Part 37

Yöllä liina kylvettihin, Kuutamolla kynnettihin, Perattihin, koirittihin, Nyhettihin, riivittihin, Terävästi temmottihin, Rotevasti rohkittihin. Liina vietihin likohon, Sai pian lionneheksi, Nopeasti nostettihin, 10 Kiirehesti kuivattihin; Tuosta tuotihin kotihin, Pian luista luistettihin, Loteasti loukuttihin, Lipeästi lipsuttihin, Hapeasti harjattihin, Hämysillä häpsittihin, Joutui kohta kuontalolle, Välehemmin värttinälle. Sen sisaret ketreävät, 20 Kälykset kävylle lyövät, Veljet verkoksi kutovat, Apet ainoille panevat. Siinäkös käpynen kääntyi, Palautui painopalko, Kun sai nuotta valmihiksi, Lankapakla laaituksi, Yhtenä kesäisnä yönä, Kahen päivyen kesissä. Saipa nuotta valmihiksi, 30 Lankapakla laaituksi, Perältä satoa syltä, Siulat seitsentä satoa.

Toisin:

4, 5. Ripeästi r., Terävähän t. 9. Pian liina n. 11. Kohta t. k. 13. Päistäristä päästettihin, 18. Pian joutui k., Pian suoniksi sorotti. 19. S. s. siivoavat,

b.

Yössä liinat kylvettihin, Yössä liinat koirittihin, Yössä liinat riivittihin, Yössä vietihin vetehen, Yössä veestä nostettihin, Yössä liinat loukuttihin, Yössä rihmat kehrättihin, Yössä verkot ku'ottihin. Saipa verkot valmihiksi, 10 Sai nuotta selystetyksi, Yhtenä kesäisnä yönä, Vielä puolessa sitäki; Verkot on veljesten kutomat, Sisaresten kehreämät, Kälysten käpyelemät, Ison pauloille panemat, Sen kivestivät somasti, Lau'ustivat laatusasti.

Toisia:

4. Y. v. vesille, 13. V. o. v. tekemät,

c.

Tuonen tyttö kolmisormi, Lapin akka kolmihammas, Kehräsi sataisen nuotan Yhtenä kesäisnä yönä, Lapin ukko kolmisormi Se oli verkkojen kutoja; Sen kääntyi käpy käessä, Sopeusi verkon solmu: Kutovi sataisen nuotan, 10 Tuhantisen tuikutteli, Yhtenä kesäisnä yönä, Kahen päivyen välissä.

49. Viinan synty.

Mist' on viina syntynynnä, Juoma kaunis kasvanunna? Tuost' on viina synnytetty, Juoma kaunis kasvatettu, Okahista nuoren otran, Ripsistä vihannan viljan, Vaan se ei ve'että synny, Eikä tuimatta tuletta, Vesi sen saatti virkeäksi, Tuli tuimaksi rakensi.

50. Voiteen synty.

a.

