Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Part 5
Sulakohot sun vihasi Kuin suola suli meressä, Painukohot sun pahasi Kuin hiekka vetehen painui, Vaipukohot vaikeasi Kuin vaha tulessa vaipui, Kaotkohot karvahasi Kuin on kaste kankahalla Ihosta imehno raukan, 10 Karvasta kavon tekemän! Sula on terva tehtäessä, Rasva räyvyteltäessä, Sulemmaksi sun vihasi, Räykeämmäksi sitäki! Niin sulat sinun vihasi Kuin on voi sulattaessa, Kesämaito lypsettäissä, Tahi talvinen avento!
Toisin:
2 1/2. Rasva räytyi riehtilässä, Tahi rasva kattilassa, 4. K. santa v. p. 7. K. katkerasi 13, 14. Sulempi sini sitäki! 18 1/2. Henki huokaeltaessa!
d.
Sulakohot sun vihasi, Muuttukohot muojuesi Voin sulan sulautehen, Maitosen makeutehen! Sulempi Jumalan armo, Armo Luojan armahampi. Sima suustasi sula'a, Mesi keitä kieleltäsi, Panemillesi pahoille, 10 Luomillesi kykkyröille! Veä päälle lemmen lehti, Kultalumme luikahuta, Jott'ei viikkoa vihoa, Eikä kauvan karvastele!
Toisin:
4. Kesämaion muotoiseksi; 8. M. k. kielelläsi, 9, 10. Paikkoihin panemihisi, Vammoihin vanumihisi! 12. Luojan l. l.
e.
Syö itse sinun vihasi, Suuhusi omat pahasi, Panot kummat kulkkuhusi, Kipeät kitusihisi; Juovos viinana vihasi, Olunna omat kipusi, Hapanvennä haikeasi, Maitona pahat panosi, Mennä mielikarvahasi, 10 Munavoina murtehesi, Läpi luisten leukaluusi, Läpi haikuhammastesi, Läpi kuivan kulkkutorven, Kautta kielenkantimesi Kupuhusi kultaisehen, Vaskisehen vatsahasi, Keltaisihin keuhkoihisi, Makeihin maksoihisi, Sykerrytä syömehesi, 20 Saata sappesi sisähän.
Toisin:
4. K. ki'uksihisi; 5. Veäs v. v. 5-9. J. viinassa v. Olvessa o. hyväsi, Hapanveessä h. Maiossa omat makusi, Meessä mielimuuttehesi, (Meessä muut on muujuesi) Muuta viinaksi v. Maioksi p. makusi j.n.e. 8. M. makeutesi, 9. M. mielihaikeasi, 13, 14. Läpi silmäsi sinisen, Läpi kuuen kylkiluusi
8. Luovutussanoja.
a.
Ruvennenko, ryhtynenkö, Käynenkö, kykeynenkö, Tätä Hiittä hieromahan, Paholaista painamahan? Nyt sun, perkele, pitävi Muunne muuttoa majasi, Etsiä elosijasi, Siirtyä sijasta tästä. Mene, Hiisi, helvettihin, 10 Paha, vuorehen pakene, Ennen toista torstakia, Tulevata tiistakia, Tahi sun tomuksi survon, Huulet survon huhmarossa, Kielen pieksän petkelellä, Hampahat kivellä jauhan.
Toisin:
9, 10. Ajan Hiien h. Pahan v. porotan,
b.
Millä ennen liiat liikkui, Millä toipui kehnot toimet? Noilla ennen liiat liikkui, Noilla toipui kehnot toimet, Noilla saamilla sanoilla, Syvän synnyn syytämillä. Niillä sieki, liika, liiku, Niillä sie, paha, pakene, Liiku liikuteltaessa, 10 Järky järkyteltäessä! Liian liikkua pitävi, Pahan vallan pois paeta, Nyt on liitto Uikkuasi, Lähtöaika lähteäsi, Tästä ihmisen ihosta, Emon tuoman ruumihista.
Toisin:
2. M. t. huonot t. Pahat tau'it taantelihen? 7, 8. Etkö s. l. l. Etkö s. p. p. 9, 10. L. liikutellessani, J. järkytellessäni!
c.
