Part 35

Louhiatar vaimo vankka, Pohjan akka räämähäntä, Joll' on muoto mustallainen, Iho inhon karvallinen, Oli tietä kulkemassa, Matkoa matelemassa; Teki tielle vuotehensa, Matkalle makuusijansa, Selin tuulehen makasi, 10 Perin viimahan viluhun, Pallein paha'an säähän, Kaltoin kaarnapohjasehen. Tuli suuri tuulen puuska, Iästä iso vihuri, Tuuli nosti turkin helmat, Vihuri hamehen helmat, Tuuli tuhman raskahaksi, Kostutti kohulliseksi, Aholla alastomalla, 20 Maalla mättähättömällä. Kantoi kohtua kovoa, Vatsan täyttä vaikeata, Kantoi kuun on, kantoi kaksi, Kolmannenki, neljännenki, Kantoi viisi, kuusi kuuta, Kuuta seitsemän, kaheksan, Ylitse yheksän kuuta, Vaimon vanha'an lukuhun Kuuta puolen kymmenettä. 30 Yheksännen kuun lopulla, Kuun alulla kymmenennen, Jo lähestyi saantiaika, Kohtu kääntyvi kovaksi, Painuvi pakolliseksi; Etsi synnytyssijoa, Vatsansa vajennusmaata, Kahen kallion välissä, Viien vuoren vinkelossa, Ei siellä apua saanut, 40 Vajennusta vatsallensa. Siitä siirtihe etemmä, Paneutti toisen paikan, Heiluvalle hettehelle, Luonnon lähtenen sivulle, Eipä synny syntyminen, Luovu luomainen sikiö. Vetihe vesikivelle Kuohu'un tulisen kosken, Alle kolmen kosken koprun, 50 Alle äprähän yheksän, Vaan ei vielä synty synny, Kehnon kohtu ei kevene. Alkoi itkeä iletys, Uivotella, voivotella, Ei tieä, mihin menisi, Kunne kulkea pitäisi, Vatsansa vajentamahan, Poikiansa poikimahan. Puhui pilvestä Jumala, 60 Lausui Luoja taivahalta: "Tuoll' on suolla kolmisoppi Rannalla meryttä vasten Pimeässä Pohjolassa, Lapin laajalla perällä, Mene sinne poikimahan, Kohtusi keventämähän; Siellä silma tarvitahan, Väkeäsi vuotetahan!" Tuop' on musta Pohjan akka. 70 Meni sinne poikimahan, Kohtunsa keventämähän; Siellä tuo paha pahennus Sikiänsä synnytteli, Latoi lapsensa vihaiset, Alla viien villavaipan, Alla raaminsa yheksän. Teki poikoa yheksän, Tyttölapsen kymmenennen, Yhtenä kesäisnä yönä, 80 Yhestä vatsan väestä. Sikiöitähän sitovi, Saamiahan solmeavi, Kutsui Luojan ristimähän, Jumalan nimeämähän; Eipä Luoja ristinynnä, Kaikkivalta kastanunna. Etsitteli ristijätä, Pahan parven kastajata: "Juhannes pyhä ritari, 90 Tules noita ristimähän, Kannettuni kastamahan, Luotuni nimeämähän!" Juhannes Jumalan pappi Tuop' on tuohon vastoavi: "Mene portto poikinesi, Luovu hiomaton pakana, Risti itse riivattusi, Kasta itse kannettusi! Minä en pahoja risti, 100 Enkä kasta kauheita, Minä oon Luojan ristinynnä, Kastanunna Kaikkivallan." Jopa tuo paha pakana Itse panihe papiksi, Riivasihe ristijäksi, Itse kasti kannettunsa, Itse risti riivattunsa, Itse risti ja nimesi, Nenässä kipuisen polven, 110 Kipuisella kämmenellä. Nimitteli saamiansa, Lajitteli lapsiansa, Kuin kuki sukimojansa, Itse ilmi luomiansa: Tytön pani Tuulettaren, Nimitteli Vihmattaren, Siitä poikansa panevi Minkä miksi, kunka kuksi, Minkä painoi paiseheksi, 120 Kunka ruohutti ruveksi, Minkä pisti pistokseksi, Kunka laati luuvaloksi, Minkä änkäsi ähyksi, Kunka ajoi ammukseksi, Minkä ruhtaisi rutoksi, Kunka riieksi risaisi. Jäi yksi nimittämättä, Poika pahnan pohjimmainen, Suuton, silmitön sikiö; 130 Senpä sitten käski tuonne Rutjan koskehen kovahan, Tulisehen kuohuntahan. Siitä pakkaset sikesi, Siitä syntyi Syöjättäret, Siitä muita turmioita, Syntyi velhoja vesille, Noitia joka norolle, Kateita kaikin paikoin, Rutjan koskessa kovassa, 140 Tulisessa kuohunnossa.

