Part 4

Millä nyt raatoni rakennan, Varustelen vartaloni? Raaon raualla rakennan, Teräksillä telkittelen, Hyöteleime, vyötteleime, Rautapaitoihin paneime, Teräsvöihin telkitäime, Vai ilman varotteleime Korvalla tulisen kosken, 10 Pyhän virran pyörtehellä. Mies on lustuissa lujempi, Rautapaiassa parempi, Teräsvöissä tenhosampi, Jott' ei huoli huonommista, Hätäile hyviäkänä; Suet saapi suitset suuhun, Karhut rautakahlehisin, Itse on suurinna sutena, Karhu kahta kauheampi, 20 Noilla noitien tiloilla, Tietomiesten tienohilla. Kyllä mä mokomat noiat Apan kolme kulkkuhuni, Kainalohoni kaheksan, Yheksän olan ylitse; Laulan ma mokomat noiat Suin sytehen, päin savehen, Kypenihin kyynäsvarsin, Koprin kuumihin poroihin.

Toisin:

7. Teräsvöillä teenteleime, Vöillä vaski vyötteleime, Lustusihin luotteleime, Lustuloihin lukkeleime, 11. Lustusiss' on mies lujempi, Lastoissa (lustehissa) m. l. 13. Vaskivöissä valmihimpi, Vöiss' on vaski vyölähämpi,

c.

Isoni tulinen turkki Tulisiksi turvikseni, Emoni panuinen paita Panuisiksi paioikseni Tuonelasta tuotakohon, Päälleni puettakohon, Jott' ei pysty noian nuolet, Eikä ampujan asehet! Kun ei tuosta kyllin liene, 10 Ukon voima taivahasta, Maasta maan emosen voima, Väki vanhan Väinämöisen, Avukseni, armokseni, Väekseni, voimakseni, Ett' ei tartu pirun piilit, Pirun piilit, noian nuolet!

d.

Noitia on joka noronen, Velhoja joka veräjä, Joka aita arpojia, Joka tiehyt tietäjiä, Vaan en huoline hätäillä, En varsin varannekana: Keritsen kiveltä villat, Takut talven maannehelta, Katkon karvat kalliolta, 10 Somerolta jouhet suoron, Teen tuosta varahamosen, Jonka alla yöt asunen, Päivät päällä teutaroinen, Ett' ei noita kyllin söisi, Velho viljalta vitaisi. Kun ei tuosta kyllin liene, Kytken kyitä kymmenkunnan, Satuloin sa'an matoja, Sivullani siirtymähän, 20 Lasken karhun kahlehista, Suen suitsista lähetän, Eessäni samoamahan, Jälissäni juoksemahan, Syömähän kylän kiroja, Katehia kaatamahan, Noitia joka norolta, Velhoja joka vesiltä, Joka tieltä tietäjiä, Katehia kaikin paikoin.

Toisin:

20, 21. Karhun rautaisen rakennan, Suen vaskisen varoan, 21. Karhun rautakarvaisenki, 23. Jälestäni j.

e.

Impi pilvestä pirahti, Pyhä piika taivahasta, Istahtihe itkemähän Matoiselle mättähälle. Siinä istui sekä itki; Juoksevi jokea kolme Yhen immen kyynelistä, Yks' on vettä, toinen mettä, Kolmas on tulinen koski, 10 Koskessa tulinen luoto, Luo'ossa tulinen koivu, Koivussa tulinen kotka, Nenä on kuin noian nokka, Kynnet viisi viikatetta Noian nuolta noutamahan, Väkeviä voittamahan, Tietäjiä tempomahan, Katehia kaitsemahan, Ett' ei pysty noian nuolet, 20 Noian nuolet, veitsiverhot, Tietäjän terävät rauat. Mi on noitia noroilla, Nuolihinsa noivukohot, Verhottajat veitsihinsä, Tietäjät teräksihinsä, Väkihinsä muut väkevät!

Toisin:

15. N. n. nostamahan,

f.

Jos minä yritän yksin, Yheksän yrittäköhön, Jos minä kavahan kaksin, Kaheksan kavahtakohon, Minun pojan puolestani, Yksinäisen ympärille; Nouskohon sukuni suuri Kuin on vankka vaaran paltta, Heimokuntani heleä 10 Kuin on pitkä pilven ranta, Siireheni seisomahan, Vieressä vaeltamahan, Vasten vastuksen väkeä, Kohin paikkoja kovia!