Lähe nyt, lempo, lentämähän, Kilpasiipi, kiitämähän, Siniviitta, siukomahan, Maan paha, pakenemahan, Elikkä etsin emosi, Vanhemmallesi valitan! Sija siirrä, maja muuta, Etsi entinen sijasi, Muuta muuanne majasi, 10 Mistä tullutki oot tänne! Kun liet tullut vettä myöten, Mene poijes suota myöten; Kun liet tullut suota myöten, Mene poijes maata myöten; Kun liet tullut maata myöten, Mene pois mäkeä myöten! Valjastan tulisen ruunan Rekehen sevättömähän, Koijahan perättömähän, 20 Yli mäet mennäksesi.
Toisin:
2. Kipusiipi, siitämähän,
d.
Lähe nyt, Hiisi, hiihtomahan, Mies paha, pakenemahan, Piru pitkä, pirstomahan, Saatana, samoamahan, Ennen päivän nousemista, Koin Jumalan koittamista, Auringon ylenemistä, Kukon äänen kuulemista! Nyt on Hiien hiihtoaika, 10 Saatanan samu'u-aika, Pahan vallan vaape-aika, Aivan armas lähtöaika. Tie on tehty mennäksesi, Lipua on liiaksiki, Kuutamainen kulkeasi, Valkea vaeltoasi, Hevosella tietä myöten, Suksilla mäkeä myöten, Venehellä vettä myöten, 20 Pohjan pitkähän perähän, Sini siellä ollaksesi, Kun ei kuuta, aurinkoa.
Toisin:
15. Nyt on kuuhut k. 20. Pimeähän Pohjolahan, Paksuhan Palentolahan,
e.
Lähe nyt, liika, liikkumahan, Poiken luoma, luopumahan, Lihan syöjä, liikkumahan, Paha, pois pakenemahan, Ihmisraukan ruumihista, Vaivaisesta vartalosta, Minun silmin nähtyäni, Luomin longoteltuani! Nyt on liian liikeaika, 10 Maan pahan pakenovuoro, On nyt herjan heittoaika, Ulos kumman kulkuaika, Syämestä syyttömästä, Vatsasta viattomasta. Luopui ennen luotu lempo, Erkani emollinenki, Tämän noian noituessa, Tämän lapsen laatiessa, Niin miks'et sinäki, kehno, 20 Luovu, hiomaton pakana, Haihu, koira haltiaton, Erkane, emoton rakki!
Toisin.
4. Peto, p. p. 9, 10. N. o. l. liitos-aika, Ja p. pakenokuuro, 14. V. varattomasta. 20. L. l. sikiö, 22. Häpeä, hävytön r.
f.
Jopa ennen aikoinansa Liikkui vahvat linnan portit, Järkkyi rautaiset saranat, Tornit linnan torkahteli, Välähteli linnan västit, Liikkui linnat, järkkyi järvet, Vuoret vaskiset vavahti; Ilma liikkui liitoksista, Jäsenistä maa järähti, 10 Puhki syöstyi suuret pilvet, Taivas reikihin repesi, Ilma kaikki ikkunoiksi, Tullessa Jumalan tunnin, Avun Herran auvetessa; Niin miks'et sinäki liiku, Mik'set liiku, liika muoto, Miks'et, paha, pois pakene, Eroa, sinä epatto, Tämän tunnin tutkaimella, 20 Tämän ajan ahtehella; Nyt on kallis armon aika, Korkea Jumalan juhla, Papit messuhun menevi, Saavat saarnahuonehelle.
Toisin:
4. Torit l. toisin kääntyi, 8. Linnat l. l. 10. P. s. s. pellot, 12. Tähet tärkkyi taivahalla, 14. Tahi H. tammoessa; 20. T. päivän päärmehellä; 21. N. o. k. kannis a.
g.
Eroa, sinä emoton, Paha poika, päivällinen, Käänny, kehno, käskemättä, Nenäyhy neuvomatta, Tahi käsin käsketähän, Nenin täältä neuvotahan. Tietty on sinun sukusi, Mun sukun' on tietämättä, Mun on suurempi sukuni, 10 Sekä laajempi lajini: Ihmistä minun ihoni, Kasvanaista kainaloni. Etkö sie, häjy, häpeä, Tunne huuti, Hiien hurtta, Lähe, kumma, kulkemahan, Paha, poikkehen pakene! Juokse portimon jaloilla, Mene kärpän kämmenillä, Sivalla sian näköisnä, 20 Karvaryökäisnä rypeile, Mene huuten helvettihin, Parkuen pahalle maalle! Siellä on sijasi valmis, Ei täällä sinun sijoa Hyvänkänä tahtehella, Pahankana ansehella.
