Part 17

Chapter 172,439 wordsPublic domain

Viikon joustani varustin, Kesän vuolin keihäsvartta, Sykysyn lylyä laa'in, Talven kalhua kaverrin, Mennäkseni metsolahan Ja salolle saahakseni, Muien miesten metsämaille, Urosten eräsaloille; Kävin eilen seppälässä, 10 Torven vaskesta valatin, Millä metsän miellyttelen, Korven rannat kostuttelen. Minä hiihän hipsuttelen Halla-aamuna varahin, Ett' ei ämmät äkkäjäisi, Koukkuleuat kokkajaisi, Hiihän kohti korven rannan, Kummun kultaisen navalle, Korven kuulun kainalohon, 20 Salon siintävän sisälle; Käyn korvet kolkutellen, Salot synkät sylkytellen, Kankahat kajahutellen; Oksat otsani sukivi, Havut pääni harjoavi. Jäniksiä on metsä täynnä, Korpi kirjokoppeloita, Jäniksiä jännittelen, Ammun korven koppeloita, 30 Ammun tetren, ammun toisen, Puotan lumelle puusta, Rahan hangelle hajotan.

Toisin:

2. Kesän vartin keihästäni, 10. Pillin v. v.

Minä mies metsän käviä, Uros korven kolkuttaja, Kun ennen läksin metsälle, Tahi korvelle kohosin, Koirani keränä vieri, Sukset suihki maan matoina, Itse hiihin hilpeästi, Vikevästi viilettelin, Syrjin synkkiä saloja, 10 Kaltoin vierukankahia, Tuli suitsi suksistani, Savu sauvani nenästä. Hiihin kohti Hiien maita, Lemmon maita lennättelin, Jotta Hiiet hirvesivät, Kammosivat maan kavalat: Hiisi päätänsä piteli, Lemmon poika leukojansa, Suhinasta suksieni, 20 Sauvani sahinahasta. Toisin on tätä nykyä: Ei nyt meiän miehissämme Meniätä metsolahan, Korvelle kohoajata; Mennehet on meiän miehet, Kuollehet oravikoirat, Saa nyt jouset jouten olla, Kaaret kauvan kuivaella. Kun eilen kävin metsässä, 30 Toisin toivoin ja käkesin Metsolahan mennessäni, Metsän merkin antavaksi. Oi jumala, jonka annoit, Minkä toivotit Tapio: Sit' ei syöä laulamalla, Päät' ei puuhun kannettane.

Toisin: 10. Viitoin vierukkamäkiä, 11. T. suihki (kuohui) suksen alta, 15. J. H. himmastuivat,

Mikä mieli, mikä muutos Mielusassa metsolassa? Tuuritteli neito ennen Rahaisiksi rantojani, Viljaisiksi vieriäni, Punaisiksi puoliani, Vaan ei nyt tätä nykyä, Näinä metsipäivinäni; Suotta kultani kuluvi, 10 Hopeani hoikkenevi, Viikon on vihoissa metsä, Kauvan korpi karsahana, Ei huoli hopeistani, Ei kysele kultiani. Mistä suuttui suuri Luoja, Viljan antaja vihastui, Kun ei anna aioinkana, Tee tiliä milloinkana? Suvun syötti, heimon juotti, 20 Esivanhemman elätti, Niin miks' ei minua syötä, Kuks' ei kurjoa elätä, Suvun suurilla paloilla, Heimon herkku-ruokasilla? Jos on minulla muoto musta, Muoto musta, kaiat kasvot, Syöen kaunoinen tulisi, Hyvä muoto nunnostellen.

Toisin:

19. S. s. synnyn syötti,

Kataluutta Kauko itki, Veli toinen verkotuutta, Kolmansi osan vähyyttä, Mie itken syvintä syytä, Mie pahinta paapottelen, Kun itken osattomuutta. Miks' et anna anti-luoja, Lupoa luja Jumala, Kun ma ainoisin anelen, 10 Lepyttelen, luohuttelen? En minä kiviä kiitä, Enkä palvo paasiloita; Enkä pyytele pyhinä, Sapattina saaustele, Aina arkena ajelen, Viikkokauen viivyttelen. Ei ne muutkana paremmat, Eikä pyytäjät pyhemmät; Maut ne vievät viekkauulla, 20 Ottelevat ounauulla, Mie en veisi viekkauulla, En ottaisi ounauulla, Veisin vaivani näöstä. Otsan hiellä otteleisin. Eikä miesten muienkana Ole kullat kuuleammat, Hopeansa huohtavammat, Tinakinkot kirkkahammat, Metsolahan mentäessä; 30 Jos he lyylin lyylittävät, Tahi palvehin panevat, Lyylit lykkeän lujemmat, Panen palvehet parahat, Parahille antajille.