Poika pellon pohjimmainen Läksi voitehen tekohon, Tuli honka vastahansa, Kysytteli, lausutteli: "Onko mettä oksissasi, Alla kuoresi simoa, Kipeille voiteluksi, Vaivoille valettaviksi?" Honka vastata hotaisi: 10 "Ei ole mettä oksissani, Alla kuoreni simoa: Kolme kertoa kesässä, Tänä keitona kesänä, Korppi koikkui latvallani, Mato juurella makasi, Sivutseni tuulet tuuli, Lävitseni päivä paistoi." Käypi tietä, astelevi, Löysi tammen tanterelta, 20 Kyselevi tammeltansa: "Onko mettä oksissasi, Alla kuoresi simoa, Kipeille voitehiksi, Vaivoille valevesiksi?" Tammi taiten vastaeli: "Ompa mettä oksissani, Alla kuoreni simoa: Päivänäpä eillisenä Sima tippui oksilleni, 30 Mesi latvalle lapahti, Pilvistä pirisevistä, Hattaroista haihtuvista, Oksiltani lehvilleni, Sekä kuorien sisähän." Otti tammen oksasia, Tammen kuoria kolosi, Otti heiniä hyviä, Ruohoja monen näköjä, Joit' ei nähty näillä mailla 40 Kaikin paikoin kasvavaksi; Panevi pa'an tulelle, Laitti keiton kiehumahan, Täynnä tammen kuoriloita, Heiniä monennäköjä. Pata kiehui paukutteli Kokonaista kolme yötä, Kolme päiveä keväistä, Siitä katsoi voitehia, Onko voitehet vakaiset, 50 Katsehet alinomaiset; Ei ole voitehet vakaiset, Katsehet alinomaiset. Pani heiniä lisäksi, Ruohoa monen näöistä, Kut oli tuotu toisialta, Sa'an taipalen takoa, Yheksältä loitsialta, Kaheksalta katsojalta. Keitti vielä yötä kolme, 60 Kolme päiveä keväistä, Nostavi pa'an tulelta, Koittelevi voitehia, Ei ole voitehet vakaiset, Katsehet alinomaiset. Niin pani pa'an tulelle Uuellehen kiehumahan, Keitti vielä yötä kolme, Ynnähän yheksän yötä, 70 Katselevi voitehia, Katselevi, koittelevi: Olipa haapa haaraniekka, Kasvoi pellon pientarella, Tuon murha murenti poikki, Kaikki kahtia hajotti, Voiti niillä voitehilla, Katsoi niillä katsehilla, Haapa yhtehen parani, Ehommaksi entistänsä. Koitti vielä voitehia, 80 Katselevi katsehia, Koitteli kiven koloihin, Paasien pakahtumihin, Jo kivet kivihin tarttui, Paaet paasihin rupesi.

Toisin:

1. P. p. pohjallinen (pohjallinen), 5. O. m. oksillasi, 25. T. t v. Osaeli puu omena: 30-32. M. l. rapahti, Sep' on pilvistä piraji, H. hairahteli, 33, 34. Mesi vuoti oksistani, Sima kuorien sisästä, Levisipä lehvilleni, Lehviltäni maaemähän.

b.

Juhannes Jumalan pappi Tuopa heiniä keräsi, Ruohtoi ruohoja tuhansin, Joit' ei kasva näillä mailla, Lapin raukoilla rajoilla, Poloisilla Pohjanmailla, Kuss' ei oo kuultu eikä nähty Ruohon kaiken kasvantoa. Kesät keitti voitehia, 10 Talvet rasvoja rakenti, Kiven kirjavan sivulla, Paaen paksun pallealla, Ympäri yheksän syltä, Syltä seitsentä leveä; Ne on voitehet vakaiset, Katsehet alinomaiset, Niillä voian voipunutta, Pahoin tullutta parannan.

c.

Voie voimalla tulevi Kaikenlaisista kaluista, Isän Luojan säätämällä, Jumalan lupoamalla: Moninaiset maas' on heinät, Ruohot maassa voimalliset, Joista saapi saamatonki, Ottavi olematonki, Voiteluksi voipuneille, 10 Vammoille valantehiksi. Missä voitehet tehä'än, Simat siivon keitetähän, Vian päälle vietäväksi, Pahoille paranteheksi? Tuolla voitehet tehä'än, Simat siivon keitetähän, Yllä taivosen yheksän, Taivon tähtien takana, Luona kuun, malossa päivän, 20 Otavaisten olkapäillä. Sieltä voie vuotukohon, Simatilkka tippukohon, Suun alta sulan Jumalan, Alta parran autuahan, Se on voie voimallinen Kaikkinaisille vioille, Tuimille tulen jälille, Panun nihti paistamille, Pakkasen palelemille, 30 Kovan ilman koskemille, Rauan raanoihin pahoihin, Teräksen tekovihoihin, Pirun piikin pistoksihin, Keion keinojen sijahan.

Toisin:

5, 6. Maass' on heinät voimalliset, Ruohot on monennäköiset, 17. Päällä t. y. (Yläisessä taivosessa), 27, 28. Tulen tuiki polttamihin, P. n. paistamihin, 29, 30. P. palelemihin, K. i. koskemihin, 31, 32. Noihin rauan ratkomihin, Suon sinervän silpomihin,

d.

Siintävi sininen pilvi, Kaari kaukoa näkyvi, Etelästä ennättävi, Luotehesen longottavi; Neiti pieni pilven päällä, Kapo kaaren partahalla, Hiipovi hivuksiansa, Hapsiansa harjoavi, Nänniänsä näyttelevi, 10 Uohkuttaa utariansa. Maito nännistä näkyvi, Utarista uohkuavi, Nuopa maiot maahan juoksi Nurmelle mesinukalle, Mesipellon pientarelle, Siit' on saatu voitehia Kipeille voitehiksi, Vammoille valantehiksi.