Toisin:

1. Loviatar (Lokahatar, Laveatar, Launavatar) v. vanha, 2. Portto Pohjolan emäntä, P. a. harvahammas, 3. J. o. muo'ot mustanlaiset, 5, 6. Läksi t. kulkemahan, M. matelemahan; 8. M. makuutilansa, Pahnansa pahalle maalle, Kantoiselle karkealle, 10. P. vihmahan v. 12. K. säähän karkeahan. Kylin k. 14. I. vihainen viima (ilma), 15, 16. T. n. t, helman, Ahava h. helman (helmat), Viima vilttiä kohotti, Viltin laian (helman) vipsahutti (viuahutti), 27. Ympäri y. k. 35. E. syntymäsijoa, 39. E. s. sijoa s. 45, 46. E. s. syntymiset, L. luomaiset sikiöt. 48. Rutjan koskessa kovassa, Ve'en vankan vaaluilla, (Ve'en väljän vääntehessä), 54. Parkua paha kuvatus, 63, 64. Pohjan penkeren perällä, Lapin laajalla merellä, 64. Sangassa Sariolassa, 75, 76. A. vaipan vaskilaian (-kirjan), Alla uutimen utuisen. 76. Sarkakauhtanan kaheksan. 88. P. kannan k. 111, 112. N. poikiansa, Lasketteli l. 112. Siunasi sikiämensä, 113, 114. K. k. tekemiänsä, I. i. saamiansa: 120. K. loi rupirikoksi, 122. K. l. luunkoloksi, 123, 124. M. äikäsi ä. (ähkyksi äkäsi), Kunk' asetti ailahaksi (Amputauiksi asetti), 125. M. rumpaisi r. 127. Yks' oli nimetön poika, Yhen ei nimeä saanut,

b.

Tyttö Tuonelan sokea, Ulappalan umpisilmä, Alku kaikille pahoille, Tuhansille turmioille, Perin istuvi itähän, Etelähän päin elävi, Jaloin läntehen lähetti, Lonkamuksin luotehesen. Nousi tuuli tuulemahan, 10 Ilman ranta riehkumahan; Tuuli tuuli lantehesen, Ahava alasimehen, Läpi tuuli länsituuli, Läpi luoe longahutti, Läpi pohjainen porotti, Läpi luun, läpi jäsenen, Tuuli tuuli tiineheksi, Ahava kohun kovaksi. Tuop' on musta Tuonen tyttö 20 Siitä turpui, siitä täytyi, Siitä paksuksi panihe, Leveäksi lieristihe; Niin kohun kovoa kantoi, Vatsan täyen vaikeata, Kantavi keseä kaksi, Kantoi kaksi, kantoi kolme, Kantoi seitsemän keseä, Kaikite kaheksan vuotta, Ynnähän yheksän vuotta, 30 Yheksätä yötä vailla. Niin vuonna yheksäntenä Vaimon vaivaksi tulevi, Lyöähän kavon kipua, Immin tulta tuikatahan. Laskihen lepeämähän Rautaiselle kalliolle, Vuorelle teräksiselle, Keskelle Kipumäkeä, Kipuvuoren kukkuloa, 40 Ei siinä levätä voinut; Siirrälti sijan aloa, Vajenteli vatsoansa Kulmalla hopeavuoren, Kultavaaran kukkuralla, Eipä synny syntymäiset, Vaivat vatsan ei vajene. Vajenteli vatsoansa, Puolenteli kohtuansa, Kahen kallion välissä, 50 Louhen kolmen lonkerossa, Sisässä tulisen muurin, Savisessa kiukoassa, Tammisessa tynnyrissä, Rautavannetten sisässä, Korvalla tulisen kosken, Pyhän virran pyörtehessä, Ei vajene vatsa niissä, Kehnon kohtu ei kevene. Syrjin syöstihe merehen, 60 Vesihiien hinkalohon, Salakammon karsinahan, Lummekoirien kotihin; Juoksi polvesta merehen, Sukkarihmasta sulahan, Vyölapasta lainehesen, Tuossa huuti huijahutti Ihvenille, ahvenille, Kaikille ve'en kaloille: "Tuovos kiiskinen kinasi, 70 Matikainen nuljaskasi, Tässä Hiien heltehessä, Pahan vallan valkeassa!" Äsken tuossa synty syntyi, Sikisi pahan sikiöt. Saip' on poikoa yheksän Yhen kosken kuuluvilla, Yhen salmen saapuvilla, Yhellä vesikivellä, Yhestä vatsan väestä, 80 Kohun täyestä kovasta. Etsi noille ristijätä, Ristijätä, kastajata; Vei ne pappien parihin, Kantoi luoksi lukkarien, Ei papit nimeä anna, Eikä lukkarit luvanna; Papit vastasi vakaasti, Lukkarit lujasti lausui: "Ei oo meitä siksi suotu, 90 Ei oo suotu eikä luotu, Rikkolaisten ristijäksi, Kamaloien kastajaksi." Kun ei saanut ristijätä, Pappia nimen panohon, Itse loihe ristijäksi, Kaahittihe kastajaksi. Niinp' on risti saamiansa, Tenhotti tekemiänsä, Nimitteli luomiansa, 100 Nimitteli, ärrytteli, Yhen suikkasi sueksi, Toisen käänsi käärmeheksi, Koiksi kolmannen panevi, Neljännen metsän nenäksi, Muut on muiksi turmioiksi, Minkä sanoi sampahiksi, Kunka lykkäsi lytyksi, Minkä hammasten maoksi, Kunka syöjäksi syämen, 110 Kunka vaimon vastukseksi.