Toisin:

7. Nostan ma s. suuren 9. H. herätän Heti heimoni herätän

g.

Ken mua kovin kokevi, Se jo konnoa kokevi, Riiviöä reistoavi, Elikkä emäpirua, Emähiittä hiioavi. Ken mua kovin kokevi Urohoisesta väestä, Miehisestä joukkiosta, Kokekohon koiriansa, 10 Pilatkohon pentujansa; Ken mua kovin kokevi Vaimoisestaki väestä, Naisten naarojen seasta, Kokekohon kohtuansa, Varokohon vatsoansa!

Toisin:

10. P. pyssyjänsä;

h.

Josp' on noiat nosteleikse, Tietäjät ylenteleikse, On mulla kotona koira, Musta koira, rautarakki, Selin seinähän siottu, Rinnoin ristirahvasehen; Se nyt tänne täytyköhön Syömähän kylän kiroja, Kylän noiat nokkimahan, 10 Äkähiset appamahan! Kun ei siitä kyllin liene, Tulkohon merestä miehet, Umpilammista urohot, Avukseni, ainokseni, Vihollisten voittajaksi, Katehien kaatajaksi; Saakohon sata urosta, Tuhat miestä miekkoinensa, Suurilta sotakeoilta, 20 Miesten tappotanterilta! Vaan jos ei sitä totelle, Tuhat mull' on tuttuani, Sata Herran sankaria, Ylähällä taivosessa, Ne tuopi tulisen miekan Parahalta paimenelta Käteheni oikeahan, Jolla haitat hakkaelen, Kaa'an maalliset katehet, 30 Ve'elliset velhot voitan.

i.

Luojan telta tenhollinen, Maarian vakainen vaippa, Turvakseni tuotakohon, Päälleni puettakohon, Ett' ei pysty noian nuolet, Eikä tietäjän teräkset! Kun noiat ylenteleikse, Ylemmäksi huokoaime, Pääni päälle taivosehen, 10 Tuolle taivahan ukolle, Joka pilviä pitävi, Hattaroita hallitsevi, Puhki pilvien puhuvi, Halki ilman haastelevi; Kun noiat alenteleikse, Alemmaksi huokaelen, Maahan alle jalkojeni, Maammolleni maaemähän.

k.

Kuinka kuulin, kuin sanoivat Tässä maassa ollessani, Ilmassa eläessäni Ison entisen ajalla? Noin ma kuulin, noin sanoivat: Jumalani jukkeroinen, Haltiani kekkeroinen Aina autteli minua Noien noitien seassa, 10 Tietäjien tienohilla, Auttoi armokoprallansa, Väkevällä voimallansa, Kantoi miestä kaiken päivän, Laski illalla lepohon.

Toisin:

1. K. k., k. sanoimma 12. V. vallallansa, 14. Heitti i. l.

3. Kateen sanoja,

a.

En tieä kaetta kaita, En varata vastuksia, Näissä töissä työlähissä, Asioissa ankaroissa; Kaitsekohon kain emäntä, Varatkohon Väinämöinen! Ken katehin katsonevi, Silmin kieroin keksinevi, Luonevi vihaisin luomin, 10 Vastuksin varustanevi, Silmät verta vuotakohon, Räämettä räpäjäköhön, Tuonne helvetin tulehen, Pahan vallan valkeahan; Vesikarvat kasvakohot Sille silmien sisähän, Kirvesvarren vahvuiset, Jousijäntehen pituiset, Nekin verta vuotakohot 20 Pitkin, poikin poskiloita! Ken ei katsone katehin, Senpä Jesus siunatkohon Simasilmin ollaksensa, Mesimielin käyäksensä!

Toisin:

11, 12. S. voina vuotakohot, Rasvana rapahtakohot, Hyyhmänä hyräelköhöt, Räntänä rävähtäköhöt, 12. Ränteä räpättäköhön, 17. Varstan v. paksuiset, 17, 18. Veitsenpään on p. Pihtivarsien p.

b.