Toisin:

10. Kielen kullan kuikuttelen? 16. Viikkokauet v.

Matala on mulla mahti, Lyhykäinen onnen lykky; Muilla onni työn tekevi, Haltia rahan hakevi, Minun on onneni makuulla, Haltiani hairehella, Kiven alla kinnas käessä, Havun alla hattu päässä. Muill' on murkinat paremmat, 10 Iltaruuat runsahammat, Leveämmät leipälaukut, Raveammat voirasiat, Ei niinkuin minun poloisen: Suru mull' on suuruksena, Mure murkinapaloina, Iltaruokina ikävä. Muut on pyytäjät pyhemmät, Muut on miehet mieluisemmat, Käyvät kullassa kulisten, 20 Hopeassa heilakoien, Ei niinkuin minä poloinen, Nukkavierulla nutulla, Paikkalaialla lakilla, Karvavieru kauhtanalla. Muut sanovat saamiansa, Tuomiansa tunnustavat, Mie sanelen saamatuutta, Tuomatuutta torkuttelen, Tullut tyhjänä tulille, Valehilla valkeille.

Toisin:

5, 6. M. onneni makasi, H. hairaeli, 12. Vuoleammat v. 29, 30. Tyhjänä tulen t. V. valkamoille.

Siit' on mieleni apea, Syämeni sangen sairas, Kun ei mielly metsä mulle, Taivu ainoinen Tapio, Ei mielly metsän emäntä, Ihastu salon isäntä. En nyt tuota tunnekkana, En tieä poloinen poika, Liekö pyytäjä typerä, 10 Vaiko antaja itara, Kun ei anna aioinkana, Harvoinkana hoivauta. Ikävä minun tulevi, Ikävä tulettelevi, Tätä tyhjänä oloa, Ajan kaiken annituutta, Ikävä erätön ilta, Päivä pitkä saalihiton, Miehellä metsästäjällä, 20 Uroholla ampujalla. Harvoin on nähty näillä mailla, Harvoin nähty ja havaittu, Osia jaeltavaksi, Arveltavaksi eriä: Imehiks' on saalis saatu, Virsiksi Jumalan vilja, Näillä tuhmilla tulilla, Vaivaisilla valkioilla.

Toisin:

15. T. t. eloa, 16. Ainiaista a. Annitonta aikoani, 17. I. iloton i.

Typeryyttä tyhjä itken, Vajouttani valitan; Viikon hiihän Hiien maita, Maita Lemmon löyhyttelen, Hiien hiilikankahia, Jumalan sysimäkiä, Syrjin synkkiä saloja, Kaltoin kaarnapohjaisia, Hiihän päivän, hiihän toisen, 10 Hiihän kohta kolmannenki, Sukset kultaiset kuluvat, Hopeaiset hoikkenevat, Luohuttaissa Luojoani, Etsiessä eukkoani, Entistä emänteäni, Muinohista muoriani. Toisin entinen emäntä: Entinen metsän emäntä Oli kaunis kasvoiltansa, 20 Ihana imertimiltä, Antoi aina antimia, Viisi viian mättähältä, Kuusi kummun nyppylältä, Seitsemän selänteheltä, Mut tämä nykyinen muori, Nykyinen metsän emäntä, Rungolta ruman näköinen, Ilkeä imertimiltä, Kerran kuussa koukkoavi, 30 Ei sitänä siivollansa.