Toisin:

4. Luotehesta l. 5-13. Neitsy Maaria emonen Tuo on pitkän pilven päässä, Lypsi maalle maitoansa, Niitylle nisuksiansa,

e.

Syntyi immikkö aholla, Neiti nuori nurmeksella, Kasvoi ilman kantamatta, Yleni imettämättä; Tuopa vaipui tuonne maata Niitylle nimettömälle, Painui maata mättähälle, Mesinurmelle nukahti; Viikon maltitta makasi, 10 Uni petti, aika jätti, Kasvoi heinä pieluksihin, Se on heinä kolmikanta, Siin' on mettä, siinä vettä, Siinä voietta hyveä, Vian päälle vietäväksi, Vammoille valettavaksi.

Toisin:

5. T. nousi t. m. 8, 9. Puuttomalle kalliolle V. maltiton (maltitta) m.

f.

Vuotar, voitehen tekiä, Kesät keitti voitehia Mielusassa metsolassa, Vaaran vankan liepehellä. Siell' oli mettä mielehistä, Siellä vettä voimallista, Joista voietta tekevi, Se nyt tänne täytyköhön Kipeille voitehiksi, 10 Vaivoille valevesiksi!

g.

Härkä kasvoi Karjalassa, Sonni Suomessa lihosi, Pää hälyi Hämehen maassa, Häntä torkkui Torniossa, Päiväkauen pääsky lensi Häpeheltä hännän päähän, Kuukauen orava juoksi Härän sarvien väliä, Eikä vielä päähän pääsnyt, 10 Ensinkänä ennättänyt. Etsittihin iskiätä, Haettihin tappajata; Mies musta merestä nousi, Uros aallosta yleni, Koko korttelin pituinen, Vaimon vaaksan korkunainen, Heti kun näki eränsä, Ruhtoi niskahan rutosti, Sorti sonnin polvillensa, 20 Kylin maahan kyykähytti. Siit' on saatu voitehia, Siitä katsehet otettu, Joilla vihat viskotahan, Ja pahat parannetahan.

Toisin:

1, 2. H. k. Kainuhussa (kaunihisti), Lihoi mulli liiotenki, 19, 20. Väänsi härän p., Kylellensä k. 21, 22. Täst' on voitehet otettu, Tästä k. katsottu,

h.

Jesus sinne, Jesus tänne, Jesus kaikkihin oloihin, Jesus kaunis katsojaksi, Ja paras parantajaksi; Jesuksen veri viaton, Maarian makea maito, Sekaluutta seuhottuna Vammoille valantehiksi Kallein on katsehista, Voitelusta voimallisin, Joka kaikkihin pätevi, Eineähän kelpoavi.

Toisin:

9, 10. Se on paras voitehista, Kelvollisin katsehista,

51. Ähkyn synty.

a.

Ähky poika ähmeröinen, Poika toinen tohmeroinen, Kolmansi korentolainen, Ei ole hyvistä tehty, Eikä aivan arvoisista; Tehty on suosta, tehty maasta, Pantu äimän kärkösistä, Naisten ketristä kerätty, Risukoista riivoteltu, 10 Kanarvoista katkoteltu, Ruoholoista rouhieltu, Kosken kuohusta ko'ottu, Meren vaahesta valettu, Höyhenistä höksytetty, Syöjättären syämyksistä, Mammottaren maksan alta.

Toisin:

1-3. Ä. p. ämmeröinen (äimeröinen, äiveröinen), P. t. tonuneroinen (toiveroinen), K. korentokoura (-kulkku, -sääri), 8. N. neuloista k. 13. Ve'en v. v. 15. S. syämen luota,

b.

Ähkäpuhka ähverikkö, Poika tuhma tohverikko, Kotahinen kohmerikko, Kyllä mä sukusi tieän, Etpä oo hyvistä tehty, Et hyvistä, et pahoista: Koottu oot kovista puista, Tehty puista tervaksista, Pantu haavan pakkuloista, 10 Koivun käävistä kävitty.

