Part 16

Ken teki tämän tekosen, Kuka kummasen kuvasi, Jott' ei meiän piikalasta, Tätä kaunista kanoa, Ole naitu naintavuonna, Otettu otantavuonna, Kirkivuonna kihlattuna, Viety viimeisnä kesänä; Kuka täss' on Hiien kutta, 10 Ken se Lemmon riivoama, Joka painoi neien lemmen, Neien kunnian kukisti, Maan alle makoamahan, Lehtohon lepeämähän; Oisko porton potkinnoissa, Naisten naarojen sanoissa, Miehen nuoren, vaiko vanhan, Vaiko kerran kesk'ikäisen, Kun ei mielly nuoret miehet, 20 Eikä sulhaset suvaitse? Minä nostan neien lemmen, Neien kunnian kohotan, Maan alta makoamasta, Lehosta lepeämästä, Nostan lemmen liehumahan, Kunnian kukostamahan, Päälle muien kunniasta, Muien lempien ylitse, Kujoilla kupahumahan, 30 Veräjillä vierymähän; Panen kihlat kiitämähän, Hopeat heläjämähän, Annan tien, avajan portin, Lasken sulhaset sisähän. Ei sitten sinä ikänä, Jospa ei tänä kesänä, Yljät yltyne sinuhun, Miehet nuoret mielistyne. Puhas on pulmonen lumella, 40 Puhtahampi puolehesi; Kirkas tähti taivahalla, Kirkkahampi kihloihisi; Valkea merellä vaahti, Valkeampi varrellesi!

Toisin:

18. V. keskikertahisen, 21. M. etsin (nouan) n. l. 31, 32. Laitan kullat kuultamahan, H. helottamahan, 44. V. valtoihisi!

b.

Mikä pystyi piikahani, Nenäytyi neitohoni, Kun ei noua nuoret miehet, Kosjot ei käy kuulemassa? Naiahan nasanenätki, Juohetahan juormunaamat, Niin miks' ei tätä tytärtä, Suon kukasta, maan kukasta, Kaiken kaupungin kukasta, 10 Mesiheinän hempeyttä, Kastekorren kauneutta; Miks' ei naitu naintavuonna, Kilovuonna kihlaeltu, Otettu olutkesänä? Jos lie viety neien lempi, Neien kunnia kolohon, Tikan tielle, tien ohesen, Tikan pienehen pesähän, Sieltä lempi löyetähän, 20 Kunnia kohotetahan, Miesten mieltä kääntämähän, Syäntä sytyttämähän. Jotta juontajat tulevat, Neion airuet ajavat, Tulevi Turusta viejät, Pojat toiset Torniosta.

Toisin:

1. Mikä puuttui (piruko pisti) p. 6. J. jopponaamat, 8. Puun k. m. k. 11. Makeutta mesimarjan; 13, 14. K. kihlattuna (Kihlattu kilokesänä), O. oritkesänä?

c.

Pala tuli, pala taula, Pala rätsinä räpäle, Pala vatsa valkeaisen, Pala mieli nuorten miesten, Syän tulehen syttyköhön, Vatsa ilmi valkeahan, Ett' ei saisi öissä unta, Päivissä päten lepoa! Kuin varahin kukko lauloi 10 Niin varahin neien lempi Urosta valitsemahan, Pohattoa pyytämähän, Rikasta rakastamahan, Rahallista saattamahan, Yhtehen yhistymähän, Kielet keikkaloitamahan, Yhytysten öissä olla, Päiten päivissä elellä, Sokuriksi suusta tulla, 20 Mielestä me'en ma'uksi!

Toisin:

8. Päivissä iki levätä! 19. Tulla s. suolaiseksi (suurukseksi),

d.

