Part 15

Otsoseni, lintuseni, Mesikynsi metsoseni, Tehkämme sulat sovinnot, Rajarauhat rapsakamme, Minun itseni ijäksi, Sekä poian polvueksi, Ett' et sorra sorkkasäärtä, Kaa'a maion kantajata. En sua kiellä kiertämästä, 10 Enkä käymästä epeä, Kiellän kielen koskemasta, Suun ruton rupeamasta, Hampahin hajottamasta, Kämmenin käpyämästä. Kun on saanet karjan maille, Sattunet saloille näille, Kuullet torven toitotoksen, Tahi paimenen pärinän, Kiinni kyntesi kiverrä, 20 Sijaltasi siirtymättä, Kulkematta kunnekkana! Lyöte maahan mättähälle, Nurmelle nukahtamahan, Kuin on jänis karvoihinsa, Kesälammas liemihinsä; Paina pääsi turpehesen, Tunge turpasi kulohon, Hio hietahan nenäsi, Ett' ei karja kammahtele, 30 Sorkkasääret sommahtele, Vikoa emännän vilja, Pienet sorkat pengahtele!

Toisin:

5, 6. Ijäksemme, ilmaksemme, Polveksemme, päiviksemme, 7. E. e. s. sontareittä, 12. S. ruman r. 22. Käänny maata m. 26, 27. Tunge p. t. Mätä marjamättähäsen, 30. S. songahtele,

f.

Metsän musta mulleroinen, Kauniskarva palleroinen, Tehkämme ikisovinnot, Ikirauhat ratkokamme, Eleäksemme ehosti, Kesän kaiken kaunihisti, Jos talven sotia käymme, Kovat aiat kolkehimme. Maat on meillä yhtehiset, 10 Evähät erinomaiset: Lehti on puussa, ruoho maassa, Viholainen mättähässä, Siin' on syömistä sinulle Suviyöstä talviyöhön, Kussas lienet kuusistoissa, Kivistöissä kankahilla, Maita karjan käyessäsi. Kun ei siitä kyllin liene, Syö ennen syänkäpyjä, 20 Ennen keitä keuhkojasi, Ennen maista maksojasi, Kun kosket minun omoa! Jos sulle viha tulisi, Hampahat halutteleisi, Sulakohon sun vihasi, Haihtukohon haikeasi, Villoihisi viertyköhön, Kaotkohon karvoihisi! Kun ei siitä kyllin liene, 30 Visko viitahan vihasi, Kanarvoille katkerasi, Honkihin pahat halusi, Havupuille haikeasi; Mene mähkäise mätästä, Puistele lahoa puuta, Kaa'a koivun pökkelöitä, Kisko vuoresta kiviä, Vääntele vesihakoja, Siitä kynnet kypsenevi, 40 Käsivarret vahvenevi.

Toisin:

2. Mesikämmen källeröinen, 3, 4. Tehköme (te'emme) i. Kesärauhat ratko'omme (ratkoamme), 13, 14. Lepän lehet ruuaksesi Suviöistä talviöihin, 30. V. kuusihin v. 31. Saata sammalmättähisin, Lepän oksille lemusi, Maille muille muikeasi, 34. Mähki marjamättähiä, 35. Haukkoa l. p. (havulta selkä), Hakoloita haukkaele, 38. Kieri kiviläätiköissä, 40. K. kasvenevi.

g.

Otsoseni, kultaseni, Mesikämmen kääröseni, Kuulestappas, kuin sanelen, Kielen kullan kiukuttelen: Kun ma otsona olisin, Mesikämmennä kävisin, En mä noissa noin asuisi Aina akkojen jaloissa; Täällä turkki turmeuvi, 10 Karva hieno hierouvi, Näillä pellon pientarilla, Näillä kaioilla kujilla. Onhan maata muuallaki, Tannerta taempanaki, Jaosta miehen joutilahan, Virattoman viiletellä, Käyä halki kämmenpäänsä, Poikki pohkealihansa, Sinisen salon sisässä, 20 Korven kuulon kainalossa, Jossa miehet mettä juovat, Simoa sivaltelevat; Siell' on aina sänky säätty, Vuoe ammoin valmistettu, Sisällä salon simaisen, Maksankarvaisen malossa.