Toisin:

1. Yks' on poika yhmeröinen, 1-3. Ä. ähkyriäinen, P. toinen tuhmuriainen (turvekulkku), Kolmas on kotanokinen, 3. Kolmansi kovin nokinen, 9, 10. P. raian p. Koottu korven hölpehistä, Koivun kuorista kyhätty.

c.

Laiha poika Lappalainen Teki tiensä tien alatse, Maan alatse matkustavi, Olalla verinen kirves, Iski miestä syäntä vasten, Vasten rintoa ripaisi, Siit' on ähky syntynynnä, Äimeröinen ärtynynnä.

Oudonpuolisia sanoja.

Ahkutella, laittaa ahkuumaan, kuumentaa kovasti. Ankeloi(d)a, kovistaa, työntää rajusti. Anse, ansio. Ankereton, auhtoperätön, kiinteä, luja, kova. Automaa, autia maa.

Ehtova, ehtosa, ehtoinen, suosiollinen. Eineisten emä, einetten emä, alkuainetten siittäjä. Emmäs, en mä (minä).

Haaroa, haroa, haravoita, raappia, kynsiä. Haatosarvi, hatasarvi. Hahottaa, haihottaa, kuljeskella. Haimen, haiven. Haitukka, hattara, hajapilvi. Hapanvennä, hapan vetenä. Hape, hapu, hapuileminen. Hatakka, pilven hattara. Hatsertaa, hasertaa. Havuputto, havupuitten? Havuvaara, hakometsäinen vuori. Helhetellä, k. seur. Helhettää, heljua. Hereä, sula, jäätymätön. Herpotella, olla herppona, voimattomana. Hieltää, hiveillä, nirhaista. Hiirevä, hiirenkarvainen. Hilkale, hipe, siru, sipale. Himme, salakähmä, salahanke, -juoni. Hiplaista, hilpaista, silpaista. Hiykiäinsn, hiekkainen; h. meri, hiekkarantainen meri. Holanne, juoru, lörpötys, hollailu. Hornahuttaa, saattaa horneaksi, haalistaa. Hotjamoinen, holjamoinen, solakka. Hotjelmoinen, hotjamoinen. Hompsuttaa, tehdä kehnosti, hupsuttaa, hampsuttaa, hömpsöttää. Huojulmainen, huojuvainen, notkuvainen. Huovisheikkoinen, huokeasti l. pian heikostava. Hupperehtaa, huppelehtaa. Huppokorva, huppukorva, korvat hupussa. Hyhmiö, hyhmäpaikka; hyhmän laittaja. Hylleröinen, puhlakka, möhläkkä, pöhevä. Hymmiö, hyhmiö. Hynkkynen, pieni möhkäle. Hynkäle, hynkiä, jänkäle, järkäle. Hyskerä, hynkäle. Hyttöläinen, hytelöinen (?). Hyyhelmöinen, hyydelmöinen. Hyyheröinen, huurteinen, härmäinen. Hyyhetyinen, hyydetyinen, hyyteinen. Hyyhyläinen, hyykyläinen, kurttuinen. Hyypelöinen, hyypynyinen. Hyökyräinen, hyökääjä, kolottaja, vihlaisia. Hyöperöinen, hyöpyräinen, hyöppääjäinen. Häimertyi, huimertua. Häisytellä, häsytellä. Höksyttää, huonosti tehdä, patustaa, hotistaa. Hölve, helve. Hömmötellä, laittaa l. tehdä hätäisesti ja kehnosti. Höyh(d)e, höyhenjoukko, -vilja. Höyrä, höyry, huuru.

Imehnisko, ihminen.

Jaala, juoru, loru, lopsutus, panetus. Jaare, jaale. Jauvahua, olla selvä, selvästi nähtävä, ven. javitsja. Jopina, jupina. Jonkkarainen, pieni läjä l. joukko. Jukkaselkä, jukkoselkä. Juni, koira. Junkuttaa, junnuttaa. Jono, jono, juna. Juole, jaale. Juoni, jono, jakso. Juore, jaare, juoru. Juorutella, liristä, porista, sorista. Juuriainen, juurella asuva, juurimato. Jähmö, kuvailtu jäiden haltia. Jämmö, jähmö. Jänkky, jänkkä, tönkkä, möhkäle. Jänkkälä, jänkky. Järsähtää, järkähtää, järskähtää. Järttää, järytä, järäjää.