Ken katehin katsonevi, Silmin väärin väännellevi, Tahi suulla suuellevi, Sanoilla sa'atellevi, Hiien sitta silmillensä, Hiien karsta kasvoillensa, Suuhunsa tulinen tulppa, Lemmon lukko leuvoillensa; Suunsa sammaloitukohon, 10 Kielen kanta katketkohon, Silmä juoskohon simana, Toinen voina vuotakohon, Tuonne tuimahan tulehen, Hiien hiilihinkalohon, Pää kiveksi kuivakohon, Kalvo päälle kasvakohon!

Toisin:

13, 14. T. helvetin tulehen Hiien töille esteheksi,

c.

Ken katehin katsonevi, Kielin kehnoin keksinevi, Ankehin ajatellevi, Sanan harkan haastanevi, Karsta silmähän katehen, Noki noian sieramehen; Hitto suuta sulkekohon, Ja sanoja salvatkohon, Leuvat liioin liikkumasta, 10 Hampahat hajoamasta! Jos ei sitte siitä huoli, On mulla tulinen veitsi Tulisen tupen sisässä, Tulisen sepän tekemä Tulisessa ahjosessa, Jolla sorran suuteliat, Kaotan kaehtiani.

Toisin:

16, 17. J. s. suutelukset, K. katehen luomat

d.

Ken se päälle katsonevi, Viereltä tähystänevi, Katsokoon metisin silmin, Simaluomin luinailkohon! Jospa katsovat katehet, Kierosilmät keksinevät, Risu silmät riipiköhön, Oksa silmät ottakohon; Kuiva kuusi kasvakohon, 10 Rautaoksa pensiköhön, Rautaoksa, karkkulatva, Katehen koan etehen, Johon silmänsä sitovi, Näkimensä näykkäjävi, Jott' ei pääse päästämättä, Selviä selittämättä, Sinä ilmoisna ikänä, Kuuna kullan valkeana!

Toisin:

11. Kuiva kuusi, latva raaka, K. k. karsilatva, 12. E. k. ovelle, 13. J. s. sipuvi (sokaavi), 14. N. näkkäjävi (näppäjävi),

e.

Jospa katsovat katehet, Kierosilmät siiristävät, Ikkunoista irvistävät, Pilkistelevät pihoilla, Kujosilla kuuntelevat, Aitovierin arvelevat, Hiitolan verinen vaippa, Hiien hursti hurmehinen, Viien miehen kannettava, 10 Silmille siottakohon, Korville kohettakohon, Hiien hattu hartioille, Ikkunoissa istujille, Sillan päässä seisojille, Kujan päässä kuurtajille, Välillä väjystäjille, Silmin siintämättömäksi, Korvin kuulemattomaksi!

Toisin:

5. K. kuurtanevat, 6. Läpi aian katsonevat, Aian raosta arvelevat, 7. H. v. viitta, Panulan v. paita, 8. Tapiolan hurmehursti, 11. E. kohettukohon (kohottukohon), Korvihin kumottakohon, Lemmon kuotta korvillensa, 17, 18. Silmän katsoja siruiksi, Päähyt ilman ikkunoiksi, Suuhut taivahan navaksi!

f.

Ken katehin katsonevi, Valehin valvattanevi, Tahi kielin keksinevi, Sa'atellevi sanoilla, Suuhunsa omat sanansa, Päähänsä omat panonsa, Ajatukset alle vyönsä, Koitukahat kohtuhunsa, Vatsanansa vaipukahat, 10 Maatukahat maksoihinsa, Pernoihinsa peittykähät, Kiertykähät keuhkoihinsa, Syämehen sykertykähät, Olkahansa oikeahan, Vasemehen kantapäähän!

Toisin:

6, 7. P. pahat kätensä, A. itsehensä,

4. Kostosanoja.

a.

Ken mitä kehottelevi, Kielen kullan keikuttavi, Saakohot omat sanansa, Vierköhöt omat vikansa, Kotihinsa koitukohon, Majallansa maatukohon, Syämessänsä syöpyköhön, Maksoissansa maistukohon, Keuhkoissansa kiertyköhön, 10 Helmoissa hypitelköhön, Ruvetkohon ruumihisen, Käyköhön käpylihoihin! Ken sanani kertonevi, Läpi päästä lähteköhön, Aivoista alentukohon, Kielen kanta kiertyköhön, Hiukset päästä hiertyköhön, Neuloina teräsneninä, Äiminä ä'äsperinä! 20 Ken kiroin kiroelevi, Sanovi kirosanoja, Kulkkuhun tulinen tulppa, Vaaja vaskinen kitehan, Hiien haitta hampahisin, Lemmon lukko leukoihinsa, Kielensä kivettyköhön, Suunsa sammaloitukohon!

b.

