Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Part 18
Ele sinä korppi konna, Korppi konna, Lemmon lintu, Ele riivi rihmojani, Ele lauvo lankojani, Heliältä heinän päältä, Kulon kultaisen selältä! Lennä tuonne Lemmon lintu, Lennä poies leyhyttele Pimeähän Pohjolahan, 10 Lapin synkkähän salohon, Siell' on hirvi hirtettynä, Jalo peura jaksettuna, Siellä luutonta lihoa, Suonetonta pohkeata, Syöä miehen syölähänki, Hilpota himostunehen.
77. Ruosteen sanoja.
a.
Ruoste, poika ruikamoinen, Ruikamoinen, raikamoinen, Isoton, emoton lapsi, Suuton, silmitön sikiö, Miksi konna maasta nousit, Sait on suosta sammalista, Minun ruokaruohoihini, Peltohon peri pakana? Lähe nyt ruoste ruuastani, 10 Vihollinen viljastani, Lähe kehno, kunne käsken, Min pikemmin, sen parempi: Jos oot konna maasta nousnut, Mene ruoste ruohikkohon; Jos oot suosta sammalista, Mene suohon sammalihin; Kun liet tullut tuulen tietä, Alas pilvistä saettu, Mene turkka tuulen teitä, 20 Ylös pilvihin yritä!
Toisin:
2. Nunnervoinen, nannervoinen, 7, 8. M. ruokaruohoilleni, Näille henkiheinilleni? 14. Niinp' on konna maahan mennös;
b.
Ruoste poies ruopukohon, Rauvetkohon rauan karsta, Näistä vaivani näöistä, Aivan atran kääntimistä, Rukihista nousevasta, Touvosta ylenevästä! Ulos ruoste ruohoistani, Punahelmi heinistäni; Luovu poies ruohon rosvo, 10 Karkkua manalan kalma, Minun ruokaruohoistani, Näistä henkiheinistäni! Kotihisi konna riennä, Maahasi paha pakene; Jos sa et totelle tuosta, Suola sinun surmatkohon, Rauta suusi raiskatkohon, Tuli pääsi turmelkohon!
Toisin:
1, 2. R. maahan r., Kaotkohon r. k. 8. Lähe herja h.
c.
Mene ruoste ruohikkohon, Sammakko saven sisähän! Jospa tuolta pääsi nostat, Ukko pääsi halkaisevi Veitsellä hopeisella, Kuraksella kultaisella.
78. Salvusanoja.
Noin ne salvajat sanovat, Sekä puoskarit puhuvat, Kuoharit kohittelevat: Sanottanen salvajaksi, Puhuttanen puoskariksi, Kellättänen kuohariksi, Temmattanen tietäjäksi, Vaan kuitenki, kaikitenki On orit otettavina, 10 Rahan karva kaattavina, Nurmelle mesinukalle, Maalle maksan karvaiselle. Kun ma lämsäni lähetän, Kaulahan kamelivarsan, Kun kaa'an hevoskapehen, Sorajouhen maahan sorran, Tule pilvistä pitäjä, Piästä tämä pirikka, Ett' ei potki polviani, 20 Säre säärivarsiani! Seiso nyt selvällä sijalla, Ole onnen vuotehella, Yrki täss' on oltavasi, Vähä värkyteltäväsi; Ele kipsa, ele kapsa, Ele kaikkia kavaha, Mesiheinän helkähystä, Mesirauan rauskahusta! En minä kovalla koske, 30 Kosken lammin lumpehella, Korahutan korttehella, Vesiheinällä vetelen; Minkä raualla rapoan, Sen mä silkillä sivallan, Sanon tuulen tuulemaksi, Viemäksi vilun vihurin. Juo nyt vettä Juortanista, Maarian pesuvesiä; Ellös visvoille viruko, 40 Ellös vammoille valuko Ulkoa tahi sisältä, Herran hengen huovunnalta!
Toisin:
4, 5. Sanotahan s., Puhutahan p. 6, 7. Kellätähän k., Temmatahan t. 9, 10. Orit ois otettavana, R. kaartavana,
b.