Toisin:
2, 3. P. p. palvohinen, Käy, hävytön, k.
h.
Lähe tästä, Hiien hurtta, Hiien hurtta, Lemmon rakki, Haamu harmian näköinen, Muju muitten perkeleitten! Lähe, herja, häätämästä, Kide, kurja, kunne käsken, Livu liittoleivillesi, Mene määrämämmillesi, Siirry kuin sininen nuoli, 10 Vieri kuin veran nukelma, Puraite punakeränä, Silkkilankana sivata!
i.
Himmene jo, Hiien hurtta, Häpeä, hävytön koira, Lähe pois kohusta, konna, Maksoistani, maan kamala, Hiien riena, riesumasta, Hengellistä herjomasta! Etkö pääse päästäessä, Pääse päästäjän keralla, Tämän päästön päästäessä, 10 Tämän jakson jaksaessa, Tämän pulman purkaessa, Kykkärän kehittäessä? Pääsihän ennen Päivän poika Päivättären päästäessä, Pääsi ennen kuu kehästä, Riihen rautaisen sisästä. Kave kuun kehästä päästi, Päästi päivän kalliosta, Kuumehen kehittämästä, 20 Pirulaisen peittämästä, Kivisehen kalliohon, Riihen rautaisen sisähän.
Toisin:
2. Pakene, pakanahenki, 18. Päivän päärmestä selitti, (P. päärlystä s.)
9. Kyydityssanoja.
a.
Jos sä kyytiä kysynet, Anonet ajohevosta, Kyllä sulle kyyin annan, Hankin harmajan hevosen, Kotihisi mennäksesi, Maillesi palataksesi; Teen sille kivestä kynnet, Sääret vaskesta valatan, Suitset suoniset sovitan; 10 Jos ei suoniset pitäne, Suitset rautaiset rakennan. Kun ei siitä kyllin liene, Annan kyyin ankaramman, Ajajan panen paremman: Ota Hiiestä hevonen, Varsa vuoresta valitse! Hiiess' on hyvä hevonen, Mustatukka tunturissa, Hyvälle hypittäjälle, 20 Ajajalle ankaralle Rautaisissa ratsahissa, Vaskisissa valjahissa. Pää sen on kivestä pantu, Varsi vaskesta valettu, Teräksestä selkä tehty, Jalat rauasta rakettu; Turpa tulta tuiskuavi, Säkeniä säärivarret. Sen ei kynnet jäällä nulju, 30 Jalat räisky kalliolla, Ilmankana iljanella, Kalmankana kaljamalla.
Toisin:
16. Vuoresta valittu varsa! 32. E. kalliolla.
b.
Lienet kyytiä kysyvä, Anova ajohevosta, Kyllä sulle kyyin löyän Ja annan ajohevosen: Hiiess' on hyvä hevonen, Tulitukka tunturissa, Jonka turpa tulta iski, Nenä varsin valkeata; Sill' on rautaiset kapiot, 10 Teräksiset temmottimet, Suitset suussa synnynnäiset, Kasvannaiset kankirauat. Se jaksaa mäkehen mennä, Nousta notkon penkerehen, Ei sen vuohiset varaja, Eikä sääret säikähtele, Vuoria vaeltaessa, Mäkipäitä mentäessä.
Toisin:
6, 7. Punatukka t. J. t. t. tuiski, 12. Päitset päässä kasvannaiset.
c.
Jos et voine vuorta nousta, Kipuvuorta kiivetellä, Hiiess' on hyvät hevoset, Vuoressa valiot varsat; Ota Hiiestä hevonen, Konkari kovilta mailta, Hiien ruuna ruskeampi, Tulitukka, rautaharja, Tuvan päältä päistittävä, 10 Aialta satuloitava, Sehän voipi vuoret nousta, Kaikki kalliot samota; Ei sen kynnet kilpistele, Eikä kalpistu kapiot, Kivikoita kiitäessä, Rantoja ramuttaessa; Lampi sill' on lautasilla, Vesi selvä selkäluilla, Josta noiat vettä juovat, 20 Tulikulkut kuihkoavat. Valjasta tulinen varsa, Tulisella tanterella, Aja kalliot kovasti, Pesät Hiitten pelmu'uta, Tuika kuin tulikipuna, Liiku kuin lipeä koira; Ei hikoa Hiien ruuna, Ei kastu Manalan kaunis.