Oli piika pikkarainen, Kolmen sormen korkunainen, Pikkuisen pituinen vaaksan, Tuollen ei tullut sulhasia, Sitä miestä meiän maalta, Jok' oisi vihille vienyt. Lämmitin metoisen saunan Haluisilla halkosilla, Noilla puilla puhtahilla, 10 Risuilla rikottomilla, Jotk' oli tuuli tuuvittanut, Vesi rannalle vetänyt. Taitoin siitä taikavastan Kolmen kannon varvikoista Niityltä nimettömältä, Maalta kyntämättömältä, Otin puhkan puun kylestä, Pahkan päivän nousennasta, Siihen vettä lähtehestä, 20 Heiluvasta hettehestä, Jolla pesin pienoiseni, Puhistin mun pulmoseni, Silmistänsä sirkeäksi, Korvistansa korkeaksi, Kasvoiltansa kaunihiksi, Poskilta punottavaksi: Ruskea merinen ruoko, Ruskeampi neitoseni, Kaunis on kesäinen päivä, 30 Kaunihimpi neitoseni, Kirkas tähti taivahinen, Kirkkahampi hän sitäki. Niinp' on nousi neien lempi, Neien kunnia kohosi, Yli kuuen kirkkokunnan, Yli kappelin kaheksan; Jopa juontajat tulevat, Neion airuet ajavat, Neion kihlat kiitelevät, 40 Koko kolmelta kohalta. Vastassa mi lehtilöitä, Se on miestä katsomahan, Vastassa mi urpuloita, Se sulhasta kuulemahan: Tuli sulhot Suomen maalta, Toiset kaahloi Karjalasta, Samosi Savon kylistä, Vieri Viipurin rajoilta.

Toisin:

3. Vaaksoa vähän pitempi, 9. Puilla muurehettomilla, 12. Aalto r. ajanut. 37, 38. J. on j. tulossa, N. a. ajossa, 47, 48. Ajelevi Aunuksesta, Vierivi Viron r.

e.

Emoseni, eukko vanha, Eukko vanha, vaimo viisas, Jok' oot Ruotsia rotuisin, Venäläistä vieron kautta, Sanoppas sanasi yksi, Miksi ei minua naia? Kaksin kaikki kaunihimpi, Kaksin puut, kaksin petäjät, Kaksin on kalat meressä, 10 Kaksin ilman lintusetki, Kaksin kengät penkin alla, Kaksin aian seipähätki, Miks' en mie katala kaksin; Ihvellenkö mun ihoni, Tervallenko tienohoni, Vai on lempeni lehossa, Haon alle hauattuna, Penkin alle peitettynä, Kun ei noua nuoret miehet, 20 Eikä sulhaset suvaitse? Neitoseni nuorempani, Siksi ei sinua naia, Miksipä Mikottaretki, Sekä muut Sepottaretki, Viikon naimatta viruvat, Kauvan viemättä vihille, Kun on silmänsä rikoissa, Päänsä pellan päistärissä, Sian siivo silmillänsä, 30 Koiran siivo korvillansa, Syli on syttä hartioilla, Vaaksa muulla vartalolla, Kyynärä kyventä päässä, Kortteli kova nokea. Riisu pois likaripakot, Heitä poies herjapaiat, Päältäsi pahat pakinat, Sukistasi suutelukset; Pue päällesi parasta, 40 Lempipaitoihin paneite! Menet kirkkohon kukaksi, Kulet kultapatsahaksi, Herroille heliseviksi, Kuninkaille kuuluviksi; Kirkkokunta kiittämähän, Maakunta ylistämähän, Mikä miestä naimatonta, Kaikki neittä katsomahan, Mikä nainutta urosta, 50 Impeä imehtimähän. Olin miekin musta muinen Varsin vaimojen seassa, Viikon vuotin, eikä tullut, Jok' oisi vihille vienyt. Taitin vastan varvikosta, Lempivastan liehautin, Otin puit' ojavesistä, Poimin puita puhtahia, Lämmitin kylyn utuisen 60 Noilla puilla pehmeillä, Riisuin poies riihirievut, Kaskivaattehet karistin, Pesin pääni illoin aamuin, Syänöillä kuivaelin, Justihin juhannusyönä, Päivän Pietarin välillä. Sillä Lempeni lepytin, Eipä aikoa kulunut, Tuli sulhaset Savosta, 70 Pojat toiset Pohjolasta, Kasvojani katsomahan, Muotoa muhoilemahan.

Toisin:

1-4. Näveskani, nuorempani, 18. Pankon a. paiskattuna, 21-24. Natoseni n. Sentähen sinua ei n. Sentähen S., Mintähen M. 30. K. (karhun) nahka k. 36. H. herjat helmoiltasi, 57. Alas astuin rantaselle, 60. Utuisilla halkosilla, 61. R. riihirempalehet, 64. Yösyännä k. 66, 67. P. P. e'ellä, 8. Lempeä l. 68. E. ollut aikoana,

f.