Kuka lienevi kironnut, Kiron kielin kuikuttanut, Kiron huulin humpsuttanut, Kiron hampahin hakannut, Sen kivet kiroelkohot; Ken lienevi louhtanunna, Sitä louhet louhtakohot; Ken lienevi paahtanunna, Sitä paaet paahtakohot; 10 Ken lienevi rikkonunna, Sitä riiet rikkokohot; Ken lienevi kaehtinunna, Sitä kalma kaehtikohon; Ken lienevi suuellunna, Sitä surma suuelkohon, Kielensä märäntyköhön, Suunsa sammaloitukohon!

c.

Ken mua kovin kokevi, Tunge, Hiitola, tulehen, Isännät perisopesta, Emännät ovisopesta, Suin sytehen, päin tulehen, Polvin kuumihin poroihin; Silmät käännä kellellehen, Niskat ruttohon rutaise, Vello verta hartioissa, 10 Sotke suolia sisässä, Keitä keuhkoja mahassa, Ennenkun sanani saapi, Tahi mieli miettinevi, Ajatus on arvannevi!

Toisin:

13. T. m. juohtunevi,

5. Alkuperäisyyden tiedustus.

a.

Etsittelen eukkoasi, Muistuttelen muoriasi, Mist' oot, pulma, puuttununna, Taikea tapahtununna, Iho'on imento raukan, Emon tuoman ruumihisen. En tunne tekiätäsi, Enkä tieä saajoasi, Ootko tauti Luojan luoma, 10 Surma säätämä Jumalan, Vain olet teko tekemä, Toisen tuoma, toisen luoma, Pantu tänne palkan eestä, Rahan änskällä rakettu, Tekemähän tinkatöitä, Rahatöitä raatamahan, Kannettua kaatamahan, Tehtyä teloamahan? Lienet tauti Luojan luoma, 20 Surma säätämä Jumalan, Niin mä luome Luojanani, Heitäime Jumalanani; Ei Herra hyveä heitä, Luoja kaunista kaota. Kun lienet teko tekemä, Pulma toisen pungastama, Kyllä saan sukusi tietä, Löyän synnyntäsijasi: Tuolta ennen pulmat puuttui, 30 Tuolta taikeat tapahtui, Tietomiesten tienohilta, Laulumiesten laitumilta, Konnien kotisijoilta, Taikurien tanterilta, Noitien noronenistä, Mäkipäistä möyrymiesten, Salanaarojen sanoista, Pitkähiusten pintehistä, Pohjan pitkästä perästä, 40 Lapin maasta laakeasta, Peuran piehtaro-sijoista, Hirven hiihtokankahilta, Kalmalaisten kartanosta, Manalan ikimajoilta, Mullista muhajavista, Maista liikuteltavista, Somerilta pyöriviltä, Hiekoilta heliseviltä.

Toisin:

14. R. ängällä r. Rakettu rahan nenästä (perästä), 16. Rahan tiestä raastamahan, 41. Poron poikima-sijoilta,

b.

Mist' oot, herja, heittäynnä, Hiien tauti, tarttununna, Syömähän, verinen koira, Manan rakki, raastamahan, Ristittyä rikkomahan, Kastettua kaatamahan? Ootko suosta, vai oot maasta, Vain oot veestä vellottunut, Hettehistä heittäynyt, 10 Lähtehistä läikähtynyt, Ve'en liitasta lipunut, Veen kalvosta kapunut? Onko sua luoten luotu, Luoten luotu, pannen pantu, Ootko tullut tunnotonna, Tavoitonna tammoellut, Sukukunnan suuteloista, Lajikunnan lausunnoista, Kiihtynyt kylän kiroista, 20 Tarttunut kylän sanoista, Miesten mielistä pahoista, Urohien uhkannoista, Akkojen ajatuksista, Naisten naarojen sanoista.

Toisin:

2. Kusta, turma, tänne tullut, 22. Konnien komennehista, K. kopinehista,

c.