Toisin:
4. V. valitut v. 6. K. kovalta maalta, 13, 14. E. s. k. kyykästele, Kapiot ei kalpistele, 17. Rasva on l. l. 28. E. k. M. kauris.
d.
Ootkos kyytiä kysyvä Isolahan mennäksesi, Laitan sulle kylmän kyyin, Valmistan kivisen kelkan, Reen rautaisen rakennan, Panen paasiset jalakset; Ota hepo helvetistä, Poropetra Pohjan maalta, Kulkeaksesi kotihin, 10 Isolahan saahaksesi! Kun et sie sitä totelle, Etkä lähtene hevillä, Saat sä kyyin kynsistäsi, Altasi ajohevosen; Nouse siipeisi nojahan, Lepehellä lentämähän; Tai ota sukusi sukset, Hiien kalhut rautakannat, Kysy Hiieltä kypärä, 20 Lakki laajan perkelehen, Yli meret mennäksesi, Lammit laikutellaksesi, Joet pitkin juostaksesi, Järvet järkytelläksesi!
Toisin:
2. Kyllä sulle kyyin neuvon, 10. Syntyhysi s. 18. Heimokuntasi hevoset, 24. J. liuvotellaksesi.
e.
Saaos Hiien hiihtosukset, Ota Lemmon lentoneuvot, Paholaisen paksu sauva, Joilla hiihät Hiien maita, Lemmon lehtoja samoat, Lylyin luisin luikottelet, Hilpotellen Hiien maita, Pahan maita paipotellen, Hiien aitojen alatse, 10 Pahan pellon pientaretse, Hiihät helvetin tulehen, Pahan vallan valkeahan. Kivi on tiellä poikkipuolin, Se poikki porahtakohon; Hako tiellä pitkinpuolin, Se kaheksi katketkohon; Uros tiellä pystynpuolin, Sep' on laitahan lähetä! Aita vastahan tulevi, 20 Ammu aita mennessäsi, Riehto aitoa repäise, Viieltä vitsasväliltä, Seitsemältä seipähältä, Kaheksalta kaskipuulta!
Toisin:
2. S. H. hienot s. Lemmon leppäiset sivakat, 3. Pahan miehen (hengen) p. s. 5. L. maita leyhyttelet (leuhuttelet), Hiien hirmukankahia, 22. V. vitsasparilta,
10. Kipusanoja.
a.
Tokko on väessä tässä, Urohoisessa väessä, Miehisessä joukkiossa, Päähän pöyän pantavata, Lautahan rakettavata, Tämän tuskan tuntiata, Kivun kiinni ottajata, Ailahien appajata, Ihosta imento raukan, 10 Emon tuoman ruumihista? Kipeä on kivuissa olla, Vaiva vammoissa asua. Kun ei lie väessä tässä, Nykyisessä nuorisossa, Eikä vanhassa väessä, Vian päälle vietävätä, Taikean tapoajata, Vamman vaikahuttajata, Omp' on kokko, maini kokko, 20 Joll' on silmät siiven päässä, Näkimet kynän nenässä. Se nyt tänne täytyköhön Tau'in nuolen taittajaksi, Kivun kiinni ottajaksi, Taikean tapoajaksi, Suolan suuruksen seassa, Vieä viiletelläksensä Harakoille haavat suuret, Korpille kovat kipeät, 30 Variksille muut on vaivat. Kun ei tuosta kyllin liene, Kave ennen jaksot jaksoi, Jaksot jaksoi, päästöt päästi; Se nyt tänne täytyköhön Tämän päästön päästäjäksi, Tämän jakson jaksajaksi. Kun ei siitä kyllin liene, Lyhyt akka, Tuonen tyttö, Kivut kiinni ottakohon, 40 Vammat vaikeroittakohon, Vieä viiletelläksensä Rasiassa rautaisessa Tuonen mustahan jokehen, Manalan alantehesen. Kun ei vielä siitä liene, Ei totelle tuostakana, Onhan ilmalla imeistä, Jumaloita taivahassa, Nämät tuskat tuntemahan, 50 Kivut kiinni ottamahan, Ailahat asettamahan, Vaivat vaikahuttamahan.
Toisin:
38. Kiputyttö, Tuonen neiti,
b.