Ei sitten sinä ikänä, Jos ei nyt tänä kesänä, Lempi nousne liehumahan, Kunnia kuhajamahan, Neien auvo astumahan, Kihlat tänne kiitämähän. Minä keitän miesten mielen Suolan, suuruksen seassa Pienoisessa kattilassa, 10 Peukalon mainittavassa; Panen mielet mielimähän, Kielet keikkelehtämähän, Syämet sykkelehtämähän, Varpahat vapajamahan, Ett' ei saisi öissä unta Ennen neien nähtyänsä. Suostu nyt minun suoloihini, Rakastu rake'ihini, Lepy näihin leipihini; 20 Syövös näitä suolojani Suustasi sulana voina, Mielestä mesipalana! Ken yksin yrittänevi, Yheksän yrittäköhön; Ken kaksin kavahtanevi, Kaheksan kavahtakohon Tätä neittä kosjomahan, Impeä ihailemahan!

Toisin:

10. Kulakan m. 23, 25. Kun yksi y. -- Kun kaksi k.

63. Lemmen vierotussanat.

Lähe Lempi liikkehelle, Lähe tyttären tyköä, Maan alle makoamahan, Lehtohon lepeämähän! Ihvelle hänen ihonsa, Tervakselle tienohonsa, Sian nahka silmillensä, Lemmon kuotta korvillensa, Päällensä pahat pakinat, Päältänsä hyvät pakinat, Ett' ei sulhaset suvaitse, Eikä noua nuoret miehet!

Toisin:

5. I. sinun ihosi, 6-10. tienohosi -- silmillesi -- korvillesi -- päällesi, päältäsi.

64. Leppälinnun sanat.

Lennä, lennä leppälintu, Että siivet suipottavi, Kuss' omani kuikuttavi; Lennä läntehen, itähän, Pujahtele pohjosehen, Etelähän ennättele!

65. Linnun sanoja.

a.

Lennä, lennä, lintu parka, Lennä tänne näille maille, Pienoisille puuhuisille, Mataloille maahuisille; Ojennaite oksaselle, Levitäite lehväselle! Vuota siinä lintuseni, Vuota oksan juuruella, Ele liiku ilman lintu, 10 Ele lentohon leviä, Kun ei liina liikahtane, Palopatvi paukahtane! Josp' on liikut lintu parka, Levitäitet lentämähän, Havukoit' on haavat täynnä, Korvet kirjokokkoloita, Lihat syövät liikkuessa, Luut purevat puitellessa.

Toisin:

7. V., vuota, l. p. 9-12. Kusta nuoli noppajaisi, Tinapalli paiskoaisi! 15, 16. H. o. havut t., Koivut k.

b.

Lennä metso melkiästä, Koppelo kovilta mailta, Lennä tetri teppojalka, Lennä pyy pypälöniska, Kuvalleni kultaiselle, Raaolleni rautaiselle; Lennä aamusta varahin, Puolen päivän puuttehissa, Miehen etsijän etehen, 10 Ampujaisen askelille, Kuvalle kukertamahan, Latvapuuhun laulamahan! Mie kun sinua sihistän, Sie oot maassa siivilläsi.

c.

Anna kumpu kultiasi, Metsä mulle lintujasi, Siipiäsi, sulkiasi, Päästäppä parahiasi! Sinijalka siiperöinen, Punajalka puiperoinen, Kule kohti rihmojani, Kohti kultalankojani, Tie on tehty tullaksesi, Tie tehty, rata rakettu, Tulla kullaisna keränä, Hopeaisna sykkyränä.

66. Linnunkuvan rakennussanat.

Minä kiiän kirkkomaalle, Kalman hiekkoja kokoan, Hankin ma pesän harakan, Tempoan ma tieltä virsut, Ne liitän kuvaksi linnun. Laitan valkean vakaisen, Kuletan kuvani siihen, Hankin vastan varpasista, Leppäisistä leikkaelen, Jolla kylvetän kuvani, Pesen veellä puhtahalla. Vien sitten kuvan kotihin Ilman noian nokkimatta, Kierosilmän keksimättä.