Kahimo, luontokappale, eläin (?). Kahvata, laittaa, varustaa, (ruots. skaffa). Kaita (kaitsen), varjella, varoa, vartioita. Kaipastua, ounastaa pahaa, kaiheksua. Kaipeta (kaippenen), tulla hämille, ällistyä, hämmästyä. Kaiskare, kapea maan-ala, vrt. kaisku. Kajatella, huomata, saada kajua l. kaimoa. Kalhuksia, luiskahtaa, kilpistyä. Kalmiskangas, kalmistokangas. Kaltto, kelvoton, epatto. Kamento, kamara. Kammeri, kamu, romu (?). Kantura, kannikka. Kapainen, kovaksi kuivettunut. Kapaista (kapaisen), koventaa yht'äkkiä. Kapluska, kaplus. Karhikkainen, karhea, pistelevä. Karje (karjehen), karjantapainen, (karja ma?). Karvaryökäinen, röyhökarvainen, ryvettynyt. Kavehtia, kavahtaa; kauhistaa, hirvittää. Kavela, kavelo, kamala, outo. Kohju, kehjo, kehno, kunnoton. Keilua, keikkua, kieppua. Keipatella, keipotella, kosketella. Kelkärehtää, keikelehtää, liikahtaa. Kerähkä, kerän muotoinen. Kesunkanto, kesyenkanto. Kaukama, (kaulan) taive l. notko (?). Keyhkä, kevyt kappale. Kiehtari, kehtoja, kiehtoja, varjelia. Kiita, peto, ven. kit. Kiitsi, karva, sammal (?). Kiitain (kiitaimen), kiitsi. Kilhuksia, kalhuksia. Kiltto, kaltto. Kirho, kirso. Kisistää, korventaa (?). Kohmerikko, kohmo, kohmelo. Koi(d)in, koite. Koitutella, kostutella. Kokaista, ko'ota väleen. Komenne (komenneen), komine l. komento. Kometto, vrt. komero, kommetto. Kapine, kopina, pauhina, melske. Koppana, koppa, koppi. Kormelitsa, hyväntekiä, holhoja, ven. kormilets. Kosta, koi, koiso, koiska. Kottilo, kottelo, kotelo. Kouke, yhtyminen, yhteen koukistuminen. Kuhja, kähjä. Kuikaista, kuihkaista, vrt kuihata, kuikistaa. Kuikuttaa, k. edell. Kukalikki, kunneki päin. Kukkarainen, kukkanen. Kuljus, kuhjus (?). Kummas (kumpaan), kumpu, kumpare, kunnas. Kunsas, kun sinä. Kuoita, kutoa l. kietoa itsensä. Kuokkoa, kuokata, kuokkia. Kuolio, kuola. Kuorsia, kuorsua, kurista. Kuortano, kuontalo. Kuosia, raasia, raastaa (?). Kuosiella, k. edell.. Kuretteleita, kurotteleita, ojenteleita (?). Kutsselma, kutkelma. Kuttelo, kutale, kutele. Kuukkala, raakku, simpsukka (?); vrt. ven. kukla. Kuulkona, edell.. Kyhjy, kyhjä, kehjo, kehno. Kyhjö, edell.. Kyittä, kuotto (?). Kymmö, kyhmä = kyhjö (?). Kynimys, kynällä (= kärsällä) varustettu. Kynnyt, pieni, sievä kynsi. Kynsikykkä, jolla on lujat, kykenevät kynnet. Kytellä, kyötellä (kydötellä), paahdella. Kyttelehtää, kytelehtää, kyterehtää. Kyttynäinen, kyettynyt, murentunut, kts. seur.. Kyttyä, kyettyä, murentua pieneksi. Kyttää, kyettää; vrt. kytellä. Kyyjä, kyhjä, kyhjy. Kyykelöinen, kyykeröinen. Kyymeläinen l. kiimelainen, kyymäläinen. Kähitsemä, kähisemä. Kähjä, kyhjä, kuhja. Kämmötellä, kämmennellä, pidellä. Kängervöinen, känkerö- (känkkyrä-) puissa liekahteleva. Kävetä (käpenen), kevetä (kepenen). Kävitty, kävytty, keritty. Käyriö, käyreänä olo, kääre. Kääjä, kähjä; vrt. kyhjä, kuhja. Kääkeröinen, kiekeroinen, kaakeroinen. Kääkeröitellä, kääpäröitellä, käärämöitellä, kääveröitellä. Kääkälöitellä, käydä kääkkänä, kääkkiä. Käämeläinen, kääminmuotoinen; vrt. kyymeläinen. Käärähytellä, käärämöitellä; vrt. kääkeröitellä. Käätä, kääntää.