En nyt tuota tunnekkana, Enkä arvata älyä, Mist' oot, Hiisi, hingannunna, Perkele, perehtynynnä, Syämehen syyttömähän, Vatsahan viattomahan: Ootko velhojen vesistä, Umpilammin lumpehista, Lummekoirien ko'ista, 10 Vesihiien hinkalosta, Meren mustista mu'ista, Tuhannen sylen syvästä, Vai oot Kalman kankahalta, Maasta manteren sisästä, Miehen kuollehen kohusta, Ikimennehen ihosta, Kalmalaisen kainalosta, Manalaisen maksan alta, Ristin kannoista rikottu, 20 Naisten kalmoista katsottu, Kirkon kirjatun sivulta, Pyhän pellon pientarelta, Suurilta sotakeoilta, Miesten tappotanterilta.

Toisin:

9. Lummekorjutten (vesikorjutten) k. 10. Vesihiitten h. 13-14. V. o., Kalma, kalmistosta, Perkele, pyhästä maasta, 15-16. Tuolta kuolleihen ko'ista, Kaonneihen kartanosta,

d.

Mistä sie, paha, panihet, Kusta, lempo, leikkasihet, Mistä, rietta, riivasihet, Hiien heitto, herjasihet, Ken se on sinua luonut, Kuka kurjoa kyhännyt, Syömähän, kaluamahan, Puremahan, louhtamahan? Ootko, vieno, veestä vierryt, 10. Ve'en vaahesta valunut, Virroista vihisevistä, Koskista kohisevista, Kosken kuohuista kovista, Palavista pyörtehistä, Suurilta meren seliltä, Lakkipäistä lainehista, Vaiko vienoista vesistä, Jokiloista juoksevista, Hereistä hettehistä, 20. Läikkyvistä lähtehistä? Vai oot, turkka, maasta tullut, Peiko, pellosta ylennyt, Ahoilta alastomilta, Mailta kyntämättömiltä, Notkoilta noroperiltä, Soilta sammalettomilta, Mutalinnan liepehiltä, Vesiharjun hartehilta, Metsähiien hinkalosta, 30 Viien vuoren vinkalosta, Vaaran vaskisen laelta, Kuparisen kukkulalta, Kontion kivikolosta, Karhun louhikammiosta, Hukan juoksevan jäliltä, Alakärsän askelilta, Revon rääyntä-sijoilta, Jäniksen jävintä-mailta, Varsan vaahesta valettu, 40 Koiran kuohusta kokoiltu? Vai tullut tulisijoista, Kerätty kekälehistä, Tullut kuumista kivistä, Saunasta savun seasta? Vai oot tuulen tuuvittama, Ahavaisen vaapottama, Tasaisella taivahalla, Poutapilvien perillä, Tullut tänne tuulen teitä, 50 Ahavan ajelumaita, Tuulen tuutimasijoilta, Ahavan ajelemilta?

Toisin:

5, 6. Kukapa sinun on l. K. kummasen kuvannut, 9. Ootko maasta vai ve'estä, Ootko vierinnä veestä, 14. Veen vankan vääntehestä (vääntimestä), 17. V. malloista (melloista?) v. 21, 22. V. o. manni m. nousnut, Poika, p. y. 23. A. vesattomilta, 27. Metsän linnan l. 34. K. kiimintäsijoilta (kiimakankahilta), K. tulikalliosta, K. kaatamatiloilta (tappotanterilta), 36. Suen suuttuma-sijoilta, 37. R. reuvuntas. (reilemäs.) 38. J. jävittämistä (jäpösimestä), Jänön jättämätiloista, 43, 44. Kuuman kiukoan k. Saanut saunan sammalista?

e.

Mistä puuttui pulmahinen, Kusta taikea tapahtui, Onko tauti tuulen tuoma, Tuulen tuoma, veen vetämä, Hattupurjehen hakema, Meren tyrskyn työnnyttämä, Vai on maasta manteresta, Sisästä salon sinisen, Kummun kultaisen ko'ista, 10 Havulaarin lappiosta, Ruohoista rohisevista, Kuusista kohisevista, Hongista hohisevista, Mätäpäistä mäntylöistä, Latvasta lahon petäjän, Vaiko siitä seipähästä, Joss' on korppi koikkununna, Lintu musta muikkununna?

Toisin:

6. M. vaahen vaapottama, 8. Salosaaren kainalosta, 16-18. Saatu (sa'an) seipähän sijasta, J. o. k. korvettihin, Musta lintu murhattihin?

f.