Toisin:

7, 8. Notkojen noroperiä, Kaiten maita kaltoisia, 13, 14. Luohuttelen, Etsittelen e. 22. V. viljan m. 27. Ruma on varsin rungoltansa,

Jopa jouvuin joutavaksi, Jouvuin joutavan jälille: Yöt on hiihän, päivät hiihän, Hiihän aamulla varahin, Yöllä auringottomalla, Ehtoyönä ensimäisnä; Hiihän iät, hiihän lännet, Hiihän pitkin Pohjan rannan, Pohjan soita, Pohjan maita, 10 Hiihtelen mäkiä myöten Laun pitkin, toisen poikki, Kolmannen vähän vitahan, Hiihän maita kynnetyitä, Hiihän kyntämättömiä, Etsiessäni eriä, Antia anellessani; Enkä tarkoin tieäkkänä, En tieä kuta kumarran, Miss' on entinen emäntä, 20 Entinen elättäjäni. Tuoll' on entinen emäntä, Entinen elättäjäni, Sakaroilla sarvilinnan, Metsän linnan liepehillä; Siellä antaja asuvi, Elävi hyvä emäntä, Puhas muori puuhoavi, Huonehessa honkaisessa, Luisten lukkojen takana, 30 Avaimien vaskisien. Miss' on kaikki metsän piiat, Metsän muut emantovaimot? Tuoll' on kaikki metsän piiat Sekä muut emantovaimot Korvalla tulisen kosken, Pyhän virran pyörtehellä. Mitä nuot tekevät tuolla? Luista linnoa tekevät, Kynsistä kyhäelevät, 40 Ympäri tuhatta syltä, Joka seinältä satoja; Kolm' on linnalla ovea, Kynnys kullakin ovella, Yks' on kynnys puinen kynnys, Kynnys toinen luinen kynnys, Kolmas on kivinen kynnys.

Toisin:

7. Iän hiihän, lännen hiihän, 9, 10. Hiihän s., hiihän m. Hiihän synkkiä saloja, 41. Seinältä satalukuja; Seinänä satoa syltä;

Kun ennen kävin metsässä Minun pyytöpäivinäni, Erän etso-aikoinani, Kolm' oli linnoa metsässä, Yksi puinen, toinen luinen, Kolmansi kivinen linna. Katsahin sisähän noista Seinän alla seistessäni, Siellä antajat asuivat, 10 Elivät emäntävaimot. Mi on linna puinen linna, Siin' asuivat metsän piiat, Luisessa emäntävaimot, Vaan mi on kivinen linna, Siin' itse metsän isäntä. Tapion talon isäntä, Tapion talon emäntä, Tellervo Tapion neiti, Kaikki kullassa kuhisi, 20 Hopeassa horjeksihe; Hattu oli päässä Päivän poian, Kolme haaroa hatussa. Itsensä metsän emännän, Mielikin ehon emännän, Käet oli kullan käärehissä, Sormet kullan sormuksissa, Pää kullan vipalehissa, Hiukset kullan kukkasissa, Tukat kullan suortuvissa, 30 Korvat kullan koltuskoissa, Helmat kullan helpehissä, Kaula helmissä hyvissä; Silloin se hyvä emäntä, Mielusa metsän emäntä, Oli altis annillensa, Armas antamaisillensa. Toisin ennen, toisin eilen, Toisin on tätä nykyä: Kun eilen kävin metsässä, 40 Halli haukkui suota myöten, Mie menin mäkeä myöten, Hiihin kohti korven rannan, Tapion talot näkyivät, Ukset kulta kuumottivat, Poikki suosta pohjosesta, Alta vaaran varvikosta. Minä luoksi luontelime, Lähelle lähentelime, Kuuristime katsomahan, 50 Kuuennesta ikkunasta: Siellä antajat asuivat, Ja viruivat viljan eukot, Aivan arkivaattehissa, Ryysyissä ryvennehissä. Itseki metsän emäntä, Kuurikki kova emäntä, Kovin oli musta muooltansa, Katsannoltansa kamala; Käet oli vitsakäärehissä, 60 Sormet vitsasormuksissa, Pää vitsapätinehissä, Tukat vitsasuortuvissa, Korvat vitsakoltuskoissa, Kaula helmissä pahoissa. Silloin se paha emäntä, Kuurikki kova emäntä, Ei ollut armas antamahan, Armas auttavaisuutehen.

Toisin:

15. Se linna evestin linna. 19, 20. K. k. kupahui, H. horjeksivi; 24. Ehtosan metsän e. 26, 27. Sormet oli täynnä sormuksia, Kalvot käärösen munia, 44. Hiien riihet lämpiävät, 54. Riihiryysyissä rypesi. 68. Ain' on auttamattuuessa.