Teen tulosen tervaksista, Valmistelen valkeaisen, Otan tallista orihin, Sorajouhen soimen päästä, Sion suuhun sulkkusuitset, Panen päähän vaskipäitset, Vieä vilkutellakseni, Kaatakseni kaunihisti, Nurmelle mesinukalle, 10 Maalle marjanvartiselle. Maata anon Maarialta, Pientaretta Pietarilta, Kahen karpion aloa, Reen kääntymäsijoa, Johon kaataisin kamelin, Umpisorkan sorteleisin. Anon pilvistä pitäjän, Hattaroista hallitsian, Ett' ei potki polviani, 20 Säre säärivarsiani. Siitä puilleni puhelen: Mesi puista pursukohon, Rasvoa rapahtukohon! Terva on tehty tervaksista, Petäjistä penseistä, Hongista satahavuista; Minkä puillani puserran, Sima jääköhön sijahan! Jos katehet katsonevat, 30 Kierosilmät keksinevät, Leikkoan lihoa Lemmon, Paistan Lemmon palleata, Tuota tungen noian suuhun, Ajan kierohon kitahan.
Toisin:
1. Teen mä tulen t. 4, 5. O. t. hevosen, Umpisorkan soimestansa,
79. Sammakon sanat.
Raakki rannalla elävi, Kuolasuu sulilla soilla, Lehossa leveäleuka, Likasilmä liettehessä, Hyppi hyppysen nenissä, Läikkyi lähtenen sisässä, Puurtavi puran perissä, Rapakoissa raivoavi; Herra ompi hengen luonut, 10 Silmät siunannut Jumala. Muut sanovat sammakoksi, Herasilmäksi hokevat, Mie sun konnaksi kuvoan, Likasilmäksi nimitän. Kuka konnan suosta nosti, Konnan suosta, mannin maasta, Likarinnan liettehestä, Sammakon saven sisästä, Päästi päitä polkemahan, 20 Aumoa alentamahan? Mene pois, pakene täältä, Konna kuusen juurehinen, Kuolasuu, leveäleuka, Mene tuonne, kunne käsken, Konna velhojen vesille, Sammakko saven sisähän, Likaisihin liettehisin, Soihin sammalettomihin! Jospa tuolta pääsi nostat, 30 Sääresi särettänehen, Reitesi revittänehen, Ytimes' otettanehen, Joista voie keitetähän, Ja rasvat rakennetahan.
Toisin:
14. Läkkisilmäksi n. 16. K. s., mannan (mannun, massin) m. 22. Kuvun k. j. 26. S. sinisavehen,
80. Sateen poistosanat.
Mene pilvi Pietolahan, Siellä vettä tarvitahan, Siell' on kaikki kuivillahan, Kaikki kaivot kuivanehet, Lähtehet läkähtynehet, Ojan pohjat onttunehet. Ukot uunilla palavi, Akat saunan lautasilla, Lapset lautojen perällä, Akat vanhat kiukahalla, Löylyn luojat kynnyksellä, Pojat portahan välihin, Piiat pihtipuolisihin; Siellä on käymättä oluet, Siellä lapset ristimättä, Kastamatta kaikki tyyni.
Toisin:
5. L. läpehtynehet, 12. P. puoliportahille, 15. Viel' on l. r.
81. Sotaanlähtösanoja.
a.
Sentähen sepon venosen Rinta rautahan rakettu, Jott' ei koskisi kivonen, Hietaharju halki löisi; Sentähen soankäviä, Mies on tarkka tappelia, Suorikse sotasopihin, Rautapaitoihin paneikse, Jott' ei lyijy miestä löisi, 10 Rautapalli paiskoaisi. Sentähen minäki miesi, Uros tuima tappelia, Isäni tulisen turkin, Äitini panuisen paian, Päälleni puetteleime, Vetäiseime verhokseni, Saahessa sotakeoille, Miesten tappotanterille. Vaan kun siit' ei kyllin liene, 20 Eikä täysin tarpeheksi, Vaippa vanhan Väinämöisen, Kaapu kauko Lappalaisen, Turvikseni tuotakohon, Päälleni puettakohon, Suurille sotakeoille, Veripellon penkerille!
Toisin:
2. Rauat rintoihin r. 10. Tinapalli p. Tinapilppu pilloaisi. 20. E. kyllin, eikä tarvis,
b.
Kun lähen minä sotahan, Tapauhun tappelohon, Suurille sotakeoille, Verisille vainioille, Ukkoni tulinen turkki, Ämmöni palava paita, Tuonelasta tuotakohon, Päälleni puettakohon! Taattoni sotihevonen, 10 Vanhempani vainovarsa, Sehän myöskin tarvitahan, Tuohon työhön vaikeahan, Tuohon tuimahan sotahan, Tulisehen tappelohon. Jos siitä vähä tulisi, Eikä vielä kyllin oisi, Hiietki yhen urohon, Jumalatki toivosessa, Sovissansa suojelkohon, 20 Kaavuissansa kannelkohon, Ett' ei pää pahoin menisi, Tukka turhiin tulisi!