Tuonne mä kivut lähetän, Tuonne tuskat tuikkaelen, Keskelle meren selosta. Tuo kiva Kipulan neito Istua tyhyttelevi Kiven kirjavan tyvellä, Paaen paksun pallehella, Tuo kipuja ketreävi Vaskisella värttinällä, 10 Kivut kiertävi kerälle, Sykkyrälle syyllättävi; Kerän viskovi vetehen, Syytävi meren syvähän. Sieltä sitä ei nouettane Sinä ilmoisna ikänä, Kuuna kullan valkeana.
Toisin:
4. Kiputyttö Kiian n. Kiputyttö kinnerneito
c.
Kolm' on neittä Luonnotarta, Istua tihuttelevat Tien kolmen jakaimessa, Ve'en neljän vieremässä, Kipuja keräelevät, Vaivoja vakoelevat, Kirjavahan kirstusehen, Vaskisehen vakkasehen; Käsiänsä kuoriksevat, 10 Rintojansa raapiksevat, Itkevät ikäviänsä, Kun ei tuotane kipuja. Äskenpä hyvä olisi. Kun kipuja tuotahisin Illallaki, aamullaki, Kerran keskipäivälläki. Heretkäte itkemästä, Kyllä mä kipuja annan, Kannan kohta kontin täyen, 20 Sylen täyeltä syseän, Ihosta imento raukan, Raavas raukan ruumihista, Sa'an karvan kantajasta, Tuhannen tuhuttajasta.
Toisin:
1, 2. Akka istuvi mäellä
d.
Jos kivuilla kiskotahan, Vaivoilla pakotetahan, Vien kivut Kipumäelle, Vaivat vaaran kukkulalle; Kitkavi kivinen korja, Paukkoi paasiset jalakset, Kipumäelle mentäessä, Kipuvaaran kukkulalle, Kiskottaessa kipuja, 10 Vaivoja ve'ettäessä. Kiputyttö, Tuonen neiti, Istua tyhyttelevi Keskellä Kipumäkeä, Kipuvuoren kukkulalla, Toivoessansa kipuja, Kipuvakkanen käessä, Kipusiipi kainalossa, Jolla käärivi kipuja Kipuisehen kipposehen, 20 Vammaisehen vakkasehen, Itkeä tihuttelevi, Sylin syäntähän pitävi, Käsivarsin vatsoahan, Kun ei näe kivut tulevan, Eikä vammat vailahuvan.
Toisin:
1, 2. Jos yhä kivuilla kosket, Tahi vammoilla pakotat, Vien sinun Kipumäkehen, 19, 20. Kirjavahan k., Vaskisehen v.
e.
Kattila on Kivuttarella, Pata Väinön tyttärellä, Jolla keittävi kipuja Keskellä Kipumäkeä, Kipuvaaran kukkulalla. Kylä on keskellä mäkeä, Keto keskellä kyleä, Lähe keskellä ketoa, Kivi keskellä lähettä, 10 Siinä reikeä yheksän, Jotk' on väätty vääntiällä, Puhkaistu puraisimella. Se on reikä koskimäinen, Yheksän sylen syvyinen, Siihen kivut kiskotahan, Tuskat tuimat tungetahan, Pahat vammat vallatahan, Pakkopäivät painetahan, Öin yrittämättömiksi, 20 Päivin pääsemättömiksi.
Toisin:
7, 8. Kota k. k., L. k. kotoa, 10, 11. Laukku keskellä kiveä, Jok' o. v. v. 15-20. Tuohon ma kipuja kiskon, Tuohon vaivoja vähennän, Tuohon tungen tuskapäitä Sekä riisun rikkehiä, Ihosta alastomasta, Vartalosta vaivaisesta. 17, 18. P. vaivat vangitahan, P. paiskatahan,
f.
Kivutar, kipujen eukko, Kantoi torvea tulista Keskellä Kipumäkeä, Kipuvaaran kukkuralla; Kirposi kipuna yksi, Putosi tuli punainen, Kipuvaaran kukkuralle Tuimiksi tulen vihoiksi, Kivuiksi inehmisille. 10 Kiputyttö, Tuonen neiti, Tuo itse kivuissa itki, Vaikeroipi vaivoissansa, Polvin pyörivi porossa, Käsivarsin valkeassa, Kipuja keräelevi, Käessä kintahat kiviset. Keittävi kipuja noita Pikkuisella kattilalla, Rautaisella riehtilällä, 20 Rahin rautaisen nenässä, Jott' ei tuskille tulisi, Eikä vammoille valuisi.