72. Metsänpalosanat.

Miten silloin lauletahan, Ja kuten kujerretahan, Kun tuli tuhot tekevi, Valkea vahingot saapi: Suot tulessa, maat tulessa, Kaikki kankahat tulessa, Ahovieret auteressa, Vaarat valkean väessä? Noin silloin sanottanehen, 10 Tosin tutkaeltanehen: Tulonen Jumalan luoma, Luoma Luojan valkeainen, Syyttäpä menit syville, Asiatta aivan kauvas, Kun nyt korpehen kohosit, Karkasit katajikolle, Teet paremmin, kun palajat Kivisehen kiukahasen, Kytkeihet kypenihisi, 20 Himmennäihet hiilihisi, Päivällä pieltäväksi Kotapuissa koivuisissa, Yöllä piileteltäväksi Kehän kultaisen kuvussa. Kun sa et totelle tuosta, Käänny pois, palaite muunne, Lampihin kalattomihin, Tänne ellös tulkokkana! Juoksevi jokea kaksi, 30 Vettä kaksi virtoavi, Ympäri minun kotini, Kahen puolen kartanoni; Hyiset sorsat soutelevat Hyisen virran viertehellä, Jäiset joutsenet joluvat Jäisen lammin laitehella, Hyiset hyppivät jänikset, Jäiset karhut karkelevat, Ympäri minun kotini, 40 Kahen puolen kartanoni, Ne sun tuiki turmelevat, Kaiketi kaottanevat.

73. Oluen sanat.

Pilvi pikkuinen näkyvi, Kaari kaukainen tulevi, Pilvessä vesipisara, Pisarassa pikku lampi, Lammissa vene vähäinen, Venosessa miestä kolme: Antti santti airollisna, Pieni Pietari perässä, Jesus keskellä venettä. 10 Mitä nuo tekevät tuolla? Hiien hirviä sukivat, Poropetroja pesevät. Sai hirvet sukineheksi, Poropetrat pesneheksi; Juokse tuonne Hiien hirvi, Poropetra poimettele, Kussa kyyt olutta juovat, Maot vierrettä vetävät! Sentähen emäntä rukka 20 Vähemmin olutta saapi, Kun kyyt oluen juopi, Maot viertehen vetävi.

74. Oravan sanoja.

Oravainen, väästäjäni, Kaunis kasvin kumppalini, Veäite viisin viitasista, Kuusin korpinotkosista, Seitsemin havun seliltä, Kaheksin katajikoilta, Minun kohti koirihini, Kohti villahäntihini! Missäpä olet orava, 10 Kussa käyt kävyn puria? Saa nyt tälle saarekselle, Kule tälle kunnarelle, Miehen etsivän etehen, Outtelevan ympärille! Ellös koiria kamotko, Vasamoitani varatko: Pentukoirat haukkujamme, Lapsimiehet ampujamme, Pärejouset, puikkonuolet, 20 Ei ne kauvas kannattane.

Toisin:

1. O. väärtäjäinen (värtähäinen), 15, 16. E. kaartani k., Varatko urohiamme: 17, 18. Lapset miehet ampumassa, Lapset miehet, pentukoirat, Ampujat alakätiset (ujot urohot),

Oravainen onnervoinen, Varovainen vaiveroinen, Kävyn syöjä käiväräinen, Puun puria puhtahainen, Kuusen kultakukkarainen, Korven lempilähtemäinen, Koivun lengolla lepeä, Kuusen oksalla ojennu, Istuos tyvellä puuta, 10 Asu alla lehvän päätä, Katso siinä kasvumaita, Viljamaita viiristele, Kunnes jouvun jousissani, Vasamoissani varaun! Pentu on koira haukkumassa, Lapsimiesi ampumassa.

Toisin:

1, 2. O. ongervoinen (ortajainen), Varavainen v. 3. E. s. kängervöinen (käppäräinen), 4. P. p. puhtukainen, 6. K. kirjolähtemäinen, 7, 8. Lepän lengolle levite, Pajun oksalle paneite, 13, 14. K. jousta jouvuttelen, Vasamaista valmistelen!

Oravainen kummun kukka, Kummun kukka, maan ihana, Kuusen kultainen omena, Metsän kissa kirmiäinen, Jok' olet oksilla olia, Havupuissa haahailia, Pure puuta, syö käpyä, Kuku kuusen lehväsellä, Niinkuin pyy pesänsä päällä, 10 Teiri urpakoivussahan; Oksalla ojenteleite, Lehvällä levätteleite, Minun jousta jouvuttaissa, Vasamaista valmistaissa, Tahi sauvan saatavaksi, Koprin koppaeltavaksi!