Toisin:

1, 2. M. k. kirkkomaahan, K. h. kuletan, 4. Virsut tieltä tempaelen,

67. Luteen sanat

Lutikka latikan poika, Punahousu, pyöräpenttu, Kuusen kukka kulleroinen, Mene seinähän minusta, Päin sinne, selin minuhun: Selkä tervainen minulla, Seinänrako rasva'inen. Jos sie et totelle tuosta, Poltan mie purian linnun, 10 Huulet survon huhmarella, Pään petkelen terällä, Hampahat kivellä jauhan.

68. Läävämadon sanoja.

a.

Läävämato lälleröinen, Lumen karva lulleroinen, Suikulainen, puikulainen, Koskipaikka pallukkainen, Joko nyt suureksi sukesit? Et sä silloin suuri ollut, Kun olit vyöllä vyöllisinä, Naisten reiellä remuilit, Solki olit vanhan Väinämöisen, 10 Vyölappa Kalevan poian. Etkä silloin suuri ollut, Päät' et pystössä pitänyt, Kun sa sontahan solahit, Kujan kulmujen sekahan, Lääväsessä lääkäröihit, Sonnassa sokeltelihet, Viikon virtsassa makasit, Kuukauen hevon kusessa.

Toisin:

2. L. k. luikeroinen, L. k. luikon (luikas) karva,

b.

Kanaseni, kaunoseni, Nunnoseni, lintuseni, Talven valkea vasikka, Lumiselkä luppanainen, Kauniskarva röyhötyinen, Nulli nurkan juurehinen, Seipo seinän vierehinen, Kaari kartanon alainen, Orren päällinen omena, 10 Parren päällinen pipara, Läpi lukkojen meniä, Läpi loiran longottaja, Aina tallissa asuja, Läävässä läkerteliä, Matelia maitomaljan, Voikiulun keijahtelia, Viskoos vihasi maahan, Maahan painuos itseki!

Toisin:

1, 2. Jouhikyy, kanelin poika, Viikelo vilun näköinen, 2. Munaseni l. 3. T. v. karitsa, Valkea hyvännäköinen, 6. N. nurkkien takainen, Nuutti nurkan juurehinen, 10. P. p. papena (pakana, parahin), 12. Lukon l. l. 14. L. läperteliä, Sonnassa sopertelia, 16. V. kierteliä,

c.

Uppo valkea valimo, Taika talven karvallinen, Nielokainen, kielokainen, Sillan rikka, seinän kirja, Alla salvoksen asuja, Alla nurkan nutkottaja, Emännän esikäkönen, Naisten kultakukkaroinen, Vyölliskoukkujen lukia, 10 Avaimien arvelia, Tatehessa talven maannut, Viikon vierinyt vilussa! Miksi maistoit maitojani, Koskit kuorepankojani, Tulit honkahuonehesen, Kutiskohon kuusisehen? Heinissä sinun sijasi, Kujassa kulojen alla, Kuukauet kujarikoissa, 20 Talvet tallin sillan alla, Sinne vieretä vihasi, Sinne viertyös itseki!

Toisin:

4. Kujan kukka, pihan rikka, 7, 8. E. esikätönen (käsikäkönen), Piikojen sinikeränen, 9. Naisten lukkojen (vyöllisten) l. 14. K. kuorepartojani, 16. Petäjäisehen pesähän? 19, 20. K. hevon kusessa, T. tallitanterissa,

69. Löylyn sanoja.

Tuolla saunat lämpiävät, Tuvat uuet tupruavat, Ylisillä jumalilla, Alaisilla maan emoilla; Tänne löylyt lyötäköhön, Ve'et viskaeltakohon, Löyly kiukoan kivistä, Lämmin saunan sammalista, Kipeille voitehiksi, 10 Vammoille valanteheksi!

Toisin:

9, 10. Haavoillen hauteheksi, Vioille paranteheksi!

b.

Terve löyly, terve lämmin, Terve tervehyttäjälle! Löyly on poika Auterisen, Auterettaren tekemä. Tule löylyhyn Jumala, Isä ilman lämpimähän, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan; Luohuttele liika löyly, 10 Liika lämmin pois lähetä, Läpi vintilän lävestä, Napakairan kaivamasta!