Toisin:

1. T. Pohjolan s. 1, 2. Tuop' on musta Tuonen tyttö, Ilkeä Manalan lapsi, Hiien neiti huppokorva, Pimettölän pikkukynsi, Hiien eukko rautahammas, 5, 6. Istuvi itähän rinnoin, Päin on päivän paistehesen, 6. Köhin päivän koittehesen, 8. Lonkamaisin (keskiluonnon) l. 17, 18. Puhui (työnti) t. t., A. kohulliseksi. 18. A. avulliseksi. Päivän koite kohtuiseksi. 20. S. tyytyi, s. t 22. Lihavaksi liittelihe; Heraiseksi heittelihe; 25. K. vuoen, k. toisen, 33, 34. Pantihin panun k., Hiien t. tuikattihin. 35-37. Synnytteli poikiansa Rautavuoren (teräsvuoren) kukkuralla 40. Eipä synny synnynnäiset; 41. Vyölapan sijansa siirti, 62. Lummekorjujen k. 71. T. helvetin tulessa, 76. Y. k. kuohuvilla, 87. P. v. vakaiset, 95, 96. I. panihe papiksi, Luottelihe lukkariksi. 100. N. äijitteli, 106. M. s. sammakoksi, 108. M. h. koloksi (hampahan kivuksi), 109. K. s. sysäsi,

c.

Äkä'ätär neito äijä, Joll' on kassa kantapäässä, Nännit polvilla e'esssä, Heilutteli helmojansa Kipuvuoren kukkulalla, Keskellä Kipumäkeä; Kun siit' ei apua tullut Immin tuskien tulessa, Syrjin syöstäiksen merehen, 10 Kaltoin aaltoihin ajaiksen; Meritursas partalainen Siellä neitosen makasi Meren kuohuilla kovilla, Ve'en vankan vaalehilla, Teki neien tiineheksi, Kostutti kohulliseksi, Siitä sitten synnyt syntyi, Sikisi pahat sikiöt. Kun lähestyi saantiaika, 20 Tuli Pohjolan tuville, Sariolan saunamaille, Latomahan lapsiansa, Saamahan sikiöitänsä, Kylpypelsimen perillä, Saunan lautehen lavolla, Teki parven poikasia, Lauman lapsia latovi, Yhen saunan saapuvilla, Yhen löylyn lyöpyvillä, 30 Yhen lämpymän lähellä, Yhen kuun kumottamilla, Yhen kukon laulamilla. Piilotteli poikiansa, Säilytteli saamiansa, Vaskisen va'in sisässä, Tulisessa laahankassa, Alla viien villavaipan, Alla kauhtanan kaheksan; Panevi nimet pahoille, 40 Nimen kullenki sukaisi, Minkä tuuleksi tukesi, Kunka tuikkasi tuleksi, Minkä pani pakkaseksi, Kunka tuiskuksi tuhosi, Minkä riieksi rivaisi, Kunka mainitsi maoksi, Minkä raaniksi rapasi, Kunka syöjäksi syämen, Minkä syömähän saloa, 50 Kunka julki jurnimahan, Jäseniä jäystämähän, Niveliä niustamahan. Minkä laittoi luuvaloksi, Sille lukkaro kätehen, Kunka pisti pistokseksi, Sille piiliä pivohon, Keihäitä kesselihin, Hevoset terillä hirnui, Pirut varsia piteli; 60 Pakkasen panevi tuonne, Laittoi merta luutimahan, Lainetta lakaisemahan.