Toisio:
17. Keitti vuorella kipuja 21, 22. Iholle imehno raukan, Raavas raukan ruumihille.
g.
Kivutar, kipujen neito, Äkäätär eukko äijä, Mikä istuvi mäellä, Kipuvuoren kukkulalla, Kuka käy mäkeä pitkin Heiluvilla helmoillansa, Kipukintahat käessä, Jalassa kiviset kengät; Kipuja kokoelevat, 10 Vaivoja vakoelevat, Kipuisehen kipposehen, Vaivaisehen vakkasehen. Saatua kipuja kyllin Siellä keittävät kipuja Keskellä Kipumäkeä, Kipuvuoren kukkulalla, Kolmijalka kattilassa, Rautaisessa riehtilässä, Kolmen sormen mentävässä, 20 Peukalon mahuttavassa.
Toisin:
6. Heilutellen helmojansa, 8. Kipukenkä kainalossa; 12. Valkeahan v. 19. Pienen s. m.
11. Yleisiä nuhdesanoja.
Ku käski pahalle työlle, Kenpä kehnolle kehotti, Nokkoasi nostamahan, Karseasi kääntämähän, Tekemähän näitä töitä, Töitä kalman katkomahan? Käskikö sinun isosi, Isosiko vai emosi, Vaiko vanhin veljiäsi, 10 Vai nuorin sisariasi, Vaiko muu sukusi suuri, Heimokuntasi heleä, Kun sa teit tihua työtä, Työtä turhoa tukahit? Eipä käskenyt isosi, Ei isosi, ei emosi, Eikä vanhin veljiäsi, Ei nuorin sisariasi, Eikä muu sukusi suuri, 20 Heimokuntasi heleä, Itse teit tihua työtä, Katkoit kalman karvallista, Laait paljolta pahoa, Aivan päästäsi omasta, Ylitse tahon Jumalan, Päitse auvon autuahan.
Toisin:
23. Äijältä tihua työtä, Työtä aivan törkeätä, 26. P. aivan a.
12. Haltioihin saattosanoja.
a.
Luontoani nostattelen, Haastattelen haltiata; Nouse, luontoni, lovesta, Haon alta, haltiani, Kiven alta, auttajani, Sammalista, saattajani; Tule, Kalma kauhistava, Tule tuskissa kovissa Tuekseni, turvakseni, 10 Varakseni, voimakseni, Näille töille tehtäville, Vammoille vaottaville!
Toisin:
4. Syntyni, syvästä maasta, Hongan a. h. 12. Arvan lyöjälle avuksi!
b.
Nouse, luontoni, lujasti, Hengen haltia, havaja, Kiven alta, kiilusilmä, Paaen alta, paikkaposki, Luontoni kivenkovainen, Karva rauan karkiainen; Ukon luonto, eukon luonto, Isoni, emoni luonto, Luonto valtavanhempani, 10 Oman luontoni lisäksi; Päälleni palava paita, Ja turkki tulipunainen, Jotta Hiiet himmeneisi, Maan kamalat kaippeneisi, Tämän noian noituessa, Lappalaisen laatiessa!
Toisin:
10. Päälle luontoni omani; Siihen luontoni omani; 13, 14. Etkö jo, Hiisi, himmastele, Maan kamala, kammastele,
c.
Liikkuos, liha, minussa, Halu, miehen hartioissa, Nouse, luontoni, lujasti, Haltiani, haikerasti, Luonani lovehtimahan, Kanssani kavehtimahan, Vastuksia voittamahan, Sotisia sortamahan; Nouse pois makoamasta, 10 Lehossa lepeämästä! Viikon oot jo maassa maannut, Kauvan kaihessa sijassa, Jott' et kuollutta parempi, Kalmalaista kaunihimpi; Nouse niinkuin nousit ennen Minun nostatellessani! Silloin vuoret voina vuoti, Kalliot sian lihana, Simana salot siniset, 20 Oluena umpilammet, Alahaiset maat yleni, Ylähäiset maat aleni, Tullessa Jumalan tunnin, Avun Herran auvetessa, Tämän lapsen lausiessa, Minun nostatellessani.
Toisin:
10. Maan alla makoamasta (Maitona makoamasta), Leppänä lehehtimästä, Haapana havisemasta, 20. Lapohina u. 23, 24. Jumaloista tunnon tullen, Mielen (avun) miehistä hyvistä, 25, 26. Minun liikutellessani, Minun järkytellessäni.
13. Hätäsanoja.