pääsi nostat, Ukko pääsi katkaisevi Kurikalla kultaisella, Vaajalla hopeisella.
Toisin:
5, 6. Lapin laakohon merehen, Väinön väljähän vetehen, 7. S. vaskisen matehen, 19. Meri kauvas k. 21-24. Veen väljän vääntehille, Kosken kuohu'un kovahan.
d.
Jos oot vierrynnä veestä, Niin sä vierköskin vetehen, Hauvin suuren hartioille, Purstolle lohen punaisen, Lohen vieä loitommaksi, Kalahauvin kaimaella! Lohi luopi purstoltansa, Hauki hartioisiltansa, Ihvenille, ahvenille, 10 Kaikille veen kaloille, Maksoihin merimatehen, Sappehen sinisen siian, Mustan muikun sieramihin, Kiiskin rautaisen kitahan, Joka virrassa venyvi, Veen varassa vyyhtiävi, Kiven alla kiimoavi; Se sun kaivavi karille, Kiven alle kiinnittävi, 20 Kiiskien kinaperille. Et siellä sijoa saane, Tuonne ma sinun lähetän Noille väljille vesille, Ulapoille aukeille, Kussa hauki haukkoavi, Veen koira koppoavi, Se sun sitten saattanevi, (Kanssansa kaottanevi,) Hyvän hylkehen kitahan, 30 Vatsahan valaskalalle, Jost' et kuulla kuuna päänä, Ilmau sinä ikänä!
Toisin:
4. Poskehen lohen p. 5, 6. Lohi sun etäälle viepi, Kalahauki kaimoavi! 7, 8. L. l. purstostansa, Hauki suuri harjastansa, 8, 9. Hauki sun hajottelevi Ahvenille ruotaisille, 14. K. linnahan kinaisen, 29. Ison h. iho'on,
e.
Jos olet ve'estä tullut, Tuonne ma sinun manoan Selville meren selille, Lakehille lainehille! Siell' on onni ollaksesi, Lempi liekahellaksesi, Siellä tuuli tuuvittavi, Vastaranta vaaputtavi, Meren läikkä läikyttävi, 10 Vesi vieno vilkuttavi. Tuuli sinne turvan tuopi, Aalto ahvenen ajavi, Syöt sivulta siikasia, Luotasi lohikaloja. Kolm' on kuohua merellä, Tuli kunki kuohun päässä, Mies kunki tulen e'essä, Varras kullaki käessä, Siell' on paisti vartahassa, 20 Kussa hirvi, kussa härkä, Kussa pää valaskaloa, Ne on paistia parahat Syöä miehen nälkähisen, Haukata halun alaisen.
Toisin:
10. Vesi synkkä sylkyttävi.
f.
Pois minä kivut kiristän Tämän ihmisen ihosta: Kivut tuonne kiityköhön, Vaivat tuonne vaipukohon, Kivuttaren kippasehen, Vammattaren vakkasehen, Vaivattaren vuotehesen, Päivättären päänaloille! Kun siell' ei sijoa saane, 10 Vierköhön kivut vetehen, Vaivat tuonne vaipukohon, Meren synkkihin syvihin, Alahaksi Saarvajärven, Yheksän sylen syvähän, Mist' ei saaha milloinkana, Eikä kuulu kulloinkana, Tässä pitkässä ijässä, Minun päiväkunnissani!
Toisin:
5, 6. K. kintahasen, V. vanttusehen,
18. Kiinnityssanoja.
a.
Käy nyt tuonne, kunne käskin, Kunne käskin ja manasin, Vietä siellä viikkojasi, Sekä kuitasi kuluta, Kunnes pääsnen päästäjäksi, Selvinnen selittäjäksi, Tullen sua noutamahan, Kerinnen kerittämähän, Yheksällä oinahalla 10 Yhen uuhen kantamalla, Yheksällä härkösellä Yhen lehmäsen vasoilla, Yheksän orihin kanssa Yhen tamman varsasilla!
b.
Mene tuonne, kunne laitin, Kunne käskin ja kehotin, Jost' et pääse päästämättä, Selviä selittämättä, Sinä ilmoisna ikänä, Kuuna Herran valkeana! Etkä pääse päästäjille, Selviä selittäjille, Kun en pääsne päästämähän, 10 Käy itse kerittämähän, Kolmen koirani keralla, Viien, kuuen villahännän, Seitsemän sepelikaulan, Kanssa haukkuni kaheksan, Yheksän oron keralla Yhen hevon kantamalla.