Toisin:
7. Taivahasta t. 14. Tasapäähän t. 19, 20. S. suojelevi, Kantelevi kaavuissansa, 22. Kaulan varsi katkeaisi!
c.
Nouse maa, havaja mantu, Suojaksi sotakeolla; Kivi suuri kasvakohon, Paasi vahva paisukohon, Kivi kirkon korkeuinen, Paasi vuoren paksuinen, Reikä keskelle kiveä, Käärme reiän ympärille, Jonka suojasta sotisin, 10 Ja takoa tappeleisin, Ett' ei pää pahoin menisi, Hivus hieno lankeaisi!
Toisin:
1, 2. N. m. havaitse m. S. sotaurohon (-väkeni); 5, 6. K. k. korkunainen, P. kappelin kokoinen, 9, 10. J. suojatse s., J. ta'atse t. 12. H. hiuki l.
d.
Mistä mä anon apua, Kusta hoivia rukoilen, Kun tulen sotakeoille, Tapauhun tappelohon? Tuolta armoa anelen, Hoivoa huhueleime, Isältäni Jesukselta, Emoltani Maarialta, Tähän työhön työlähäsen, 10 Asiahan ankarahan. Ei minun väki väkevä, Eikä valta voimallinen, Jumalan väki väkevä, Herran valta voimallinen, Väki Ukon, väki Jumalan, Väki vanhan Väinämöisen.
Toisin:
10. Valantiehen vaikeahan.
82. Suden manaussanat.
Susi juoksi suota myöten, Villahäntä maata myöten, Karjakullan kuuluvilla, Pienen viljan vieremillä; Pois minä sinun manoan Näiltä karjan käytäviltä, Juokse tuonne jouhikuono, Viron hurtta viilettele, Pohjan pitkälle perälle, 10 Lapin maahan laakeahan, Kuss' ei käyne karja teitä, Vaella hevosen varsa; Sini juokse jouhikuono, Viron hurtta viilettele, Kuni kynttä varpahissa, Hammasta ikenissäsi! Sinne mä sinun manoan Korpivuorten kukkuloille, Kotihinsa korven koiran, 20 Paikoillensa maan pakanan, Ett' et tieä tietä tänne, Etkä kulkea osoa, Viljaisille viitamaille, Viljavieruille mäille. Muille maille mulkosilmät, Tuonne, taanne toitohännät, Ulvojaiset ulkomaille, Surmapaikoille susien, Tänne jääköhöt jänikset, 30 Tänne linnut lentäköhöt!
Toisin:
19, 20. Korvessa sinun kotisi, Kallioilla kartanosi, 23. V. viitasille, 28. Oivan tappajan talohon,
83. Suolain lukemissanat
Puhun suulla puhtahalla, Herran hengellä hyvällä, Lämpöisellä läyhöttelen: Mehiläinen mettä kantoi, Toi simoa siivossansa, Yheksän meren takoa, Veti kuin mesisulalla Näille suoloille hyville.
84. Terveyssanoja,
a.
Terve maa, terve manner, Terve maan haltialle, Terve Herran temppelille, Terve tervehyttäjälle! Täällä tuo polo potevi, Täällä vaivainen läsivi, Huonehessa honkaisessa, Petäjäisessä pesässä, Tautia nimettömiä, 10 Nimen tietämättömiä, Alta lattiat lahovi, Päältä peite märkänevi. Jumaloista tunti tullos, Apu eineisten emistä, Minun silmin nähtyäni, Sekä suin puheltuani! "Minkä heitän henkeäni, Se on henki Herran henki, Minkä lämmintä lähetän, 20 Se on lämmin Luojan lämmin, Min minä valelen veellä, Valan Jesuksen verellä, Huuhon Herran hurmehella, Hautelen haluvesillä, Tulla yöllä terveheksi, Päivällä paranneheksi. Nouse nyt pois makoamasta, Hereä uneksimasta, Kovan onnen ottelulta, 30 Piolta pahan pakanan, Asu armossa Jumalan, Turvassa totisen Luojan!"
