Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Part 24
Itse ilmoinen Jumala, Itse Henki, Herra Jesus, Valjastele varsoasi, Kohentele korjoasi, Itse istuite perähän, Aja kirjokorjinesi Läpi luien ja lihojen, Läpi suonten soljuvaisten, Liitä luu lihoa myöten, 10 Suoni suonen päätä myöten, Heitä kulta luun lomahan, Hopea lihan välihin, Liha luun litistymähän, Veri suonen sortumahan! Mist' on luu luhoksi mennyt, Siihen luuta lukkoele, Mistä liikkunna lihoa, Siihen liikuta lihoa, Mistä suonta sorkahtanna, 20 Siihen suonta solmiele, Mistä verta veihlähtännä, Siihen verta vierettele, Mistä kalvo katkennunna, Kalvo päälle kasvattele; Sijallensa siunaele, Asemellensa aseta, Luu luuhun, liha liha'an, Jäsenet jäsenihinsä, Sijallensa entiselle, 30 Paikallensa muinaiselle, Sijan tuntumattomaksi, Paikan nuurumattomaksi!
Toisin:
3. V. varsojasi, Rakentele ratsuasi (ratsujasi), 7. L. luun, läpi l. (jäsenen), 11-14. Luo hopea l. l. Kulta suonen sortumahan, Luu lihan l., Suonet s. solmelohon! 18. S. paina palliota, 19. M. suonet solkahtanna, 21. M. t. vierähtännä,
b.
Neitsy Maaria emonen, Muori puhasmuo'ollinen, Tule tänne tarvittaissa, Käy tänne kutsuttaessa, Luita luikare käessä, Likapalli parmahilla, Suonisykkyrä sylissä, Kalvovakka kainalossa! Mist' on luuta luikahtanna, 10 Siihen luuta luikahuta; Mistä liuskannut lihoa, Siihen liittäös lihoa; Missä suonet sortununna, Siihen suonia sovita; Mistä verta vuotanunna, Siihen verta vuoattele; Missä järkkynnä jäsentä, Siihen järkytä jäsentä; Kussa kalvo katkennunna, 20 Siihen kalvoa kapaise; Pivolla lihoa liitä, Kanna verta kahmalolla, Suonet solmuhun rapaja, Valtapaikat vaimentele, Puuttele netoisin neuloin, Silkkiniisin nypläele, Noita suonen sortumia, Sekä kalvon katkelmia; Ota silkkisi sininen, 30 Pantasi tulipunainen, Sio sillä silkilläsi, Punaisella pannallasi, Verho päivällä vetele, Yöllä kalvo kasvattele, Alta aivan terveheksi j.n.e.
Toisin:
5, 6. Kontti luita olkapäällä, Lihapallinen povessa, 7. Suonisommelo s. 9, 10. M. o. l. luiahtanna, S. l. luiahuta; 11. M. liitynnä (liistynnä) l. M. liha liipahtanna (liikahtanna), 20. S. k. kapuile (kalvo kasvattele); 21. P. l. pistä, 23. S. solmulle rakenna, 25, 26. P. punaisin n. Sulkkurihmoin suikuttele, 26. Silkkirihmalla sitaise, 31. S. silkkilangoillasi,
c.
Tule impi ilman päältä, Neiti taivahan navalta, Venehellä vaskisella, Kuutilla kuparisella; Soutele simaisin airoin, Mesipursin puuhaele, Kahen puolen rauan raannan, Teräksen tekovihojen; Soua suonista venettä, 10 Luuvenettä luikuttele, Läpi luun, läpi jäsenten, Läpi liikkumalihojen, Soua luun lomia myöten, Jäsenten rakoja myöten, Luu soua kivuttomaksi, Liha nuurumattomaksi! Jatkele lyhyet suonet, Lyhentele liian pitkät, Sijallensa suonet laita, 20 Päät kaikki tasoin pannos, Suutatusten suuret suonet, Pienet suonet pääksytysten, Limitysten liutasuonet, Valtasuonet vastatusten; Siit' ota utuinen neula, Sulkkuniitti neulan päässä, Ompele utuisin neuloin, Tinaneuloin tikkaele, Päitä suonten solmiele, 30 Silkkinauhoilla sitele!