Toisin:

1. O. oikiainen (ottopoika), 5, 6. J. o. o. oleva, H. haahaileva, 11, 12. Ojenteleis oksasilla, Levitteleis lehväsillä,

75. Pakkasen sanoja,

Pakkanen Puhurin poika, Talvipoika hyyhämöinen, Kun ensin emästä syntyi, Kesät keikkui hettehissä, Suurimmilla suon selillä, Talvet aioilla ajeli, Kylmi soita, kylmi maita, Kylmi alhoja ahoja, Paleli vesipajuja, 10 Poltti haavan pahkuloita, Koivun juuria kolotti, Närehiä näykkäeli; Kylmi jäähän järven rannat, Meren rannat rapsutteli, Lahet kylmi, lammit kylmi, Siitä suureksi sukeutui, Kylmi rautaisen korennon, Sepon Ilmarin pajassa, Aivan alle ahjoksensa, 20 Lietaimensa liepehelle. Aikoi kylmeä seponki, Ilmarisen itsensäki, Niin seppo sanoiksi virkki; "Pakkanen Puhurin poika, Talven poika hyyhelmöinen, Ellös tänne tulkokkana, Täällä kyntesi palavi, Käpenesi kärventyvi!" Tonki pakkasen tulehen, 30 Kivisehen kiukahasen; Pakkanen Puhurin poika Jo tunsi tuhon tulevan, Vannoi vaikean valansa: "Jätä vielä heikko henki; Jos mun kuulet kylmäväksi, Toiste tuhmin tulleheksi, Niin tunge tulisijahan, Vaivuttele valkeahan!" Sillä päästi pääramunsa, 40 Heikon henkensä pelasti: Läksi kuljus kulkemahan, Emon valjus vaappumahan, Pimeähän Pohjolahan, Sankkahan Sarentolahan, Jäällä tuon jälet näkyvi, Jalan iskut jauvahuvi. Kulki kuljus pohjosehen, Lapin maahan laakeahan, Asui petran peittehessä, 50 Kävi karhun kattehessa.

Toisin:

4. K. heilui (hempui) h. K. läikkyi lähtehessä, 5. Sykysyt sulilla soilla, Tuiman tunturin laella, 6. T. a. kupahui, T. taivahan navoilla, 8, 9. K. kylmiä kiviä, Palelevi paasiloita, 11. K. j. kolosi, 25. Vilu ilma hyyhetyinen, 30. Rantaisehen k. 37, 38. N. mä vaivun valkeahan, Tunkeun tulisijahan! 42. E. v. vaappomahan, 45, 46. Jälet järvellä n. J. isku iljanella. 49. Tuli p. p.

Pakkanen pahasukuinen, Ja poika pahantapainen, Ensin tungeikse tupihin, Pirtin pihtipuolisihin; Tukala tuvassa olla, Läyli olla lämpimässä, Alkoi aioilla asua, Veräjillä viehkuroia, Talvet mäiski männiköissä, 10 Risukoissa lipsutteli, Pelmusi petäjiköissä, Kolkkaeli koivikoissa; Yli puien pää näkyvi, Läpi lehvän henki soipi. Kylmi puita ja pehuja, Tasotteli tanteria, Puut puri lehettömiksi, Kanervat kukittomiksi, Pilvat hongista piristi, 20 Laski lastut mäntylöistä. Oli aikoa vähäisen, Kului yötä kaksi, kolme, Läksi merta kylmämähän, Aaltoja asettamahan, Meren Pohjan partahalle, Äärettömän äprähälle. Heti yönä ensimäisnä Rannat jäähän rapsahutti, Viel' ei merta kylmänynnä, 30 Aavoa asettanunna; Pieni on peiponen selällä, Västäräkki lainehilla, Senki kynnet kylmämättä, Pää pieni palelematta. Äsken tuosta toisna yönä Jopa suureksi sukeusi, Heittihe hävyttömäksi, Kovin kasvoi kauheaksi; Kylmi silloin täyen kylmän, 40 Väki pakkasen paleli, Kylmi jäätä kyynäsvarren, Satoi lunta sauvan varren. Jäi vähä palelematta Selvällä meren selällä, Vesille Ahin venonen, Sotalaiva lainehille. Uhki senki kylmämähän, Jumala kovasti kielti; Uhki kylmeä jumalan, 50 Vaan jumala jonki tiesi: Keritsi kiveltä villat, Takut talven maannehelta, Ne sukiksi suoritteli, Kiiretteli kintahiksi, Käsin pakkasen piteli, Kovan ilman kopristeli, Öin yrittämättömäksi, Päivin pääsemättömäksi.