Toisin:
6. Vaimo (mies on) v. l. 13. J. turva t. 26. P. imanteheksi, 29. K. o. vuotehelta,
b.
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Jok' on vanhin vaimoksista, Varmin vaimojen seassa, Tuo tulla tyhyttelevi, Silkin hienon simsuttavi, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan, Jott' ei tuska päällä tunnu, 10 Kipu ei keskeä kivistä.
Toisin:
4. Vanhin v. s. 5, 6. T. t. tytyttelevi (tuhottelevi), Käyä käärämöittelevi,
c.
Tullos kultainen matikka Vaskisen matikan suusta, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan, Kivut kiinni ottamahan, Vaivat vaikahuttamahan, Sisältä lihan sinisen, Maksankarvaisen malosta, Jotta saisi sairas maata, 10 Heikko helposti levätä!
Toisin:
7-10. Ihosta ehon (tämän) elävän, Luojan luontokappalehen! 10. Voisi voihkaja levätä!
85. Torakan sanat.
Musta poika mulleroinen, Kuusijalkainen kupukka, Mistä tiesit tänne tulla, Outo matkata osasit? Ei sinua ennen nähty, Eip' on nähty, eikä kuultu, Näillä raukoilla rajoilla, Poloisilla Pohjan mailla. Yöt on kierrät kiukahia, 10 Päivät saumoja samoat, Taikinoita tallustelet, Maitokannuja kapuat, Jos et sie paha pakene, Lähe kunnoton kotihin, Luoksi entisen emosi, Tykö valta vanhempasi, Kyllä sulle kyyin keksin, Ja annan ajohevosen.
Toisin:
12. Maitokauhoja k.
86. Tuulen sanat.
Terve kuu, terve päivä, Terve ilma, terve tuulet, Pohjois- ja etelätuuli, Itätuuli, länsituuli, Lapintuuli, luoetuuli, Suvituuli, lounaistuuli, Päivän nousu-, laskutuuli Ja kaikki väliset tuulet! Lepy tuuli leppeäksi, 10 Lauhu ilma lauhkeaksi, Kuu kirkas kumottamahan, Päivä lämmin paistamahan; Sivu tuulet tuulekohot, Sivu saakohot satehet, Kohti kuut kumottakohot, Kohti päivät paistakohot!
Toisin:
9, 10. L. tuulet l., L. ilmat l. 11. K. k. valaisemahan,
87. Tuulikon sanat.
Tuulikko sinun nimesi, Ilman lintu lentämäsi, Mene tästä, kunne käsken, Kunne käsken ja manoan, Järven niemien nenähän, Vastarantahan rapahu; Jos siell' ei olosijoa, Mene vieläkin etemmä, Pohjan pitkähän perähän, 10 Lapin tunturin laelle!
88. Veden lukemissanat.
Vesi on vanhin voitehista, Kosken kuohu katsehista, Jumala puhelioista, Itse Luoja loitsijoista. Täm' on tuotuna vetonen Tuolta Juortanin joesta, Jollä on Ristus ristittynä, Kaikkivalta kastettuna. Pitäös vesi varasi, 10 Tehkösi teko parahin, Simana sisälle mennys, Mennä haavalle hajo'os!
Toisin:
10. T. vesi paraasi,
89. Vesillä-matkustajan sanoja.
a.
Miten silloin lauletahan Ja kuten ajatellahan, Kun ei vie vesi venettä, Tuuli ei purtta tuuvittele? Noin silloin isoni lauloi, Oma vanhempi osasi: "Vetele hyvä vetonen Meniätä matkallansa, Tuuvittele tuuli purtta, 10 Aalto laivoa ajele; Puhu tuuli purjehesen, Ahava venoseheni, Anna airoille apua, Huovitusta huoparille, Ilman sormin soutamatta, Ve'en kieron kiskomatta, Väljillä meren vesillä, Ulapoilla aukeilla!"
Toisin:
16, 17. Ve'en kalvon rikkomatta, Suurilla meren selillä,
b.