Toisia:

2. M. metsolainen, 3. Kuuleppas, ma k. s. 6. Mesikärsänä k. Metsän muuna mullukkana, 8 1/2. Kusikinnerten keralla; Kusikinttujen kiroissa; 10. K. h. hierauvi, 14. Tarhoa t. Ilmoa etempänäki, 17, 18. K. h. kämmenpääsi, P. pohkealihasi, 23. S. o. sulle s. s.

h.

Metsoseni halliparta, Metsän korpien kuningas, Mene poies näiltä mailta, Näiltä karjan käytäviltä! Tie on tehty mennäksesi, Joen ranta juostaksesi, Pohjan pientaren perähän, Lapin maahan autiohon. Siell' on kangas käyäksesi, 10 Suohut sorkutellaksesi, Kanarvikko kaalaella, Käyä kengässä kesällä, Sukassa sulalla maalla, Sykysyllä syylingissä, Suurimmilla suon selillä, Leveillä liettehillä, Jott' ei kyntesi kuluisi, Hajoaisi kämmenpääsi. Kun siell' et sijoa saane, 20 Käännä kaiat kantapääsi, Viisi kynttäsi viritä, Mennä viiletelläksesi Tuonne Tuonelan salolle, Tahi Kalman kankahalle! Siell' on Kirjos, siellä Karjos, Siellä muita mullikoita, Rautaisissa rahkehissa, Kymmenissä kytkyissä, Liha lämmin syöäksesi, 30 Veri lämmin juoaksesi; Siellä laihatki lihovat, Lihaviksi luutki saavat.

Toisin:

6. Meren (joki-) r. j. 9, 10. S. o. keot k., Somer s. 12-14. K. kengättä -- sukitta -- syylingittä, 26. S. m. mullukoita,

i.

Metsän musta mummukoinen, Karvarössi röyhetyinen, Jos sa tahtonet tapella, Eleä soan tavalla, Tapelkamme talven aika, Lumen aika luskailkamme; Suven tullen, suon sulaen, Lätäkköjen lämmitessä, Ellös tulko näille maille, 10 Saapuko saloille näille! Josp' on tullet näille maille, Karjan kullan kuuluville, Täällä aina ammutahan; Kun ei ampujat kotona, Luokin täällä lyötänehen, Rahkehin rapattanehen. On meillä osaavat vaimot, Emännät alinomaiset, Jotka tiesi turmelevat, 20 Matkasi pahoin panevat, Saavat suohon suolivyöstä, Kankahasen kainaloista; Niitä sä kovin varaja, Ett' et koske karjoani! Jospa konna koskenetki, Näpinnet pahan näköinen, Laulan suitset suuta myöten, Käännän päitset päätä myöten, Jott' ei hampahat hajoa, 30 Eikä leuat lonkuele. Jos et sie sitä totelle, Panen pangan pihlajaisen, Pangan rautaisen rakennan, Ympäri nenän nykerän. Jos et tuostana totelle, Vaan vielä vioille mennet, Käsin yhtehen yhymme, Toran lailla tappelemme: Otan vaskisen vasaran, 40 Tahi kultaisen kurikan, Jolla pääsi rikki lyönen, Kaiken kallosi murennan; Veän veitseni verisen, Tempoan terävän rauan, Jolla halon hartiasi, Jolla leukasi levitän, Ett' et koske konsakana, Rupea rumanakana, Ylitse tahon Jumalan, 50 Päitse auvon autuahan; Vet väki Viron vikovi, Kamaloipi ristikansa.

Toisio:

5, 6. T. talvikauet, Lumi-aiat luskatkamme; 9, 10. Ellös tänne tulkokkana, Sattuko s. n. 21, 22. Vajot s. suolivöistä, Niittyhyn (alho'on) nisistä saakka; 44, 45. Puukon hirveän hijasta, J. h. hampahasi, 51. Jo siitä Viro v.

k.

Nouse karhu kankahalta, Korvesta koverakoura, Haon alta harvahammas, Viiasta vihainen kissa; Tule suolta suurijalka, Lehosta leveäkämmen, Karvahassu halmehesta, Hiekasta hevosen surma, Mullikoita murtamahan, 10 Vasikoita vainomahan, Lehmiä levittämähän, Härkiä hävittämähän, Hevosia haaskamahan, Karja kaikki kaatamahan; Ei tuo vasten itseäni, Eikä vasten joukkoani, Vasten on vastuksen väkeä, Vasten muita vastuksia!