Toisin:

2. Tänne mieki tulla rämmin; 3. L. o. p. Auterinen, 11. Vintilän läven sijasta,

c.

Terve, terve löylyseni, Löylyseni, lämpöseni, Puun löyly, vetosen lämmin, Hiki vanhan Väinämöisen! Puu ompi Jumalan luoma, Vesa Maattaren vetämä, Vuoresi on vetosen synty, Tulen synty taivosesta; Ei ole löylyn löytämistä, 10 Lämpösen läpeämistä, Eikä tuulen tuulemista, Kovan ilman koskemista, Ve'en viljan viertämistä, Ei katehen katsomista, Kierosilmän keksimistä, Pahansuovan sortamista, Minun silmin nähtyäni, Kourin kuomueltuani, Suin pyhin puheltuani, 20 Hengin huokaeltuani.

Toisin:

3, 4. P. l. kivosen l, Vesi v. V. 6. V. manteren v. 10. L. läpäisemistä (lähenemistä, lähettämistä), 12. Pakkasen palelemista, 18. Käsin kämmöteltyäni,

d.

Lepy löyly, luohu lämmin, Lyöte maahan liika löyly, Paha löyly pois pakene Ulos uksen renkahasta, Löyly kiukoan kivihin, Katku saunan sammalihin, Savu piipusta pihalle, Tahi ulos usta myöten!

Toisin:

5, 6. L. k. kivistä, K. s. sammalista,

70. Maitosanoja.

a.

Hikitukka Hiien tyttö, Miksi kätkit lehmän annin, Saatit maitoni manalle, Tuoreheni tuonelahan? Ei maito manalle joua, Lehmän tuoma tuonelahan; Tänne vilja virratkohon, Makeainen matkatkohon, Maitokosket kuohukohon, 10 Maitoreiät retkatkohon, Joka kukkasen kuvusta, Joka heinän helpehestä, Vihannista vierukoista, Metisistä mättähistä, Tuorehista turpehista, Kastekorren kainalosta; Kosken kuohua pitävi, Maitoreiän retkahella, Kultaisehen kuppisehen, 20 Vaskilaitahan vatihin.

b.

En tieä poloinen vaimo Poloisina päivinäni, Minne viipyi lehmän vilja, Kunne maitoni katosi, Utarista uhkuvista, Nännistä näpähyvistä; Onko puihin puuttununna, Metsihin menehtynynnä, Levinnynnä lehtomaille, 10 Kaonnunna kankahille, Vai on viety vierahille, Kytketty kylän pihoille, Mieron porttojen povehen, Katehien kainalohon. Ei maito kylähän joua, Lehmän vilja vierahille, Mieron porttojen povehen, Katehien kainalohon, Eikä puihin puuttumahan, 20 Metsihin menehtymähän, Lehtoihin leviämähän, Kaatumahan kankahille; Maito koissa tarvitahan, Ajan kaiken kaivatahan, Koissa outtavi emäntä, Katajainen rainta käessä.

Toisin:

4. Karjan antini katosi, Maito karjani katosi, 11-14. V. o. kytketty kylähän, Pietty kylän pihoille (Naulattuna naapurihin), M. p. povessa, Kusikinnerten kiroissa. 21. Leppihin levenemähän,

c.

Kuin silloin sanottanehen, Tosin tutkaeltanehen, Kun on lehmä suueltuna, Suueltuna, silmäiltynä, Maito vietynä manalle, Lehmän tuoma tuonelahan? Paljo on niitä ja pahoja, Kut maion manalle vievät, Lehmän tuoman toisialle, 10 Vähä on niitä ja hyviä, Kut maion manalta saavat, Tuorehensa tuonelasta. Ei ennen minun emoni Kysynyt kylästä mieltä, Tointa toisesta talosta, Sai se maitonsa manalta, Piimänsä piteliältä, Lehmän tuoman toisialta, Katehilta maallisilta, 20 Velhoilta veellisiltä, Kylän akkojen kiroista, Mieron mielimurtehista. Niin minäki, kuin emoni, Kyläst' en kysele mieltä, Annan tulla tuonnempata, Ehtiä etempätäki, Tulla maion tuonelasta, Manalasta, maanki alta, Tulla yöllä yksinänsä, 30 Pimeällä piilokkali, Nouatellen notkoloita, Ammuen ahon periltä, Kuulematta kunnottoman, Kelvottoman keksimättä, Katehen kaehtimatta, Vihan suovan sortamatta. Työnnän torven taivahalle, Pillin pilvihin asetan, Tuotan maion tuolta maalta, Piimäni kylän piolta.