Miten silloin lauletahan Ja kuten kujerretahan, Kun vesi venettä viepi, Tuuli purtta tutjuttavi, Kovin viskovi venettä, Ompi kaata puisen purren, Saaha sormet soutimiksi, Kämmenet käsimeloiksi? Siten silloin lauletahan 10 Ja ani ajatellahan: Vesi kiellä poikoasi, Laine lastasi epeä, Jott' asuisi alla aallon, Ei kävisi päälle kaarten, Miestä syytöntä sysäisi, Viatonta päätä veisi; Ahti aaltoja aseta, Vellamo ve'en väkeä, Ett' ei parsku parraspuille, 20 Pääse päälle kaarieni! Mene tuuli tuonnemmaksi Ylitse meren yheksän, Sukuhusi, syntyhysi, Heimohon, perehesesi, Puhu puut lehettömäksi, Rauta ruostehettomaksi, Kanervat kuluttomiksi, Heinät helpehettömiksi; Tahi nouse taivahalle 30 Ylös pilvihin ajaite, Ele kaa'a puista purtta, Vierrä hongaista venettä, Kaa'a hongat kankahilla, Kuuset kummuilla kukista! Kyllä mä sukusi tieän, Sukusi ja syntysiki, Kanssa kaiken kasvantosi: Tuoll' oot tuuli syntynynnä Tuiman tunturin laella, 40 Sua on sitten tuuitettu Aavalla meren selällä, Ulapalla aukealla.
Toisin:
13, 14. Alla aaltojen asuos, Ellös käykö p. k. 30. Auer p. a. 33, 34. Ennen kaa'a puut palolla, K. k. kumoa!
c.
Lähtiessäni merelle, Ulapalle aukealle, Tule purtehen Jumala, Aluksehen armollinen, Väeksi vähän urohon, Miehen pienen miehuueksi, Noilla väljillä vesillä, Lakeilla lainehilla! Tule kokko Turjalasta, 10 Tuoppa kolme sulkoasi, Kokko kolme, kaarne kaksi, Varaksi vähän venehen, Purren pienen parraspuuksi, Aallon käymättä ylitse Kuohuja kulottaessa, Mäkipäitä mentäessä!
Toisin:
9. T. k. Turjalainen,
d.
Vierivi vene punainen, Pursi puinen luotehelta, Etähältä ennättävi, Venehessä miestä kolme. Kuka noist' on airollisna? Ilmarinen airollisna. Kukasta peränpiossa? Itse vanha Väinämöinen. Kenpä keskellä venettä? 10 Lieto poika Lemminkäinen. Minnekkä menevät miehet, Kunne kulkevat urohot? Tuonneppa menevät miehet, Kohti pohjoista kovoa, Meren kuohutun kovahan, Lakkipäähän lainehesen.
e.
Kuinkas silloin lauletahan Ja kuten kujerretahan, Kun tulevi kosken korva, Kuohun korva kuumottavi? Noin silloin sanottanehen, Tosin tutkaeltanehen: Nouse kokko korviosta, Teräsleuka liettehestä, Kiven viertä kiskomahan, 10 Paaen äärtä painamahan! Ei koski kova olisi, Eikä kuohuinen kivittä; Pi'äppä kivi varasi, Honka ottaos urasi, Kiven kylki sammaliksi, Kauaksi venehen rinta!
Toisin:
12. Ilman kuohuitta, k. 15, 16. E. päähyt päistäriksi, Hauin vuoluksi venonen!
90. Vipusanat.
Su'in itseni sualla, Mesivarvoilla valoime, Metsolahan mennessäni, Salomaille saaessani, Astuessani ahoille, Lepiköille lehkyttäissä. Löysin puun, tapasin tammen, Hakkasin metisen haavan, Metiseltä mättähältä, 10 Kultaiselta kunnahalta. Tuossa puulleni puhelin, Tutkaelin tammeltani: "Puu metinen metsolassa, Puu sima Tapiolassa, Onko mettä oksillasi, Emäpuullasi simoa, Syöä kultaisen otuksen, Haukata halun-alaisen? Mesi laske latvoiltasi, 20 Sima puultasi puota, Oloville oksilleni, Leheville lehvilleni, Valelle varvuilleni, Saata onni oksilleni, Hyvä lampsu latvoilleni, Tyvilleni työ parahin!"
Toisin:
20. S. puiltasi p. 25. H. l. lehvilleni,
91. Voiteen sanoja.
a.
Mitä tuohon tuotanehen Ja kuta kutsuttanehen Kipeille voiteluksi, Vammoille valantehiksi, Ensimäisiksi esiksi, Takaisiksi tarpehiksi? Jesuksen veri viaton, Maarian makea maito, Läpi läikkyi taivosesta, 10 Puhki pilvistä putosi, Jolla voian voipunutta, Pahoin tullulta parannan, Läpi luun, läpi jäsenen, Läpi lämminten lihojen.