Toisin:

1, 2. Nouse maasta mauriainen, Viholainen (vihaisena) vitsikosta, 6. Aholta leveäjalka, 8. H. h. syöjä, 14. Karjalauma k.

l.

Otan piikkini pinosta, Otimeni orren päästä, Lähen miehistä metsälle, Urohista ulkotöille, Kolmen koirani keralla, Viien villahäntäiseni, Otsosen tuvan oville, Miehen kainun kartanolle, Pikkusilmäisen pihalle, 10 Tasakärsän tanterelle, Joss' on kuuta kyllältänsä, Talven maannutta talia, Juurella nyrynärien, Alla kuusen kukkalatvan. Kulkia metsän kuningas, Tasakärsä talleroinen, Kun kuulet minun tulevan, Miehen aimo astuvaksi, Nouse pois nokisijoilta, 20 Havuiselta vuotehelta, Kätke kynnet karvoihisi, Hampahat ikenihisi, Pane pääsi palttinalla, Silkki silmille sitaise, Lyöte maata mättähälle, Kaunihille kalliolle, Hongat päällä huojumassa, Kuuset päällä kuulumassa; Siinä otso pyörteleite, 30 Mesikämmen käänteleite, Kuni pyy pesänsä päällä, Hanhi hautomaisillansa!

Toisin:

10. T. tanhuville, 23, 24. P. p. palmikolle, Sio silkillä nenäsi,

m.

Luulin käen kukkuvaksi, Lempilinnun laulavaksi; Ei käkönen ollutkana, Oli koirani komea Otsosen tuvan ovella, Kainun poian kartanolla. Otsoseni, ainoseni, Mesikämmen, kaunoiseni, Ellös sie pahaksi panko, 10 Jos meille jokin tulisi, Luien luske, päien pauke, Hammasten hajotusvuoro; Päästä nyt tänne pääripasi, Pujeta puraisimesi, Heitä harvat hampahasi, Liitä leukasi lipeät!

n.

Ole kiitetty Jumala, Ylistetty Luoja yksin, Kun annoit otson osaksi, Salon kullan saalihiksi! Hyvin meihin metsä mieltyi, Taipui ainoinen Tapio, Ei ollut keihoin keksimistä, Ampuen ajelemista, Itse vieri vempeleltä, 10 Horjahti havun selältä, Risut rikkoi rintapäänsä, Havut marjaisen mahansa: Yöt on syksyiset pimeät, Syksyiset havut liveät. Anna vastaki Jumala, Toistekki totinen Luoja, Soivaksi Tapion torven, Metsän pillin piukovaksi, Näillä pienillä pihoilla, 20 Kapeilla kartanoilla!

Toisin:

10. Kaatui koivun koppelolta, Lepän lengolta lipesi,

52. Karjan lukuja.

a.

Kun Jesus kesän tekevi, Jumala suven sukevi, Suot sulavi, maat sulavi, Lätäkötki lämpiävi, Joko lelunani levitän, Laitan karjan laitumelle, Työnnän lehmäni leholle, Vasikkani varvikolle, Lasken laitto lampahani, 10 Lupi luppakorvaiseni, Lampahat lataikolle, Hevoseni heinikolle, Korven kuuluhun kotihin, Havulinnan liepehille, Lasken sikani erille, Alakärsäni aholle, Rannalle meryttä vasten, Vasten merta hiykiäistä.

Toisin:

3, 4. Suo sulana (sulassa), maa sulana (sulassa), L. lämminnynnä, 6. Hatasarveni hajotan, 12. H. heinän päälle,

b.

Keskellä kesäsyäntä, Jumalan suvea suurta, Lasken lehmäni leholle, Maion antajat aholle, Hatasarvet haavikolle, Kourusarvet koivikolle, Työnnän kuuta ottamahan, Talia tavottamahan, Ahomailta aukeilta, 10 Leveiltä lehtomailta, Korkeilta koivikoilta, Mataloilta haavikoilta, Kultaisilta kunnahilta, Hopeaisilta saloilta. Lepy lehto, kostu korpi, Lempeä salo sininen, Leppyös lepyttäissäni, Kostu kostutellessani, Anna rauha raavahille, 20 Sorkkasäärille sovinto, Tänä Jesuksen kesänä, Maarian suvena suurna!