Toisin:

22. Miesten m. 39, 40. Tulla m. tuonelasta, Maion matkata manalta.

d.

Heru lehmä, heitä maito, Mulle piimäsi pitele, Mulle voisi vuoattele; Elätä emänteäsi, Piä piimässä perettä, Syötä voilla vierahia, Tuo voita kotiväelle Heraisilta hettehiltä, Läikkyviltä lähtehiltä, 10 Heiluvista heinikoista, Nurmelta mesinukalta, Jalan juuresta Jumalan, Sieltä maito, täältä maito, Maito kaikelta kylältä!

Toisin:

6. Anna voita vierahalle,

71. Metsän sanoja,

a.

Mieleni minun tekevi, Aivoni ajattelevi, Mieli mennä metsolahan, Havulinnan liepehille, Metsän tyttöjen tyköhön, Salon piikojen pihoille, Juomahan salon simoa, Metsän mettä maistamahan, Mielusassa metsolassa, 10 Tarkassa Tapiolassa. Riisun riihiryökälehet, Kaskivirsuni karistan, Panen talvitallukseni, Sykysyiset syylinkini; Sitten raatoni rakennan, Varustelen vartaloni, Nukkavierulla nutulla, Hamehella hallavalla, Pääni harjoan havuilla, 20 Katajilla kampaelen, Jott' ei löyhky löyhähtäisi, Miehen henki höyrähtäisi; Jouvuttelen jousiani, Kehottelen keihästäni, Sukset voian voitimella, Liukoimet sianlihalla, Otan koirani komean, Haukkujani hartahimman, Lykkeän lylyn lumelle, 30 Työnnän kalhun kankahalle, Kannan kaksi sauvoani Kahen puolen kalhustani. Hiihän tuosta hiljallehen, Verkkasillehen vetelen, Hiihän kohti korven rannan, Salon sintävän sisälle, Laulan virren viian päässä, Kaksi korven kainalossa, Mieliksi metsän tytärten, 40 Salon impien iloksi.

Toisin:

3-8. M. käyä metsolassa, H. liepehillä, M. t. tykönä, S. p. pihoilla, Juoani s. s., M. m. maistellani, 18. Karvalaialla lakilla, 23, 24. Pyyhin tuosta pyssyäni Mustan käärmehen mujuilla, 25. Voian voilla suksiani, 30. Kannan k. tanterelle (hangen päälle), 34. Veteleime verkallehen, Lyhysehen lyrkyttelen,

b.

Satoi Ukko uutta lunta, Viskoi Palvonen vitiä, Sykysyisen uuhen verran, Verran talvisen jäniksen; Lähen miehistä metsälle, Urohista ulkotöille, Ukon uuelle lumelle, Palvosen panema-viille, Jäniksen jälettömälle, 10 Hiiren hiihtämättömälle. Ensin jousta jouvuttelen, Kehottelen keihästäni, Suksiani suin puhelen: Suksi on jalkoa sukua, Keihäs kirvestä lajia, Jousi kättä joukkioa, Jalo on jousi janhuksinen, Kylkehinen keihäsvarsi, Jalo suksi suunnallinen, 20 Siivo päällinen sivakka. Sitten mennessä metsälle, Lähtiessäni kotoa, Otan kolme koiroani, Viisi villahänteäni, Ne on koirani komeat, Otukseni oivalliset: Niin on silmät koirillani Kuin on suuri suitsirengas, Niin on korvat koirillani 30 Kuin on lumme lammin päällä, Niin on hammas koirillani Kuin on viikate Virossa, Niin on häntä koirillani Kuin komehin korpikuusi.

Toisin:

2. Herra (hiukan, hieman) hienoista vitiä, Liukkahan lylyn livuksi, 5, 6. L. mielestä m. Arvelusta ampumahan, 10. Revon rikkomattomalle. 22. Kun lähen minä k. 24. Seitsemän sepeliäni,

c.