Toisin:

1. Naata nuorin neitosia, Tuop' on Hiitolan emäntä, 5, 6. Apu vuoren k., K. Apumäkeä; 28, 29. Y. s. saatavilla, Y. l. lyötävillä, 35. V. vasun sisällä, 45, 46. M. r. repäisi (rapasi, rakensi), K. maalasi m. 59. P. varsilla vapisi; 61. Pani m. pyyhkimähän,

d.

Lyhyt tyttö, Tuonen neiti, Tyttö musta, pää keritty, Survoi rauan siemeniä, Terskytti teräsneniä, Rautaisessa huhmarossa, Teräspäällä petkelellä, Pajassa ovettomassa, Ilman ikkunattomassa; Minkä survoi, senpä seuloi, 10 Tomun nosti taivahalle. Akka vanha villikerta Söip' on noita suurimoita, Appoi rauaista raetta, Teräksistä terskytintä, Tuli tuosta tiineheksi, Sai tuosta kohulliseksi. Kantoi kohtua kovoa, Vatsan täyttä vaivaloista, Kokonaista kolme vuotta, 20 Kolme päiveä vajalla. Etsi synnytyssijoa Kirkon kirjatun tyköä, Satalauan lappeasta, Miehen kuollehen koissa, Katonehen kartanossa, Ei siellä sijoa saanut. Etsi sieltä, etsi täältä, Sai viimein sijan sopivan Hiitolan verikoassa, 30 Sikoja tapettaessa. Siinä vatsansa vajenti, Sikiönsä synnytteli, Kaikenlaisiksi kivuiksi, Tuhansiksi turmioiksi

Toisin:

4. Telläsi t. 11. Louhiatar vaimo vankka 19, 20. Kolmekymmentä keseä, Saman verran talviaki.

e.

Nikotiera mieron portto Tuop' on poikia tekevi Kirkon uksen ulkopuolla, Alla portahan punaisen; Teki kolme poikalasta, Yks' on paha ulkotauti, Toinen ruma rupitauti, Kolmas poika ruttotauti.

Toisin:

6. T. o. p. punatauti, 8. K. p. polttotauti.

35. Ruosteen synty.

Pohjan akka kylmäkulkku Makasi vilussa viikon, Kauvan suossa sammalissa. Unesta herättyänsä Heilahutti helmojansa, Pereänsä pyörähytti, Hieroi kahta kämmentänsä, Mykelsi molempiansa. Tuosta putosi punainen, 10 Vieri suohon sammalihin, Siitä sai paha sikiö, Siitä syntyi ruoste raukka, Nousi tuosta ruohikkohon, Kyntömiehen askelille.

36. Rupien synty.

Ruskea rupinen akka, Paha paisetten emonen, Synnytti rupisen poian, Äkähisen ällitteli, Yksin juurin, päin yheksin, Rupisella vuotehella, Rupisen isän aloa, Rupisesta kantajasta, Äkämäisestä emästä; 10 Viskasi vihaisen poian Vasten ihmisen ihoa, Karvoihin kavon tekemän.

Toisin:

1. R. r. piika (neiti), 1, 2. R. r. herra, P. p. isäntä, 8, 9. R. lähtehestä, Äkähäisestä e.

37. Sian synty.

Tietähän sianki synty, Alakärsän arvatahan: Tynimys sinun emosi, Kynimys sinun isosi, Kynin, kynsin kynnä maata, Kärsin käännä turpehia, Ellös aitoja repikö, Veräjiä vieretelkö!

Toisin:

4. Kynönen s. (santta Kynönen) i.

38. Siikasen synty.

Helmi Herralta putosi, Kaikkivallalta kalahti, Ylähältä taivosesta, Jesuksen käen kuvusta, Osmon pellon pientarehen, Pellervoisen penkerehen, Siitä sitten synty syntyi, Siitäpä suku sukeusi, Siitä kasvoi kastikkaiset, 10 Siitä siikanen sikisi. Nousi maasta mansikkana, Kolmihaaraisna kohosi, Hakohuuhan haarottama, Kaskipellon kasvattama, Tuuliaisen tuu'ittama, Pakkasen imettelemä, Luojan latvasta vetämä, Kaikkivallan kannattama.