Toisin:

6. Kolosarvet k.

c.

Tultua suven suloisen, Lätäköien lämmittyä, Muut panevat paimenia, Kahvoavat kaitsioita; Kenenpä minä poloinen, Emäntä epäpätöinen, Kenen panen paimeneksi, Laain karjan kaitsiaksi, Kunka kummiksi kuvoan, 10 Kierrän kellon kiehtarihin? Pajuko panna paimeneksi, Leppä lehmän kaitsiaksi, Pihlaja piteliäksi, Tuomi tuojaksi kotihin, Emännäisen etsimättä, Muorisen murehtimatta, Kaitsematta karjapiian, Paimenen ajelematta? Paju ollos paimenena, 20 Leppä lehmän katsojana, Pihlaja piteliänä, Tuomi tuojana kotihin! Jos et paju paimentane, Leppä lehmiä ko'onne, Pihlaja hyvin pielle, Tuomi et kotihin tuone, Pajun viskoan vetehen, Leikkoan lepän kaheksi, Pistän pihlajan tulehen, 30 Tuomen tungen valkeahan. Paha on paju paimenena, Leppä karjan katsojana, Pihlaja piteliänä, Tuomi tuojana kotihin; Kosken tyttö, kuohuneiti, Sie olet sievin piioistani, Paras palkkalaisistani, Sinun panen paimeneksi, Sinun kummiksi kuvoan, 40 Kierrän kellon kiehtarihin. Vaan jos et hyvin pielle, Viel' on muitaki minulla: Suvetar valio vaimo, Mielikki metsän miniä, Hongatar hyvä emäntä, Piika pieni Pihlajatar, Katajatar, neiti kaunis, Tuometar tytär Tapion, Nuot ma panen paimeniksi 50 Nuot on kummiksi kuvoan. Kun ei siitä kyllin liene Karjoani kaitsemahan, Panen Luojan paimeneksi, Kaikkivallan kaitsiaksi; Paras on Luoja paimenista, Kaikkivalta kaitsioista, Se tuopi joka tulelle, Saattavi joka savulle, Vielä päivän paistaessa 60 Herran kesrän hellittäissä, Junossa Jumalan karjan, Herran karjan helkytellen.

Toisin:

3, 4. M. p. paimeniksi, Kierti kellon kiehtarihin; Maut on velhoja vetävät; 11-14. Pajunko pannen p. Lepän karjan k. (lehmien ajohon), Pihlajan piättimeksi, Tuomen t k. 20. L. lehmien keralla, 23. J. ei p. p. 25, 26. Tahi ei pihlaja pitäne, T. ei k. t. 27. Pajun vierrytän v. Mie pajun vetehen vierrän (painan), 30. Tuomen mie tulessa poltan. 57, 58. Se saapi savulle lehmät, Tuopi karjani kotihin,

53. Keihään sanat.

Susi juoksi suota myöten, Karhu kangasta samosi, Susi huusi huijahutti: "Minä keihon suosta löysin." Karhu lausui kankahalta: "Onko keihäs suuremmainen?" Susi suolta vastoavi: "Ei ole keihäs suurimpia, Eikä keihäs pienimpiä, 10 Keihäs keskenkertahinen." Päätyi Hiisi kuulemassa, Mies paha tähyämässä, Tempasi terävän keihon, Veti vaskisen vekaran, Tekemähän törkytöitä, Raskahasti raatamahan: Ponnellehen pyörähytti, Varrellehen vaapahutti, Laski ihmisen ihoon, 20 Emon tuoman ruumihisen.

54. Koiran sanoja.

a.

Hiien hiili, Hiien halli, Hiien harmoa havukka, Hiien koira koukkuleuka, Verinäkki, Tuonen häkki, Sule suusi, peitä pääsi, Miehen mennessä sivutse! Jos on halu haukkuasi, Mene hakki haukkumahan Sorkkihin sotahevosten, 10 Konkarien kankahille, Ele sie minua hauku! Tieän mä sinun sukusi, Sukusi ja syntysiki: Silmittä isosi syntyi, Silmittä sinun emosi, Silmittä sinä itseki. Sima suusi sulkekohon, Mesi pääsi painakohon, Ett' et ennen ääntä päästä 20 Miehen mentyä sivutse; Niin on kiinni leukaluusi, Kuin on kiinni loukun kansi, Niin on hienot hampahasi, Kuin on hienot koprassani! Kun ei siitä kyllin liene, Hiisi suusi sulkekohon, Lempo leukasi leveät, Ett' et saa sanasi päähän, Suusta suureksi rupea; 30 Hiitolan verinen vaippa, Lemmon hursti hurmehinen, Päälle laihan päälakesi, Päälle korvan kumpaisenki, Silkki silmien etehen, Ett' et kuule kulkevia, Et näe vaeltavia!