Laahankka, pesuastia, lahankka; ven. lohanka. Laave (laapeen), laava 2, panettelu. Laihatella, loihahtella, liehatella. Lakattaa, lokattaa. Lakki, umpilakki, jonka ei lakkiakaan näy. Lallamoinen, lullamoinen. Lampokarsina, lammaskarsina. Lapakko, lampaan tiuku l. kello. Lapehtia, lapella, kiskoa, voittaa. Lapohina, lavot (lapoon). Lataikko, lotakko, lutakko, lätäjikkö. Lauh(d)e, hyvitys, miellytys. Laukki, koiran nimi. Lavahtaa, laveta äkisti. Lemmaista, tulla lemmakkaaksi, paisua, turvota. Lentys, lehmus, niinipun. Leperitsa, lepere, ketterä l. vikkelä otus. Leperryttää, sekottaa, kietoa (?). Leppönen, lepytysneuvo, lepytin. Lepsehtiä, lepsähtellä, leyhkäellä. Lehehtiä, lehdittyä, lehdistyä. Lehkyttaä, käydä kepeästi, leyhyttää. Leutua, levetä, leveytyä. Liejessä, liedessä, liesikössä. Lielakoinen, lierakoinen, lierakainen. Lieristää, saattaa liereäksi, turpeaksi, pullakaksi (lieristäitä), tulla liereäksi y.m.. Liira, pyörivä kalu, pää (?). Liissinki, lissinki. Liityä, liipiä, liukahta, luikahtua. Liminko, limakko (?). Limma, limakko, limikko (?). Lippilöi(d)ä, lippiä, lippiellä. Lipunen, lipeän-aine. Litikkö, litikka. Liukki, koiran nimi (liukas). Liuskata, viilaista, raapaista. Liveä, lipeä, liukas, livakka. Loitsea, loitsia, lukea, pyhittää. Lomitusten, lomia myöten, lomapaikoin. Lonkaa (longan), koukata, nykäistä. Lonkamaisin, seur. Lonkamuksin, lannepuolin, sivuttain. Louke, lovi, loukko. Loutaa, louhia, järsiä, kalvaa. Lovehtia, ottaa kiinni, kouraista; ven. lovit. Luikare, laikkale, liuska, sirpale. Lukkeleita, lukita itsensä, lukitseita. Lullamoinen, lullonen. Lulleroinon, lullo. Lumme (lummeen), lomme, herjaus. Luomi, luoma, luonto. Luomus, luonne, muoto, muodostus. Luotua, tulla luoduksi, valmistua. Luove, Iaave, moite, supatus, kuiske. Luovi, luoti, kuula. Luska, luoska, luuska, luiska. Lussoa, luskoa, särkeä. Lustaa, luistaa 2, särkeä, kalvaa. Luste, lusto, lustu ja lustunen, (luinen) haarniska. Lutkahtaa, höltyä, irtautua. Luutaa, järsätä, kaluta. Lyngähytellä, käyristellä (itsensä). Lyrkytellä, lyrpytellä, lurputella, lirputella. Lysmiä, vääntää, koukistaa, taivuttaa. Lyyli, uhri, uhraus. Lähös, lääös (läädös), särky, pakotus. Lännys, lehmus, niinipuu. Läyhötellä, läähötellä.