Toisin:
8. Keriä kerittäjille, 15. Yheksällä orihilla,
c.
Lähe pois nyt Lemmon koira, Mene tuonne, kunne käskin, Ellös tuolta toiste tulko Sinä ilmoisna ikänä, Kuun kullan kumottamalla, Päiväkullan paistamalla, Kun ei tulla noutamahan, Keritä kerittämähän Yheksällä kissasella 10 Yhen emän kantamalla, Yheksällä kukkosella Yhen kanan kantamalla!
Päästö- l. parannuslukuja.
1. Ampiaisten, kiilijäisten ja m. hyönteisten pistämissä.
a.
Ampiainen angervoinen, Ken käski pahalle työlle, Työlle kehnolle kehotti, Kuka hullu höynähytti, Mielipuoli vimmahutti, Pistämähän piikilläsi Tuota ihmisen ihoa? Elä ammu ampiainen, Elä pistä piikkilintu; 10 Ethän lintu lienekkänä, Jos et piä piikkiäsi! Pistä piikkisi pinohon, Katajahan kannuksesi, Nuolesi kivehen kisko, Karahuta kalliohon, Kytke siipesi kynimet, Kärsä käännä käppyrähän, Tahi ammu itseäsi, Toukkiloitse toisiasi, 20 Ammu ilman aikojasi Kivilöitä, kantoloita, Kuusin kerroin kumpiaki! Mull' on hiekkainen hipiä, Rauankarvainen kamara.
Toisin:
12. P. p. ketohon (kulohon, kivehen), 13. Kankahasen kannuksesi, 15. Kasahuta k. 23. M. o. hihnainen h.
b.
Ampiainen, ampulintu, Kiilijäinen, äylijäinen, Miesi nöyrä neulijainen, Elä ammu nuoliasi Tuohon ihmisen ihoon, Karvoihin emon kapehen! Kyllä sun sukusi tieän, Kanssa kaiken kasvantosi: Synnyttären synnyttämä, 10 Kasvattaren kasvattama; Sokea sinun isosi, Sokea sinun emosi, Sokea sinä itseki; Lumehen isosi kuoli, Lumehen emosi kuoli, Lumehen sinäki kuolet. Elä nyt nouse korkealle, Elä polvia ylemmä, Tunge tuppehen nenäsi, 20 Paina pääsi pökkelöhön, Pure puuta, pure maata, Pistä pieniä kiviä; Heitä viitahan vihasi, Kaseksehen kannuksesi, Haon alle haikeasi, Kanervahan katkerasi, Korpehen kovat panosi, Suomutahan muut mujusi, Tee nuolet tehottomaksi, 30 Jouset jäntymättömäksi! Korvess' on sinun sijasi, Suolla kaunis kartanosi, Siellä tuohinen tupasi, Kaarnankuorinen kotisi; Hyvä siell' on ollaksesi, Maja valmis maataksesi, Ammuskella aikojasi, Toukkiloita toisiasi, (Et sä kuule kulkiata), Miehest' et mitänä tieä.
Toisin:
20. P. p. kainalohon, Käännä p. käppyrähän, 23, 24. H. hietahan v. K. karvahasi, 27, 28. K. k. sanasi, S. murkinasi, 31. K. o. s. kotisi, 32. Kannon päässä k. 33, 34. Tuohesta sinun t. Kaarnan kuoresta k. Tuohikottelo (-koivu sun) kotisi, Tuohikottilo (-koppana kotisi) Lahokanto kartanosi;
2. Ampu- ja puskutaudeissa, kovissa kohtauksissa y.m.
a.
Ompelen tulisen turkin Tulisilla tutkamilla Tulisen tuvan sisässä, Sen mä päälleni puetan, Lähen ammuksen ajohon, Puskutau'in tappeluhun. Ajan ammuksen ahoille, Puskut pilvihin puhallan; Hän jos ampui yhen nuolen, Minä ammun kaksi nuolta, Hän jos ampui kaksi nuolta, 10 Minä ammun kolme nuolta, Hän jos ampui kolmin nuolin, Minä viel' useammilla, Saoin nuolin saikaelen Ja tuhansin tuikaelen: Minun on nuoleni nopeat, Teräkseni tehtosammat,
Toisin:
4. S. m. p. pujotan, 18. M. o. n. terävät, T. karkeammat.
b.