Toisin:

7. J. o. haukkua halusi, 13. Muistan ma sun synnyntäsi: 24. K. o. päistäret pivossa! 27. Salvatkohon sun sanasi, 31. L. karsta korvillesi, 34. Luppa s. e.

b.

Penu pieni koiraseni, Aina harras haukkujani, Tule minun turvikseni, Metsolahan mennessäni; Vieri koirani keränä, Kylän kukka kuulusana, Kule pellavaskupona, Itse mie kulen kuvana, Itse lennän kyyhkyläisnä, 10 Sukset mustina matoina Sinä koirani komein, Juoksuttele, jou'uttele, Viilettele viitamaita, Ahomaita aukeita; Juokse sunna suuret korvet, Karhuna lehot leveät, Vaan ele havuja hauku, Ele lehviä lekuta, Hauku lehvän lekkujia, 20 Havukuusen kukkujia, Ett' ei naiset naurahtaisi, Piiat pilkan pisteleisi, Urohot urahteleisi, Partasuut pahoin puhuisi.

Toisin:

7. Vieri villakuontalona, 13. V. viitarannat, 22, 23. P. pilkkana pitäisi, Ukotkin u.

c.

Mi on kumma koirallani, Haire haukkujaisellani, Kun ei koira kohti hauku, Penu oikein osoa; Ku on koirani kokenut, Mikä hallin haittaellut, Oisiko katsottu katehin, Silmin kieroin keksittynä, Kun tuo haukkuvi havuja, 10 Lehviä lekuttelevi? En mä kuusia kumarra, Havulatvoja halaja, Kuusen kukkia kumarran, Hyväelen hyötöpuita.

d.

Mi on kumma koirillani, Mikä haitta haukuillani, Kun ei koirat ääntä anna, Penut julki juttaele; Ku on tukki koiran turvan, Vainukullan salpaeli, Kovako ilma koskenevi, Rakkihini rapsunevi? Toisin muina päivinäni, 10 Entisinä aikoinani, Ei niinkuin tätä nykyä: Kun ennen kävin metsässä, Kuuna keikkui keihon kärki, Päivänä petäjän latvat, Koreasti koirat haukkui Mielusassa metsolassa, Leveästi lehmät ammoi Korven kuulussa koissa, Koira juoksi korpiloita, 20 Mie astuin mäkiä myöten.

55. Kärpän sanat

Puhas putki valkolainen, Kaunis talven karvallinen, Ainoa ahokananen, Kukka kuusen juurellinen, Juokse tänne joutusasti, Vikevästi viilettele; Heti yönä ensimäisnä Vitinä sinä vikellä Muien peltojen peritse, 10 Muien aitojen alatse, Kohti näihin pyyöksihin, Kohti näihin lautasihin, Mesiäni maistamahan Takroa tavottamahan, Syömähän metinen syöttö Metiseltä mättähältä, Kultaisesta kuppisesta, Vaskisesta vakkasesta! Se on pantu taitavasti, 20 Pantu suusta suolaiseksi, Sekä silmästä simaksi, Jotta mielestä me'eksi.

Toisin:

2. Kauniskarva nilkonainen, 4. K. k. juorehinen,

56. Käytteen sanat.

Nouse nostin nostaessa, Käy käyte käyttäessä, Nouse nostajan e'essä, Käy käyttäjän käessä, Nouse nuorin nostamatta, Tervaköysin tempomatta, Kuu on noussut, päivä noussut, Sin' oot vielä nousematta!