Toisin:

5, 6. Pyhän p. penkerehen, Heleänä heinikkohon, 13, 14. H. haahottama (haahittama), Metsäpellon pensottama, 17, 18. Jesus l. vetänyt, Kaikkivalta kasvattanut.

39. Sisiliskon synty.

a.

Syöjätär merehen sylki, Lapahiitto lainehille; Kupla kulkevi meressä, Vaahto vankalla selällä. Kasaritar kaunis neito Istui koivun konkelolla, Haavan lengolla levähti, Nousi koivun konkelolta, Katselevi, kääntelevi 10 Silmät päin suloa merta, Näki kuplan kulkemassa, Vaahtosen vaeltamassa. Otti kuplan kulkkuhunsa, Veti vaahen sieramihin; Kupla kulkussa palavi, Sytelevi sieramissa, Kulki kulkusta maha'an, Alas vatsahan valahti. Kasaritar neito kaunis 20 Tuosta tyytyi, tuosta täytyi, Kantoi kohtua kovoa Kokonaista kolme vuotta; Siitä sai pahan sikiön, Mikä pantihin nimeksi? Sisiliskon sai nimeksi, Risukon asunsijaksi, Koivun pökkelön ko'iksi, Lahokannon kartanoksi.

Toisin:

5. Kasarikki n. k. 14. Vaahen vankkahan nenähän, 16. Vaahto vankan s.

b.

Nuoramo, hyvä emäntä, Kiveltä kivelle astui, Mättähältä mättähälle, Helmi helmoista putosi, Kultakalkkara kalahti, Vasten varvikkomäkeä, Risukkohon aian alle; Siitä syntyi syntyminen, Sisiliskonen sikesi, 10 Kasvoi kallion sivulla, Vasten seipähän varoa, Risukossa aian alla.

Toisin:

6, 7. Simavuoren kukkuralla, Aian alle ahtahasen;

c.

Sisilisko Hiien silmä, Maan muikku, veen salakka, Kyllä mä sukusi tieän: Sukuna sinun isosi, Silkuna sinun emosi, Silkuna sinä itseki. Sie oot koottu koivupuista, Pantu haavan pakkuloista, Tehty tervajuurikosta, 10 Hongan oksasta hotaistu, Koottu hollakon ko'osta, Höyhenistä hömmötelty, Saatu salvomen takana, Pistetty pinon rakohon, Risukkohon riepoteltu, Alle aian virskateltu.

Toisin:

1. S. Lemmon s. 4-6. Sirkuna (Silappa) s. i. j.n.e. Saatu sammakon ku'usta,

d.

Ukko vingas vankamoinen Akka vankahan makasi Pihalla pinoa vasten, Kohen puita koivuisia, Vasten varpuista kokoa, Tukipuita tuomisia, Siitäpä suku sikesi, Liseni iso litikkö; Tuli poika maattaessa, 10 Ungermo levättäessä. Lapsi saatihin saloa, Poika piilten pistettihin, Tuomisen tuvan sisähän, Tuomisehen kätkyehen, Eip' on poika siellä piillyt, Poika pistäikse pihalle, Pinon pitkän reunan alle, Pitkin puuta pihlajaista. Mihin poika pantanevi, 20 Arvio osattanevi? Tuonne tuo tulevi vieä Pellolle perimmäiselle, Panna pellon pientarelle; Ei oo hyvä sielläkänä: Siat siellä tönkelevi, Alakärsät kääntelevi. Mihin poika pantanehen, Ungermo osattanehen, Salohonko saatanehen? 30 Poika saagahan salohon, Keskelle simosaloa, Paha on poian siellä olla: Simosalot kuivettuvat, Metsämiehet polttanevat. Mihin paha pantanehen, Turmio tuhottauehen; Vetehenkö vietänehen? Poika vieähän vetehen, Paha on poian siellä olla: 40 Nuoret nuotalla vetävät, Siimalla sivaltelevat, Vanhat verkolla kehivät, Kiveksillä kiinnittävät. Mihin poika pantanehen, Ungermo osattanehen? Poika vietihin aholle, Koivupökkelön kotihin, Lahokannon kainalohon, Siellä se maoksi muuttui, 50 Sisiliskoksi sikesi.