Toisin:

8. V. viereksiä, 10. Risuissa vähäripainen, 12. Lepiköissä leyhkäeli; 18. Heinät helpehettömäksi, 30. Aaltoja a. 40. Jalon p. p. 45, 46. Jäip' on veitikan v. Ahin laiva l. 50. V. j. keinon keksi: 51. K. k. kiitsit, Poimi kiitsimet kiveltä, 53, 54. Suoritteli sukkasiksi, Valmisteli vanttuhiksi, 54. Huolitteli k. 56. K. i. koprissahan,

Pakkanen Puhurin poika, Kovan ilman höyhelöinen, Ele sie minua kylmä, Kyllä sun sukusi tieän: Sinun on maiosta malosi, Kesi uuhen untuvasta; Mene soita kylmämähän, Sinne sie mene minusta, Siellä sinua tarvitahan, 10 Apuasi huuetahan! Sokka ennen soita kylmi, Sokka soita, pakko maita, Jäi paikka palelematta, Suon sulilla, maan perillä, Siin' on sulla kylmämistä, Paljonki palelemista. Vaan kun siit' ei kyllin liene, Mene merta kylmämähän, Sinne sie mene minusta, 20 Siell' on peiponen selällä, Senki on kynnet kylmämättä, Pää pieni palelematta!

Toisin:

6. Limmasta hyvän limingon; 14. Suurimmalla suon selällä,

Pakkanen Näräpän poika, Talvipoika hyypelöinen, Ele kylmä kynsiäni, Elekä kohmo kopriani! Ennenkun minua kylmät, Kylmä muita kummempia, Pajun juuria palele, Koivun juuria kolota, Lepän juuria lekuta, 10 Haavan juuria hajota; Kylmä soita, kylmä maita, Kylmä Kalman kallioita, Kylmä ventoja vesiä, Kylmä koskia kovia, Ruotsissa Homarin koski, Hämehessä Hälläpyörre! Jos sa et sitä totelle, Vaan vielä vioille mennet, Nostan suosta suuren vaimon, 20 Liasta lihavan muorin, Joka tiesi turmelevi, Matkasi pahoin panevi.

Toisin:

8. K. j. kohota, 18. H. Häränpyörre (-pyörä)!

Pakkanen pahansukuinen Ja poika pahantapainen! Aiot kylmeä minua, Kohotella korviani, Alt' anella jalkojani, Päältä kynsiä kysellä; Vaan et kylmäne minua, Et pahoin palellekana, Ei minua halla hauo, 10 Eikä pakkanen palele, Kova ilma kuolettele. Ei meiän suvussakana, Meiän laajassa lajissa, Naist' ei hallan hautomaista, Pakkasen palelemaista, Kovan ilman koskemaista. Mie olen pakkasen pania, Kovan ilman kuolettaja, Saan ma paian pakkaselta, 20 Kostolin kovalta säältä, Hankin hallalta hamosen, Otan turkin tuulisäältä, Millä tuima turveleime, Ett' ei pakkanen palele, Kova ilma koskettele. Kun ei siitä kyllin liene, Otan hiilet hiiloksesta, Vaskisissa vanttuhissa, Hiilet hienot helmoihini, 30 Panun alle paklojeni, Tulen tungen sukkihini, Kekälehet kenkihini, Jott' ei kylmä kyttöpoika Eikä pakkanen palele. Panen pakkasen rekehen, Kovan ilman korjahani, Pakkasen etupajuille, Talven kantakaplahille, Kesän keskelle rekeä, 40 Istun keskelle keseä Pakkasen palelematta, Kovan ilman koskematta.

Toisin:

1. P. pahasukuinen 1-7. Jokos meiät halla hautoi, Jokos pakkanen palenti, Kova ilma kuoletteli; Etpä k. m. 4. Kieltä suustani vihellä, 25. Vilu ilma tee vikoa. 31, 32. Tulta t. s., Kekälettä k. 37, 38. P. pajulle keulan, Pakkasen peräpajulle, P. panen pajuille, T. kannan kapluskoille, 37-40. Sie istu etupajuille, Tahi kannoille kapahu, Minä keskelle rekeä,

76. Rihmasanat.