Mist' oot, turma, tänne tullut. Livahtanut, liika tauti, Petäjäisihin pesihin, Huonehisin honkaisihin? Tuuliltako taivahilta, Vai syviltä veen navoilta, Tullut tuulena tupahan, Savuna sisähän saanut? Tulestako, tervastako, 10 Vaiko rauasta sulasta, Vaiko vanhoista sijoista, Vaiko vatturaunioista? Pihoistako, pelloistako, Kivistäkö, kannoistako, Vai oot hautunut havuista, Painunut pajun vesoista, Tullut kalmiskankahista, Kuuen kirkkomaan sisästä, Saanut kirkkokierroksista, 20 Pyhäpaikka-pyörröksistä, Jossa lyyli loittanevi, Mieli palvoin pantanevi?

Toisin:

2. Liika tauti tarttununna, 14-16. Ootko kiertynyt kivistä, Vaiko painunut pajuista, 17. T. Kalman kammiosta,

6. Työnsä korjaussanoja.

a.

Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Kipeäsi voitamahan, Vaivasi valelemahan, Ennen kun sanon emolle, Virkan vierin vanhemmalle: Poikasi teki pahoa, Lapsesi tihua työtä. Enemp' on emolla huolta, 10 Vaiva suuri vanhemmalla, Pahoja parantaessa, Tammottaissa taikioita, Kun poika pahoin tekevi, Lapsi tuhmin turmelevi.

Toisin:

14. L. tuiki t. L. ankein (arvoisin) asuvi.

b.

Jos olet syämen syöjä, Tahi keuhkon kierteliä, Tahi maksojen maruja, Sivuloien siirteliä, Kulmien kolottelia, Hammasten hajottelia, Leukojen levitteliä, Lapaluien luistelia, Käy tänne häpeämähän, 10 Töitäsi parantamahan, Tahikka sanon emolle, Isällesi ilmi annan; Äijä on emolla työtä Pojan teitä polkiessa, Jälkilöitä korjatessa, Kipeitä voiellessa.

Toisin:

12. Vanhemmallesi valitan; 14. P. töitä tuntiessa,

c.

Tule tänne, jou'utaite Töitäsi häpeämähän, Haavojasi haistamahan, Kipeäsi nuolemahan, Metisillä huulillasi, Metisellä kielelläsi! Ota suuhusi kipeät, Haiku alle hammastesi, Leuku leukapielihisi, 10 Vammat vatsahan omahan, Pahan pillan tehtyäsi, Pahan työn suettuasi, Pahan sulle, pahan mulle, Pahan meille kummallenki. Jos olet pahoa tehnyt, Teet paremmin, kun parannat, Hyvempi on itsellesi, Helpompi on hengellesi.

7. Vihotussanoja,

a.

Pois vihojen vimmaukset, Puhas siunaus sijahan, Minun suin puheltuani, Hengin huokaeltuani; Vihat vierköhöt vetehen, Pahat maahan painukohon, Niinkuin kivi lainehesen, Rauta aaltohon ajaikse!

b.

Vie pois vihasi tästä, Muunne kanna karvahasi; Visko viitahan vihasi, Haikeasi haavistohon, Heleähän heinikkohon, Kulon kultaisen sekahan, Tahi kaiva kankahasen, Maaperähän mättähäsen, Tuulimurtojen sekahan, 10 Karasmättähän sisähän! Et siellä sijoa saane, Tuonne sie vihasi visko, Tuonne tunge turmiosi, Tuonne vammasi vajota, Turjan koskehen kovahan, Palavahan pyörtehesen, Mennä viiletelläksensä Pohjattomahan merehen, Suuhun rautaisen matehen, 20 Merinauan nauttehesen! Et siellä sijoa saane, Tuonne vieretä vihasi, Tuonne aja ailahasi, Tuiman tunturin laelle, Vaaran vankan liepehelle, Tuulen tuljuteltavaksi, Vilun ilman vietäväksi, Ahavan ajeltavaksi, Pimeähän Pohjolahan, 30 Päivättömille perille!

Toisin:

4. Hajottele haavikkohon, Kanarvoihin katkerasi, 6. Heitä kuumahan kulohon, 8. Ala multamättähien, Sinimättähän sisähän, 9, 10. Kiven kirjavan kolohon, Paaen paksun palleahan!

c.