57. Kärmeen lumoomasanat

Siinä tarkka tarvitahan Ja vakainen vaaitahan, Kun käärme käsille käypi, Kyyhyt sormille soluvi, Koprille mato matavi, Tuonen toukka touvoavi. Noin silloin sanottanehen, Noin on lausueltanehen: Nunnoseni, lintuseni, 10 Kanaseni, kaunoiseni, Kule kultana kulossa, Hopeana heinikossa, Ele hairaha havulle, Ele kiirehi kivelle, Elekä vetehen viere! Jos sa hairahat havulle, Siinä poikki pouskahtelet Kuin on leppäinen palikka; Jos sa kiirehit kivelle, 20 Siinä katkeat kaheksi; Jos sa vierähät vetehen, Siinä pohjahan purahat. Sule suusi, peitä pääsi, Pure poikki hampahasi, Kätke kielesi käpeä, Pistä kultainen nenäsi Alle vaskisen napasi; Mennä suusi, mennä pääsi, Mennä haikuhampahasi, 30 Mennä mielesi omasi, Käänny näille kämmenille, Näille sormille sovite; Konsa käsky annetahan, Silloin suoraksi sukeu, Ojennaite oikeaksi, Käänny kämmenyisiltäni, Maan päällä matelemahan, Kursikossa kulkemahan!

Toisin:

9, 10. Hyöperöinen, pyöperöinen, Maan siika, sileä siika, Matoseni, maammoseni, Mullan muikku, maan silakka, 11, 12. K. kultainen k. Hopeainen h. K. kullaista kuloa, Hopeaista heinikkoa, 7, 20, 22. Sinä p. p., Sinä k. k., Sinä p. p. 29, 30. M. viisi hammastasi, Metinen sinä itseki, 31, 32. K. käppyräisihisi, Sovi näille sormiloille; Käyppäs tälle kämmenelle, Tälle sormelle s.

58. Lain lumoussanat.

Juttumiehet juuttukohon, Lautakunta lauhtukohon, Tuomari tukehtukohon, Laki maahan langetkohon, Kirjat maahan kirvotkohon, Oikeus oven etehen, Minun tullessa tupahan, Seisoessa seinuksella, Ollessa oven takana, 10 Kartanolla käyessäni; Lapseksi lain pitäjä, Lautamiehet lampahiksi, Minä syöjäksi sueksi, Kaatajaksi kontioksi! Karkea on karhun sappi, Minun kahta karkeampi; Min minä sanan sanonen, Se sa'alle sattukohon, Jott' ei saaha sakkoloille, 20 Ei panna pakon perälle!

Toisin:

2. L. lautukohon, 7, 8. M. tultua t, Ja salihin saatuani, 8. S. seinän luona, 11. Lapsiksi l. pitäjät, 13, 14. M. suureksi s., K. kaprihiksi!

59. Lampaan sanat

Suomehen sukeumahan, Karjalahan kasvamahan, Vironmaahan villomahan, Kotihin keritsemähän! Ota villoa valilla Tuorehesta turpehesta, Metisestä mättähästä, Pilvikeykän piikasesta!

60. Lapsen kylvetyssanat.

Pesen pientä lapsuttani, Vakallistani valelen, Lähe nyt liika liikkehelle, Paha vaiva vaappehelle, Lähe vastan vaappaessa, Lehen liian liikkuessa, Ennen kuun on nousemista, Auringon ylenemistä, Kivisihin kallioihin, 10 Vuorihin teräksisihin! Kivet huutavat kipuja, Paaet päiviä pahoja, Kalliot valittelevat, Vuoret voikerrehtelevat. Ei ole löylyn löytämistä, Ei vetosen velkomista: Löyly kiukoan kivihin, Savu saunan sammalihin, Vesi maahan vierimähän, 20 Kaunoiseni kasvamahan!

Toisin:

1. P. p. poiuttani (piikastani),

61. Lapsen viihdytyssanat.

Nukuta Jumala lasta, Makauta Maariainen; Uni jo ulkona kysyvi, Unen poika porstuassa, Outtavi oven takana: Onko lasta kätkyessä, Lasta pientä peittehessä, Vakahista vaattehissa? Tule tuutuhun unonen, 10 Käy unonen kätkyehen, Lapsen pienen peittehesen, Vakahisen vaattehisin; Anna maata lapsen pienen, Levätä vähäväkisen, Saisin itsekin levätä, Lapsen orja olla jouten!

Toisin:

5. Koukkavi o. t 15. Saisi likkaki l.

62. Lemmen nostosanoja.

a.