Toisin:
1, 2. Neitsy Maaria emonen, Tule tänne taivahasta, 4. Purrella punaperällä; 10. Luista purtta l. Jäsenistä järkyttele, 20. Asemellensa aseta, 21. Suutatuksen s. s. Suuret suonet suuksottain (suuta suin), 22. P. s. pääksyttäin (päätä päin, päällittäin), Perätysten pienet suonet, 24. V. vastakkaisen, 25. Ota neulasi omasi, 28. Nahkaneuloin nappaele (nauvuttele),
d.
Sorea on suonten vaimo, Suonetar sorea vaimo, Soma suonten kehreäjä Sorealla kehrinpuulla, Kultaisesta kuontalosta, Vaskisella värttinällä, Suonikankahan kutoja Suppusessa loukkosessa, Tule tänne tarvittaissa, 10 Käy tänne kutsuttaessa, Suonivyhti vyösi alla, Kalvokääre kainalossa, Suonia sitelemähän, Päitä suonten solmimahan, Haavoissa halennehissa, Reijissä revennehissä!
Toisin:
3. Tuo suonia kehreävi 7. Suonikangasta kutovi 12. Kalvokannu k.
e.
Punaposki Tuonen poika Punaise punainen nuora Vasten reittäsi vasenta, Alta oikean kätesi, Jolla uutta ummistaisin, Vetäisin veristä kiinni, Suonet yhtehen sitoisin, Päät on suonten solmeaisin! Kun en oikein osanne 10 Veteä veristä kiinni, Itse suonia sitele, Päitä suonten sommittele, Suonet soutamattomiksi, Veri vuotamattomaksi!
Toisin:
5. J. u. ompeleista, 12. P. s. sorruttele,
32. Oinaan ja pukin pukkimissa.
Santta Katriina emonen, Käy tänne kepein kengin, Sukin mustin muikuttele, Sukin valkein vaella, Punapauloin painattele, Sinirihmoin riuottele, Katso luota luomoasi, Tyköä tekemätäsi: Oinaspa kipokaponen 10 Jo teki tihua työtä, Rupesi rumille töille, Painui töille törkeille.
Toisin:
9. Vohlapa (pukkipa) k. 9-12. Poikasi teki pahoa, Lapsesi tihua työtä.
33. Olutta pannessa.
a.
Mehiläinen liukas lintu, Nurmen kukkien kuningas, Lennä tuonne, kunne käsken, Kunne käsken ja kehotan, Meri pitkin, toinen poikki, Kolmas on vähän vitahan, Saarehen selällisehen, Luotohon merellisehen, Siell' on neiti nukkununna, 10 Tinarinta riutununna, Nurmelle mesinukalle, Mesipellon pientarelle, Sivulla simainen heinä, Mesiheinä helmassansa; Pistä siipesi simahan, Kielesi tyvin metehen, Tuo simoa siivessäsi, Mettä kielen kantimessa, Heleästä heinän päästä, 20 Kukan kultaisen kuvusta, Oluelle happaimeksi, Nousteheksi nuoren juoman!
Toisin:
13, 14. Kupehella kultaheinä, Vyöllänsä hopeaheinä; Omp' on heinä kolmisyrjä, Se on neien päärivoilla, Kupehella kuivettunna, Pääaloilla paisuhtunna, (Siin' on viljalta simoa, Siinä mettä mielen määrin); Vert. Kal. XX: 345-374.
b.
Näätäseni, lintuseni, Rahankarva kaunoiseni, Mene tuonne, kunne käsken, Kunne käsken ja kehotan, Pohjan peltojen perille, Lapin lasten tanterille, Jossa tammat tappelevat, Orihit tasan panevat; Kourin hiivoa kokoa, 10 Käsin vaahtea valuta, Suusta tamman tappelevan, Tasan ottavan orihin, Oluelle happaimeksi, Kaljalle kohottimeksi!
Toisin:
8. O. ojentelevat; Tasan ottavat orihit; Vert. Kal. XX: 281-290.
c.
Oravani, lintuseni, Ottopoikani omani, Käyppäs käytettä kylästä, Hapatusta naapurista, Salo poikki, toinen pitkin, Kolmas on vähän vitahan, Mielusahan metsolahan, Tarkkahan Tapiolahan; Siell' on kolme korpikuusta, 10 Petäjäistä puuta neljä, Nouse kuusehen norolla, Petäjähän kankahalla, Käpy pure käyessäsi, Kanna kaksi kynnessäsi, Oluelle käytteheksi, Kaljalle kohottimeksi!
Toisin:
2. Orpolapseni omani, Vert. Kal. XX: 213-224.
34. Onnen puolesta.
Anna Luoja, suo Jumala, Anna onni ollakseni, Suo rauha eleäkseni, Hyvin ain' asuakseni, Oman pellon pientarella, Kaiken kartanon navalla, Iltapäiväni iloksi, Aamupäivän armahaksi; Ole puolla poikiesi, 10 Aina lastesi apuna, Aina yöllisnä tukena, Päivällisnä vartiana, Vihoin päivän paistamatta, Vihoin kuun kumottamatta, Vihoin tuulen tuulematta, Vihoin saamatta satehen, Pakkasen palelematta, Kovan ilman koskematta! Aita rautainen rakenna, 20 Kivilinna liitättele, Ympäri minun eloni, Kahen puolen kartanoni, Maasta saaen taivosehen, Taivosesta maahan asti, Asukseni, ainokseni, Tuekseni, turvakseni, Jonka turvin työt tekisin, Varan vettä souteleisin, Ett' ei liika liioin söisi, 30 Vastus viljalta vetäisi!
Toisin:
8. Aamuhetken a. 21, 22. Y. m. elosta (kotini väkeni), K. p. kartanosta (kaasoani, kansastani), 22. Oman kaiken k.
35. Oravia pyytäissä.
a.
Annikki tytär Tapion, Simasuu Tapion neiti, Lyykistäite lypsämähän, Asetaite antamahan, Minun pyytöpäivinäni, Ajelenta-aikoinani; Ava auki aitan ukset, Luhin ukset longottele, Heitä oksalle osani, 10 Konkelolle kohtaloni, Viisin viitatuhjoloista, Kuusin korpikumpuloista, Seitsemin salon seliltä, Kaheksin katajikoilta, Minun kohti koiriani, Koiriani, miehiäni, Laita koira haukkumahan, Sapakka sanelemahan; Viritä punainen lanka, 20 Sinilanka siuvahuta, Jota myöten nuolen nousta Otsahan orava-poian, Kärsähän kävynpurian, Sinivillan sieramihin!
Toisin:
2. Eeva piika pikkarainen, 3, 4. Lyykistyös (-stäös) l., Asettuos a. 18. Satikka s.
b.
Mielikki metsän emäntä, Puhas muori, muoto kaunis, Anna mulle ainojasi, Kanna mulle kaunojasi, Osottele mun osani, Kohti käännä kohtaloni, Ett' ei veisi viekkahammat, Etevämmät ennättäisi; Nosta orrelle osani, 10 Kometolle kohtaloni, Pirahuta pienet kynnet, Karvat hienot hermahuta; Kukuttele koiriani, Haukuta hakioitani, Sisällä salon sinisen, Korven kultaisen koissa, Ele haukuta havuja, Kuusen oksia kukuta, Haukuta havun alaista, 20 Kuusen oksan istujaista; Luo löyly eteämpätä, Kanna vainu kaukoaki, Vilullaki, vihmoillaki, Tuiskuillaki, tuulillaki, Jotta koiran kohti juosta, Penun julki julkotella, Mielusassa metsolassa, Tarkassa Tapiolassa!
Toisin:
22. K. v. kaukempata, 24. Säilläki, satehillaki,
c.
Mielikki metsän emäntä, Metsän armas antimuori, Metsolan metinen neiti, Metsän kultainen kuningas, Anna mulle ampumista, Anna kynttä suurempoa, Anna kynttä pienempeä, Kynttä keskikertahista, Komahuta kumpuroita, 10 Oravat orolle saata, Rahat rannalle ajele, Jotta saisin sauvoin lyöä, Käsin, koprin kuopotella! Kun en saane sauvoin lyöä, Itse oksille osota, Itse kaarta kannattele, Pysyttele pyssyäni, Jotta ampua osaisin Oravaisen oksaselta, 20 Metsän kissan kiikkuselta, Millä maksan maarahani, Verokuittini kuletan.
36. Painajaista vastaan.
Rahko rautasaappahassa Kiertävi kivistä vuorta; Pane Rahko painajainen Alle orren, alle parren, Alle rautaisen katoksen, Alle kellon kielettömän! Kun ei siitä kyllin liene Eikä tuostana totelle, On minulla mittaporkka, 10 Puntari peräni alla, Omp' on säkki pääni alla, Säkki alla, toinen päällä, Johon pane painajaiset, Hiien kuoliat kokoa!
Toisin:
13, 14. J. panen p., H. k. kokoan!
37. Paiseissa ja ruveissa.
a.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Ketreä sininen lanka Kultaisesta kuontalosta, Laske lanka taivahasta, Päältä pitkän pilven rannan, Jolla ma ruhon rupia, Jolla painan paisumia, Alennan yleneviä 10 Sormella nimettömällä, Ihosta imentolaisen, Emon tuoman ruumihista! Puuhun puhkat kasvakohon, Puuhun puhkat, maahan mahkat, Vesoihin, vesikerähkät, Verinäppylät näreihin, Eikä ihmisen iho'on, Emon tuoman ruumihisen!
Toisin:
4. Sinisestä k. 15, 16. Näreihin verinärämät, V. kivihin,
b.
Ruskea rupien neito, Paha paisetten emonen, Sivalla sialta kärsä, Varsan tantari tavota, Jolla ruskutat rupia, Jolla painat paisehia, Tämän ihmisen ihosta, Emon tuoman ruumihista; Poimi pois pahat rupisi, 10 Vie ne maalle marjoiksesi, Suolle marjamättähiksi, Maalle mansikattomalle, Rupi suussasi suloa, Märkä keitä kielelläsi!
Toisin:
1, 2. R. r. seppä, P. p. kuningas, 2. P. p. emäntä, 7. Ihosta elävän miehen, 10. V. n. m. mansikoiksi,
c.
Pullitar punainen neito Puno nuoroa punaista Vasemella polvellasi, Jolla juuria sitoisin, Rupia rutistaessa, Paisehia painellessa!
Toisin:
3. Punaisella p.
d.
Paha on olla paisehissa, Vaiva vammoissa eleä; Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän-ikuinen, Melasi merestä nosta, Lapiosi lainehesta, Jolla ruhtoat rupia, Äkämiä ähmittelet, Ihosta imento raukan, Emon tuoman ruumihista.
Toisin:
5. Nosta miekkasi merestä, 7, 8. Rupia rutistamahan, Paisehia painamahan,
38. Pakkasta vastaan.
a.
Pakkanen Puhurin poika, Talven poika hyytämöinen, Ele kylmä kynsiäni, Vaai varpahuisiani, Ele päätäni palele, Ele koske korviani, Kyll' on sulla kylmämistä, Paljoki palelemista Ilman ihmisen ihotta, 10 Emon tuoman ruumihitta! Mene kylmä kyiset pellot, Kylmä soita, kylmä maita, Palele vesipajuja, Pane haavan pahkuroita, Koivun juuria kolota, Närehiä näykkäele; Kylmä kuumia kiviä, Palavia paateroita, Rautaisia kallioita, 20 Vuoria teräksisiä, Vuoksen koskea kovoa, Imatrata ilkeätä, Meren Pohjan partahia, Äärettömän äprähiä, Kurimuksen kulkun suuta, Kinahmia kauheita!
Toisin:
1, 2. P. Pusurvin (Näservän) p. T. p. hyyelmöinen (hyyhetyinen), 2. Talvipoika hyyheröinen, 4. Elekä kohmo kopriani, 11. Ennen kylmä Kiiron koski, 13. Palele pahat pajukot, 17. E. kylmiä (kuivia) k. 22 1/2. Ilman tilkan tippumatta, Pisaran pirahtamatta, 26. K. ilkiöitä!
b.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tuo mulle utuinen turkki, Kanna villan karvallinen, Jolla tuima turveleime, Ett' ei pakkanen palele; Tulta tunge sukkihini, Hiilirätyt rättihini, Pakkasen palelematta, 10 Kovan ilman koskematta! Tuo tänne utuinen pilvi, Kanna kaaren karvallinen, Lakka lämmin läikähytä, Utu soille, utu maille, U'uss' on hyvä eleä, Terhenessä tienaella, Pakkasen palelematta, Kovan ilman koskematta; Jos vielä vioille saisi, 20 Muru kuuta, toinen voita, Pakkasen palelemille, Kovan ilman koskemille!
39. Peuraa pyytäissä.
Poron on synty Pohjosessa, Vilja on laskettu Lapista; Kasvoi sarvet kallioiset, Kippuraiset, käppyräiset, Poron oivasta otsasta, Poron päästä pättävästä; Pohjan akka kynsikyttä, Kynsikyttä, luu-hamara, Kynsien kyhäeliä, 10 Käpälien käänteliä, Aukaise rahainen arkku, Viljan lukko luiahuta, Laske vilja vieremähän Pojan pyytäjän poluille, Pohjan peltojen periltä, Lapin lannan lappeasta, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäville keinoilleni!
Toisin:
7, 8. P. a. kynsikykkä, Kynsikykkä l.
40. Pistostaudissa.
a.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Tuovos kultapihtimesi, Hopeaiset hohtimesi, Joilla puran puuttehia, Joilla päästän päättehiä, Syämestä syyttömästä, Vatsasta viattomasta! Kun ei siitä kyllin liene, 10 Itse ilmoinen Jumala, Itse ilman Herra Jesus, Pihet pilvistä lähetä Alta taivahan atulat, Teräsleuvat, vaskivarret, Jolla nostan noian nuolet, Keion keihä'ät ylennän, Ihosta alastomasta, Vallan vaattehettomasta! Jos viel' ei apua saisi, 20 Tule Luoja loitsemahan, Kaikkivalta katsomahan, Jumala puhelemahan, Pirulaisen pistoksille, Kehnon keihä'än nenille; Tuovos tuolta voitehia Päältä taivahan yheksän, Kultaisessa kuppisessa, Hopeaisessa va'issa, Jolla voian voipunutta, 30 Pahoin tullutta parannan!
Toisin:
13. Atulat alinomaiset, Pihet Pilvelän pajasta, 15, 16. J. nouan n. nuolen, K. keihä'än y.
b.
Oi Ukko, ylijumala, Mies totinen, toimellinen, Alla taivahan asuja, Päällä pilvien pysyjä, Pihet pilvestä pirota Käteheni oikeahan, Joill' on varret maanmatoiset, Terät kirjokäärmehiset! Niillä nostan noian nuolet, 10 Veän pois veriset äimät, Ihosta imehno raukan, Karvoista kavon tekemän.
Toisin:
8. T. käätty käärmehiset!
c.
Itse seppä Ilmarinen, Takoja ijän-ikuinen, Teeppäs pihet pikkuruiset, Atulat ani-vähäiset, Jolla nouan Lemmon nuolen, Verisen vetäisen veitsen, Ihosta imento raukan, Emän tuoman ruumihista! Tämä ei mies manalle joua, Tukka pitkä tuonelahan, Ilman tau'in tappamatta, Oman surman ottamatta.
Toisin:
11. Oiva t. t.
d.
Akka Manteren alainen, Poika pellon pohjimmainen, Tule luota katsomahan, Likeltä tähyämähän, Ett' ei surma liioin söisi, Tauti viljalta vitaisi; Polvillasi ponnistaite, Kyntymäisillä kykene, Noian nuolta nostamahan, 10 Piiliä peruuttamahan; Tartu hampahin takaisin Noian nuolen nystyrähän, Pirun piilien perähän, Kun ei tuostana totelle, Nosta maasta miehiäsi, Mannusta urohiasi, Miehen ainoan avuksi, Yksinäisen ympärille!
Toisin:
4. Tyköä t 12. Hiien (Lemmon) n. n.
e.
Akka Pohjolan sokea, Ulappalan umpisilmä, Tule nuolet noutamahan, Keihä'ät kerittämähän, Ampurauat raastamahan, Äkähät erottamahan, Ihosta alastomasta, Varsin vaattehettomasta! Ja kun ei totelle tuosta, 10 Omp' on ukko Pohjan maalla, Kivikynsi, rautahammas, Se on nuolien vetäjä, Keinojen kehitteliä, Äkähien ällyttäjä; Tule ukko ottamahan, Kivikynsi kiskomahan, Teräsleuka tempomahan, Rautahammas raastamahan, Tule noua noian nuolet, 20 Keion keihäät keritä, Kivisillä kynsilläsi, Rautaisilla hampahilla, Pistoksilla pistämästä, Lähöksillä läätämästä; Nuolet katkaise kaheksi, Keihäs kolmeksi murenna, Käännä kärki käppyrähän, Nenä sylttyhyn syseä!
Toisin:
1. Portto P. (Akka Väinölän) s. Eukko P. emäntä, 21. Leuvoilla teräksisillä, 26. Rauta ruttuhun rutaise, 28. Terä s. s.
f.
Tule akka Pohjolasta, Tule tänne tarvittaissa, Okahia ottamahan, Vaarnoja vetelemähän, Keihoja kehittämähän, Ailahia appamahan. Emon tuoman ruumihista, Immin kantaman ihosta; Kun eipä totelle tuosta, 10 Omp' on seppo Pohjolassa, Tule seppo Pohjolasta, Pikku pihtiset käessä, Joilla ottelen okahat, Joilla vaarnoja vetelen, Ihosta imento raukan, Vaivaisesta vartalosta!
Toisin:
3. Äkäitä o.
g.
Omp' on kokko Turjan maalla, Joll' on kelpo kourottimet, Viis' on kynttä varpahissa Kuni viisi viikatetta, Suu sen on tulen palava, Kita kiiran lämpiävä, Silmät selvät siiven päässä, Näkimet kynän nenässä; Tule kokko Turjan maalta, 10 Laskeu Lapista lintu, Sie olet iskiä ikuinen, Tule iske tuokin isku, Iske yksi kyntyesi Kivehen alaperähän, Toinen koprasi kohota, Iske keion keihä'äsen, Äkähäsen Äijön poian, Nuolen nystyjen nenähän; Veä pois verinen nuoli, 20 Tempaise terävä äimä, Miehestä mölyävästä, Urohosta uhkavasta!
Toisin:
1. O. o. k. koillisessa, 7, 8. S. sill' on s. alla, Katsimet k. n. 8. N. selän takana; 11, 12. Tule nuolet nyhtämähän, Äkähät erottamahan, 13. I. y. kynsiäsi 15, 16. Iske toinen kyntyesi Keion keihä'än terähän, 20-22. Sian harjakset sivalla, Karvasta iso kapehen, Vaivaisesta vartalosta!
h.
Ota Piru pistoksesi, Keitolainen keihä'äsi, Urohosta ohkavasta, Miehestä mökisevästä; Mit' oot tyvin työntänynnä, Latvoin poies lappaele; Mitä latvoin laskenunna, Tyvin poies työnnyttele! Ammu tuonne nuoliasi, 10 Keikuttele keihojasi, Ammu Pohjolan perähän, Lapin maahan laakeahan, Hirven hienoihin lihoihin, Petran pienen palleahan! Kun ei siitä kyllin liene, Ammu tuonne ammuksesi Vuorehen terässekahan, Rautaisehen kalliohon; Ammu päälle pilven longan, 20 Mustan pilven pikkaraisen, Reunahan punaisen pilven, Maksankarvaisen malohon, Jost' ei pääse päivinänsä, Selviä sinä ikänä!
Toisin:
19, 20. A. p. mustan pilven, Sivuhun sinisen p.
i.
Ota Lempo lentimesi, Piru piilisi peruuta, Vekarasi vemmeloinen; Nysin nuolesi nykäise Min pikemmin, sen paremmin Saatua minun sanani; Veä pois veriset neulat, Temmo äilähät äkäiset, Jotka ennen tehnyt lienet 10 Pahan tammen taittumista, Puun murskan murenemista! Ammu keito keihojasi, Sulittele nuoliasi, Piru piikkisi lähetä, Suurille sotakeoille, Miesten tappotanterille, Korpin koikkuvan kitahan, Suuhun vankuvan variksen, Korpin ne etemmä vieä, 20 Kauvas kantoa variksen, Sukuhusi, syntyhysi, Herja heimokuntanasi, Jott' ei kuulu kuuna päänä, Ei näy sinä ikänä!
Toisin:
2. O. kehno (keito) keihä'äsi, P. piikkisi tavota (tapoa), 2. P. pitkät hampahasi, Tuima tuurasi tavota, 7. V. p. v. nuolet, 19, 20. K. n. ijäti (ikäti) v., K. kaimata v.
k.