Maanuva, muihe, muime. Maini, mainio. Malto, melto. Mannutella, mantia, mannitella. Martistaa, raastaa, raapustaa (?). Melle (melteen), into, kiire, hoppu. Mennä, metenä (mesi). Mesteleitä, kadota, menettyä. Meuhoa, meuhata, pauhata, telmätä. Mikotar, Mikon tytär. Muhku, myhkyrä, kuhmu. Muiahuttaa, muihkauttaa, jouduttaa väleen. Muielma, muju, muje, muihe. Muike, k. edell.. Muilea, niljakka, lipeä. Mukeltaa, mykeltää, hykertää. Mummukoinen, mummo, mammamainen (?). Murha, murhapuu = hirmuinen puu (pihlaja pirun tekemä. Murjah(d)ella, muljahtua, muljahtella. Murre, murina, lompaus. Muttiloita, mukkiloita, mnksuttaa. Muureheton, pilaumaton, vikaumaton, virhetön. Myllötellä, mylleröitä, kellerehtää, pyllötellä. Myrkä, myrkkä. Mysertää, musertaa. Myöhkyrä, myhkyrä, möhkyrä. Mäeltää, ääntää, huutaa, hoilata. Mäkeltäi(d)ä, mukeltua, mykertyä.

Nannorroiuen, nunnervoiuen. Nauttio, naute. Netoinen, n. neula, neitosten (hieno) neula. Nielokainen, nieleskellä, syömäri. Nihti, oikeammin ihki s.o. ihan, peräti. Nitustaa, nitistää. Niustaa, liustaa, särkeä, kivistää. Noivua, näivyä, vaipua, riutua. Norpa, nokka, kuono (?). Nouste, nostin, käyte. Nuklavainen, nukulainen, hakartelia, pisteliä. Nukista (nukisen), nutista. Nuljaske, nuljaska. Nunnervoinen, nunnonnäköinen l. -muotoinen. Nuoramo, nuorikko (l. erityisnimi). Nutkottaja, nuhailia, nutustaja. Nuutti, nutus. Nyke, nykkäys, riivaus, tenhous. Näkätä, nakata, luoda, heittää. Nänniköinen, nänniäinen, nännillinen. Näpistä, näpähtyä, pingottua. Närämä, näpyrä, vrt. naanna. Näärtää, nävertää.

Ohaista, ohjaista. Ohittaja, ohjittaja, ohjaaja. Oikiainen, oikea, todellinen, varsinainen. Onnervoinen, onnossa, noropaikoissa eleksivä. Ortajainen, orrella (puun-oksalla) oleksija. Orusi, sota-ase; ven. oruzhie. Ottonen, otto, ote, ottamus, saannos.

Painin, painanne, notko, alanko. Painopalko, kalvo, kalvoin, kalvasin. Paiskuttaa, laittaaa paiskautumaan. Pakkopää, kuurottainen kipu l. pakotus. Palste, palsta. Paltti, veitikka, hurja. Palvoa, rukoilla. Palvahinen, rukoilia, kerjääjä (?). Palve, rukous. Palvohinen, palvahinen. Pattelo, patto, epatto, hylky, heittiö. Pelkunto, pelkoma, varoma. Pensua, parveiltua, lisääntyä. Pensyttää, pensittää. Pieskare, matalikko; vrt. pieska, kiskare. Piikkimikkeli, piikkimys, piikkikala. Piippelo, piippa, piipeli, pyssy. Pilpero, pilpilä, rohtuma, röselmä. Pilvikeykkä, keyhkäpilvi, kevyt, ohut pilvi. Pinnahainen, pannahainen. Pinteä ja pinnehtiä, pintää. Pinnehistä, pintehistä. Piolta, pidolta, piteeltä, pitelemättä. Pirake, piraste, pirsta, pirste. Pirettää, pirehtyä juoksemaan. Pirikka, pirakka, pirhakka. Pivertaa, pivartaa, vallata, panna työhön. Pontta, ponta, panta. Pouskah(d)ella, pauskahtella. Puistua, puistauta, tulla liikkeelle. Punaista, punoa joutuen. Puppurainen, pukkuja, pukkuilia (?). Puraita, purkaa itsensä. Purupoika, pureva poika. Puutio, putikko, pyötikkö (?). Pypälöniska, pyperöniska. Pyyhyläinen, pöyheä, pöyhinen. Pyökyräinen, pöykeä, pöykeähkö. Pyöperöinen, pyöpelöitsiä; vrt. pöppö. Pyöpyräinen, k. edell. Pyörtevä, pyörteinen. Pyötilö, pyötikkö. Päistiä, päistää. Pääkalu, pääkallo. Pääkamu, pääkamara. Pökertää, laittaa pökertymään.