Toisin:
7, 8. J. v. punainen, Pyhän Hengen lämmin löyly,
b.
Mistä voie saatanehen Ja kusta veettänehen Kipeille voitehiksi, Haavoille valuvesiksi, Jott' ei visvoille viruisi, Eikä menisi märille, Ei kuluisi kuppiloille, Eikä ruohtuisi raville? Tuolta voie vuotakohon, 10 Simatilkka tippukohon, Kielen Jesuksen nenästä, Alta parran autuahan, Suusta tuon sulan Jumalan, Parrasta parahan Luojan; Limpsi Luojalta lihoa, Pala Herran palleata, Pohjahan porahtakohon, Jott' ei visvoille viruisi, Eikä ruohtuisi raville, 20 Ei painuisi pakkoloille!
Toisin:
4. H. parantehiksi, 10. Tuolta lämmin lähteköhön,
c.
Kulki Jesus vettä myöten Ylitse meren punaisen Punaisella purrellansa, Punaisissa purjehissa. Puna tippui purjehista, Rasva raa'asta räpätti, Sepä hyyksi hyytelihe, Sekä jääksi jäähyttihe, Parahiksi voitehiksi Kaikkinaisille vioille.
d.
Neitsy Maaria emonen Laskihe levähtämähän, Uinahti unikivelle, Nukkui nurmimättähälle. Unista herättyänsä Lypsi maahan maitojansa, Vuoatteli rintojansa, Siit' on saatu voitehia, Vian päälle vietäviä, 10 Vammoille valettavia.
Toisin:
6, 7. L. m. mammojansa, Tiputteli r. 7. Niittuhun nitusiansa,
e.
Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Istuvi meren selällä, Kultakehänen käessä, Kuusi sarvea kehässä, Sulka kunki sarven päässä, Sarvet täynnä katsehia, Vakaisia voitehia, Joilla ennen Luojan voisi, 10 Paransi parahan Herran.
f.
Juhannes Jumalan pappi Vuoen keitti voitehia, Kattilalla pienoisella, Sormen pään sovittavalla; Sillä hiipi Herran haavat Pilatuksen piinatessa, Pahan vallan vaivatessa, Teki alta terveheksi, Keskeltä kivuttomaksi, 10 Vieriltä viattomaksi, Päältä tuntumattomaksi, Kahen puolen kaunihiksi.
g.
Ukko tuoalta tulevi, Haaraparta harppoavi, Kontti kuin salo selässä, Saoin sarvia sisässä, Sarvet täynnä voitehia, Sulka joka sarven suussa. Anna ukkonen minulle Sarviasi, sulkiasi, Joilla voisin voipuneita, 10 Katson maahan kaatuneita, Avulla hyvän Jumalan, Sanan kautta Kaikkivallan!
h.
Tuli poika Pohjanmaalta, Mies pitkä Pimentolasta, Sata sarvea otsassa, Tuhat muuta muskulata; Se oli sarvi sarviahan, Jok' oli sepon olalla, Se oli sulka sulkiahan, Jok' oli sarvelon sisässä. Ota sulka sarvelosta, 10 Voia alta, voia päältä, Kerran keskeä sipaise, Alta aivan terveheksi j.n.e.
i.
Lyhykäinen ilman tytti, Maatajalkainen matala, Astui taivosen napoa, Ilman viertä viiletteli; Tuop' on pilvistä pirahti, Vaahto nännistä valahti Kipeille voitehiksi, Vaivoille valanteheksi.
Toisin:
6-8. V. n. valuvi Vilun suurihin sijoihin, Pakkasen palelemihin. 8. Pahoille paranteheksi.
k.
Maan tyttö, manuen neiti, Pihan tyttö, pellon neiti, Tuo tulla tuputtelevi, Etähältä astelevi, Satapalle paita päällä, Paltehet kyniä täynnä, Kynät täynnä voitehia, Paian kaulus katsehia; Voitehet monen näköiset, 10 Katsehet ani parahat, Josta saapi saamatonki, Ottavi olematonki, Vaan ei ole ottamista, Eikä tarkoin tahtomista, Mahittoman, maltittoman, Tieottoman, tolkuttoman.
Toisin:
3-5. Tuop' on kaukoa tulevi, E. ennättävi, Satapalto p. p. 8. Kaulus täynnä k.
l.