Toisin:

3-6. Pihoilla pinoja vasten, Vasten koivuista kokoa, Rannalla rekeä vasten, Selin maalle, päin vetehen, Vasten tuomista tukea, Pinon pieltä pihlajaista, Vasten tuomista tupoa, Kohen koivuista kotoa, 12. P. piiloin p. 18. Vasten p. p. 22. Sykysyisen yön sylihin, 39. Ei siellä sykön sijoa: 49, 50. Tuolla toukaksi tulevi, Sekä kääntyi käärmeheksi. Siellä syntyi käärmehinen, Sikaliskonen s.

e.

Vingas vänkähän likisti, Riukutteli, röykytteli, Tiheässä tuomikossa, Paksussa pajumetsässä, Kivellä alaperällä, Vasten vatturaunioa, Siitä syntyi syntyminen, Sisiliskonen sikesi, Pihan rikka, pellon ruhka, 10 Maan rikka, manalan rikka, Alla aitojen asuja, Risukoissa riehoaja.

Toisin:

1. Vinkas vankkahan l. 6. V. varvikkomäkeä, 8. Sikoliskonen s. 9, 10. P. r., p. rikka, M. r., mannun r.

40. Suden synty.

a.

Susi suuri, nälkähinen, Koira liiaksi lihava! Tieän mä sinun sukusi, Tieän sykkä synnyntäsi: Maan tyttö, manuen neiti, Kävi tietä käyessänsä, Astui soita, astui maita, Astui auhtokankahia, Astui ennen astutuita, 10 Astui astumattomia; Poimi kukkia kulosta, Helpehiä heinikosta, Kääri käärinliinahansa, Päävaate-ripakkohonsa. Viimein istuihe kivelle Vierehen vihannan viian, Suki tuossa tukkoansa, Hapsiansa harjoavi; Helskyttävi helmiänsä, 20 Kalskuttavi kultiansa, Helmi heinihin putosi, Kultakalkkale karisi, Siit on sykkö syntynynnä, Karvajalka kasvanunna, Viihtynynnä villahäntä, Siinnynnä suen sikiö.

Toisin:

13. K. käärinvaattehesen, 21. H. helmahan (herjalta) p.

b.

Leikkari ijän-ikuinen, Paha poika polvuhinen, Mistä on sinun sukusi, Kusta, synkkä, synnyntäsi, Tuuliltako taivahilta, Vai syviltä veen navoilta? Ei tuulilta taivahilta, Ei syviltä veen navoilta, Tieän, synkkä, synnyntäsi, 10 Maan kamala kasvantasi: Syöjätär vesille sylki, Lapalieto lainehille, Siitä Kuolatar sikesi, Kuolatar merestä nousi, Saarosehen puuttomahan, Luotohon kivettömähän; Hieroi kahta kämmentänsä, Mykelsi molempiansa, Saipa nukkoa vähäisen, 20 Sen se viskasi vetehen, Tuohon lietohon merehen, Yli olkansa vasemen, Tuonpa tuuli maalle tuopi Metsän korven kainalohon, Siinä synnyit tuulikulkku, Jotta jou'uit jouhiturpa, Sikesit meren selällä, Kasvoit korven kainalossa.

Toisin:

2. P. p. polvillinen, 14. Nuoratar (Maaratar) m. n.

c.

Tietähän suenki synty, Miss' on hukka synnytetty; Loveatar vaimo vanha, Portto Pohjolan emäntä, Kun tuo lapsia lateli, Synnytteli poikiansa, Hyisen hettehen malossa, Jäisen kaivon kainalossa, Eipä synny syntyminen, 10 Sukeu sikiäminen. Paneutti toisen paikan, Synnytteli poikiansa Tiheillä tuomikoilla, Tuulimurtojen sisähän; Siellä syntyi syntyminen, Sukeutui sikiäminen. Sai siellä pojan mokoman, Luun syöjän, lihan purian, Veren uuelta vetäjän, 20 Sanoi tuon on saatuansa: "Voi poloinen poikoani, Kun on poikani poloisen Luun syöjä, lihan puria, Veren uuelta vetäjä! Jos ma tuon tupahan veisin, (Tuo tupani turmeleisi), Jos ma tuolle saunan salvan, (Saapi saunani hajalle)." Sanoi vanha Väinämöinen: 30 "Anna olla onnellansa Ohessa oravikorven, Metsän korven kainalossa!"

Toisin: